Sanna Marin

  • 952 151
  • 8 472

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kyllä Sipilän hallitus voittaa tämän nykyisen painajaisen tennislukemin 6-0.

Itse asiassa eivät kyllä voita. Tätä voidaan mitata vaaleissa, mutta tosiasiat pitäisi kuitenkin kahden eri hallituksen toimikausilta pystyä myöntämään:
  • Sipilän hallitus kyllä teki rajuja uudistuksia, mutta pääsääntöisesti uudistukset olivat huonosti toteutettuja leikkureita. Uudistuksia tehtiin ja sen jälkeen ruvettiin miettimään, miten tämä käytännössä toimii. Uudistusten tekeminen oli tärkeämpää kuin niiden toteuttaminen.
  • Sipilän hallitus kuritti rankasti kaikista heikoimmassa asemassa olevia ja tätä tosiasiaa on turha yrittää vängätä muuksi. Sipilän hallitus keskittyi "siirtämään työttömiä pakkotöihin" sellaisella tahdilla, että se soti todella monen äänestäjän tasapuolisuuden käsitystä vastaan.
  • Sipilän hallitus leikkasi kouluilta ja opiskelulta merkittävästi, joka puolestaa näkyy tulevaisuudessa varmuudella.
Sipilän hallituksen kaudelle ei sattunut myöskään mitään merkittäviä tapahtumia, jos vertaa nykyhallituksen tilanteeseen:
  • Koronakriisi
  • Venäjän hyökkäyssota
Nämä kriisit ovat syöneet nykyhallitukselta 3/4 kaudesta. Tämäkin hallitus on tehnyt virheitä ja selvästi se ei ole onnistunut säästämään, mutta tämän hallituksen keinot ovat olleet huomattavasti humaanimmat kuin edeltäjänsä. Jos Sipilän hallitukselle olisi osuneet noi kriisit, mitä tämä hallitus taklasi niin jälki olisi ollut todella rumaa. Yleinen eurooppalainen konsensus on se, että kansalaiset ja yritykset piti jollakin tavalla kuljettaa näiden kriisien ylitse. Sipilän kova politiikka olisi takuuvarmasti aiheuttanut ongelmia, koska et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä. Toinen on se, että Sipilä ei lopulta saavuttanut strategisia tavoitteitaan hallituskaudella ja SIPILÄN HALLITUS ÄÄNESTETTIIN NÄYTÖSTYYLIIN ULOS hallituksesta.

Nykyhallituksellakin on omat ongelmansa, mutta esim. itse olen ns. liikkuva äänestäjä ja mietin hyvin tarkasti eduskuntavaaleissa, kelle ääneni annan. Tällä hetkellä tuntuu, että oikeistohallitus tähän tilanteeseen on ainakin vihoviimeinen vaihtoehto, koska he kyllä löytävät leikattavaa aivan varmasti ja osaavat myös myydä ajatusta, että hyväosaisten on hyvä liittyä talkoisiin omantunnon syistä. Yhtäkään toimenpidettä ei heiltä löydy, jolla hyväosaiset saadaan sinne yhteisiin talkoisiin ihan lain kautta mukaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta itse epäilen PS:n kykyjä jytkyyn tällä kertaa. Yli 18% vaatisi jo erittäin onnistunutta kampanjaa.

En tiedä tarvitseeko PS yli 18 prosenttia SDP:n ohittamiseen. Arvioisin, että 17.6 - 17.9 saattaisi riittää. Myönnän, että kyse on vain mahdollisuudesta ohittaa, mutta laskeva trendi ei välttämättä SDP:lle muutu. PS:llä trendi on nouseva.

En jaksa uskoa SDP:n enää ohittavan Kokoomusta reilussa neljässä kuukaudessa, mutta jonkin mittakaavan nousu lienee selviö. Vaalien lähestyessä asetelma Marin vs. Orpo tulee korostumaan ja en ihmettelisi Twitter-soturien nostavan esille ihan suoraan "Haluatteko, hyvä Suomen kansa todella Petteri Orposta pääministerin?". Lisäksi vaikka vaalitentit eivät kovin paljoa merkitsekään, pelkään pahoin Orpon taas kerran takertelevan sanoissaan, siinä missä Marin esiintyy viileän rauhallisesti ja selkeästi argumentoiden. Mikäli NATO-prosessi saadaan maaliin ennen vaaleja, oletan SDP:n korostavan juuri heidän rooliaan historiallisena aikana.

Jos SDP aloittaisi fiksumman politiikan teon, se olisi suht varma kakkonen vaaleissa ja saisi ehkä 19-21 prosenttia äänistä. Marinin tavalla lisää liksaa kaikille, minimit yli mediaanipalkan, kaikille rokotteita ohi terveysviranomaisten lääketieteellisten perusteiden, lisää rahaa alueille yli kehysten jne jne ei vaan enää ole saatavissa lisää kannatusta.

Tyhjien puheiden takana on tyhjä pää ja se alkaa näkymään SDP:m kannatuksessa. Ihmiset ymmärtävät sen, että velkaantumisen syyt ja vauhti eivät ole järkeviä.

