Mitä ihmettä oikein ajat tässä takaa? Keskustelemme pääministeri-instituutiosta ja siitä onko Marinin tapa hoitaa sitä hyvä vai huono, mutta jatkuvasti viet keskustelua eri suuntiin jollain mutku-Haavisto tai mutku-presidentti lillukanvarsilla. Presidentti ja pääministeri ovat eri asioita. Pääministeri edustaa valtiota ja hallitusta, presidentti edustaa ilmeisesti kansan ääntä (en ole täysin perillä koko instituution tarkoituksesta). Pahoittelut hieman ärsyyntyneestä kommentoinnista, mutta nyt koen sinun alittaneen riman, kun vielä alat laittaa vielä sanoja suuhuni ja yrität spekuloida minkälaista linjaa toivoisin presidentin noudattavan.Tämän jälkeen voimme arvioida sitä mihin ryhmään, tai kuinka edustukselliseen/harkitsevaan demokratiaan kuulumme verrattuna muihin Euroopan maihin. Toiseksi, onko presidentin kommentit jonkin toimivan ulkopoliittisen päätöksenteon prosessin paras mahdollinen lopputulema? Koska tämä lienee edustaa haluamaasi "maltillisempaa demokratiaan pohjautuvaa linjaa joka on toki hitaampaa ja jähmeämpää, mutta samalla myös harkitumpaa, vähemmän tunnevetoista ja pohjautuu paremmalle kokonaiskäsitykselle" niin presidentin kommentit todella näyttäytyy juuri sellaisena kuten aikaisemmin kuvasit.
Väännän tähän vielä rautalankaa. Minua ei kiinnosta minkälaista ulkopolitiikkaa harrastamme - se on demokraattisesti päätetyn prosessin lopputulos, tai miten sitä hoidamme, kunhan teemme sitä ennakkoon sovitussa muodossa. Yritin edellä selittää sinulle mahdollisimman kattavasti miksi on tärkeää, ettei varsinkaan pääministeri ala sooloilla. Sama se oikeastaan on presidentin kanssa. Ulkopolitiikkaa johtaa presidentti ja valtioneuvosto yhdessä, ja siksi olisi hyvä jos he oikeasti sopisivat yhdessä asioista ennen kuin ottavat isompaa linjaa asioihin. Onhan se paska homma jos presidenttinä on henkilö, jonka arvot tai metodit ei tunnu omilta - sellaista on demokratia, mutta jos näet ongelman hoituvan sillä, että pääministeri alkaa keulia omavaltaisesti muiden päättäjien edelle, niin mieti minkälaista sekoilevaa valtataistelua olet tilaamassa tulevaisuuteen. Voin veikata, ettei ulkopoliittinen päätöksenteko hoidu sen jälkeen kovin harmonisesti. Kahden kärjen taktiikka on aina vähän hankala ja vaatii yhteistyötä ja tarkkoja askelmerkkejä.
Olemme varmaan sanoneet kaiken mitä sanottavissa on keskustelun versoillessa jatkuvasti ohi aihepiirin, joten jätän tämän osaltani tähän.