Sanna Marinin hallitus

[Erkka Lapanen]

Asiaa voidaan tutkia ja jos tulokset ovat huonoja, kannattaa idea tietysti hylätä.

Koko idea on niin naivi ja huono ettei kokeilussa ole mitään mieltä. Edes mitään kokeilua ei ole tulossa, edellä mainituista syistä.

 

[Cobol]

Koko idea on niin naivi ja huono ettei kokeilussa ole mitään mieltä. Edes mitään kokeilua ei ole tulossa, edellä mainituista syistä.

Ei. Jos työttömyys nousee vientongelmien (ja koronan), rakenteellisten syiden sekä mm. digitalisaation takia 12 prosenttiin tms, se tulee kalliiksi. Työtä jakamalla voidaan monilla aloilla tehdä 2 x 6 tunnin päivää ja vuorotyössä sitten esim 4 x 6 tunnin päiviä. Nyt työttömyysprosentti on luokkaa 8, mutta vielä vienti pelaa ja rahaa tulee.

Se mitä tarvitaan, on kokonaiskäsitys. Kuinka paljon tuottavuus nousee, työttömyys laskee, poissaolot vähenee, työurat pitenee. Ja paljon muuta. Kannattaa tuo nyt tutkia ja mikään ei estä hallitusta tutkimasta. Vaikkapa viiden vuoden hyvin suunniteltuun kokeiluun lähtee yksityisiä ja julkisia tahoja.

Valtio voi tukea kokeilua.

 

[RexHex]

Kannatan työkokeilua, jossa työpäivän pituus olisi 6 tuntia. Mutta missä tätä kokeiltaisiin on se kysymys. Joku rajattu piiri kunnallisella puolella vai muutamat yritykset siellä sun täällä? Mikä olisi aikajänne? Näitä asioita ei ole taidettu tuoda esille ja nämä kuitenkin olisivat aika tärkeitä speksejä kyseisessä kokeilussa.

Haluaisin siis nähdä hahmotelman tähän kokeiluun. Tämän ei siis pitäisi kattaa koko yhteiskuntaa.

 

[Jannacci]

Lähdetään vaikka siitä, että kaikilla olisi yhtä pitkät lomat kuin kansanedustajilla. Jos tuon todetaan parantavan tuottavuutta ja työhyvinvointia, niin sitten voitaisiin kokeilla myös lyhennettyä työpäivää ja lyhennettyä työviikkoa.

 

[Tadu]

Ei. Jos työttömyys nousee vientongelmien (ja koronan), rakenteellisten syiden sekä mm. digitalisaation takia 12 prosenttiin tms, se tulee kalliiksi. Työtä jakamalla voidaan monilla aloilla tehdä 2 x 6 tunnin päivää ja vuorotyössä sitten esim 4 x 6 tunnin päiviä. Nyt työttömyysprosentti on luokkaa 8, mutta vielä vienti pelaa ja rahaa tulee.

Se mitä tarvitaan, on kokonaiskäsitys. Kuinka paljon tuottavuus nousee, työttömyys laskee, poissaolot vähenee, työurat pitenee. Ja paljon muuta. Kannattaa tuo nyt tutkia ja mikään ei estä hallitusta tutkimasta. Vaikkapa viiden vuoden hyvin suunniteltuun kokeiluun lähtee yksityisiä ja julkisia tahoja.

Valtio voi tukea kokeilua.

Jos työtä jaetaan, niin palkkakin pitäisi jakaa. Marinin linja on, että palkka pysyy samana, mutta työt jaetaan. Kyllä se aika naiivia populismia on.

 

[Erkka Lapanen]

No entäpäs, jos sekä työnantaja että palkansaajat ovat sitä mieltä, että kuuden tunnin työaika (nykyisin käytännössä toteutuvan seitsemän sijaan) olisi heidän alallaan sopiva ja lisäisi tuottavuutta? Eikö tällaisista asioista pitäisi voida sopia paikallisesti ilman jäykkää säätelyä. Edes kokeiluluontoisesti?