Olisin enemmän kuin iloinen, jos SDP tekisi ryhtiliikkeen, heittäisi Marinin palkintovirkaan jonnekin ja valitsisi taloudesta Marinia enemmän ymmärtävän puheenjohtajan. Toki tämä tilannekin on minulle positiivinen, sillä SDP ei Marinilla näytä pystyvän häiritsemään Orpoa. Ja Orpon häirintä on valitettavan helppoa, se myönnetään.

Katsellaan.
 

rpeez

Jäsen
Jos Sipilän hallitukselle olisi osuneet noi kriisit, mitä tämä hallitus taklasi niin jälki olisi ollut todella rumaa. Yleinen eurooppalainen konsensus on se, että kansalaiset ja yritykset piti jollakin tavalla kuljettaa näiden kriisien ylitse. Sipilän kova politiikka olisi takuuvarmasti aiheuttanut ongelmia, koska et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä. Toinen on se, että Sipilä ei lopulta saavuttanut strategisia tavoitteitaan hallituskaudella ja SIPILÄN HALLITUS ÄÄNESTETTIIN NÄYTÖSTYYLIIN ULOS hallituksesta.

Yhtä varma kuin sinä olet Sipilän hallituksen epäonnistumisesta jos nämä kriisit olisi olleet päällä, yhtä varma minä olen että se olisi pärjännyt niissä ihan yhtä hyvin kuin Sanna Marininkin hallitus.

Mitä tulee tavoitteiden saavuttamisiin, Sipilällä oli vastassaan ammattiliitot, jotka periaatetasolla vastustaa kaikkea oikeiston esittämää talouden parantamiseksi. Sanna Marinilla ne ovat hänen puolellaan, se antaa ihan toisen mahdollisuuden tehdä päätöksiä. Siksi olisikin hyvä saada tulevaankin hallitukseen joku vasemmistopuolue hiljentämään tukilakkokenraalit.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vierailin keväällä 2014 Berliinissä, vähän ennen kyseisen vuoden eurovaaleja. Katukuvasta pystyi bongaamaan Angela Merkelin kuvan ihan joka puolella. CDU oli ottanut taktiikakseen brändätä kampanjansa Angela Merkelin henkilön ympärille, vaikkei liittokansleria itseään voinut vaaleissa edes äänestää. Elettiin vielä vuoden 2015 pakolaiskriisiä edeltänyttä aikaa ja Saksan rautarouvan suosio oli vankka.

Miten tämä liittyy Suomeen? En ihmettelisi, vaikka SDP periaatteessa lähtisi kampanjoimaan Sanna Marinilla halki Suomen. "Meillä on tarjota Suomen poliittinen supertähti, "teillä" Orpo, Purra ja Saarikko..." En ihmettelisi, vaikka vaikka seuraavassa puoluegallupissa SDP:n nousu olisi jo alkanut.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos SDP aloittaisi fiksumman politiikan teon, se olisi suht varma kakkonen vaaleissa ja saisi ehkä 19-21 prosenttia äänistä. Marinin tavalla lisää liksaa kaikille, minimit yli mediaanipalkan, kaikille rokotteita ohi terveysviranomaisten lääketieteellisten perusteiden, lisää rahaa alueille yli kehysten jne jne ei vaan enää ole saatavissa lisää kannatusta.

Tyhjien puheiden takana on tyhjä pää ja se alkaa näkymään SDP:m kannatuksessa. Ihmiset ymmärtävät sen, että velkaantumisen syyt ja vauhti eivät ole järkeviä.
Näin haluaisin itsekin ajatella. Osa äänestäjistä, varmasti myös vasemmalle kallellaan olevista ymmärtää, ettei "kaikkea kivaa kaikille" ole realistista, etenkään velkarahalla toteutettuna. En kuitenkaan ihmettelisi, mikäli 3000 euron palkasta alkaen populistisilla avauksilla SDP saisi käännettyä mielipideilmastoa juurikin jakopolitiikalle suosiollisemmaksi. Kokoomus on tässä valossa helppo esittää pelkkänä ankeuttajana ja kurjistavan politiikan ajajana. "Kokoomus leikkaa koulutuksesta ja hyvinvoinnista, SDP ei." jne. Ja "Me pelastimme Suomen Koronalta ja veimme Suomen Natoon."

Mutkia suoriksi urakalla, mutta osa äänestäjäkunnasta voisi hyvinkin ostaa moiset puheet. Erittäin mielenkiintoista nähdä, minkälaisella Kokoomus on lähdössä vaaleihin. Orpo henkilönä tulee tuskin olemaan keskiössä.
 
Viimeksi muokattu:

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sipilällä oli vastassaan ammattiliitot, jotka periaatetasolla vastustaa kaikkea oikeiston esittämää talouden parantamiseksi.

Tämä on toistuva argumentti. Oikeistohallituksilla on aina vastassaan ammattiliitot - niin? Totta ihmeessä on.

Ammattiyhdistyksien tehtävä on ajaa duunarien asiaa. Ihan samalla tavalla työnantajalla on oma edustajistonsa, jotka silittelevät kokoomuksen herrojen päitä - eivät SDP:n. Jos EK:lta kysytään niin paikallista sanelua tarvitaan roppakaupalla lisää. Paikallinen sanelu on tosin ihmelääke kaikkiin ongelmiin. Käytännössä jonkun on aina joustettava, koska niin työelämä vaan toimii.

