Sanna Marinin hallitus

[RexHex]

Kyllä minä ainakin yrittäjänä lasken ennakkoveron liittyvän olennaisesti omaan henkilökohtaiseen verotukseen.

Tässä on tietenkin tämä kasku, oletko yrittäjä osakeyhtiön kautta vai toiminimi/ay/ky. Mutta osakeyhtiön ennakkoverot ovat toki oy:n ennakoita ja henkilökohtaiset ennakot sitten henkilökohtaisia. Ja ilmeisesti kyllä Jymäkkä tarkoitti ennakonpidätyksiä työntekijöiden muodossa tässä kyseessä.

 

[Jymäkkä]

Kyllä minä ainakin yrittäjänä lasken ennakkoveron liittyvän olennaisesti omaan henkilökohtaiseen verotukseen.

Ymmärsin ekonomistin puhuneen siis työntekijöiden palkoista kerätyistä ennakkoveroista. Yrittäjän "omat" ennakkoverot toki näin, olivat sitten nostetusta palkasta tai osingosta, mutta nuohan kuuluu lopulta siihen osingosta menevään veroon, kun verotus verovuoden jälkeen tasataan.

 

[Knutsen]

Tässä on tietenkin tämä kasku, oletko yrittäjä osakeyhtiön kautta vai toiminimi/ay/ky. Mutta osakeyhtiön ennakkoverot ovat toki oy:n ennakoita ja henkilökohtaiset ennakot sitten henkilökohtaisia. Ja ilmeisesti kyllä Jymäkkä tarkoitti ennakonpidätyksiä työntekijöiden muodossa tässä kyseessä.

On se tietenkin osakeyhtiön maksamaa veroa, mutta kyllä se nyt aika paljon vaikuttaa henkilökohtaiseen verotukseen.

Ymmärsin ekonomistin puhuneen siis työntekijöiden palkoista kerätyistä ennakkoveroista. Yrittäjän "omat" ennakkoverot toki näin, olivat sitten nostetusta palkasta tai osingosta, mutta nuohan kuuluu lopulta siihen osingosta menevään veroon, kun verotus verovuoden jälkeen tasataan.

Joo sori, en lukenut alkuperäistä juttua mitenkään tarkasti. Ajattelin että puhuit yhteisöverosta jota maksellaan ”ennakkoverona”.

 

[Cobol]

Isompiin asioihin mielestäni asiallinen Liberan vaihtoehtobudjetti:

Ajatuspaja Libera kertoo löytäneensä julkisista menoista 9,8 miljardia euroa ”sopeutusvaraa”

Ajatuspaja Libera vaatii rajua karsintaa Suomen ”ylisuuren julkisen sektorin” kuluihin.

www.kauppalehti.fi

Ajatuspaja Liberan varjobudjetti – Mikä on valtion ydintehtävä?

Libera on itsenäinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatuspaja. Olemme aktiivinen keskustelija talouden, yrittäjyyden, vapaan markkinatalouden ja yksilön hyvinvoinnin kysymyksissä.

www.libera.fi

Budjettiesitys on ladattavissa alemmasta linkistä. Täytyy perehtyä ja lukea kunnolla (nyt vähän vilkaisin), mutta KL:n tiivistelmän perusteella järkevä esitys. Olen samaa mieltä varjobudjettiesityksen ehkä tärkeimmästä lauseesta:

Julkisten menojen leikkaaminen on uuden sukupolven pelastus.

Asia on täysin faktaa. Näkisin, että leikkauksia tulisi pohtia myös sieltä, missä on suurimmat menot eli eläkkeistä.

 

[Tadu]

Eli hallitus ei yritä saada niitä 30 000 työpaikkaa vaan ulkoisti esimerkiksi ikääntyneiden työllisyyden työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi ja katsotaan sitten myöhemmin.

 

[Walrus21]

Jos tosiaan valitetaan, ettei työttömillä ole rahaa, niin vilkaisin kelan sivuilta mitä tukia sain kun olin työttömänä. Työttömyysraha, asumistuki ja toimeentulotuki yhteensä 1550€, jolloin vuokranmaksun jälkeen jää lapaseen 830€.

Hetkinen. Laitatko jonkinlaisen laskelman, että millä logiikalla pääset tuollaisiin summiin?

Toimeentulotukea saa, jos tulot jäävät tietyn minimisumman alle. Ei sitä edes myönnetä, jos olet muiden etuuksien piirissä (esim. ansiosidonnainen) tai jos sinulla on muita tuloja.