Tottakai voitaisiin ja voidaankin. Mikä estää jos molemmat ovat samaa mieltä? Kaikille aloille kuuden tunnin (käytännössä toteutuvan viiden tunnin) kokeilu ei sovi mutta kyllä nyt jo on olemassa, varsinkin yksityisellä sektorilla, erilaisia sopimuksia. Ei kuuden tunnin työaika vähennä sääntelyä, se vain muuttaa sitä. Työnantajat ovat tällaisen kokeilun jo tyrmänneet, Pitäisi siis velvoittaa joku firma kokeiluun silläkin uhalla, että seurauksena olisi kilpailukyvyn heikkeneminen. Työnantajan näkökulmasta halutaan kokeilla kuinka työntekijä saisi kuudessa tunnissa enemmän aikaiseksi kuin kahdeksassa. Tätähän voi jokainen kokeilla itsekin ilman valtiollista päätöstä.

 

[Jan Koller]

No entäpäs, jos sekä työnantaja että palkansaajat ovat sitä mieltä, että kuuden tunnin työaika (nykyisin käytännössä toteutuvan seitsemän sijaan) olisi heidän alallaan sopiva ja lisäisi tuottavuutta?

On tämä mahdollista nykyäänkin. Eilen 10 uutisissa oli juttu aiheesta, kun oli kokeiltu 2 tuotantoyrityksessä n. 5 vuotta. Aluksi työteho nousi ja sairauspoissaolot laski, mutta ajan myötä palasi vanhaan tasoon, kun uudesta oli tullut normaali. Ei ollut enää kannattavaa yritykselle, joten luopuivat lyhennyksestä. Saa tätä puolestani kokeilla muutkin, mutta vaikea nähdä, että tästä hyötyä olisi muuta kuin toki työttömyysprosentille.

 

[Tadu]

Tottakai voitaisiin ja voidaankin. Mikä estää jos molemmat ovat samaa mieltä? Kaikille aloille kuuden tunnin (käytännössä toteutuvan viiden tunnin) kokeilu ei sovi mutta kyllä nyt jo on olemassa, varsinkin yksityisellä sektorilla, erilaisia sopimuksia. Ei kuuden tunnin työaika vähennä sääntelyä, se vain muuttaa sitä. Työnantajat ovat tällaisen kokeilun jo tyrmänneet, Pitäisi siis velvoittaa joku firma kokeiluun silläkin uhalla, että seurauksena olisi kilpailukyvyn heikkeneminen. Työnantajan näkökulmasta halutaan kokeilla kuinka työntekijä saisi kuudessa tunnissa enemmän aikaiseksi kuin kahdeksassa. Tätähän voi jokainen kokeilla itsekin ilman valtiollista päätöstä.

Paperialalta löytyisi varmaan hyviä yrityksiä joihin pakottaa tämä kokeilu. Esimerkiksi UPM:llä maksettaisiin varmasti mielellään paperimiehelle samaa liksaa kuuden tunnin työstä.

Lääkärit ja hoitajat voisivat myös siirtyä kuuden tunnin työpäivään. Potilaatkin varmasti olisivat tyytyväisiä kun lääkäreiden ja hoitajien tuottavuus nousee. Mitä nyt jää vähän vähemmän aikaa per potilas ja vanhustenhoidossa hoitajia on jatkossa paikalla 25 % vähemmän, mutta toiminta tehostuu.

Tämän takia uudistusta ei voida koskaan tehdä, koska sitä ei voida tehdä edes suurimmalla osalle suomalaisista työntekijöistä. Hoitajathan repivät pelihousunsa jos vaikka insinöörit saisivat jatkossa saman palkan 6 tunnin työstä, mutta heidät velvoitettaisiin tekemään kahdeksan tunnin päivää.