Ihan samalla tavalla Marinilla on oikeiston kannattajat vastassaan, jotka ovat hyvin valmiita pääsääntöisesti kurittamaan heikompia mieluummin kuin tinkimään omista kasvunäkymistään.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
SDP tarjoilee syöttöjä Persuille ja mahdollistaa Purralle onnistumisen vaaleissa. Purralla on kuitenkin Halla-aho taustatukena ja Purran esiintyminen on jatkuvasti parantunut. Näen menestyksen vaaleissa aivan mahdollisena. SDP:n eläessä kuitenkin Marinin kasvoilla ja ne ovat kuluneet vuosien aikana eri skandaaleissa, joiksi voi hänen kohujaan nimittää.

Jos puhutaan siitä, että miten Sipilän hallitus olisi onnistunut nyt koronan ja Ukrainan tilanteen aikana, niin uskallan väittää, että helposti paremmin. Sipilän yritysmaailman taustaa talouden johtamisessa vaikeassa tilanteessa arvostan huomattavasti Marinin kokemattomuutta enemmän. Velkaa olisi varmasti jouduttu ottamaan, mutta ei näin paljon ja nyt jos jouduttaisiin jatkamaan nykyhallituksella tulevaisuudessa, niin velanotto tuskin hiipuisi.

Nato ei mielestäni ole Marinille ja SDP:lle mikään vaaliase. Niinistön johtajuus pakotti osaltaan Marinin ja SDP:n kääntämään kelkkansa ja Kokoomus on kuitenkin jo kauan kohtuullisen yhtenäisesti liputtanut Naton puolesta. Vaaleissa Marinin kannattaa jättää Nato-kortti taustalle.

Orpo ei ole karismaattisin tai vahvin esiintyjä, mutta Kokoomus ei ole yhtä vahvasti yhden henkilön puolue mielestäni. Ei vaalimenestys tule kaatumaan Orpoon, joka kuitenkin on osaava politiikan ammattilainen, pitäisikö sanoa tasainen suorittaja.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ihan samalla tavalla Marinilla on oikeiston kannattajat vastassaan, jotka ovat hyvin valmiita pääsääntöisesti kurittamaan heikompia mieluummin kuin tinkimään omista kasvunäkymistään.
Tuskinpa juuri kukaan on heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa ainakaan tietoisesti heikentämässä? "Riistoporvarien" aikojen uskon olevan jo kaukana takana.

"Vahva valtiontalous on köyhän paras turva" muistan Outi Ojalankin sanoneen, mitä siteerasi myös Sauli Niinistö vuoden 2006 presidentinvaalikampanjassaan. Vastakkainasettelu on ohi. Suomalaisessa yhteiskunnassa toivon vältettävän viimeiseen asti "he ja me"-ajattelua, oli sitten kyse etnisestä jaosta tai sosioekonomisesta asemasta. Samassa veneessä kuitenkin loppupeleissä olemme. "Porvareita" ja "työväenluokkaa" ei enää ole.
 

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Tuohon duunarien asemaan on pakko todeta, että Marinin hallituksen jako-/velkapolitiikka ei palvele pitkällä tähtäimellä näitä duunareita. Sillä voi saada pikavoittoja, mutta ajamalla Suomi velkakierteeseen syödään nopeasti myös työn tuottavuudelta kasvupohja pois ja sitä kautta tuotannolta kilpailukyky. Mallia voi katsoa Kreikasta ja Italiasta esimerkiksi, toki ei voida verrata elinkeinorakenteeltaan suoraan Suomeen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
SDP tarjoilee syöttöjä Persuille ja mahdollistaa Purralle onnistumisen vaaleissa. Purralla on kuitenkin Halla-aho taustatukena ja Purran esiintyminen on jatkuvasti parantunut. Näen menestyksen vaaleissa aivan mahdollisena. SDP:n eläessä kuitenkin Marinin kasvoilla ja ne ovat kuluneet vuosien aikana eri skandaaleissa, joiksi voi hänen kohujaan nimittää.
Purra on ottanut "pikkukakkosen tädin" roolin varsin onnistuneesti haltuun, eikä ole julkisuuskuvaltaan ehtinyt muodostua rasittavaksi räksyttäjäksi. Tämän sanon koskaan Perussuomalaisia äänestämättömänä.

Purra on kuitenkin parhaimmillaankin "neutraali", eikä hänen henkilökarismansa liene tuova puolueelle juuri yhtään lisä-ääntä. Toki kun puolue ei oletettavimmin tule taistelemaan vaalien ykkössijasta Kokoomuksen kanssa, ei Purra ole myöskään elämän ja kuoleman kysymys.