Tavanomainen työttömyysturvan saaja kuittaa sen vähän reilut 500e nettona työttömyyspäivärahaa ja päälle asumislisät. Eli loppusumma on sen 800-900e/kk, Helsingissä hieman enemmän.

Lisäksi korkea vuokra huomioidaan vain tiettyyn pisteeseen saakka. Niinpä muuttamalla vaikka Helsingin keskustaan joutuu itse kuittaamaan suuren osan asumiskulujen kasvusta. Jos puoliso käy töissä tai saa muuta tuloa, se huomioidaan myös laskevasti asumislisässä ja toimeentulotuen määrässä.

 

[Walrus21]

Kannattaa myös muistaa, että tukia voi saada yhteensä paljon enemmänkin, joten 2 500 - 3 000 palkat ovat joissakin tapauksissa siinä rajoilla, kannattaako niihin juuri sillä hetkellä taloudellisesti lähteä.

Tuollaisissa summissa liikuttaessa ei pitäisi olla kahta sanaa, kumpi on järkevämpää. Työnteko ja osaamisen kartuttaminen on lähes aina tie parempiin tuloihin ja työtehtäviin. Samalla pääsee esimerkiksi työterveyshuollon piiriin, saa erilaisia työsuhde-etuja (esim. palvelusetelit, ruokaedut) ja kerryttää eläkettä. Tuilla eläessä mikään ei etene, eikä fyrkkaa kerry povariin, ellei ole todella säästeliäs ja suunnitelmallinen luonne.

Yleisellä tasolla ihmisistä aika pieni osa haluaa kökkiä kotona pitkiä aikavälejä, jos vaihtoehtona on työssäkäynti ja varallisuuden kerryttäminen. Suurempi ongelma piilee siinä, että työtä ei ole saatavilla kaikille. Näin korona-aikana jokaista perustason hommaakin hakee kymmenistä satoihin ihmisiin. Omien havaintojen mukaan erilaisiin avustaviin duuneihin ja entry-tason työtehtäviin on enemmän kysyntää kuin esimiestason tehtäviin. Kyllä ihmisille kelpaa vähän pienipalkkaisempikin työ, jos se mahdollistaa palkkakehityksen ja tarjoaa riittäviä ammatillisia haasteita.

Näen suurempana ongelmana sen, että työvoima ja työpaikat eivät kohtaa. Politiikalla on vuosikymmenet ohjattu ihmisiä omistusasumiseen ja paikalle asettumiseen. Nyt sitten ihmiset asuvat jossain Jämsässä, kun työtä olisi pääkaupunkiseudulla. Lapset on kuitenkin laitettu paikalliseen päiväkotiin, asuntolaina rullaa ja paikallinen puulaaki tarjoaa harrastusmahdollisuuksia. Ei ole motiivia lähteä Itä-Helsingin elementtitaloihin hakemaan uutta suuntaa työuralle.

Toinen ongelma piilee siinä, että Suomessa on aika jäykät työmarkkinat. Työllistäminen on liian kallista, vähäisen osaamisen duuneja on vähän ja olemassa olevat työpaikatkin jaetaan tutuille. Tällaisessa tilanteessa aika moni ihmisryhmä jää vaille työtä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei työhaluja olisi. Heikossa talouskehityksessä tilanne on kuitenkin se, että yritykset laskelmoivat jokaista rekrytointia, ja kun työttömiä on suuri määrä, myös kilpailu niistä avoimista paikoista on kovaa.

 

[Petri1981]

Eli hallitus ei yritä saada niitä 30 000 työpaikkaa vaan ulkoisti esimerkiksi ikääntyneiden työllisyyden työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi ja katsotaan sitten myöhemmin.

Tai sitten ei katsota. Rinnehän ulkoisti työmarkkinajärjestöille heti alkuun työllisyystoimien pohtimisen. Vielä odotellaan.

 

[Cobol]

Tuollaisissa summissa liikuttaessa ei pitäisi olla kahta sanaa, kumpi on järkevämpää. Työnteko ja osaamisen kartuttaminen on lähes aina tie parempiin tuloihin ja työtehtäviin. Samalla pääsee esimerkiksi työterveyshuollon piiriin, saa erilaisia työsuhde-etuja (esim. palvelusetelit, ruokaedut) ja kerryttää eläkettä. Tuilla eläessä mikään ei etene, eikä fyrkkaa kerry povariin, ellei ole todella säästeliäs ja suunnitelmallinen luonne.