Eli kyse on puhtaasta populismista Marinin toimesta. Ainoa mahdollinen tapa toteuttaa kuuden tunnin työpäivä on laskea palkkoja samalla, jolloin työnantaja voi rekrytä lisää työntekijöitä.

 

[Erkka Lapanen]

Ainoa mahdollinen tapa toteuttaa kuuden tunnin työpäivä on laskea palkkoja samalla, jolloin työnantaja voi rekrytä lisää työntekijöitä.

Ja tämäkin on pelkkää teoriaa. Käytännössä työntekijän palkkaaminen on niin kallista, että paine on pidentää työpäiviä eikä lyhentää niitä. Tämä nähtiin Sipilän kiky-loikan aikaan. Työnantajan kannattaa ennemmin maksaa ekstraa ylitöistä kuin palkata toista pidentämään päivää.

 

[Erkka Lapanen]

Valtio voi tukea kokeilua.

Valtion on pakkokin tukea koska säästöjä ei tule. Mutta kuten sanoin, tällainen kokeilu on vasemmiston populismia puhtaimmillaan eikä sellaista tule tapahtumaan. Toteuttaminen vaatisi SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteisen hallituksen, jossa ei muita puolueita olisi. Kannattaa myös muistaa se, ettei työnantaja maksa työntekijälle työpaikalla vietetystä ajasta vaan tuotetusta työstä. Omaan korvaan puheet lyhyemmästä työajasta ovat jäänteitä 80-luvun kuvitelmista kun koneet ja automaatio korvaavat ihmisen työtä, niin ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa. Kaikkien pitäisi kyllä tietää ettei siinä niin ole käynyt. Paitsi ehkä Saloran tehtaan, hämähäkkejä piirilevyihin kolvanneille työläisille.

Avaatko tätä hieman? Siis annatko ihan esimerkinomaisesti laskelman siitä, miten ne lisäkustannukset syntyvät tilanteessa a) jossa työntekijä tekee normaalityöaikaa 7 tuntia ja sen päälle 5 tuntia ylitöitä verrattuna tilanteeseen b), jossa työ jaetaan kahden eri työntkekijän välillä normaalityöaikaan 6 + 6 tuntia. Arvaan, että sinulla on tässä pointti, mutta haluaisin aidosta mielenkiinnosta nähdä sen. Oma käsitykseni on, että ylityön teettäminen on kallista, koska siinä maksetaan yleisesti (toki hiukan sopimuksesta riippuen) + 50% palkkaa tai jopa +100% palkkaa, jos ylityöt ovat pitkiä jaksoja. Mikä siis on se kustannustekijä, joka ylittää tuon?

Laskelmaa en tästä pysty antamaan mutta muutaman syyn asiaan kuitenkin. Työntekijä maksaa työnantajalle 1,3x bruttopalkan. Jos työntekijä tekisi joka päivä 5 tuntia ylitöitä (mikä olisi jo kaikkien sopimusten vastaista) tulisi halvemmaksi palkata toinen työntekijä. Ongelma on se, että työntekijän palkkaaminen on kiinteä kulu. Ylitöitä tehdään/teetetään tarpeen mukaan. Jos työntekijä tekee joka päivä vaikka kaksi tuntia ylitöitä, on edelleen halvempaa toimia niin kuin palkata ja kouluttaa toista tekijää. Entäs työaika? Jos molemmat tekisivät töitä "virka-aikaan" tarvitaan toinen työhuone, työkone tai työryhmä jotka voidaan myös lisätä kuluihin. Harvemmin vuorotyö on vaihtoehtona yhtä tehokasta työaikaa kuin 9:stä 17:ään. Tai edes mahdollista.
Lyhennettyä työaikaa toteutetaan YT:den tuloksena kun tilauksia on liian vähän ja firmaa yritetään pelastaa. Kun tilanne normalisoituu, molemmat osapuolet haluavat järjestelystä eroon. Näin se menee reaalimaailmassa.