Perussuomalaiset hyötyvät kuitenkin oppositioasemastaan ja haastavat ajat huomioiden tietty osa liikkuvista voi tarttua myös Perussuomalaisten täkyihin. En kuitenkaan usko sen riittävän kuin kolmossijaan.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Tuskinpa juuri kukaan on heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa ainakaan tietoisesti heikentämässä? "Riistoporvarien" aikojen uskon olevan jo kaukana takana.
Luulisin, että Orpon ajamat miljardien veronalennukset rikkaille ja suuret sosiaaliturvan leikkaukset köyhille tulevat nostamaan demarien kannatusta vaalien alla. Ihan kunnon vastakkainasettelua pääpuolueitten välillä.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Donnerwetter S.p.A.
Yleinen eurooppalainen konsensus on se, että kansalaiset ja yritykset piti jollakin tavalla kuljettaa näiden kriisien ylitse. Sipilän kova politiikka olisi takuuvarmasti aiheuttanut ongelmia, koska et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä.
Viittaat yleiseen eurooppalaiseen konsensukseen ja samalla annat ymmärtää, että Sipilä olisi toteuttanut jostain syystä edelleen säästölinjaa? (Jos siis kirjoituksesi ei ollut satiiria ja polkaisin miinaan.) Kyllä koronakriisin aikana kulutus pidettiin käynnissä velkarahalla ympäri Eurooppa ja Sipiläkään ei olisi toiminut toisin.

Sipilän kommentit voit lukea täältä:

En ymmärrä heittoa "et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä"? Samaan aikaan voi investoida ja säästää, mutta on hallituksen painotuksista kiinni mistä säästetään ja mihin investoidaan. Sitähän talouspolitiikka on, niukkuuden jakamista. Kaikkeen kivaan ei raha riitä.

Ehkäpä mainitsemasi haasteet olivat nykykoalitiolle siunaus, koska talouden pitkän tähtäimen ongelmat voitiin siirtää kätevästi tulevaisuudessa ratkaistaviksi ja jatkaa kulutuksen velkavetoista tukemista. Hallitusrakkauden rypyt siloitettiin velkabotoxilla sileäksi. Pitkän aikavälin kestävyysongelmat jäivät ratkaisematta.
 
Yhtä varma kuin sinä olet Sipilän hallituksen epäonnistumisesta jos nämä kriisit olisi olleet päällä, yhtä varma minä olen että se olisi pärjännyt niissä ihan yhtä hyvin kuin Sanna Marininkin hallitus.
Jos puhutaan siitä, että miten Sipilän hallitus olisi onnistunut nyt koronan ja Ukrainan tilanteen aikana, niin uskallan väittää, että helposti paremmin. Sipilän yritysmaailman taustaa talouden johtamisessa vaikeassa tilanteessa arvostan huomattavasti Marinin kokemattomuutta enemmän.

Tästä voi tietenkin jankata puolesta ja vastaan maailman tappiin asti, mutta mitään lopullista vastausta ei tulla saamaan. Sipilän hallituksen jahkailun ja huonon lainvalmistelun takia yhtä nopeita ratkaisuja ei varmasti akuutissa tilanteessa oltaisi saatu aikaiseksi, mutta olisiko tuo sitten tarkoittanut koronatilanteen huonompaa hoitamista vai vain erilaista hoitamista - mene ja tiedä. Ongelmia olisi saattanut näiden asioiden takia olla enemmän, mutta ehkä lopputulos olisi silti ollut samankaltainen.

Tuo Sipilän "hyvä yritysjohtaja" -myytti kyllä edelleen kummittelee joidenkin mielissä, vaikka jo kauan sitten on tehty pitkät selvitykset siitä, että mies rikastui riskisijoittamisella ja "yritysjohtaminen" oli pääasiassa pienen piirin kaverinkauppoja. Pääministerin roolissa se oli jo nähtävissä, ettei mies oikein pärjännyt oikeissa neuvotteluissa, kun ei voinut vain saman pienen piirin kanssa päättää kaikesta. Tuskinpa globaalin pandemian aikana olisi löytynyt tarpeeksi suhteita hoitaa asioita esim. ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa, kun siellä ei varmaan ole saman kylän kavereita töissä.

Enkä siis sano, että Marinkaan olisi maailman paras neuvottelija, poliitikko tai ihminen. Tuotakin on käsitelty paljon. Mutta Sipilän "kokemus" voidaan mielestäni ihan hyvillä mielin laittaa lainausmerkkeihin, kun oikeasti tutustuu miehen taustaan yhtään pintaa syvemmältä.

Tämä on toistuva argumentti. Oikeistohallituksilla on aina vastassaan ammattiliitot - niin? Totta ihmeessä on.

Tämäpä. Onko tässä jopa syy siihen, että Kokoomus menestyy joka vaaleissa lähes yhtä hyvin ilman suuria notkahduksia, kun kaikki huonot asiat voidaan aina laittaa pahojen ammattiliittojen syyksi? Tuolla Kokoomus-keskustelussa joku käytti tätä argumenttia, kun huomautin, että Kokoomus on ollut tärkeimmillä ministeripaikoilla suurimman osan viimeisestä 35 vuodesta ilman, että niitä maagisia muutoksia on tapahtunut, joita puolue on jatkuvasti lupaillut. No joo, totta kai siihen on vaikuttanut moni muukin asia, mutta jotenkin tuntuu, että kaikki huonot asiat on aina helppo ulkoistaa ammattiliittojen syyksi.

