Sanna Marinin hallitus

[adolf]

Omat pari senttiäni asiassa on se, että politiikkaan tarvittaisiin enemmän tälläisiä Sipilän ja Lepomäen kaltaisia poliittisen järjestelmän ulkopuolelta tulevia ihmisiä, joilla on oman kannatuksensakin uhalla valmius ja halu uudistaa OY Suomi AB:tä. Kokoomuksessakin on aivan liikaa näitä koko ikänsä poliitikkona pönöttäneitä broilereita, että hallituksiin päästessään he taantuvat sellaisiksi semi-demareiksi, että eivät saa, kuin jotain hyvin marginaalista aikaan, koska ovat niin huolissaan seuraavien vaalien kannatuksestaan.

Kaiken peruskivi pitäisi olla se, että tänne pitäisi saada paljon lisää yrityksiä ja työntekijöitä yksityiselle puolelle. Niistä saatavilla verotuloilla pitkässä juoksussa kuitenkin rahoitetaan sosiaalihuolto, terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulutus ym. kaikki erittäin tärkeät ja kannatettavat asiat. Se, että lyhytnäköisesti vaan kaadetaan velkarahaa näihin kaikkiin asioihin, tulee pitkässä juoksussa tietenkin näkymään negatiivisesti ihan kaikessa täällä.

 

[Cobol]

No eipä jättänyt, vaan leikkasi lisää koulutuksesta ja erityisesti korkakouluista, mikä jättää meidät entistä enemmän jälkeen Länsi-Euroopasta. Ainoa nopea tapa korjata väestörakenteen aiheuttama kestävyysvaje on lisätä työperäistä maahanmuuttoa, mutta tunnetusti siellä oppositossa tai oikeistossa ei tätä oikein suosita. Nykykannatuksen perusteella muodostettu oikeistohallitus tekisi todennäköisimmin täsmälleen päinvastaista politiikkaa.

Otan vain sen osan kirjoituksestasi, jonka suuntasit minun kommenttiini. Hyviä näkökulmia, joista on helppo olla pitkälti samaa mieltä muistaen, että ne ovat vain pieni osa kunkin kohdan kokonaisuutta.

Olemme ilmeisesti samaa mieltä siitä, että Suomessa terveydenhoidon ja koulutuksen menot ovat EU:n keskitasoa suhteessa BKT:hen. Samaan aikaan julkiset menot ovat TOP-2 tms luokkaa suhteessa BKT:hen. Ja tämä tilanne ei ole kehittymässä parempaan suuntaan. Päinvastoin. Keski-ikä nousee, jolloin vanhuuttaan hoidettavien ja eläkeläisten määrä kasvaa. Työllisten määrä ei ole kehittymässä sekään paremmin, koska syntyvyys laskee ja Suomi ei korkean ansiotuloverotuksen maana houkuttele asiantuntijoita ja muita vähän paremmin tienaavia.

Jos olemme samaa mieltä yllä olevasta, kyse on merkittävästä ongelmasta. Mitä Marinin hallitus on tehnyt? Sehän tässä on ydin. Oppositio olisi varmasti tehnyt asioita eri tavalla, mutta meillä ei tietoa ole sen tuloksista, koska oppositio ei hallitse.

Jos otetaan Marinin hallituksen panos tieteeseen ja tutkimukseen, se on erittäin miinusvoittoinen. Marinin hallitus oli osaltaan vaikuttamassa EU:n ison paketin muutosta siten, että tieteeltä ja tutkimukselta otettiin miljardeja pois, joista osa siirrettiin Suomen maatalouteen 500 miljoonan kuoressa. Suomi olisi hyötynyt enemmän siitä, että tutkimusmäärärahoja ei olisi leikattu.

Marinin hallituksen toimet EU:n ison paketin osalta olivat menneen maailman tukemista ja vielä Suomen tulevaisuuden kustannuksella.

Alla asiantuntijoiden näkemys Marinin hallituksen toimista EU-rahan osalta. EU:n paketista olisi ollut paljon suurempi voitto Suomelle, jos maallemme luvatun 500 miljoonan euron maatalous- ja rakennetuen sijaan Horizon-ohjelmaan olisi EU-budjetissa kohdistettu muutama kymmenen miljardia enemmän.

Vieraskynä | EU-rahalla ei kannata pönkittää menneen maailman rakenteita

Euroopan unionin pitäisi investoida tutkimus- ja kehitystyöhön sekä koulutukseen eikä maatalous- ja aluetukiin.

www.hs.fi

Oppositiosta katsoen alkaa vaikuttaa yhä enemmän siltä, että Marinin hallitus suosii maataloutta sen sijaan, että tutkimukseen ja tieteeseen panostettaisiin erityisesti EU:n kautta Suomeen. EU on - tai nyt on pakko sanoa oli - merkittävä tutkimusrahoittaja myös Suomessa. Minusta Marinin hallituksen linja on täysin väärä.