 

[Cobol]

Jos työtä jaetaan, niin palkkakin pitäisi jakaa. Marinin linja on, että palkka pysyy samana, mutta työt jaetaan. Kyllä se aika naiivia populismia on.

Mun silmin Marinin linja täysin samasta palkasta on tarkoitettu samaan tilanteeseen, mihin Anderssonin linja varusmispalvelun ja sitä korvaavan siviilipalvelun lyhentämisestä. Kun on paine päällä, että konkreettista pitäisi esittää...

Työajan mahdollinen lyhentäminen kannattaa erottaa tästä hetkestä. Kyse on tuottavuudesta, jota pitäisi kasvastaa. Vaikeaa on ollut viimeiset 10 vuotta. Kokeilu valtion tuella olisi silti paikallaan.

 

[dana77]

@teppana @Tadu

Oletteko siis sitä mieltä, että ei kannata kokeilla?

Minusta ehdottomasti kannattaa kokeilla. Aloittaisin kokeilun demareiden eduskuntaryhmästä, puoluetoimistosta ja koijaamosta.
Tuomioja ehdotti että valtio ostaisi Jämsän suljettavan paperitehtaan, mutta minun mielestäni parempi idea olisi, että SDP ostaisi sen ja sen jälkeen lyhyempää työaikaa voisi kokeilla sielläkin.

" The problem with socialism is that you eventually run out of other people's money.”

 

[Cobol]

Valtion on pakkokin tukea koska säästöjä ei tule. Mutta kuten sanoin, tällainen kokeilu on vasemmiston populismia puhtaimmillaan eikä sellaista tule tapahtumaan. Toteuttaminen vaatisi SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteisen hallituksen, jossa ei muita puolueita olisi. Kannattaa myös muistaa se, ettei työnantaja maksa työntekijälle työpaikalla vietetystä ajasta vaan tuotetusta työstä. Omaan korvaan puheet lyhyemmästä työajasta ovat jäänteitä 80-luvun kuvitelmista kun koneet ja automaatio korvaavat ihmisen työtä, niin ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa. Kaikkien pitäisi kyllä tietää ettei siinä niin ole käynyt. Paitsi ehkä Saloran tehtaan, hämähäkkejä piirilevyihin kolvanneille työläisille.

Jos Saloran tasolle itsekin populismissa menen, on 10 insinööriä, mutta vain 8 työpaikkaa. Jakamalla työ saadaan kaikki 10 insinööriä työhön ja lisäksi valmistuvan nuoren inssin on helpompi saada työtä heti. Veronmaksajat voitavat. Voi tuohon laittaa tilalle ay-liikkeen ja SDP:n - kokeilkoon itse!

Todellisuudessa kyse on tuottavuudesta, joka Suomessa ei ole kasvanut. Äkkiseltään eli tässä ja nyt muutos tuhoaisi yrityksiä ja olisi katastrofi. Siksi sellaista ei kannata kokeillakaan, tulos tiedetään. Mutta en usko, että tätä kukaan tarkoittaa. Lähinnä kyse on keskipitkästä tulevaisuudesta (tässä 20-40 vuotta), johon tulee varautua monilla muillakin kokeiluilla.

Muutoksilla on taipumus tulla nopeasti. En olisi uskonut vuonna 2019, että olen vaatimassa Suomea ottamaan reilusti lisää velkaa ja laittamaan rahaa kiertämään. Jakakaa! Tai lukuisat valtioiden lisävelanottoa vastustaneet oikeistolaiset ja muuta taloustutkijat vaativat valtioita ottamaan lisää velkaa ja laskemaan veroja samaan aikaan. Suomalaisille tuttujakin huippunimiä on joukossa, kuten talousnobelisti Bengt Holmström.

Kyse on lähinnä siitä, onko työajan uusiin järjestelyihin mentävä ja ovatko ne tuottavuuden nousua kannustavia Suomessa, jossa joskus 20-40 vuoden päästä tilanne voi olla hyvin erilainen kuin nyt.

 

[Erkka Lapanen]

Jos Saloran tasolle itsekin populismissa menen, on 10 insinööriä, mutta vain 8 työpaikkaa. Jakamalla työ saadaan kaikki 10 insinööriä työhön ja lisäksi valmistuvan nuoren inssin on helpompi saada työtä heti.

Tämä markkinatalouden näkökulmasta tarkoittaa sitä, että kysyntää on vain 8:lle insinöörille. Ja jos työ jaetaan niin, että työn hinta pysyy samana, lähtee pätevin muualle hommiin. Sinne missä saa täyden palkan. Mikä on sitten tilanne 20-40 vuoden päästä tai edes vuoden päästä, on täysi arvoitus kaikille. Sen sijaan että yritetään arvailla tulevaisuutta, pitää reagoida nykyhetken vaatimuksiin eivätkä ne puolla työajan lyhentämistä. Mitä tulee populismiin, hallituksen johtama "40-vuotis-suunnitelma työelämän vaatimusten muutoksiin valmistautumisesta" kuulostaa juuri siltä, mitä Suomi tarvitsee.

 

[dana77]

Koska kukaan ei kuitenkaan lue täällä sitä varsinaista Erkki Tuomiojan facebook-tekstiä, vaan kommentoi lähinnnä lehden otsikkoa, niin pistänpä linkin siihen. Itse pidän Tuomiojan tekstiä enemmänkin yhteiskunnallisena keskusteluna, kuin todellisena ehdotuksena toimintamalliksi. Noista Tuomiojan argumenteista voisi saada jotain mielenkiintoista irtikin. Kyllä wanha näköjään jaksaa vielä nousta barrikaadeille.

Linkki: https://www.facebook.com/erkki.tuomioja/posts/10158124441842702

Tekisi mieli örkki-sedältä kysyy, että mistä hän tietää kyseisen tehtaan kannattavuuden vai onko hän sen sortin bisnesmies että hän ei muiden rahoilla jotain ostaessaan tarvitsekaan sitä tietoa.
UPM:n markkina-arvo on 13,6 mrd, joten 1,4 mrd tulos ja siitä puolet osinkona tarkoittaa varsin maltillista 5% tuottoa sijoitetulle pääomalle. Voisi siis sanoa, että UPM on oikeassa siinä, että se ei ole onnistunut tuottamaan tarpeeksi tulosta omistajilleen. Mielenkiintoinen tai siis lapsellisen typerä on myös örkin ajatus, että Suomen valtio jotenkin määrittelisi tehtaan hinnan. Kyllä sen hinnan määrittelee UPM ja ihan satavarma on etteivät he kilpailijaa ilmaiseksi auta, vaan hinta on monta kertaluokkaa kalliimpi kuin ekin kuvitelma.

 

[Cobol]

Tämä markkinatalouden näkökulmasta tarkoittaa sitä, että kysyntää on vain 8:lle insinöörille. Ja jos työ jaetaan niin, että työn hinta pysyy samana, lähtee pätevin muualle hommiin. Sinne missä saa täyden palkan. Mikä on sitten tilanne 20-40 vuoden päästä tai edes vuoden päästä, on täysi arvoitus kaikille. Sen sijaan että yritetään arvailla tulevaisuutta, pitää reagoida nykyhetken vaatimuksiin eivätkä ne puolla työajan lyhentämistä. Mitä tulee populismiin, hallituksen johtama "40-vuotis-suunnitelma työelämän vaatimusten muutoksiin valmistautumisesta" kuulostaa juuri siltä, mitä Suomi tarvitsee.

Jos palkka pysyy samana tai lähes samana - mikä olisi parempi vaihtoehto - uskon inssien ja muun koulutetun väen maastapoistumisen vähenevän. Tämä on yksi ongelma Suomessa. Mitä tulee 20-40 vuoden aikaikkunaan, todellisuudessa ei ole varaa sanoa, että se on täysi arvoitus. Varsinkaan Suomessa. Pelkästään taloudellinen huoltosuhde vaatii ratkaisuja.

 

[dana77]

Avaatko tätä hieman? Siis annatko ihan esimerkinomaisesti laskelman siitä, miten ne lisäkustannukset syntyvät tilanteessa a) jossa työntekijä tekee normaalityöaikaa 7 tuntia ja sen päälle 5 tuntia ylitöitä verrattuna tilanteeseen b), jossa työ jaetaan kahden eri työntkekijän välillä normaalityöaikaan 6 + 6 tuntia. Arvaan, että sinulla on tässä pointti, mutta haluaisin aidosta mielenkiinnosta nähdä sen. Oma käsitykseni on, että ylityön teettäminen on kallista, koska siinä maksetaan yleisesti (toki hiukan sopimuksesta riippuen) + 50% palkkaa tai jopa +100% palkkaa, jos ylityöt ovat pitkiä jaksoja. Mikä siis on se kustannustekijä, joka ylittää tuon?

Työntekijän palkkaamiseen liittyy kiinteitä kuluja. Pitää olla vakuutukset, työpisteet, työntekovälineet ja kustannuksia tulee perehdytyksistä, rekrytointikustannuksista, vuosilomista jne jne. Varmasti jos jatkuvasti teetetään ylityötä tulee kannattavaksi palkata uusia tekijöitä, mutta mihinkään pari kuukauden piikkeihin ei.

 

[Cobol]

"Suomen Pankin ja eurojärjestelmän kesäkuisen ennusteen mukaan vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset nousevat Suomessa 2,5 prosenttia verrattuna euroalueen keskiarvoon yhteensä vuosina 2020 ja 2021.

Vastaavasti, kun katsotaan jaksoa, jolloin tehtiin kilpailukykysopimus ja viimeistä edeltävä liittokierros, niin silloin kustannusvaikutus oli miinus 5,7 prosenttia verrattuna muuhun euroalueeseen. Kilpailukykymme parani siis olennaisesti". Asiasta alla:

Kilpailukyky | Työn hinta nousee Suomessa nyt enemmän kuin muualla euroalueella – Suomen Pankin Olli Rehn: ”Vientiteollisuuden tilanne on kriittinen”

Rehnin mukaan uhkana on, että lomautukset vaihtuvat pian irtisanomisiksi, mikä pitäisi nyt yrittää välttää.

www.hs.fi

Kilpailukyvyn parantaminen vei Suomen nousuun ja sen mahdollisti liittokierros ja kiky. Vaikka vasemmalla kikyn arvoa ei ole koskaan ymmärretty poliittisista syistä, kiky oli yksi tekijä Suomen talouskasvussa ja työllisyyden positiivisessa muutoksessa. Kannattaako syödä etu pois?

Nyt pitäisi Marinilta irrota muutakin kuin puheita kuuden tunnin työpäivästä, jonka aika ei ole nyt. Isojakin asioita tarvitaan, mutta konkreettisesti. Sama koskee koko hallitusta.

 

[BlackWolf]

"Suomen Pankin ja eurojärjestelmän kesäkuisen ennusteen mukaan vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset nousevat Suomessa 2,5 prosenttia verrattuna euroalueen keskiarvoon yhteensä vuosina 2020 ja 2021.

Vastaavasti, kun katsotaan jaksoa, jolloin tehtiin kilpailukykysopimus ja viimeistä edeltävä liittokierros, niin silloin kustannusvaikutus oli miinus 5,7 prosenttia verrattuna muuhun euroalueeseen. Kilpailukykymme parani siis olennaisesti". Asiasta alla:

Kilpailukyky | Työn hinta nousee Suomessa nyt enemmän kuin muualla euroalueella – Suomen Pankin Olli Rehn: ”Vientiteollisuuden tilanne on kriittinen”

Rehnin mukaan uhkana on, että lomautukset vaihtuvat pian irtisanomisiksi, mikä pitäisi nyt yrittää välttää.

www.hs.fi

Kilpailukyvyn parantaminen vei Suomen nousuun ja sen mahdollisti liittokierros ja kiky. Vaikka vasemmalla kikyn arvoa ei ole koskaan ymmärretty poliittisista syistä, kiky oli yksi tekijä Suomen talouskasvussa ja työllisyyden positiivisessa muutoksessa. Kannattaako syödä etu pois?