Ja jos nyt Marinin ja Sipilän hallitusta verrataan, niin en voi oikein allekirjoittaa väitettä, että AY-liikkeet olisivat olleet yksiselitteisesti nykyisen hallituksen puolella ja edellistä vastaan. Tämän hallituksenkin aikana ollaan oltu jo useasti napit vastakkain, ja on ollut pari jättimäistä lakkoa, jotka ovat vaikuttaneet koko yhteiskuntaan. Ja niin edelleen.

...ja kun tätä argumenttia käytetään, niin samalla unohdetaan ne edut, mitä Sipilän hallituksella oli, vaikka silti epäonnistuivat useissa tärkeimmistä tavoitteistaan. Siis oikeasti, Sipilän hallituksella oli lähihistorian yksinkertaisin ja helpoin päätöksentekoprosessi vähimmillä kompromisseilla, kun hallituksessa oli lopulta vain kaksi puoluetta ja yksi leimasinpuolue. Enpä usko, että näin hyvää tilannetta tulee Suomen hallituksella olemaan vähään aikaan.

Pitkän aikavälin kestävyysongelmat jäivät ratkaisematta.

Tietenkin poikkeusajat olivat tälle hallitukselle siinä mielessä siunaus, että pitkän aikavälin kestävyysongelmia ei tarvinnut ratkaista, mutta toisaalta ei myöskään voida tietä, oltaisiinko noille tehty jotain ilman niitä poikkeusaikoja. Se, mikä tiedetään varmaksi, on, että edelliset pari hallitusta eivät ratkaisseet noita pitkän aikavälin kestävyysongelmia ilman poikkeusaikojakaan, vaikka ne olivat jo vuosia sitten tiedossa. Myös monia muita poliittisia päätöksiä on Suomessa vatvottu toistakymmentä vuotta, ja ainakin tämän hallituksen aikana joitain noista saatiin päätettyä. Edistystä se on pienikin edistys - varsinkin, kun on seurannut suomalaisen politiikan apatiaa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

---

Tuohon otsikon aiheeseen sanoisin vielä, että Marin ei ole suosikkipoliitikkoni, eikä todellakaan Suomen historian paras pääministeri, mutta suoritus on ollut kaiken kaikkiaan tuollainen ok+, mikä tuntuu nykyisessä poliittisessa ilmastossa olevan ihan riittävä. Jos gallupeihin on uskominen, niin samaa mieltä on suurin osa Suomen kansasta; puoluegallupeissa hallituksella on pysynyt ihan hyvä kansan tuki, SDP ei ole kokenut mitään järkyttävää notkahdusta ja pääministerigallupissa Marin on myös aika vahvoilla (vaikkakin tähän syyt ovat varmasti melko kirjavat; osa tykkää Sannan julkisuuskuvasta, osa vihaa vaihtoehtoja; osa ei varmaankaan osaa edes nimetä muita poliitikkoja). Vertailukohdaksi voi ottaa taas vaikka sen Sipilän hallituksineen, jotka olivat saaneet jo tässä kohtaa vaalikautta kansalta melkoisen tyrmäyksen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos Sipilän hallitukselle olisi osuneet noi kriisit, mitä tämä hallitus taklasi niin jälki olisi ollut todella rumaa. Yleinen eurooppalainen konsensus on se, että kansalaiset ja yritykset piti jollakin tavalla kuljettaa näiden kriisien ylitse. Sipilän kova politiikka olisi takuuvarmasti aiheuttanut ongelmia, koska et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä.

Sitten jos pohditaan faktoja, Marinin hallitus on hoiperrellut koronahoidossa riitelystä toiseen sekä keskenään, että terveysviranomaisten kanssa.

Sipilän hallitus olisi pelannut oikeistolaisin säännöin. Presidentti Niinistön esittämä nyrkki olisi kasattu ja siihen paras asiantuntemus. Yksikään poliitikko tai ministeri ei olisi rivistä irronnut sönköttämään omaa tulkintaansa. Kun strateginen johto toimisi, tuloskin olisi parempi ja virkamiesten ja pääministeri-instituution arvovaltaa ei olisi koko ajan syöty.

Tämä toki oma näkemykseni ja sinulla näyttää olevan kovin erilainen.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Vastakkainasettelu on ohi.

Näköjään on ainakin ikivanhat sloganit uponnut kuin voihin.

Ensimmäiseksi se ero on edelleen olemassa - kun kerran Sipilän loistava hallitus suuressa strategisessa viisaudessaan ei millään muotoa kurjistanut suomalaisten elinoloja niin voitko kertoa, kyllästyivätkö kansalaiset ihan huvin vuoksi Sipilän politiikkaan?

Sipilän hallituksella oli strateginen ohjelma, jota he toteuttivat. Tuossa ohjelmassa keskeinen komponentti oli ns. yhteiskuntasopimus, jossa yhteiskunta jaettiin kolmeen eri luokkaan: työntekijät (KIKY), eläkeläiset & työvoiman ulkopuolella olevat. Sipilän hallitus tavoitteli jokaiselta 15 % leikkausta.

Suurin syy, miksi SDP & vasemmistopuolueet saivat niin suuren suosion vaaleissa 2019 (ja suurin osa on unohtanut sen, että Antti Rinne johdatti SDP:n suurimmaksi puolueeksi, joten mistään Marinin imagotempusta ei tuolloin ollut kyse) on se, että kansa antoi vastalauseensa Sipilän hallituksen politiikalle. Suurin tappio realisoitui keskustalle, joka tipahti suurimmasta todella pieneksi.