 

[Cobol]

Olemme samaa mieltä tästä. Tosin, kuten jo esitin tuossa, korkean ansiotuloverotuksen vastapainona maallamme on valtteina sosiaalinen hyvinvointi ja sen luoma turvallisuus, jotka merkitsevät maahan muuttavalle korkeastikoulutetullekin yllättävän paljon. Käytin itseäni esimerkkinä, sillä minulle tarjottiin hyväpalkkaista tointa, mutta valitsin Suomen. Toki suomalaiselle valinta on hiukan helpompi kuin omituisen koilliseurooppalaisen kolkan kieltä tai kulttuuria vähemmän tuntevalle.

Totta, olen samaa mieltä tästä. Olen asunut, opiskellut ja tehnyt työtä muutaman vuoden ulkomailla kolmessa eri maassa, joten allekirjoitan helposti kirjoittamasi. Olisin voinut jäädä tai lähteä myöhemminkin erittäin hyvin palkattuun työhön, mutta palasin ja jäin Suomeen. Tämä on hieno maa.

Itse en ole huolissani Suomesta tässä ja nyt. Enkä 10 vuoden päästä. Mutta jossain vaiheessa sen jälkeen tulee kova tilanne, jos Marinin hallitus ja seuraavat halitukset eivät tartu Suomen TOP-3 ongelmiin. Tästä on lähes kaikki asiantuntijat samaa mieltä. Marinin hallituksen jälkeen tulee sama painostus ja varmaan vielä suurempana seuraavaan hallitukseen. Jo nyt moni taloudesta ymmärtävä kokee, että päätöksistä ei voi vain luistella pois.

 

[Cobol]

Surullista, mutta totta. Marinin hallituksen olisi pitänyt pistää painopiste tuon rahoituksen osalta tulevaisuuteen. Tässä olen samaa mieltä kokoomuksen suunnalta esitetyn kritiikin kanssa. Olen varma, että Marinin hallituksen sisällä on puolueita (ainakin RKP ja Vihreät), jotka olisivat menetelleet toisin, jos olisivat tässä saaneet tahtonsa läpi. Olisikohan EUn maataloustuen väheneminen johtanut kepun puolelta poliittiseen vaatimukseen nyt jo käsittämättömän suurien kansallisten maataloustukien korottamiseen? Lähes varmasti näin olisi ja sitten kepu olisi jälleen myynyt itsensä parhaan tarjouksen tekijälle viimeistään sitten kun sote-alueet eikun maakunnat ovat näpeissä. Marin taatusti laski tämänkin mielessään.

Tässä nähdään asiat toisin. Pidän päätöslinjausta Marinin ongelmana, en Kepun. En näe sen paremmin Sipilän kuin Marinin hallituksessa Kepun vaatimuksia sellaisina, että ne on vaan ostettava. Ei ole ja näkisin, että niin katosminen on aika puhdasta vastuun siirtelyä. Sipilän hallituksen osalta oltiin rehellisempiä eikä vyörytetty vastuuta koko ajan Kepulle, vaikka heillä oli pääministeri. Stubb sai osansa ja joutui siitä maksamaan. Sen jälkeen Orpo on saanut osansa ja maksaa tilannetta edelleen. Kokoomuksessa katsotiin jonkin verran, että Stubb ja Orpo ei saanut Kokoomuksen isoja tavoitteita aikaiseksi juuri lainkaan.

 

[Cobol]

Sipilän hallitus hajosi ennen vaaleja näihin erimielisyyksiin. Tietenkään minä en puhu nykyhallituksen suulla tässä asiassa -- en tiedä kuinka paljon sitten esim. Marin tai muut hallituspuolueet projisoivat ja kommunikoivat näitä päätöksiä kepun syyksi tai välttämättömäksi pahaksi, jotta hallitus pidetään kasassa. Totuus kuitenkin on, että kepu osaa peluuttaa vastakkain nykyistä yhteistyökuviota ja mahdollista nykyopposition kanssa tehtävää ja lypsää siten huomattavasti omaa prosentuallista kannatuspohjaansa suurempia poliittisia etuja. Siinä kepu on ollut aina taitavin poliittinen voima Suomessa.

Muistaakseni Sipilän hallitus hajosi sote-ongelmaan nimeltä Kiuru... Totta on, että Kepu osaa pelata. Mutta se ei sen pelin takia minusta oikein voi puolustaa sen paremmin Sipilän aikaista hallintohimmeliä kuin Marinin aikaista tulevaisuuden leikkaamista Suomen lisämaataloustuelle sillä, että Kepu on taitava.