Nyt pitäisi Marinilta irrota muutakin kuin puheita kuuden tunnin työpäivästä, jonka aika ei ole nyt. Isojakin asioita tarvitaan, mutta konkreettisesti. Sama koskee koko hallitusta.

Mitä on ne konkreettiset asiat joita voidaan tehdä? Liittovaltio koska Venäjän pelko? Mikään muu ei tule tätä kurimusta katkaisemaan kuin talousliitto tai ero eurosta. Muita toimia pelastaa meidän kilpailukykyä ei yksinkertaisesti ole.

 

[Cobol]

Mitä on ne konkreettiset asiat joita voidaan tehdä? Liittovaltio koska Venäjän pelko? Mikään muu ei tule tätä kurimusta katkaisemaan kuin talousliitto tai ero eurosta. Muita toimia pelastaa meidän kilpailukykyä ei yksinkertaisesti ole.

Talousliitto tai ero eurosta on varmaan tulossakin. Mutta sitä ennen voidaan vaikuttaa paljon itse. Alentaa ansiotuloveroja, lisätä kulutusta, koska kuutuksen osuus on yli 55 % BKT:sta eli korkea eurooppalaisittain. Laittaa paukut investointiympäristöön ja koulutukseen. Näitä olen listannut eri tutkimuksista monta kertaa ja ovat ihan samoja asioita, mitä Ruotsissa, Saksassa tai Virossa tehdään. Ei kaikkia kaikessa, mutta meillä ei oikein yhtäkään.

 

[BlackWolf]

Talousliitto tai ero eurosta on varmaan tulossakin. Mutta sitä ennen voidaan vaikuttaa paljon itse. Alentaa ansiotuloveroja, lisätä kulutusta, koska kuutuksen osuus on yli 55 % BKT:sta eli korkea eurooppalaisittain. Laittaa paukut investointiympäristöön ja koulutukseen. Näitä olen listannut eri tutkimuksista monta kertaa ja ovat ihan samoja asioita, mitä Ruotsissa, Saksassa tai Virossa tehdään. Ei kaikkia kaikessa, mutta meillä ei oikein yhtäkään.

Se vaan ei korjaa sitä valuvikaa vaan on kuin kantaisi kaivoon vettä. Voihan se vähän tekohengittää hetken tai lämmittää kuin housuun kuseminen pakkasella, mutta mitään ei oikeasti korjaannu. Sillä vain saataisiin näennäistä elpymistä aikaan. Varsinkin (progressiivisten)verojen lasku on sellainen, että se on synkkä tie. Kokoomus varsinkin oikein rakastaa kaikkia tasaveroja ja niiden määrän lisäämistä ja progression vähentämistä, vaikka se on kaikista synkin tie ja johtaa lopulta USA:n kaltaiseen köyhään keskiluokkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että Sanna Marin joka on oikeasti enemmän kommunisti kuin demari on menossa samaan suohon jutuillansa.

 

[Cobol]

Se vaan ei korjaa sitä valuvikaa vaan on kuin kantaisi kaivoon vettä. Voihan se vähän tekohengittää hetken tai lämmittää kuin housuun kuseminen pakkasella, mutta mitään ei oikeasti korjaannu. Sillä vain saataisiin näennäistä elpymistä aikaan. Varsinkin (progressiivisten)verojen lasku on sellainen, että se on synkkä tie. Kokoomus varsinkin oikein rakastaa kaikkia tasaveroja ja niiden määrän lisäämistä ja progression vähentämistä, vaikka se on kaikista synkin tie ja johtaa lopulta USA:n kaltaiseen köyhään keskiluokkaan. Valitettavasti näyttää siltä, että Sanna Marin joka on oikeasti enemmän kommunisti kuin demari on menossa samaan suohon jutuillansa.

