Sanna Marinin hallitus

[Tadu]

"Kärkkäisen mukaan hänen ja Tervolan laskelmia ei menetelmäerojen vuoksi voi aivan yksi yhteen verrata valtiovarainministeriön tällä vaalikaudella hallitukselle tekemiin työllisyysarvioihin."

Mutta vertaillaan nyt kuitenkin.

 

[Cobol]

Työllisyystoimet tulisi arvioida nettovaikutuksena. Jos X:n hallitus luo 150 000 työpaikkaa, mutta toisilla päätöksillä vähentään työpaikkoja 300 000, on kyseenalaista patsastella 150 000 työpaikan luojana. Alla pääekonomisti Mauri Kotamäen laskelmia Marinin hallituksen nettotilanteesta:

Keskuskauppakamari: Hallituksen työllisyyslaskelmat ovat epätasapainossa - Keskuskauppakamari

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.

kauppakamari.fi

Meillä on ehkä hieman ongelmana se, että erilaisia laskelmia ei aina tuoteta neutraalisti ja tasapainoisesti, vaan ne otetaan avuksi puolustamaan tai vastustamaan hallituksen politiikkaa.

 

[mike owen]

Ihan huutonaurua täältä. Ja tää HS piti olla jokin faktankirjoituksen esikuva....

Miksei ammattiliitot ole jo marssimassa mielenosoituksiin? Lehdistö paikalle...

 

[Cobol]

Ihan huutonaurua täältä. Ja tää HS piti olla jokin faktankirjoituksen esikuva....

On huolestuttavaa, että tutkimukset kikyn työllistävästä vaikutuksesta sivuutetaan HS:ssa kokonaan.

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Etla arvioi työllisyyden parantuneen noin 16 000 työpaikalla.

Esimerkiksi SAK:n Jarkko Eloranta totesi kikyyn liittyen, että työllisyyden nosto on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta numerot eivät kerro kaikkea.

 

[knttrtknkn1]

On huolestuttavaa, että tutkimukset kikyn työllistävästä vaikutuksesta sivuutetaan HS:ssa kokonaan.

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Etla arvioi työllisyyden parantuneen noin 16 000 työpaikalla.

Esimerkiksi SAK:n Jarkko Eloranta totesi kikyyn liittyen, että työllisyyden nosto on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta numerot eivät kerro kaikkea.

Tekee mieli epäillä välillä näiden ihan kaikkien arvioiden todenperäisyyttä. Ovat tietysti arvioita, mutta onko niille arvioillekkaan mitään pohjaa. Tuntuu että tutkimuksista saadaa sellaisia tuloksia kuin halutaan riippuen siitä kuka tutkimuksen tilaa tai suorittaa. EK:n / ETLA:n tutkimuksessa Kiky paketti toi 100 miljoonaa työllistä lisää, ja vain ja ainoastaan kikyn ansiosta, huomioon ei oteta minkäänlaisia suhdannevaihteluja ja taloudentilaa. Ja sama koskee Pellervoa ja palkansaajien tutkimuslaitosta.

Varmasti vaikea näitä kaikkia kokonaisvaikutuksia on arvioida, mutta ei tämmöinen juupas eipäs tyyppinen kinastelu ainakaan lisää tutkimuslaitosten luotettavuutta. Kokonaan toinen juttu on sitten miten HS ja mediat asiasta kirjoittaa ja ottavatko ja osaavatko he ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät? Ja onko mahdollista tai mielekästä edes sisällyttää kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

 

[Rautanaamio]

Vai että Suur-Suomi aatetta kannatetaan.. Totta kai sen pienimmän koiran kannattaa räksyttää isommalleen, eihän se muutakaan voi tehdä. Kummallista, että aina pitäisi olla perse pitkällään ottamassa keppiä. Kyllä omia puolia voi pitää, vaikka olisikin vähän pienempi rakki.

 

[Cobol]

Tekee mieli epäillä välillä näiden ihan kaikkien arvioiden todenperäisyyttä. Ovat tietysti arvioita, mutta onko niille arvioillekkaan mitään pohjaa. Tuntuu että tutkimuksista saadaa sellaisia tuloksia kuin halutaan riippuen siitä kuka tutkimuksen tilaa tai suorittaa. EK:n / ETLA:n tutkimuksessa Kiky paketti toi 100 miljoonaa työllistä lisää, ja vain ja ainoastaan kikyn ansiosta, huomioon ei oteta minkäänlaisia suhdannevaihteluja ja taloudentilaa. Ja sama koskee Pellervoa ja palkansaajien tutkimuslaitosta.