Ja totta, todellinen syy siihen, että Kokoomus ja nyt SDP hyväksyy Keskustan toiminnan, on oma valta tai hallituspaikka.

Itse kuulun nykyään Kokoomukseen ja puolueosastossa on kyllä keskusteltu Kokoomuksen huonosta poliittisesta kärjestä. Ei ole muistaakseni Kepua koskaan syyllistetty siitä, että asioita ei ole saatu eteenpäin.

 

[Jämerä]

Ainakaan maahanmuuttopolitiikan suhteen hallituksella ei liene esteitä toimia reippaasti ja toivottavasti työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan.

Tästä on otettava kiinni. Marinin hallituksella ei ole ehkä samanlaista ongelmaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa kuin persuilla (ulkomaalaispelko) mutta en näe nykyisen hallituksen olevan mitenkään erityisen myönteinen työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Ei ole mikään salaisuus, että ay-liikkeelle työperäinen maahanmuutto on mörkö koska sen nähdään heikentävän liikkeen jäsenten ansiotasoa. Ja Marin kyllä kiltisti kuuntelee ay-liikettä ja samalla siellä taustalla kummittelee vasemmiston lempiteema eli eriarvoistumisen lisääntyminen väitetyn kaksien työmarkkinoiden syntymisen myötä. Minulta on ainakin mennyt ihan ohi mikäli hallitusohjelmassa on konkreettisia keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi.

 

[Hagi]

Veikkauksen peliautomaatit kokonaan pois kaupoista? – Arviointiryhmältä huutia Suomen järjestelmälle

Rahapeliautomaattien sijoittelua Suomessa ja vertailumaissa tarkastellut ryhmä ehdottaa peliautomaattien mainonnan lopettamista kokonaan ja myös pelien poistamista jokapäiväisestä arkielämän ympäristöstä.

www.uusisuomi.fi

”Selvityksen perusteella erityisen haitallista on, jos rahapeliautomaatteja on paljon ja ne sijaitsevat helposti saavutettavissa ympäristöissä ja että pelin ominaisuudet kannustavat pelaamisen jatkuvuuteen”, ryhmä toteaa. "

Eiköhän demarien ministerit Tuppurainen ja Paatero kumoa tämän selvityksen. Jukka "toppari" Gustafsson tukee tarpeen mukaan. Tuppuraisen mukaan laittomat ulkomaalaiset uhkapelit ovat se ainoa vaara, Veikkauksen vastuullisten peliautomaattien rivi kaupoissa ottoautomaatin läheisyydessä kerää rahaa tehokkaasti Veikkauksen edunsaajille.

 

[rosnäs]

Se mikä on muuttunut, että nyt hallituksen suhtautuminen yrittäjyyden ja työntekoon on niin vitun epäkiitollista ja yksipuolista, että se suorastaan oksettaa.

Jos nyt unohdetaan pääministerin tunteenpurkaus Kaipolan asiassa, niin voitaneen kuitenkin todeta, että hallitus on jotakin tehnyt yrittäjienkin hyväksi. Suomen Yrittäjien sivuilla hyvät tietopaketit asiasta:

Yrityksen sopimukset, talous ja korvaukset

Kuinka toimia verotusasioissa, kun korona vaikuttaa liiketoimintaan? Mitä yrittäjän täytyy tietää sopimusten noudattamisesta poikkeustilanteessa? Entä kuinka toimia, jos yritys ajautuu ...

www.yrittajat.fi

ja

Ohjeet työnantajalle

Alla olevista linkeistä pääset lukemaan työnantajalle tarkoitettuja ohjeistuksia. Työlainsäädännön väliaikaiset muutokset Lomauttaminen ja yt-laki ...

www.yrittajat.fi

Lisäksi tuo aiemminkin ketjussa esiin nostettu konkurssiin hakemisen rajoitus, joka on erittäin merkittävä. Mittakaavasta saa jonkinlaisen käsityksen esim. verohallinnon tiedotteesta:

Koronatilanne: Lisäaikaa verojen maksuun hakeneista kymmenellä prosentilla maksuvaikeuksia

vero.fi

Kysymys siis miljardiluokasta. Hallitus on esittänyt, että konkurssiin hakemisen rajoitusta jatketaan tammikuun loppuun. Mielenkiintoista nähdä millaisesta summasta siinä vaiheessa puhutaan.

Vertailun vuoksi voitaneen vaikka nostaa esimerkkinä esiin tuo paljon esillä ollut tilapäinen epidemiakorvaus toimeentulotukeen, johon on kaiketi budjetoitu 60 miljoonaa:

VaVM 15/2020 vp

www.eduskunta.fi

 

[Jymäkkä]

Olisi mielenkiintoista nähdä tällainen tutkimus.