Kyllä eurossa on ongelma. Kuitenkaan lähteminen eurosta omalla ilmoituksella ja ainoana vaikkapa 31.12. 2021 ei saa minulta tukea.

Mitä tulee ansiotuloverotukseen, en näe syytä pitää keskituloisten kohdalla selvästi Ruotsia korkeammalla taholla. Pudottaisin myös suurtuloisten ansiotuloverotusta, koska tarvitsemme veronmaksajia Suomessa.

 

[BlackWolf]

Kyllä eurossa on ongelma. Kuitenkaan lähteminen eurosta omalla ilmoituksella ja ainoana vaikkapa 31.12. 2021 ei saa minulta tukea.

Mitä tulee ansiotuloverotukseen, en näe syytä pitää keskituloisten kohdalla selvästi Ruotsia korkeammalla taholla. Pudottaisin myös suurtuloisten ansiotuloverotusta, koska tarvitsemme veronmaksajia Suomessa.

En minä epäile yhtään, että et halua pois eurosta koska kannata Eurostoliittoa kun pelkäät Putleria ja kuvittelet Eurostoliittoa kiinnostavan joku piskuinen läntti jossain ja että Venäjän perseennuolija Merkel tulee ja pelastaa. Vaan kun ei ole vaihtoehtoja jos haluaa tämän maan talouden pelastaa, siis jos ei halua alkaa kuvittelemaan johonkin dystopiaan missä suomalaiset kiinnostaa paskan vertaa Eurostoliiton päättäjiä. Ei ole pienten maiden edut kiinnostaneet tähänkään asti ja liittovaltiossa ei kiinnostaisi senkään vertaa.

Minä en kykene vertaamaan Ruotsin taloutta millään mittarilla Suomeen. Niin suuret erot on vientiyritysten määrässä ja maantieteellisessä sijainnissa.

 

[Cobol]

En minä epäile yhtään, että et halua pois eurosta koska kannata Eurostoliittoa kun pelkäät Putleria ja kuvittelet Eurostoliittoa kiinnostavan joku piskuinen läntti jossain ja että Venäjän perseennuolija Merkel tulee ja pelastaa. Vaan kun ei ole vaihtoehtoja jos haluaa tämän maan talouden pelastaa, siis jos ei halua alkaa kuvittelemaan johonkin dystopiaan missä suomalaiset kiinnostaa paskan vertaa Eurostoliiton päättäjiä. Ei ole pienten maiden edut kiinnostaneet tähänkään asti ja liittovaltiossa ei kiinnostaisi senkään vertaa.

Itse en sinänsä häiriinny näistä "pelkäät Putleria" ja vastaavista, koska ne eivät pidä paikkaansa. Mutta jos keskustelua haluat jatkossa, voisit ne jättää pois. Vähän oudolta ne tuntuvat koska tiedän, että Putinia pelkäävät pitävät usein suunsa kiinni.

Sitten tämä "kuvittelet Eurostoliittoa kiinnostavan joku piskuinen läntti jossain ja että Venäjän perseennuolija Merkel tulee ja pelastaa" on sellaista oikomista omista kirjoituksistani, että eihän tuohon viitsi enempää edes vastata.

 

[dana77]

Se on erikoista, että Euron kohdalla puhutaan kyllä kovasti valuviasta, mutta keskusjohtoista työmarkkinajärjestelmää ei nähdä sellaiseksi. Todellisuudessa jälkimmäinen on meille paljon isompi ongelma kilpailukyvylle, koska sen takia meillä ei ole ketteryyttä mukautua sykleihin