Ehdottomasti. Näkisin, että työhön kannattaa lähteä silloinkin, kun saa käteen vähemmän kuin tuilla. Samoin oman osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen ovat henkilökohtainen ratkaisu.

Mutta VATT:n esittämät laskelmat tilanteesta, jossa pienen lapsen yksinhuoltajan ei oikeastaan kannata ottaa työtä vastaan alle 2 600 euron palkalla, koskettavat. Eihän sen noin pitäisi olla. Näissä tilanteissa tulisi esimerkiksi päivähoitomaksun joustaa niin, että sen takia ei jätetä töihin menemättä.

Näen suurempana ongelmana sen, että työvoima ja työpaikat eivät kohtaa. Politiikalla on vuosikymmenet ohjattu ihmisiä omistusasumiseen ja paikalle asettumiseen. Nyt sitten ihmiset asuvat jossain Jämsässä, kun työtä olisi pääkaupunkiseudulla. Lapset on kuitenkin laitettu paikalliseen päiväkotiin, asuntolaina rullaa ja paikallinen puulaaki tarjoaa harrastusmahdollisuuksia. Ei ole motiivia lähteä Itä-Helsingin elementtitaloihin hakemaan uutta suuntaa työuralle.

Tämä on yksi ydin asia mainitsemasi työmarkkinoiden jäykkyyden lisäksi. Lisäksi mainitsemaani ihmisten vastuuta koulutuksestaan ja ammattitaidon kehittämisestä tulisi kannustaa enemmän.

 

[adolf]

Ihan uskomattomalta tuntuu, että 3000€ liksan kohdalla yhtään kenenkään tarvitsisi miettiä, että onko taloudellisesti mitään mieltä lähteä duuniin. Tai edes 2500€ palkalla.

En tuosta tukiviidakosta sen enempää tiedä, niin en lähde kiistämäänkään, etteikö tuo voisi pitää paikkansa. Jos pitää, niin jotain on pahasti pielessä.

 

[Zamboni]

No tuo ei toteudu kuin yksinasuvien kohdalla ja taloudellinen kynnys lähteä töihin lienee alle parissa tonnissa. Toki siinä tulee se oma mukavuudenhalu mukaan, jos tuntee vähemmälläkin pärjäävän ja saa olla vapaana.

Nuo isommat summat sitten ovat yksinhuoltajilla, kun parista lapsesta jo tuet nousee. Jos sattuu olemaan vielä niin pieniä, että tarvitaan päivähoitoa ym, niin sitten nuo kulut menevät siitä 2500€ palkasta pois. Ja sitten vielä se oma elämänlaadun lasku, kun oot päivän töissä tai pahimmillaan vuorotöissä. Haet lapsia ties mistä hoidosta ja siihen päälle vielä muut arkiset askareet, niin onhan siitä touhua verrattuna täysin vapaisiin päiviin, kun saa vaan olla ja tehdä kotihommat milloin haluaa.

 

[Rontti]

Ja sitten vielä se oma elämänlaadun lasku, kun oot päivän töissä tai pahimmillaan vuorotöissä.

Ihanko oikeasti täällä jengi ajattelee, että elämänlaatu laskee, kun käy työssä? Oma näkemykseni on, että työttömänä ei ihan kauhean herkkua ole elellä eikä nämä tuet, mitä täällä nyt esitellään ääritapauksiin, tee esim. yksinhuoltajien elämästä minkään sortin hunajatolppaa.

Kannustinloukkuja löytyy kyllä, mutta porsaanreikiä löytyy kyllä ihan kaikissa systeemeissä, joissa ihmisille erilaisia tukia elämiseen jaetaan. Aina löytyy järjestelmään hyväksikäyttäjiä, mutta eri asia sitten on, että kannattaako heidän takia koko soppa pistää uusiksi, siinä kun saattaa käydä niin, että lääke on pahempi juttu kuin se mitä lääkitään.

 

[dana77]

Kannustinloukkuja löytyy kyllä, mutta porsaanreikiä löytyy kyllä ihan kaikissa systeemeissä, joissa ihmisille erilaisia tukia elämiseen jaetaan. Aina löytyy järjestelmään hyväksikäyttäjiä, mutta eri asia sitten on, että kannattaako heidän takia koko soppa pistää uusiksi, siinä kun saattaa käydä niin, että lääke on pahempi juttu kuin se mitä lääkitään.