En mitenkään osta ajatusta, että olisimme nyt yhtäkkiä optimiverossa, jossa verojen laskeminen ja sen myötä työllisyyden nousu ei kasvattaisi verokertymää, saati etteikö työllisyyden nousu vähentäisi sosiaaliturvamenoja ja nostaisi sisäistä kulutusta, muista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan — mutta olen valmis seisomaan korjattuna.

Tässä pari artikkelia
Tutkijat: Hyvätuloisten tuloverojen alentaminen vähentäisi verokertymää

Suomen Ekonomit tavoittelee kannustavaa ja vastuullista veropolitiikkaa - Helsingin Ekonomit ry

Tuossa ekassa puhutaan vain hyvätuloisten verojen alentamisesta. Jälkimmäisessä ekonomien veropohdinnassa ei asiaa ole tutkittu, mutta selkeästi todetaan, että verokertymä ei dynaamisilla vaikutuksilla säily, vaan vaaditaan verotuksen kohdistamista uudelleen.

Mutta joo, en väittänytkään, että veroaste olisi nyt ihan optimissaan välttämättä. Jos velkaantuminen halutaan kuriin, niin kuuluu siihen myös palvelujen rahoituksen turvaaminen kuitenkin.

 

[Cobol]

Olen tottunut luottamaan IMF:n arvioihin ja yllä @rosnäs toi esille hyviä pointteja yritystukeen ja @Jymäkkä verokeskusteluun. Tässäkin IMF on hieman eri mieltä ulkomuistista siitä, että onko Suomen korkein marginaalivero verotuloja optimoivalla tasolla. Se oli muistaakseni 50 prosenttia, mutta saatan muistaa väärin. IMF:n mukaan rajan ylittäminen ei olisi verojen suhteen järkevää.

Sen sijaan en käsitä ollenkaan, miksi IMF:n, EK:n (jo aiemmin) ja ministeri Lintilän yhteinen näkemys on taas kerran sivuutettu. Kaikkien kolmen mukaan Suomen hallitus voisi poistaa ympäristölle haitalliset tuet. Niiden yhteenlaskettu määrä oli 3.5 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin neljäsosaa nykyisistä koulutusmenoista.

Nämä ovat koppeja, joiden tulisi vihdoin tarttua.

 

[dana77]

Jos nyt unohdetaan pääministerin tunteenpurkaus Kaipolan asiassa, niin voitaneen kuitenkin todeta, että hallitus on jotakin tehnyt yrittäjienkin hyväksi. Suomen Yrittäjien sivuilla hyvät tietopaketit asiasta:

Lisäksi tuo aiemminkin ketjussa esiin nostettu konkurssiin hakemisen rajoitus, joka on erittäin merkittävä. Mittakaavasta saa jonkinlaisen käsityksen esim. verohallinnon tiedotteesta:

Kysymys siis miljardiluokasta. Hallitus on esittänyt, että konkurssiin hakemisen rajoitusta jatketaan tammikuun loppuun. Mielenkiintoista nähdä millaisesta summasta siinä vaiheessa puhutaan.

Vertailun vuoksi voitaneen vaikka nostaa esimerkkinä esiin tuo paljon esillä ollut tilapäinen epidemiakorvaus toimeentulotukeen, johon on kaiketi budjetoitu 60 miljoonaa:

Jos puretaan tätä kohta kohdalta. Jätin linkit pois, koska ne sotkevat lainausta ikävästi.
Koska olen oikea prinsessa päivänsäde niin aloitetaan positiviisista asioista järjestyksestä:
-lomaustusajan lyhentäminen ja määräaikaisten sopimuksien lomautusmahdollisuus olivat isoja ja tärkeitä asioita ja niistä nostan hattua asianomaisille.
-lisäaika verojen maksuun on sitten varsin kaksipiippuinen juttu. Se auttaa kuin talvella housuun kuseminen ja siirtää konkursseja kiistattomasti (ehkä jopa porvarihallituksen hallituskaudelle asti jos oikein positiivisiä ollaan), mutta jos ne verot pitää joka tapauksessa maksaa, niin kuinka moni prosentti niistä selviää? 2%? 5%? vaihtoehtot on siis käytännössä joko antaa velat anteeksi (mitä sanoo laki?) tai siirtää konkurssi vain myöhempään aikaan. Varsin kosmeettinen toimi siis.
-viimeinen asia on tuo business finlandin tuki. Tämä on kaikkein eniten perseelleen vedetty homma ja se, ettei sen heikkoutta ymmärretä on vähän surullista. Se on kallis ja tehoton, mutta kun ne eivät ole edes ne kaksi huonointa puolta, vaan se, että se vääristää kilpailua. Meillä on kaksi firmaa, hyvä X ja paska Y. Ilman tällaista himmeliä paska y kaatuisi ja hyvä x saisi sen businekset ja selviäisi, mutta tarveharkintaisen tuen perusteella voi hyvin käydä niin, että X ei saa tukea, koska sillä ei mene yhtä huonosti kuin paskalla Y:llä, jonka seurauksena hyvä X kaatuu ja paska Y voittaa. Jokaisella tukipäätöksellä on häviäjinä ne jotka eivät sitä saa, eli tuo vääristää kilpailua ja aiheuttaa tehottomuutta vielä tuleviksi vuosiksikin. Tasapuolinen systeemi, että alvia lasketaan tai valtio kattaa elämaksuista yritysten osuuden 17% tämän vuoden ajalta olisi ollut helvetin paljon parempi malli.

 

[heavy]

viimeinen asia on tuo business finlandin tuki. Tämä on kaikkein eniten perseelleen vedetty homma ja se, ettei sen heikkoutta ymmärretä on vähän surullista. Se on kallis ja tehoton, mutta kun ne eivät ole edes ne kaksi huonointa puolta, vaan se, että se vääristää kilpailua. Meillä on kaksi firmaa, hyvä X ja paska Y. Ilman tällaista himmeliä paska y kaatuisi ja hyvä x saisi sen businekset ja selviäisi, mutta tarveharkintaisen tuen perusteella voi hyvin käydä niin, että X ei saa tukea, koska sillä ei mene yhtä huonosti kuin paskalla Y:llä, jonka seurauksena hyvä X kaatuu ja paska Y voittaa. Jokaisella tukipäätöksellä on häviäjinä ne jotka eivät sitä saa, eli tuo vääristää kilpailua ja aiheuttaa tehottomuutta vielä tuleviksi vuosiksikin. Tasapuolinen systeemi, että alvia lasketaan tai valtio kattaa elämaksuista yritysten osuuden 17% tämän vuoden ajalta olisi ollut helvetin paljon parempi malli.

Onko sulla oikeasti tietoa miten tuo tuki jaettiin ja miten sen käyttöä seurataan? Vai ihan iltapäivälehdistä olet vain lukenut ja kaverilta terassilla kuullut? Omat kokemukset on Tekesin ajalta, ja ei se ihan helppoa kaljoittelurahaa yrittäjille ainakaan silloin ollut.

 

[dana77]

Onko sulla oikeasti tietoa miten tuo tuki jaettiin ja miten sen käyttöä seurataan? Vai ihan iltapäivälehdistä olet vain lukenut ja kaverilta terassilla kuullut? Omat kokemukset on Tekesin ajalta, ja ei se ihan helppoa kaljoittelurahaa yrittäjille ainakaan silloin ollut.

Tunnen minä muutamiakin jotka ovat sitä saaneet, mutta ei se ole mitenkään oleellinen kysymys (voi olla että vielä tänäänkin juon olutta 1-2 sellaista saaneen kanssa, joista yhdellä on ihan järkevä uusi liikeidea). Kyse ei ole alkuunkaan siitä, että onko tuen saaminen helppoa vai vaikeaa tai mitkä kriteerit ovat. Pointti on, että jotkut saavat ja toiset eivät saa ja se ei ole millään tavalla tasapuolista, vaan vääristää kilpailua. Koko ajatus, että joku virkamies osaisi paremmin kuin markkinat päättää että mitä kannattaa tukea on tehottomuuden juurisyy. Ei työttömyyskorvaustakaan jaeta sen mukaan kuka keksii parhaat selitykset tai jääkiekkopeliä ratkaista analyytikon pelikirja-analyysin perusteella, vaikka miten olisi käytössä Petteri Sihvonen.

 

[heavy]

Tunnen minä muutamiakin jotka ovat sitä saaneet, mutta ei se ole mitenkään oleellinen kysymys (voi olla että vielä tänäänkin juon olutta 1-2 sellaista saaneen kanssa, joista yhdellä on ihan järkevä uusi liikeidea). Kyse ei ole alkuunkaan siitä, että onko tuen saaminen helppoa vai vaikeaa tai mitkä kriteerit ovat. Pointti on, että jotkut saavat ja toiset eivät saa ja se ei ole millään tavalla tasapuolista, vaan vääristää kilpailua. Koko ajatus, että joku virkamies osaisi paremmin kuin markkinat päättää että mitä kannattaa tukea on tehottomuuden juurisyy. Ei työttömyyskorvaustakaan jaeta sen mukaan kuka keksii parhaat selitykset tai jääkiekkopeliä ratkaista analyytikon pelikirja-analyysin perusteella, vaikka miten olisi käytössä Petteri Sihvonen.

Mutta sinulla ei kuitenkaan ole oikeasti käsitystä miten noita tukia on jaettu, ainakin tuon "meillä on kaksi firmaa, hyvä X ja paska Y. Ilman tällaista himmeliä paska y kaatuisi ja hyvä x saisi sen businekset ja selviäisi, mutta tarveharkintaisen tuen perusteella voi hyvin käydä niin, että X ei saa tukea, koska sillä ei mene yhtä huonosti kuin paskalla Y:llä, jonka seurauksena hyvä X kaatuu ja paska Y voittaa" kuvitelman perusteella. Täällä oikeassa elämässä niitä tukia ei tuolle Y:lle olisi annettu, koska piti olla jo ennen kriisiä taloudellisesti hyvässä kunnossa ollut yritys saadakseen tukea, siellä kaljalasin ääressä "tietäjien" kokoontuessa tietysti jotain muuta.

 

[dana77]

Mutta sinulla ei kuitenkaan ole oikeasti käsitystä miten noita tukia on jaettu, ainakin tuon "meillä on kaksi firmaa, hyvä X ja paska Y. Ilman tällaista himmeliä paska y kaatuisi ja hyvä x saisi sen businekset ja selviäisi, mutta tarveharkintaisen tuen perusteella voi hyvin käydä niin, että X ei saa tukea, koska sillä ei mene yhtä huonosti kuin paskalla Y:llä, jonka seurauksena hyvä X kaatuu ja paska Y voittaa" kuvitelman perusteella. Täällä oikeassa elämässä niitä tukia ei tuolle Y:lle olisi annettu, koska piti olla jo ennen kriisiä taloudellisesti hyvässä kunnossa ollut yritys saadakseen tukea, siellä kaljalasin ääressä "tietäjien" kokoontuessa tietysti jotain muuta.

Täällä oikeassa elämässä sitä tukea ovat saaneet sellaiset taloudellisesti hyvässä kunnossa oleva yritys kuin Lahden Pelicans. Jääkiekkofanina minä olen tästä itsekkäistä syistä tyytyväinen, mutta yhteiskunnan kannalta tilanne voi olla toinen. Tuen saamiseksi selityksien pitää olla tarpeeksi vakuuttavan oloiset. Kalpahan ei tukea saanut ensimmäisellä yrityksellä, mutta sitten he konsultoivat Pelicansia että mitä siihen pitää kirjoittaa ja toisella kierroksella satatonnia kilahti. Kuitenkin kuten sanottua tämä ei ole oleellinen asia

Se mitä jokaisen pitää ymmärtää niin ei yhteiskunnalla ole mitään taikaseinää, josta nuo rahat tulisivat, vaan joka helvetin euro joka jaetaan tukia kerätään veroina. Tuo ei edes ole nollasummapeliä sillä byrokratian takia osa menee tehottomuuteen eli varallisuutta hukataan. Valtio siis kerää ensin parisataa miljoonaa euroa ja sitten se esiintyy hyväntekijänä kun se palauttaa jossain epäreilussa suhteessa niistä takaisin esim 95%. Jotkut firmat selviävät tuen ansiosta kun taas toiset kaatuvat verovelan takia (kunhan ne sieltä maksuun tulevat). Fiksumpaa olisi että tuollaisia tukia ei jaettaaisi alkuunkaan ja yritysten kuten Sportin ja Pelicansin verotaakka olisi jo alunperinkin kevyempi.

Kaikkien tukien ongelma on siinä, että niitä jaetaan kahdenlaisille yrityksille:
1) niille jotka eivät tukia tarvitsisi selvitykseen, jolloin tuet ovat turhia ja rahat menevät omistajien taskuun
Ja
2) niille jotka eivät pärjäisi ilman tukia, joista monen kohdalla on kyseenalaista että pitäisikö sellaisia tukea alkaankaan. Osa niistä kaatuu tuen kanssakin jolloin nekin verotetut rahat on kaadettu hukkaan

Tämän takia kaikki tämänkaltaiset tuet ovat hyvin kyseenalaisia ja rahat pitäisi käyttää siihen, että täällä yrittäminen ja erityisesti työllistäminen on kannattavaa eli laskea veroastetta.

 

[heavy]

Kaikkien tukien ongelma on siinä, että niitä jaetaan kahdenlaisille yrityksille:
1) niille jotka eivät tukia tarvitsisi selvitykseen, jolloin tuet ovat turhia ja rahat menevät omistajien taskuun
Ja
2) niille jotka eivät pärjäisi ilman tukia, joista monen kohdalla on kyseenalaista että pitäisikö sellaisia tukea alkaankaan. Osa niistä kaatuu tuen kanssakin jolloin nekin verotetut rahat on kaadettu hukkaan

Siis tukea jaetaan tiettyä projektia varten, sen projektin edistymistä seurataan ja mikäli projektia ei rahoilla edistetä vaan tuki laitetaan omistajien taskuun, niin se kerätään yritykseltä pois.

 

[dana77]

Siis tukea jaetaan tiettyä projektia varten, sen projektin edistymistä seurataan ja mikäli projektia ei rahoilla edistetä vaan tuki laitetaan omistajien taskuun, niin se kerätään yritykseltä pois.

Tämäkö nyt oli oleellinen osa johon katsoit tarpeen puuttua? Mutta kyllä, jonkinlainen verkkokaupan kehittämisprojekti tai vastaava pitää kehittää, jonka tekemiseen tarvitaan työpanosta, jonka varjolla toimiston väen palkka maksetaan seuraavina kuukausina. Lopputuloksena saadaan verkkokauppa tai vastaava, joka joko kannattaa tai sitten ei kannata, mutta onpahan päästy tuen avulla vaikeimman yli eikä ole tarvinnut irtisanoa työntekijöitä.

Se oleellinen kysymys kuitenkin on, että jäisikö ne verkkokaupat ja vastaavat tekemättä jos ne nähdään aidosti kannattaviksi vai tehdäänkö ne vain koska siihen saadaan ilmaista rahaa? KalPan kohdallahan eka hakemus hylättiin juuri siksi, että hanke oli jo ehtinyt alkaa muutoinkin, mutta onneksi siihen joku ratkaisu löytyi.

Ps omistajahan ei tietenkään laita taskuun niitä business Finlandin rahoja, sehän on selvä. Ne rahat ovat sadan euron seteleitä ja niillä maksetaan työntekijöiden palkka. Jos tukea ei olisi saatu, noin palkat olisi maksettu omistajan omilla viidenkympin setelillä, jotka nyt omistaja nostaa itselleen. Kyse on siis ihan eri rahoista, ymmärtäähän sen jo business Finlandin tarkastajakin.

 

[heavy]

Se oleellinen kysymys kuitenkin on, että jäisikö ne verkkokaupat ja vastaavat tekemättä jos ne nähdään aidosti kannattaviksi vai tehdäänkö ne vain koska siihen saadaan ilmaista rahaa?

Eli sinusta olisi parempi pistää ne projektilla elätettävät työntekijät kortistoon odottelemaan parempia koronan jälkeisiä taloudellista aikoja. Sehän se halvaksi yhteiskunnalle tulisikin. Eiku... ei tulisikaan.

 

[dana77]

Eli sinusta olisi parempi pistää ne projektilla elätettävät työntekijät kortistoon odottelemaan parempia koronan jälkeisiä taloudellista aikoja. Sehän se halvaksi yhteiskunnalle tulisikin. Eiku... ei tulisikaan.

Luitko sinä yhtään käytyä keskustelua?
Sinusta siis on hyvä, että kannattavilta yrityksiltä kerätään rahoja ja käytetään ne rahat kannattamattomiin hankkeisiin?

Jos meillä olisi ilmaista rahaa, niin mikäs siinä olisi käyttää niitä kaikkeen turhaan, mutta kun meillä ei ole, joten meidän pitää huomioida sen vaikutuksetkin.

PS jos koronan aikaan kaiken turhan teettäminen on kannattavaa, niin miksei se ole sitä aina muulloinkin? Miksei joka vuosi jaeta satoja tonneja kaikenlaisiin turhiin projekteihin jolloin työllisyysaste saataisiin nostettua 83%iin ja veroaste 62%iin jos se on noin helppoa ja kannattavaa? Toimihan se Neuvostoliitossakin.

 

[heavy]

Luitko sinä yhtään käytyä keskustelua?
Sinusta siis on hyvä, että kannattavilta yrityksiltä kerätään rahoja ja käytetään ne rahat kannattamattomiin hankkeisiin?

Mistä sinä kokoajan keksit nämä kannattamattomat hankkeet ja kannattamattomien yritysten tukemisen. Ottaisit selvää miten tuo tuki toimii.

 

[dana77]

Mistä sinä kokoajan keksit nämä kannattamattomat hankkeet ja kannattamattomien yritysten tukemisen. Ottaisit selvää miten tuo tuki toimii.

On tietenkin totta, että me emme faktana tiedä mitkä hankkeet ovat kannattavia ja mitkä kannattamattomia ja se oikeastaan on jutun pihvikin. Nimittäin ei sitä tiedä se business Finlandin virkamieskään, vaan hänkin joutuu vaan arvioimaan ja arvaamaan. Kaikkein paras asiantuntija on yrityksen omistaja. Jos joku hanke on hänen mielestään kannattava, niin hän sen tekee muutoinkin. Suomessa on velkarahoitusta saatavilla varsin maltillisilla koroilla. Jos yrittäjä ei ole valmis tätä tekemään, niin uskooko hän silloin itsekään hankkeen kannattavuuteen ja sitoutuu siihen samalla tavalla? Minulla olisi taas hyviä pyramidi-sijoutuksia tarjolla uskoville.

Herttaista lapsenuskoa virkamiesten kykyyn ja business Finlandin kaikkivoipaisuuteen. Nämä kaverit eivät kuitenkaan koskaan samoihin tuottoihin sijoituksissa pääse kuin kilpailijansa rahoituksessa yksityisellä puolella. Beats me, että miksi.

 

[heavy]

On tietenkin totta, että me emme faktana tiedä mitkä hankkeet ovat kannattavia ja mitkä kannattamattomia ja se oikeastaan on jutun pihvikin. Nimittäin ei sitä tiedä se business Finlandin virkamieskään, vaan hänkin joutuu vaan arvioimaan ja arvaamaan. Kaikkein paras asiantuntija on yrityksen omistaja. Jos joku hanke on hänen mielestään kannattava, niin hän sen tekee muutoinkin. Suomessa on velkarahoitusta saatavilla varsin maltillisilla koroilla. Jos yrittäjä ei ole valmis tätä tekemään, niin uskooko hän silloin itsekään hankkeen kannattavuuteen ja sitoutuu siihen samalla tavalla? Minulla olisi taas hyviä pyramidi-sijoutuksia tarjolla uskoville.

Minä kerron oikean elämän esimerkin. Me saimme viisi vuotta sitten rahoitusta Tekesiltä uuden tuotteen tuotekehitykseen. Se ei toki ollut ainoa rahoitus vaan sijoitimme myös omaa rahaa. Nyt tuotteemme on valmis, työllistämme toistakymmentä ihmistä ja maksamme kaikki veromme Suomeen. Veikkaan että valtio on saanut jo moninkertaisesti rahansa takaisin ja se vain jatkuu. Sinulla vaikuttaa olevan näkemys, etttä yrittäjät ovat vain rahan välistä vetäjiä, varmasti sellaisiakin on, mutta eiköhän suurin osa ole kuitenkin ihan rehelliisiä kansalaisia, jotka tekevät oman osansa että yhteiskunta pyörii.

 

[teroz]

Ilman yrityksiä ja yrittäjiä meillä ei olisi hyvinvointiyhteiskuntaa, ei tää oo niin vaikeet hei. Mieluummin sinne tukia, joista jokunen menisikin ohi maalin kuin loputtomia tukia työkykysille henkilöille, joilla ei ole mitään aikomusta koskaan mennä töihin ja täten he vain rappeuttavat hyvinvointiyhteiskuntaa.

 

[dana77]

Minä kerron oikean elämän esimerkin. Me saimme viisi vuotta sitten rahoitusta Tekesiltä uuden tuotteen tuotekehitykseen. Se ei toki ollut ainoa rahoitus vaan sijoitimme myös omaa rahaa. Nyt tuotteemme on valmis, työllistämme toistakymmentä ihmistä ja maksamme kaikki veromme Suomeen. Veikkaan että valtio on saanut jo moninkertaisesti rahansa takaisin ja se vain jatkuu.

Jos Suomessa olisi veroaste hieman alhaisempi ja firman kassassa olisi ollut rahaa, niin olisiko tämä tuote jäänyt kehittämättä?

Ei väitteeni ole, että kaikki julkisella rahalla tehdyt hankkeet olisi "turhia", mutta jos niistä vaikka puolet on niin kyseessä on valtavaa resurssien tuhlausta. Kyse ei niiden "turhienkaan" kohdalla ole siitä, että yrittäjä olisi epärehellinen tai mitään sellaista, mutta kynnys sijoittaa omia rahoja versus ilmaisia rahoja on vain erilainen. Se on täysin inhimillistä

Valtio käyttää näihin tukiin lähes miljardi euroa vuositasolla.

 

[heavy]

Jos Suomessa olisi veroaste hieman alhaisempi ja firman kassassa olisi ollut rahaa, niin olisiko tämä tuote jäänyt kehittämättä?

Siis kyseessä start-up, ei ollut kassassa mitään. Voi olla että tuote olisi kehitetty muutenkin, mutta ei välttämättä Suomessa.