Tämä on sinänsä täysin normaalia, koska näin käy demokratiassa hallitukselle lähes aina. Siitä huolimatta äänestäjien on syytä pohtia sitä, millaista politiikkaa oikeasti halutaan ja kenen etuja sillä haetaan. Tämän ja edellisen hallituksen tekemisissä on silti paljon yhtäläisyyksiä - kuten todellisessa politiikassa on aina. Se on nimittäin niin, että todellisuus tuo hallituksille erilaisia raamiehtoja, joihin on vain pakko suostua. Vähän niin kuin tämän hallituksen raamiehtoja ovat olleet korona ja sota. Sipilän hallituksen raamiehto oli taloudellisesti huono pohja, johon oli pakko saada muutosta. Tai pakko ja pakko - sitä ei vielä tänäkään päivänä tiedetä, lähtikö Sipilän hallituksen vuoksi vai eurooppalaisen yleisnäkymän muutoksen vuoksi talous Suomessa kasvuun.

Kun vertailee esimerkiksi vaihtoehtobudjetteja niin kokoomus ei yleisesti poikkea SDP:stä millään muotoa - ainakaan siinä, miten se ottaisi velkaa. Myös kokoomus on tarjonnut "vastuullista velkaa" jokaisessa varjobudjetissaan - jos vasemmistolla on aina taustallaan työväenliike niin vastaavasti oikeistolla on jonkinlainen etuoikeus vastuulliseen velkaan. Tosiasia vain on se, että kokoomus ja SDP ainoastaan käyttävät velkaa hieman eri tavalla:
  1. kokoomus ottaa myös mielellään velkaa, jonka se sijoittaa verojen alentamiseen. Kokoomus on tyypillisesti ja faktuaalisesti kovin valmis nostamaan kaikenlaisia tasaveroja, jonka vuoksi kokoomus aina hallituksessa ollessaaan työskentelee lähinnä ALV:n parissa, koska se on tasan saman verran kaikilta.
  2. SDP ottaa mielellään velkaa, mutta sijoittaa sen toisin kuin kokoomus - se sijoittaa sen usein palveluihin ja erilaisiin palveluiden tarjontaan. Yleensä SDP myös turvaa jossakin määrin ihmisten perustoimeentuloa.
Suomessa realipolitiikka on kuitenkin hallituspohjasta & puolueesta riippumatta suhteellisen samanlaista. Perusyhtälö vaatii aina kompromissia. Erilaiset jääkiekkofoorumit yleisesti ovat omien empiiristen havaintojeni mukaan hyvin heikkoja ennustamaan suomalaisten todellista äänestyskäyttäymistä, koska toinen sukupuoli on täysin yliedustettu ja elämänvaihe saattaa ajaa jonkun puolueen läheisyyteen.

Tuo linkattu juttu velasta on ihan hauska, koska juuri tämä puhe on voimakkainta tällä foorumilla. Se tarkoittaa sitä, että ainakin oikeiston sanoma uppoaa tässä yhteisössä kuin voihin.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tässä pohdintaa valtion velasta. Kannattaa lukea ja yrittää ymmärtää lukemaansa!
Kyseisessä jutussa kirjoittajia tuntuu eniten hiertävän terminologian sekoittaminen ja Suomi24-keskustelupalstan "totuudet" velasta. Loppukaneetti kuvaa mielestäni hyvin jutun pointtia: "Tiivistetysti voidaan todeta, että retoriikasta huolimatta Suomi ei ole Kreikan tiellä."

Tuo on ikuinen vääntö, että lasketaanko eläkerahastot valtion varoiksi vai ei. Suomi on halunnut pitää kiinni siitä, että kyllä. Minä pidän sitä riskialttiina tapana, aivan kuten kirjoittajat siitä kertovat, toki he kertovat asiasta positiiviseen sävyyn, minä näen heidän esittämänsä seikat riskeinä:

"Eläkkeet ovat osatekijänä julkisessa keskustelussa ja poliittisessa retoriikassa usein ”kestävyysvajeeksi” kutsutussa ilmiössä, jossa tulevaisuuden tulojen ennakoidaan jäävän paljon tulevaisuuden menoja pienemmiksi. ... Suhteessa kestävyysvajeeseen vaihtoehtoina ovat ensinnäkin työikäisen väestön kasvattaminen joko työuria pidentämällä, työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä tai syntyvyyttä lisäämällä, toisekseen eläkkeiden leikkaukset tai kolmanneksi eläkemaksujen nostot ja säästämisen lisääminen, tai yhdistelmä näitä."

Toisin sanoen: jos eläkerahastot ovat lainojen vakuutena, se pakottaa eläkejärjestelmän remonttiin.

Joo, kyllä, nollakorkojen aikaan velasta ei kannata hankkiutua eroon myymällä valtion omaisuutta, mutta sitä nyt ei ole kukaan ehdottanutkaan.