Meillä on jäykkä ja toimimaton systeemi, joten totta helvetissä se kannattaa laittaa uusiksi. Ei ole oikeasti mitään mahdotonta tehdä parempaa systeemiä. Jos joku on eri mieltä, niin kertokaa mitä tuloloukkoja tulee jos nykyiset työttömyyskorvaukset ja asumistuet korvataan perustulolla ja matalammalla veroasteella.

 

[Rontti]

Meillä on jäykkä ja toimimaton systeemi, joten totta helvetissä se kannattaa laittaa uusiksi. Ei ole oikeasti mitään mahdotonta tehdä parempaa systeemiä. Jos joku on eri mieltä, niin kertokaa mitä tuloloukkoja tulee jos nykyiset työttömyyskorvaukset ja asumistuet korvataan perustulolla ja matalammalla veroasteella.

No helppoa se sitten varmaan on, ja parempaa tulisi, kun kerran näin tiedät kertoa. Uskon kyllä sinua.

 

[olkikuukkeli]

Nuo isommat summat sitten ovat yksinhuoltajilla, kun parista lapsesta jo tuet nousee. Jos sattuu olemaan vielä niin pieniä, että tarvitaan päivähoitoa ym, niin sitten nuo kulut menevät siitä 2500€ palkasta pois. Ja sitten vielä se oma elämänlaadun lasku, kun oot päivän töissä tai pahimmillaan vuorotöissä. Haet lapsia ties mistä hoidosta ja siihen päälle vielä muut arkiset askareet, niin onhan siitä touhua verrattuna täysin vapaisiin päiviin, kun saa vaan olla ja tehdä kotihommat milloin haluaa.

Jos on neljän lapsen yksinhuoltaja, on yhteiskunnankin kannalta kyseenalaista kannattaako tällaisen ihmisen käydä töissä vai ei. Toimeentukotukia laskeskellessa kannattaa ottaa huomioon, ettei sitä saavalla saa olla pääomaa lähes lainkaan. Kyse on ihmisistä, jotka on tuomittu hakemusviidakkoon ja ikuiseen suusta-suuhun-elämiseen. Päälle tulee luuserin maine, koska Suomessa työttömyyden stigma on aikamoinen sosiaalisen elämän kannalta. Sen sijaan, että nämä ihmiset loikoilisivat kotona, taitaa suurin osa kärsiä jonkin asteen masennuksesta ja toimintakyvyttömyydestä ainakin tukirumban pitkään jatkuessa.

Tämä ei tietenkään minustakaan järkevöitä tilannetta, jossa työtä ei kannata rahallisista syistä ottaa vastaan. Järjestelmää täytyy yksinkertaisesti muokata siihen suuntaan, että lyhytkin keikka kannattaa ottaa vastaan. En osaa tehdä tästä laskelmaa, mutta epäilisin työpaikkojen määränkin kasvavan tällä tavalla. Nähdäkseni on siirryttävä kohti Tanskan mallia, jossa työttömyyspalveluihin satsataan nykyistä enemmän, luodaan tehokkaat välityömarkkinat jne. Tämä tosin vaatisi maantieteellisen kohtaanto-ongelman ratkaisua, joka tulee olemaan hidas. Tai sitten siirtyminen kohti negatiivisen tuloveron avulla toteutettua kansalaispalkkaa. En valitettavasti näe kummankaan toteutuvan lähitulevaisuudessa.

 

[julle-jr]

Tyhmä kysymys: Jos nyt on mahdollista tehdä 10,7 miljardin alijäämä, olisiko niin voitu tehdä ilman koronaa? Jos ei niin miksei?

 

[olkikuukkeli]

Tyhmä kysymys: Jos nyt on mahdollista tehdä 10,7 miljardin alijäämä, olisiko niin voitu tehdä ilman koronaa? Jos ei niin miksei?

Teoriassa tuollainen olisi ollut mahdollista. Laina on tällä hetkellä halpaa ja jos panostuksille olisi esitetty tuollainen tarve, niin kyllähän valtio tuollaisen alijäämän voi tehdä. Käytännössä se olisi ollut mahdotonta, koska EU valvoo jäsenvaltioiden budjettikuria melko tarkasti.

 

[Jeffrey]

Koko tukijärjestelmä pitäisi räjäyttää ja miettiä uutta päälle. Tukijärjestelmä ei aiheuta harmaita hiuksia pelkästään sen sisällä oleville, vaan myös järjestelmän ulkopuolelle. Tämä järjestelmä aiheuttaa varsin raskaan verotuksen, ja esimerkiksi myös varsin korkean asumisen hinnan.

Esimerkiksi se ryhmä jota itse edustan - nuoret yksinasuvat akateemiset kaupunkilaiset elävät käytännössä sitä samaa kädestä suuhun arkea kuin työttömät, vaikka toki palkka voi olla melko kovakin ja elämisen puitteet näennäisesti paremmat. Finanssivalvonta tulkitsee, että henkilön talous ei ole tasapainossa mikä asumiseen menee yli 1/3 kuukaudessa käytössä olevista nettotuloista. Etelä-Helsingissä eletään todellisuutta jossa realistinen vuokrataso noin 30m2 pikkuboksille on noin 1 000 € kuukaudessa. Tähän päälle sähköt, vedet, netit, vakuutukset sun muut, niin äkkiä ollaan noin 1 100 €/kk asumisen kustannuksissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettö nettotulojen pitäisi olla noin 3 300. Tämä taas tarkoittaa sitä, että bruttopalkan pitäisi olla vähintään 5 000 €. Tällaisille palkoille osaava akateeminen pääsee arviolta noin 35 vuoden iässä, ja siis vuokra asujana pienessä boksissa. Noin puolet maksetuista veroista, eli n. 850€ kuukaudessa menee tukijärjestelmän rattaisiin.

Toki voidaan aina vääntää siitä, pitääkö ihmisten asua kaupungissa, yksin yms. Isossa kuvassa tuskin kuitenkaan on kansakunnan etu, että esimerkiksi lisääntymis-iän yli eläminen taloudellisessa epävarmuudessa olisi kovinkaan hyvä juttu.

Tässä mielestäni yksi todella tärkeä sivuvaikutus, jota tulisi arvioida kun tukijärjestelmästä puhutaan. Ja tämä tilanne siis hyvin tienaavalla yksilöllä, 3t tienaava yksinasuja elelee koko elämänsä taloudellisessa epävarmuudessa. Yhteiskunnan etu olisi se, että mahdollisimman harva ihminen eläisi taloudellisessa epävarmuudessa/kädestä-suuhun. Uskon, että tätä kautta esimerkiksi myös syntyvyysluvut saataisiin paremmalle tolalle. Tärkeää on myös se, että tulevaisuudessa meillä olisi veronmaksajia.

 

[olkikuukkeli]

Etelä-Helsingissä eletään todellisuutta jossa realistinen vuokrataso noin 30m2 pikkuboksille on noin 1 000 € kuukaudessa. Tähän päälle sähköt, vedet, netit, vakuutukset sun muut, niin äkkiä ollaan noin 1 100 €/kk asumisen kustannuksissa.

Tämä on kyllä aika visainen pulma ratkaistavaksi. Helsingin korkeita hintatasoja ei selitä pelkkä asumisen tuen määrä vaan kaupungin todella suuri vetovoima vrt. Suomen muut kaupungit. Helsingillä on kaikkea - työpaikkoja, opiskelumahdollisuuksia ja Suomen kenties ainoa aidosti urbaani kaupunkikulttuuri, joka houkuttelee kaltaisiani vakituisesti muualle työllistyneitäkin. Ja kuten hyvin tiedetään, kysyntä nostaa hintaa.

Olen täällä pumppaillut Osmon renkaita viime aikoina, mutta mielestäni häneltä löytyy järkevää pohdintaa tästäkin asiasta.

Mitä tehdä Hitas-järjestelmälle?

www.soininvaara.fi

Helsingin on kiihdytettävä asuntotuotantoa

www.soininvaara.fi

 

[dana77]

No helppoa se sitten varmaan on, ja parempaa tulisi, kun kerran näin tiedät kertoa. Uskon kyllä sinua.

Jos omat argumentit on että ei kannata toimimatonta muuttaa kun voi tulla huonompi, niin silloin kannattaakin uskoa.

 

[Cobol]

Jos omat argumentit on että ei kannata toimimatonta muuttaa kun voi tulla huonompi, niin silloin kannattaakin uskoa.