Ehdottomasti tulee olla kriittinen. Pohdinkin siltä kannalta, että kun asiaa on tutkittu, tutkimustulos tulisi mainita vertailussa, jossa vertaillaan tutkimuksessa tutkittuja vaikutuksia. Ja aina löytyy tahoja - hyvä niin - jotka kyseenalaistavat tutkimuksen. Eihän tästä kauan ole, kun vallankumouksellinen VATT:n ja PT:n tutkimus, jonka mukaan nettohinta ei vaikuta kysyntään, ammuttiin lähes alas.

Kikyn positiivinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn todettiin Etlan lisäksi mm. Suomen Pankin selvityksissä, mutta palkansaajapuolella oltiin pääosin kielteisiä. Yksi syy oli minusta Sanna Marinin SDP:n varapuheenjohtajana esille nostama 6 h työaika. Sanoisin, että tyrmäys johtui juuri siitä, sillä kiky vei keskustelua Marinin mieliaiheesta eli työajan supistamisesta väärään suuntaan.

Itse pidän virheenä kikyn tulosten ohittamista HS:n vertailussa. Tuskin se kuitenkaan johtui siitä, että SDP näkee asian eri tavalla.

 

[Jymäkkä]

On huolestuttavaa, että tutkimukset kikyn työllistävästä vaikutuksesta sivuutetaan HS:ssa kokonaan.

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, käy ilmi julkaistusta Etlan tutkimuksesta. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Etla arvioi työllisyyden parantuneen noin 16 000 työpaikalla.

Esimerkiksi SAK:n Jarkko Eloranta totesi kikyyn liittyen, että työllisyyden nosto on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta numerot eivät kerro kaikkea.

Laitoin jo tuonne toiseen ketjuun, että tässä on massiivinen ongelma hesarin jutussa. Varmaan noiden piiperrysten vaikutuksia on arvioitu suht objektiivisesti, mutta KIKY, erityisesti nollalinja ja työnantajamaksujen siirto, olivat Sipilöiden merkittävin työllisyystoimi, ja se ei tuossa tule esiin.

 

[Jymäkkä]

En tiedä onko Hesarin tulkinta mennyt niin, että kiky oli ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus eikä hallituksen toimi, joitä jutussa vertaillaan. Toki Sipilän hallituksen kätilöimä. Sinänsä kikyn laskennallinen työvoimakustannusten alenema (4,2%) oli ainakin niillä aloilla, joissa ylimääräiseksi mielletty työaika suoritettiin jonain ertyisenä "kiky-tuntina", siis näennäistyönä, pelkästään silmänlumetta. Esim. kouluissa ei taidettu muuttaa lainkaan opettajien opetustuntien määrää. Voi miettiä, mitä ne työllisyysvaikutukset tällaisissa tapauksissa mahtoivat olla.

Voi olla, mutta onhan se nyt oikeasti ihan selvää, ettei moista KIKYä olisi syntynyt ilman Sipilän hallituksen massiivista painostamista. Näin sen näkee ay- liike haitoista puhuessaan, niin todettakoon se näin myös hyötyjen osalta.

 

[Lert]

En tiedä onko Hesarin tulkinta mennyt niin, että kiky oli ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus eikä hallituksen toimi, joitä jutussa vertaillaan.

Täytyy jo olla melkoinen Sipilävastainen, jos tuota ei laske Sipilän hallituksen toimeksi. Se kun oli alusta asti Sipilän yksi suurimmista tavoitteesta saada aikaan ja hän teki valtavan työn sen eteen, vaikkakin kysymyksessä oli työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus.

Sinällään tuo on mulle ihan sama kenen ansioksi tuo lasketaan. Pääasia on, että sopimus syntyi.

Se mikä tässä naurattaa on tuo niin kirkkaasti läpi paistava HS:n ideologinen hallituksen kehuminen. Ihan tietoisesti tehty heille ideologisesti lähempänä olevaa hallitusta kehuva juttu josta jätetty tarkoituksella tämmöisiä juttuja pois.

 

[Linnankundi]

Sipilän KIKYssä oli tuo työajan lyhennys yhtä tyhjän kanssa isossa osassa työpaikkoja (IMO), mutta tuo nollalinja ja työnantajamaksujen siirtäminen työntekijöiden maksettaviksi oikeasti vaikutti ainakin työvoimavaltaisien alojen kannattavuuteen. Jos Sipilä olisi jättänyt tuon työajan pidennyksen pois KIKYstä, niin tuskin koko KIKYstä olisi niin hirveää haloa syntynyt. Sinällään työnantajamaksujen siirtokin taisi olla ajoitettu seuraavan hallituksen ajalle.

 

[Jymäkkä]

Se mikä tässä naurattaa on tuo niin kirkkaasti läpi paistava HS:n ideologinen hallituksen kehuminen. Ihan tietoisesti tehty heille ideologisesti lähempänä olevaa hallitusta kehuva juttu josta jätetty tarkoituksella tämmöisiä juttuja pois.

Tämä on taas foliohattuilua, HS on kuitenkin ideoloisesti lähempänä Kokoomusta kuin vaikkapa SDP:tä/vasemmistoa. Vihreiden suuntaan löytyy liberalismin osalta paljon yhteistä ideologiaa myös.

Peruskuvio, jossa otat yksittäisen jutun, ja tulkitset sen todisteeksi puolueellisuudesta laajemminkin.

 

[mjr]

Tämä on taas foliohattuilua, HS on kuitenkin ideoloisesti lähempänä Kokoomusta kuin vaikkapa SDP:tä/vasemmistoa.

Siis niin todellakin. Hesari on sangen helsinkiläinen: kokoomus-vihreä. Talouspoliittisesti suhteellisen tyhmä ja ennustettavan stereotyyppinen, mutta ympäristö ja arvopolitiikka ovat kohtuullisen kohdallaan.

 

[dana77]

Jos Marinin hallitus keksisi ampua alas aktiivimallin 2 ja korvata sen identtisellä aktiivimalli 3:lla ja sitten ampua senkin alas ja korvata sen aktiivimalli 4:lla, niin voitaiisin todeta, että hallitus on toimillaan lisännyt työpaikkojen määrää 30 000:lla. Toki jos tuon tekisi 20 kertaa, niin laskennallinen vaikutus olisi 200 000.

 

[Cobol]

En tiedä onko Hesarin tulkinta mennyt niin, että kiky oli ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen välinen sopimus eikä hallituksen toimi, joitä jutussa vertaillaan. Toki Sipilän hallituksen kätilöimä. Sinänsä kikyn laskennallinen työvoimakustannusten alenema (4,2%) oli ainakin niillä aloilla, joissa ylimääräiseksi mielletty työaika suoritettiin jonain ertyisenä "kiky-tuntina", siis näennäistyönä, pelkästään silmänlumetta. Esim. kouluissa ei taidettu muuttaa lainkaan opettajien opetustuntien määrää. Voi miettiä, mitä ne työllisyysvaikutukset tällaisissa tapauksissa mahtoivat olla.

Aiemmin @Jymäkkä ehti jo vastaamaan ja olen samaa mieltä. Jos kerran kikyn negatiiviset asiat lasketaan Sipilän hallituksen "eduksi", positiiviset tulee laskea myös. Lisäksi vaikea on tarkkaan työpaikkojen määrää laskea, mutta kustannuskilpailykyvin paraneminen Suomen Pankin mukaan oli luokkaa 67 prosenttia vajeesta tärkeimpiin kilpailijamaihin. Se näkyy esimerkiksi vientinä - joka on nyt Suomessa toiminutkin suhteessa hyvin - ja siten työpaikkoina.

Jos kustannuskilpailukyvyn vaikutuksia arvioidaan työpaikkojen määrän osalta, siitä löytyy tutkimustietoa Suomen Pankin ja erilaisten tutkimuslaitoisten, kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen sivuilta. Yhteenvetona voi sanoa, että palkkakehitys on vain osa kustannuskilpailukykyä.

Suomen Pankin Lauri Kajanojan mukaan kansainväliset ennustelaitokset ja Euroopan komissio ennustavat, että monessa Suomen kilpailijamaassa työn hinnan nousu tulee vaimenemaan merkittävästi, kun taas Suomessa tällaista ennustetta ei ole.

 

[Jämerä]

Ihmeellisen fanipoikamainen artikkeli Hesarilta, jonka taloustoimitus on yleensä erittäin asiallinen. Kuten edellä jo todettiin, on ihan yksi ja sama vaikka loisit miljoona työpaikkaa jos samalla teet toimia jotka johtavat 1,1 miljoonan työpaikan häviämiseen. Ja millähän Hesari sekä tutkimuksen tekijät perustelevat sitä että kiky jätettiin totaalisesti huomioimatta? Lisäksi minua kyllä kiinnostaisi mitkä on ne toimet eläkeputken lisäksi jolla Marinin hallitus luo 40000 työpaikkaa. Eläkeputkikin loppuu kätevästi vasta vuosien päästä. Sipilän hallituksen toimet astuivat sentään voimaan melkein heti.

 

[Jussih]

Mielestäni on tavattoman mielenkiintoista (ja tässä voisi käyttää jotain muutakin sanaa), että Hesarissa iloisesti lasketaan eläkeputken poisto Marinin hallituksen saavutuksiin. Eihän asian suhteen ole käytännössä vielä tehty yhtään mitään. Jos arvaus sallitaan, saattaa käydä niin, että valmistelu pitkistyy ja mutkistuu niin paljon, että lakiesitys tulee eduskuntaan liian myöhään ja raukeaa, koska sitä ei ehditä käsitellä tämän hallituksen viimeisten valtiopäivien aikana. Jos vastoin ennakointiani kävisikin niin, että laki tulee, on huomioitava, että se EI astu voimaan tämän hallituksen aikana ja siten sen vaikutus tämän hallituksen toimikaudella työpaikkoihin on pyöreät 0. Työttömyys on nyt ja toimenpiteidenkin pitäisi olla heti vaikuttavia, ei sellaisia jotka ehkä implementoidaan seuraavalla hallituskaudella.

 

[peruspata]

Iso ongelma on siinä, että nykyinen hallitus on liian sopiva liian monelle toimijalle. Vahingossakaan ei olla kriittisiä, sillä muuten ei enää saada niitä iloisia päiväkerho-alpakansyöttöjuttujakaan.

Lisäksi olisi järkyttävä riski, että äänestäjät näkisivät savuverhon läpi.

 

[Tadu]

» Viekö Sanna Marin Suomen Natoon? (suomensotilas.fi)

Onko Sanna Marin Suomen pelastaja myös sotilaspoliittisesti?

 

[Jymäkkä]

Mielestäni on tavattoman mielenkiintoista (ja tässä voisi käyttää jotain muutakin sanaa), että Hesarissa iloisesti lasketaan eläkeputken poisto Marinin hallituksen saavutuksiin. Eihän asian suhteen ole käytännössä vielä tehty yhtään mitään. Jos arvaus sallitaan, saattaa käydä niin, että valmistelu pitkistyy ja mutkistuu niin paljon, että lakiesitys tulee eduskuntaan liian myöhään ja raukeaa, koska sitä ei ehditä käsitellä tämän hallituksen viimeisten valtiopäivien aikana. Jos vastoin ennakointiani kävisikin niin, että laki tulee, on huomioitava, että se EI astu voimaan tämän hallituksen aikana ja siten sen vaikutus tämän hallituksen toimikaudella työpaikkoihin on pyöreät 0. Työttömyys on nyt ja toimenpiteidenkin pitäisi olla heti vaikuttavia, ei sellaisia jotka ehkä implementoidaan seuraavalla hallituskaudella.

En oikein usko tuohon. Päätös on tehty, ja tavallaan se negatiivinen efektikin tästä jo kärsitty, joten miksi lähteä enää perumaan tarpeelliseksi tiedettyä päätöstä, kun korvaavan loihtiminen olisi taas vaikeampaa. Näissä tämäntyyppisissä ratkaisuissa ihan yleistä, että on jonkinlainen siirtymäaika, varsinkin Vasemmiston takia tuo taisi olla ihan pakollinen kompromissi, että muutos saatiin edes aikaan. Kaikkinensa hyvä päätös, ja parin vuoden viive ihan yksi ja sama sitten pitkässä juoksussa kuitenkin. Tämä ei myöskään ole mikään vastuun siirto seuraavalle hallitukselle, ei heidän tarvitse tätä enää päättää ja ottaa hittiä kannatukseen.

 

[Jussih]

En oikein usko tuohon. Päätös on tehty, ja tavallaan se negatiivinen efektikin tästä jo kärsitty, joten miksi lähteä enää perumaan tarpeelliseksi tiedettyä päätöstä, kun korvaavan loihtiminen olisi taas vaikeampaa. Näissä tämäntyyppisissä ratkaisuissa ihan yleistä, että on jonkinlainen siirtymäaika, varsinkin Vasemmiston takia tuo taisi olla ihan pakollinen kompromissi, että muutos saatiin edes aikaan. Kaikkinensa hyvä päätös, ja parin vuoden viive ihan yksi ja sama sitten pitkässä juoksussa kuitenkin. Tämä ei myöskään ole mikään vastuun siirto seuraavalle hallitukselle, ei heidän tarvitse tätä enää päättää ja ottaa hittiä kannatukseen.

Voi olla näinkin, mutta on kuitenkin muistettava, että valmistelu tapahtuu tässä Vasemmistoliiton ministerin johdolla ja hän tulevan lakimuutoksen myös esittelee. Mahtaako ministeri Pekosella olla sydämenasiana painaa kaasua tässä asiassa? Epäilen myös, ettei demareilla ole isoa intressiä hoputtaa Pekosta jos ottaa asiakseen pelata aikaa tämän päätöksen kanssa. Tämä on kuitenkin epäolennaista. Olennaista on se, että pitkän siirtymäajan johdosta tämä päätös ei tuo mitään helpotusta nyt päällä oleviin ongelmiin ja on sikäli vastuunpakoilua, että nykyhallitus ei tätä joudu implementoimaan - mikä oli juurikin Li Anderssonin alleviivaama Vasemmistoliiton saavutus (siis siirtymäaika, ei vastuunpakoilu).

 

[Jymäkkä]

Voi olla näinkin, mutta on kuitenkin muistettava, että valmistelu tapahtuu tässä Vasemmistoliiton ministerin johdolla ja hän tulevan lakimuutoksen myös esittelee. Mahtaako ministeri Pekosella olla sydämenasiana painaa kaasua tässä asiassa? Epäilen myös, ettei demareilla ole isoa intressiä hoputtaa Pekosta jos ottaa asiakseen pelata aikaa tämän päätöksen kanssa. Tämä on kuitenkin epäolennaista. Olennaista on se, että pitkän siirtymäajan johdosta tämä päätös ei tuo mitään helpotusta nyt päällä oleviin ongelmiin ja on sikäli vastuunpakoilua, että nykyhallitus ei tätä joudu implementoimaan - mikä oli juurikin Li Anderssonin alleviivaama Vasemmistoliiton saavutus (siis siirtymäaika, ei vastuunpakoilu).

Totta kai nopeampi olisi ollut parempi, mutta kymmeniä vuosia toimimeen käytännön osalta pari vuotta lisää ei ole katastrofi. Nykyhallitukselle tällaiset päätökset ovat vaikeita, joten kyllä aktiivimalli II ja tämä ovat kuitenkin positiivisia juttuja. Jos jotain kunnollista vielä tulisi luaäksi, alkaisi jo ennakko-odotukset vasemmistohallituksen työllisyystoimista ylittyä.

 

[dana77]

Aktiivimalli 2 ei tuo yhtään työpaikkaa lisää verrattuna aktiivimalliin jonka demarit ajoivat alas (ja josta vasemmisto koko viime hallituskauden oli sitä mieltä ettei se tuo yhtään työllistä lisää). Pikemmin päinvastoin, siinä on heikommat insentiivit.

Eläkeputken poisto on siis ainoa merkittävä toimi toistaiseksi.

 

[Jussih]

Totta kai nopeampi olisi ollut parempi, mutta kymmeniä vuosia toimimeen käytännön osalta pari vuotta lisää ei ole katastrofi. Nykyhallitukselle tällaiset päätökset ovat vaikeita, joten kyllä aktiivimalli II ja tämä ovat kuitenkin positiivisia juttuja. Jos jotain kunnollista vielä tulisi luaäksi, alkaisi jo ennakko-odotukset vasemmistohallituksen työllisyystoimista ylittyä.

Vaikuttaa siltä, että mielipiteemme tässä asiassa eivät pohjimmiltaan ole kamalan kaukana. Pidän toki itsekin itse päätöstä hyvänä ja olen jossain määrin yllättynyt, että tämä hallitus sen sai aikaan - ilmeisesti Marin kokee asemansa puolueessa niin vahvana, että uskaltaa kieltäytyä olemasta SAK:n sätkynukkena. Edelliselle yrittäjälle (Urpilainen) se maksoi puheenjohtajan paikan, mutta toki Marinin asema on ihan erilainen. Geriatrikkojen puolueen, jolla ei ole edes sen omasta mielestä ole ollut mitään annettavaa suomalaisille pelastaminen kahdenkymmenen prossan kannatukseen antaa melkoisen messias-aseman

 

[Remy Martin]

» Viekö Sanna Marin Suomen Natoon? (suomensotilas.fi)

Onko Sanna Marin Suomen pelastaja myös sotilaspoliittisesti?

Koskaan en demareita tai vasemmistoa ole äänestänyt. Mutta jos Marin ottaa selvän kannan Natoon liittymisen puolesta ja joku toinen demari sitä omassa vaalipiirissäni toistaa, niin demarin äänestäminen voisi silloin tulla kyseesen.