Velassa kaksi huolestuttavinta piirrettä ovat (1) sen kasvaminen, ja (2) lainanhoitokulut. Jos velkaa otettaisiin investointeihin, jotka alkavat tuottaa, niin velkamäärä voisi kasvaa, mutta sen osuus BKT:stä pysyisi samana. Velkamäärän kasvu suhteessa BKT:hen kertoo "syömävelasta" - sitä on käytetty pyörittämään maalle liian raskasta julkista sektoria. Ratkaisuvaihtoehdot ovat: (1) julkisen sektorin kulujen pienentäminen, (2) valtion tulojen lisääminen verotusta kiristämällä, (3) valtion tulojen lisääminen lisäämällä verotettavan tulon määrää (parempi talous), tai (4) lisävelalla.

Lainanhoitokulut ovat kiinni velan määrästä ja korkotasosta. Nollakorkojen ei kukaan ole olettanut jatkuvan ajasta ikuisuuteen. Hyvä puoli on toki se, että Suomen velasta iso osa on EU:ssa, joka jonkun verran rajoittaa riskejä.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos velkaa otettaisiin investointeihin, jotka alkavat tuottaa, niin velkamäärä voisi kasvaa, mutta sen osuus BKT:stä pysyisi samana.

Muuten en ota kantaa, mutta eikös Sipilän hallitus strategisesti linjannut, että se ottaa lainaa ainoastaan investointeihin? Kuinka suuri investointi tuottavuudelle on se kokoomuksen ehdottama muutama miljardi, jotka sijoitetaan veronkevennyksiin? Ja eikös se ollut juuri Sipilän hallitus, joka leikkasi merkittävästi opinnoista ja siihen kuuluvista tuista? Opiskelu on tiettävästi ainoa tutkittu ja suhteellisen hyvä investointi valtiolta. Kokoomuksen ja Sipilän yhteinen politiikka lähinnä kiihdytti aivovuotoa neljä vuotta.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Tuo Sipilän "hyvä yritysjohtaja" -myytti kyllä edelleen kummittelee joidenkin mielissä, vaikka jo kauan sitten on tehty pitkät selvitykset siitä, että mies rikastui riskisijoittamisella ja "yritysjohtaminen" oli pääasiassa pienen piirin kaverinkauppoja. Pääministerin roolissa se oli jo nähtävissä, ettei mies oikein pärjännyt oikeissa neuvotteluissa, kun ei voinut vain saman pienen piirin kanssa päättää kaikesta. Tuskinpa globaalin pandemian aikana olisi löytynyt tarpeeksi suhteita hoitaa asioita esim. ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa, kun siellä ei varmaan ole saman kylän kavereita töissä.

Olihan se oikeistolta ja medialta good job, good effort ajaa insinööri yritysjohtamaan Suomi Finland oy aabeetä. Mahtoko sitten rahkeet kuitenkin loppua kesken ja tehtävä osoittautua turhan haasteelliseksi, niin pääministerin kuin silloisen perskeko-koalition osalta, vai mikä sininen vaihtoehto se lopulta olikaan.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Muuten en ota kantaa, mutta eikös Sipilän hallitus strategisesti linjannut, että se ottaa lainaa ainoastaan investointeihin?
Saattoi olla, mutta itse en ajatellut Sipilän hallitusta, vaan valtion velkaantumista ylipäätään. On kansantaloustieteilijöitä, joiden mielestä valtioiden velka on erilaista kuin muut velat. Minusta valtion velkaan voi kuitenkin hyvin suhtautua samoin kuin yritysten velkaan, ja jossain määrin samoin kuin yksityisen asuntolainaan ja kulutusluottoon. Valtiolle pitkäaikainen velanhoitokyky on jopa tärkeämpää kuin yksityiselle tai yritykselle, mutta onneksi sillä on takataskussaan myös vahvempia keinoja. Velanhoitokykyä ei kuitenkaan kannata ajaa riskirajoille, koska se voi sitoa kädet sitten kun sitä velkaa kipeästi tarvittaisiin. Ylivelkaantuminen on valtiollekin ongelmallista ja velkaan ja talouteen niitä on kaatunutkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näköjään on ainakin ikivanhat sloganit uponnut kuin voihin.
Kokoomuksen, Demarien ja muiden puolueiden talouspoliittisista linjauksista ja niiden eroavuuksista voi debatoida maailman tappiin asti, mutta olen vankasti sitä mieltä, että "yhteiskuntaluokat", "porvarit" ja "työläiset" jne. eivät ole enää realiteetti 2020-luvun Suomessa. Perhetaustan osaa yksilön pärjäämisessä ei tule väheksyä nykyaikanakaan ja yhteiskuntamme segregaatiota pitää hillitä voimakkain toimin. Tästä huolimatta "me ja he"-ajattelun en halua nostaa päätään.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Minusta valtion velkaan voi kuitenkin hyvin suhtautua samoin kuin yritysten velkaan, ja jossain määrin samoin kuin yksityisen asuntolainaan ja kulutusluottoon. Valtiolle pitkäaikainen velanhoitokyky on jopa tärkeämpää kuin yksityiselle tai yritykselle, mutta onneksi sillä on takataskussaan myös vahvempia keinoja.
Ihan siltä varalta, että kenellekään ei jää epäselväksi, mitä tarkoitan näillä valtion vahvemmilla keinoilla suhteessa yritykseen tai yksityiseen velanottajaan, niin siis valtiohan voi vaikuttaa velan takaisin maksamiseen lainsäädännöllä. Sillä on takanaan väkivaltamonopoli, jota se tarvittaessa voi käyttää ollessaan vaikeuksissa.