Sivusta sen verran, että luinkos väärin @Rontti viestin, kun hän kirjoitti, että kaikkea ei kannata muuttaa? Niin se vaan on. Esimerkiksi asumistuet haluaisin itse pois ja toimeentulotuen asumisosuuteen omavastuun 1.1. 2021, mutta näin ei voi tapahtua. Siirtymäajankin jälkeen asumistukea tarvitaan, koska monilla maahanmuuttajilla ei ole varaa Helsingin alueen hintatasoon eikä heitä voi Kärsämäelläkään pakottaa. On eri asia, millä nimellä tuki maksetaan tai subventoidaanko heitä esimerkiksi halvan rakentamisen kautta, joka syö julkisia tuloja.

 

[Rontti]

Jos omat argumentit on että ei kannata toimimatonta muuttaa kun voi tulla huonompi, niin silloin kannattaakin uskoa.

Sinä tiedät, että jolllain perustulomallilla ja jollain muulla kaikki muuttuisi ja aurinko paistaisi. Ei ongelmia. Hienoa. Tai jos siinäkin on sitten ongelmia, niin räjäytetään sekin ja seuraava sisään tuota.

 

[Jeffrey]

Tämä on kyllä aika visainen pulma ratkaistavaksi. Helsingin korkeita hintatasoja ei selitä pelkkä asumisen tuen määrä vaan kaupungin todella suuri vetovoima vrt. Suomen muut kaupungit. Helsingillä on kaikkea - työpaikkoja, opiskelumahdollisuuksia ja Suomen kenties ainoa aidosti urbaani kaupunkikulttuuri, joka houkuttelee kaltaisiani vakituisesti muualle työllistyneitäkin. Ja kuten hyvin tiedetään, kysyntä nostaa hintaa.

Täysin totta, ja syitä löytyy monesta suunnasta. Esimerkiksi megatrendeistä kaupungistuminen on kokoajan voimakkaampaa mitä missään vaiheessa on osattu ennustaa. Tässä olisi tekemistä aina kaavoituspolitiikasta lähtien, mutta se on enemmän kunnallispolitiikkaa kuin hallituksen alaista. Esimerkiksi Helsingin vaatimukset suuresta perheasuntojen osuudesta asuntotuotannossa on sellaista jonka toimivuudesta tänäpäivänä en ole ollenkaan varma.

 

[moby]

Hetkinen. Laitatko jonkinlaisen laskelman, että millä logiikalla pääset tuollaisiin summiin?

Toimeentulotukea saa, jos tulot jäävät tietyn minimisumman alle. Ei sitä edes myönnetä, jos olet muiden etuuksien piirissä (esim. ansiosidonnainen) tai jos sinulla on muita tuloja.

Tavanomainen työttömyysturvan saaja kuittaa sen vähän reilut 500e nettona työttömyyspäivärahaa ja päälle asumislisät. Eli loppusumma on sen 800-900e/kk, Helsingissä hieman enemmän.

Lisäksi korkea vuokra huomioidaan vain tiettyyn pisteeseen saakka. Niinpä muuttamalla vaikka Helsingin keskustaan joutuu itse kuittaamaan suuren osan asumiskulujen kasvusta. Jos puoliso käy töissä tai saa muuta tuloa, se huomioidaan myös laskevasti asumislisässä ja toimeentulotuen määrässä.

Katsoin uudestaan nuo summat ja tosiaan olin vahingossa laskenut tuohon työttömyysturvan verollisen määrän.

Tässä nuo summat:

Asumistuki 384€
Työttömyysturva 612€
Toimeentulotuki 402€

Yhteensä 1398€, josta jäi vuokra jälkeen laskuihin ja muuhun elämiseen 678€.

 

[Cobol]

Erinomaista, että ministerin valheita oiotaan:

"Mitä lakia suomalainen rikkoo pelatessaan toisessa EU-maassa?" | Verkkouutiset

"Mitä lakia suomalainen rikkoo pelatessaan toisessa EU-maassa?" | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Omasta mielestäni Tuppuraisen jatko ministerinä ei ole suoran valehtelun jälkeen edes mahdollista. SDP on tietysti eri mieltä. Veikkauksesta ei ole syytä päästä eroon, mutta sen toiminnot tulisi eriyttää päihderiippuvuuden vastuullisesti valistustoiminnasta. Veikkaus olisi pelkkä Veikkaus, ja mielellään osa rahapelitoimintaa, ei monopoli.

Kyse on kuitenkin monen SDP-taustaisen (ideologia tai henkilöt) järjestön avustamisesta Veikkauksen tuotoilla. Siksi koskeminen ei ole mahdollista ja siksi Tuppurainen valehtelee, vaikka tietää jäävänsä kiinni.