Pidän itse joidenkin kansantaloustieteilijöiden ajatusta siitä, että valtion pankki (esim. Suomen pankki tai Euroopan keskuspankki) on valtion omaisuutta ja siksi riskitön luotottaja vähän riskaabelina ajatusmallina siksi, että jos Suomi tai joku muu maa ajautuisi rahoituskriisiin oman pankkinsa kanssa, niin käytännössä siitä omasta mielestäni seuraisi rahoituskriisi, jonka kansalaiset joka tapauksessa maksaisivat pitääkseen valtionpankkinsa pystyssä.

Yrityksen tai yksityisen konkurssi on sinänsä todella paljon helpompi kuin valtion konkurssi, vaikka asianomaisille ne ovat toki vaikeita asioita. Valtiolla on keinot venyttää konkurssiin joutumista, mutta käytännössä se venyttäminen maksetaan valtion kansalaisten selkänahasta tavalla tai toisella. Vaikka laina olisi millä tavalla tahansa "valtion pankille", velkaa ei silti luoda tyhjästä, ja se valtion pankki kaatuu, jos valtiolta loppuu velanhoitokyky.

Näistä syistä johtuen suhtaudun hiukan skeptisesti sellaisiin kansantaloustieteellisiin teorioihin, joissa valtio voi velkaantua äärettömästi, kunhan se vain on velkaa omalle pankilleen.
 
Sitten jos pohditaan faktoja, Marinin hallitus on hoiperrellut koronahoidossa riitelystä toiseen sekä keskenään, että terveysviranomaisten kanssa.
Tässä tiivistyy aika hyvin oma ongelmani nykyhallituksen/Marinin kanssa. Kun Marinin johtama hallitus alunperin muodostettiin, olin koskaan demareita/vasemmistoa äänestömättänä jopa innoissani hallituskokoonpanosta sillä ajattelin, että nyt päästään tunkkaisesta old boys clubista ja voidaan oikeasti saada asioita etenemään.

Hyvin nopeasti täysin reaktiivinen johtaminen pl. jämäkkä koronan alun johtaminen pilasivat tuon ajatuksen. Koronan alun jälkeen joka ikinen päätös, oli se sitten lisää rajoituksia, vähemmän rajoituksia, rajat kiinni, ei rajoja kiinni, maskit, rokotukset, lisää rajoituksia, koronapassi, vähemmän rajoituksia, ei missään nimessä natoon, natoon jnejne. syntyi vasta kun asiasta oli syntynyt jonkinasteinen kohu ja ihmiset huusivat twitterissä ja iltapäivälehdissä päätöksiä. Mitään ei siis saatu tehtyä ”omin voimin”.

Myöskään suoranainen valehtelu EU-elvytyspaketista ja sen tarkkarajaisuudesta plus brassailut kuinka Macronia tuli vähän vedettyä höplästä ja ”nyt tulee rahaa” älyttömyydet eivät taida jäädä tämän hallituksen tähtihetkiin.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Kyllähän sekin aika onneton selitys oli ettei ehdi käydä Prismassa. Sieltä Prismastakin voi jokainen halutessaan tilata aamupalatarvikkeensa kotiovelle. Maksajastahan siinä ainoastaan oli kysymys. Jatkuvaa epämääräistä selittelyä asiasta kuin asiasta sekä uhriutumiset siihen päälle ja jostain syystä mediat eivät niihin puutu sen kummemmin.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Muuten en ota kantaa, mutta eikös Sipilän hallitus strategisesti linjannut, että se ottaa lainaa ainoastaan investointeihin? Kuinka suuri investointi tuottavuudelle on se kokoomuksen ehdottama muutama miljardi, jotka sijoitetaan veronkevennyksiin? Ja eikös se ollut juuri Sipilän hallitus, joka leikkasi merkittävästi opinnoista ja siihen kuuluvista tuista? Opiskelu on tiettävästi ainoa tutkittu ja suhteellisen hyvä investointi valtiolta. Kokoomuksen ja Sipilän yhteinen politiikka lähinnä kiihdytti aivovuotoa neljä vuotta.
Ei nykyisen hallituksen rahapolitiikkaa voi kehua kestäväksi ja kannattavaksi. Voidaan jättää laskuista pois jopa osa koronaan pakolla menneet rahat sekä puolustusmäärärahat. Neljän vuoden aikana tehdyistä toimista ei siltikään muodostu positiivista vaikka edellämainittuihin asioihin ei kiinnitetä mitään huomiota.

Joka tapauksessa, oli siellä kuka tahansa puhuva apina valllassa, seuraavan 2-3 hallituskauden aikana on tehtävä todella isoja päätöksiä. On ihan mahdollisia että niitä ei tehdä etupeltoon vaan ainoastaan pakosta ja hallitsemattomasti, itse toivoisin etupeltoon ja hallitusti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös