Mainos

Sanna Marin

  • 1 058 010
  • 8 944

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Tuskinpa juuri kukaan on heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa ainakaan tietoisesti heikentämässä? "Riistoporvarien" aikojen uskon olevan jo kaukana takana.
Luulisin, että Orpon ajamat miljardien veronalennukset rikkaille ja suuret sosiaaliturvan leikkaukset köyhille tulevat nostamaan demarien kannatusta vaalien alla. Ihan kunnon vastakkainasettelua pääpuolueitten välillä.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Yleinen eurooppalainen konsensus on se, että kansalaiset ja yritykset piti jollakin tavalla kuljettaa näiden kriisien ylitse. Sipilän kova politiikka olisi takuuvarmasti aiheuttanut ongelmia, koska et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä.
Viittaat yleiseen eurooppalaiseen konsensukseen ja samalla annat ymmärtää, että Sipilä olisi toteuttanut jostain syystä edelleen säästölinjaa? (Jos siis kirjoituksesi ei ollut satiiria ja polkaisin miinaan.) Kyllä koronakriisin aikana kulutus pidettiin käynnissä velkarahalla ympäri Eurooppa ja Sipiläkään ei olisi toiminut toisin.

Sipilän kommentit voit lukea täältä:

En ymmärrä heittoa "et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä"? Samaan aikaan voi investoida ja säästää, mutta on hallituksen painotuksista kiinni mistä säästetään ja mihin investoidaan. Sitähän talouspolitiikka on, niukkuuden jakamista. Kaikkeen kivaan ei raha riitä.

Ehkäpä mainitsemasi haasteet olivat nykykoalitiolle siunaus, koska talouden pitkän tähtäimen ongelmat voitiin siirtää kätevästi tulevaisuudessa ratkaistaviksi ja jatkaa kulutuksen velkavetoista tukemista. Hallitusrakkauden rypyt siloitettiin velkabotoxilla sileäksi. Pitkän aikavälin kestävyysongelmat jäivät ratkaisematta.
 
Yhtä varma kuin sinä olet Sipilän hallituksen epäonnistumisesta jos nämä kriisit olisi olleet päällä, yhtä varma minä olen että se olisi pärjännyt niissä ihan yhtä hyvin kuin Sanna Marininkin hallitus.
Jos puhutaan siitä, että miten Sipilän hallitus olisi onnistunut nyt koronan ja Ukrainan tilanteen aikana, niin uskallan väittää, että helposti paremmin. Sipilän yritysmaailman taustaa talouden johtamisessa vaikeassa tilanteessa arvostan huomattavasti Marinin kokemattomuutta enemmän.

Tästä voi tietenkin jankata puolesta ja vastaan maailman tappiin asti, mutta mitään lopullista vastausta ei tulla saamaan. Sipilän hallituksen jahkailun ja huonon lainvalmistelun takia yhtä nopeita ratkaisuja ei varmasti akuutissa tilanteessa oltaisi saatu aikaiseksi, mutta olisiko tuo sitten tarkoittanut koronatilanteen huonompaa hoitamista vai vain erilaista hoitamista - mene ja tiedä. Ongelmia olisi saattanut näiden asioiden takia olla enemmän, mutta ehkä lopputulos olisi silti ollut samankaltainen.

Tuo Sipilän "hyvä yritysjohtaja" -myytti kyllä edelleen kummittelee joidenkin mielissä, vaikka jo kauan sitten on tehty pitkät selvitykset siitä, että mies rikastui riskisijoittamisella ja "yritysjohtaminen" oli pääasiassa pienen piirin kaverinkauppoja. Pääministerin roolissa se oli jo nähtävissä, ettei mies oikein pärjännyt oikeissa neuvotteluissa, kun ei voinut vain saman pienen piirin kanssa päättää kaikesta. Tuskinpa globaalin pandemian aikana olisi löytynyt tarpeeksi suhteita hoitaa asioita esim. ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa, kun siellä ei varmaan ole saman kylän kavereita töissä.

Enkä siis sano, että Marinkaan olisi maailman paras neuvottelija, poliitikko tai ihminen. Tuotakin on käsitelty paljon. Mutta Sipilän "kokemus" voidaan mielestäni ihan hyvillä mielin laittaa lainausmerkkeihin, kun oikeasti tutustuu miehen taustaan yhtään pintaa syvemmältä.

Tämä on toistuva argumentti. Oikeistohallituksilla on aina vastassaan ammattiliitot - niin? Totta ihmeessä on.

Tämäpä. Onko tässä jopa syy siihen, että Kokoomus menestyy joka vaaleissa lähes yhtä hyvin ilman suuria notkahduksia, kun kaikki huonot asiat voidaan aina laittaa pahojen ammattiliittojen syyksi? Tuolla Kokoomus-keskustelussa joku käytti tätä argumenttia, kun huomautin, että Kokoomus on ollut tärkeimmillä ministeripaikoilla suurimman osan viimeisestä 35 vuodesta ilman, että niitä maagisia muutoksia on tapahtunut, joita puolue on jatkuvasti lupaillut. No joo, totta kai siihen on vaikuttanut moni muukin asia, mutta jotenkin tuntuu, että kaikki huonot asiat on aina helppo ulkoistaa ammattiliittojen syyksi.

Ja jos nyt Marinin ja Sipilän hallitusta verrataan, niin en voi oikein allekirjoittaa väitettä, että AY-liikkeet olisivat olleet yksiselitteisesti nykyisen hallituksen puolella ja edellistä vastaan. Tämän hallituksenkin aikana ollaan oltu jo useasti napit vastakkain, ja on ollut pari jättimäistä lakkoa, jotka ovat vaikuttaneet koko yhteiskuntaan. Ja niin edelleen.

...ja kun tätä argumenttia käytetään, niin samalla unohdetaan ne edut, mitä Sipilän hallituksella oli, vaikka silti epäonnistuivat useissa tärkeimmistä tavoitteistaan. Siis oikeasti, Sipilän hallituksella oli lähihistorian yksinkertaisin ja helpoin päätöksentekoprosessi vähimmillä kompromisseilla, kun hallituksessa oli lopulta vain kaksi puoluetta ja yksi leimasinpuolue. Enpä usko, että näin hyvää tilannetta tulee Suomen hallituksella olemaan vähään aikaan.

Pitkän aikavälin kestävyysongelmat jäivät ratkaisematta.

Tietenkin poikkeusajat olivat tälle hallitukselle siinä mielessä siunaus, että pitkän aikavälin kestävyysongelmia ei tarvinnut ratkaista, mutta toisaalta ei myöskään voida tietä, oltaisiinko noille tehty jotain ilman niitä poikkeusaikoja. Se, mikä tiedetään varmaksi, on, että edelliset pari hallitusta eivät ratkaisseet noita pitkän aikavälin kestävyysongelmia ilman poikkeusaikojakaan, vaikka ne olivat jo vuosia sitten tiedossa. Myös monia muita poliittisia päätöksiä on Suomessa vatvottu toistakymmentä vuotta, ja ainakin tämän hallituksen aikana joitain noista saatiin päätettyä. Edistystä se on pienikin edistys - varsinkin, kun on seurannut suomalaisen politiikan apatiaa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

---

Tuohon otsikon aiheeseen sanoisin vielä, että Marin ei ole suosikkipoliitikkoni, eikä todellakaan Suomen historian paras pääministeri, mutta suoritus on ollut kaiken kaikkiaan tuollainen ok+, mikä tuntuu nykyisessä poliittisessa ilmastossa olevan ihan riittävä. Jos gallupeihin on uskominen, niin samaa mieltä on suurin osa Suomen kansasta; puoluegallupeissa hallituksella on pysynyt ihan hyvä kansan tuki, SDP ei ole kokenut mitään järkyttävää notkahdusta ja pääministerigallupissa Marin on myös aika vahvoilla (vaikkakin tähän syyt ovat varmasti melko kirjavat; osa tykkää Sannan julkisuuskuvasta, osa vihaa vaihtoehtoja; osa ei varmaankaan osaa edes nimetä muita poliitikkoja). Vertailukohdaksi voi ottaa taas vaikka sen Sipilän hallituksineen, jotka olivat saaneet jo tässä kohtaa vaalikautta kansalta melkoisen tyrmäyksen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos Sipilän hallitukselle olisi osuneet noi kriisit, mitä tämä hallitus taklasi niin jälki olisi ollut todella rumaa. Yleinen eurooppalainen konsensus on se, että kansalaiset ja yritykset piti jollakin tavalla kuljettaa näiden kriisien ylitse. Sipilän kova politiikka olisi takuuvarmasti aiheuttanut ongelmia, koska et voi samalla lisätä rahaa ja säästää sitä.

Sitten jos pohditaan faktoja, Marinin hallitus on hoiperrellut koronahoidossa riitelystä toiseen sekä keskenään, että terveysviranomaisten kanssa.

Sipilän hallitus olisi pelannut oikeistolaisin säännöin. Presidentti Niinistön esittämä nyrkki olisi kasattu ja siihen paras asiantuntemus. Yksikään poliitikko tai ministeri ei olisi rivistä irronnut sönköttämään omaa tulkintaansa. Kun strateginen johto toimisi, tuloskin olisi parempi ja virkamiesten ja pääministeri-instituution arvovaltaa ei olisi koko ajan syöty.

Tämä toki oma näkemykseni ja sinulla näyttää olevan kovin erilainen.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Vastakkainasettelu on ohi.

Näköjään on ainakin ikivanhat sloganit uponnut kuin voihin.

Ensimmäiseksi se ero on edelleen olemassa - kun kerran Sipilän loistava hallitus suuressa strategisessa viisaudessaan ei millään muotoa kurjistanut suomalaisten elinoloja niin voitko kertoa, kyllästyivätkö kansalaiset ihan huvin vuoksi Sipilän politiikkaan?

Sipilän hallituksella oli strateginen ohjelma, jota he toteuttivat. Tuossa ohjelmassa keskeinen komponentti oli ns. yhteiskuntasopimus, jossa yhteiskunta jaettiin kolmeen eri luokkaan: työntekijät (KIKY), eläkeläiset & työvoiman ulkopuolella olevat. Sipilän hallitus tavoitteli jokaiselta 15 % leikkausta.

Suurin syy, miksi SDP & vasemmistopuolueet saivat niin suuren suosion vaaleissa 2019 (ja suurin osa on unohtanut sen, että Antti Rinne johdatti SDP:n suurimmaksi puolueeksi, joten mistään Marinin imagotempusta ei tuolloin ollut kyse) on se, että kansa antoi vastalauseensa Sipilän hallituksen politiikalle. Suurin tappio realisoitui keskustalle, joka tipahti suurimmasta todella pieneksi.

Tämä on sinänsä täysin normaalia, koska näin käy demokratiassa hallitukselle lähes aina. Siitä huolimatta äänestäjien on syytä pohtia sitä, millaista politiikkaa oikeasti halutaan ja kenen etuja sillä haetaan. Tämän ja edellisen hallituksen tekemisissä on silti paljon yhtäläisyyksiä - kuten todellisessa politiikassa on aina. Se on nimittäin niin, että todellisuus tuo hallituksille erilaisia raamiehtoja, joihin on vain pakko suostua. Vähän niin kuin tämän hallituksen raamiehtoja ovat olleet korona ja sota. Sipilän hallituksen raamiehto oli taloudellisesti huono pohja, johon oli pakko saada muutosta. Tai pakko ja pakko - sitä ei vielä tänäkään päivänä tiedetä, lähtikö Sipilän hallituksen vuoksi vai eurooppalaisen yleisnäkymän muutoksen vuoksi talous Suomessa kasvuun.

Kun vertailee esimerkiksi vaihtoehtobudjetteja niin kokoomus ei yleisesti poikkea SDP:stä millään muotoa - ainakaan siinä, miten se ottaisi velkaa. Myös kokoomus on tarjonnut "vastuullista velkaa" jokaisessa varjobudjetissaan - jos vasemmistolla on aina taustallaan työväenliike niin vastaavasti oikeistolla on jonkinlainen etuoikeus vastuulliseen velkaan. Tosiasia vain on se, että kokoomus ja SDP ainoastaan käyttävät velkaa hieman eri tavalla:
  1. kokoomus ottaa myös mielellään velkaa, jonka se sijoittaa verojen alentamiseen. Kokoomus on tyypillisesti ja faktuaalisesti kovin valmis nostamaan kaikenlaisia tasaveroja, jonka vuoksi kokoomus aina hallituksessa ollessaaan työskentelee lähinnä ALV:n parissa, koska se on tasan saman verran kaikilta.
  2. SDP ottaa mielellään velkaa, mutta sijoittaa sen toisin kuin kokoomus - se sijoittaa sen usein palveluihin ja erilaisiin palveluiden tarjontaan. Yleensä SDP myös turvaa jossakin määrin ihmisten perustoimeentuloa.
Suomessa realipolitiikka on kuitenkin hallituspohjasta & puolueesta riippumatta suhteellisen samanlaista. Perusyhtälö vaatii aina kompromissia. Erilaiset jääkiekkofoorumit yleisesti ovat omien empiiristen havaintojeni mukaan hyvin heikkoja ennustamaan suomalaisten todellista äänestyskäyttäymistä, koska toinen sukupuoli on täysin yliedustettu ja elämänvaihe saattaa ajaa jonkun puolueen läheisyyteen.

Tuo linkattu juttu velasta on ihan hauska, koska juuri tämä puhe on voimakkainta tällä foorumilla. Se tarkoittaa sitä, että ainakin oikeiston sanoma uppoaa tässä yhteisössä kuin voihin.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Tässä pohdintaa valtion velasta. Kannattaa lukea ja yrittää ymmärtää lukemaansa!
Kyseisessä jutussa kirjoittajia tuntuu eniten hiertävän terminologian sekoittaminen ja Suomi24-keskustelupalstan "totuudet" velasta. Loppukaneetti kuvaa mielestäni hyvin jutun pointtia: "Tiivistetysti voidaan todeta, että retoriikasta huolimatta Suomi ei ole Kreikan tiellä."

Tuo on ikuinen vääntö, että lasketaanko eläkerahastot valtion varoiksi vai ei. Suomi on halunnut pitää kiinni siitä, että kyllä. Minä pidän sitä riskialttiina tapana, aivan kuten kirjoittajat siitä kertovat, toki he kertovat asiasta positiiviseen sävyyn, minä näen heidän esittämänsä seikat riskeinä:

"Eläkkeet ovat osatekijänä julkisessa keskustelussa ja poliittisessa retoriikassa usein ”kestävyysvajeeksi” kutsutussa ilmiössä, jossa tulevaisuuden tulojen ennakoidaan jäävän paljon tulevaisuuden menoja pienemmiksi. ... Suhteessa kestävyysvajeeseen vaihtoehtoina ovat ensinnäkin työikäisen väestön kasvattaminen joko työuria pidentämällä, työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä tai syntyvyyttä lisäämällä, toisekseen eläkkeiden leikkaukset tai kolmanneksi eläkemaksujen nostot ja säästämisen lisääminen, tai yhdistelmä näitä."

Toisin sanoen: jos eläkerahastot ovat lainojen vakuutena, se pakottaa eläkejärjestelmän remonttiin.

Joo, kyllä, nollakorkojen aikaan velasta ei kannata hankkiutua eroon myymällä valtion omaisuutta, mutta sitä nyt ei ole kukaan ehdottanutkaan.

Velassa kaksi huolestuttavinta piirrettä ovat (1) sen kasvaminen, ja (2) lainanhoitokulut. Jos velkaa otettaisiin investointeihin, jotka alkavat tuottaa, niin velkamäärä voisi kasvaa, mutta sen osuus BKT:stä pysyisi samana. Velkamäärän kasvu suhteessa BKT:hen kertoo "syömävelasta" - sitä on käytetty pyörittämään maalle liian raskasta julkista sektoria. Ratkaisuvaihtoehdot ovat: (1) julkisen sektorin kulujen pienentäminen, (2) valtion tulojen lisääminen verotusta kiristämällä, (3) valtion tulojen lisääminen lisäämällä verotettavan tulon määrää (parempi talous), tai (4) lisävelalla.

Lainanhoitokulut ovat kiinni velan määrästä ja korkotasosta. Nollakorkojen ei kukaan ole olettanut jatkuvan ajasta ikuisuuteen. Hyvä puoli on toki se, että Suomen velasta iso osa on EU:ssa, joka jonkun verran rajoittaa riskejä.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jos velkaa otettaisiin investointeihin, jotka alkavat tuottaa, niin velkamäärä voisi kasvaa, mutta sen osuus BKT:stä pysyisi samana.

Muuten en ota kantaa, mutta eikös Sipilän hallitus strategisesti linjannut, että se ottaa lainaa ainoastaan investointeihin? Kuinka suuri investointi tuottavuudelle on se kokoomuksen ehdottama muutama miljardi, jotka sijoitetaan veronkevennyksiin? Ja eikös se ollut juuri Sipilän hallitus, joka leikkasi merkittävästi opinnoista ja siihen kuuluvista tuista? Opiskelu on tiettävästi ainoa tutkittu ja suhteellisen hyvä investointi valtiolta. Kokoomuksen ja Sipilän yhteinen politiikka lähinnä kiihdytti aivovuotoa neljä vuotta.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Tuo Sipilän "hyvä yritysjohtaja" -myytti kyllä edelleen kummittelee joidenkin mielissä, vaikka jo kauan sitten on tehty pitkät selvitykset siitä, että mies rikastui riskisijoittamisella ja "yritysjohtaminen" oli pääasiassa pienen piirin kaverinkauppoja. Pääministerin roolissa se oli jo nähtävissä, ettei mies oikein pärjännyt oikeissa neuvotteluissa, kun ei voinut vain saman pienen piirin kanssa päättää kaikesta. Tuskinpa globaalin pandemian aikana olisi löytynyt tarpeeksi suhteita hoitaa asioita esim. ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa, kun siellä ei varmaan ole saman kylän kavereita töissä.

Olihan se oikeistolta ja medialta good job, good effort ajaa insinööri yritysjohtamaan Suomi Finland oy aabeetä. Mahtoko sitten rahkeet kuitenkin loppua kesken ja tehtävä osoittautua turhan haasteelliseksi, niin pääministerin kuin silloisen perskeko-koalition osalta, vai mikä sininen vaihtoehto se lopulta olikaan.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Muuten en ota kantaa, mutta eikös Sipilän hallitus strategisesti linjannut, että se ottaa lainaa ainoastaan investointeihin?
Saattoi olla, mutta itse en ajatellut Sipilän hallitusta, vaan valtion velkaantumista ylipäätään. On kansantaloustieteilijöitä, joiden mielestä valtioiden velka on erilaista kuin muut velat. Minusta valtion velkaan voi kuitenkin hyvin suhtautua samoin kuin yritysten velkaan, ja jossain määrin samoin kuin yksityisen asuntolainaan ja kulutusluottoon. Valtiolle pitkäaikainen velanhoitokyky on jopa tärkeämpää kuin yksityiselle tai yritykselle, mutta onneksi sillä on takataskussaan myös vahvempia keinoja. Velanhoitokykyä ei kuitenkaan kannata ajaa riskirajoille, koska se voi sitoa kädet sitten kun sitä velkaa kipeästi tarvittaisiin. Ylivelkaantuminen on valtiollekin ongelmallista ja velkaan ja talouteen niitä on kaatunutkin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näköjään on ainakin ikivanhat sloganit uponnut kuin voihin.
Kokoomuksen, Demarien ja muiden puolueiden talouspoliittisista linjauksista ja niiden eroavuuksista voi debatoida maailman tappiin asti, mutta olen vankasti sitä mieltä, että "yhteiskuntaluokat", "porvarit" ja "työläiset" jne. eivät ole enää realiteetti 2020-luvun Suomessa. Perhetaustan osaa yksilön pärjäämisessä ei tule väheksyä nykyaikanakaan ja yhteiskuntamme segregaatiota pitää hillitä voimakkain toimin. Tästä huolimatta "me ja he"-ajattelun en halua nostaa päätään.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Minusta valtion velkaan voi kuitenkin hyvin suhtautua samoin kuin yritysten velkaan, ja jossain määrin samoin kuin yksityisen asuntolainaan ja kulutusluottoon. Valtiolle pitkäaikainen velanhoitokyky on jopa tärkeämpää kuin yksityiselle tai yritykselle, mutta onneksi sillä on takataskussaan myös vahvempia keinoja.
Ihan siltä varalta, että kenellekään ei jää epäselväksi, mitä tarkoitan näillä valtion vahvemmilla keinoilla suhteessa yritykseen tai yksityiseen velanottajaan, niin siis valtiohan voi vaikuttaa velan takaisin maksamiseen lainsäädännöllä. Sillä on takanaan väkivaltamonopoli, jota se tarvittaessa voi käyttää ollessaan vaikeuksissa.

Pidän itse joidenkin kansantaloustieteilijöiden ajatusta siitä, että valtion pankki (esim. Suomen pankki tai Euroopan keskuspankki) on valtion omaisuutta ja siksi riskitön luotottaja vähän riskaabelina ajatusmallina siksi, että jos Suomi tai joku muu maa ajautuisi rahoituskriisiin oman pankkinsa kanssa, niin käytännössä siitä omasta mielestäni seuraisi rahoituskriisi, jonka kansalaiset joka tapauksessa maksaisivat pitääkseen valtionpankkinsa pystyssä.

Yrityksen tai yksityisen konkurssi on sinänsä todella paljon helpompi kuin valtion konkurssi, vaikka asianomaisille ne ovat toki vaikeita asioita. Valtiolla on keinot venyttää konkurssiin joutumista, mutta käytännössä se venyttäminen maksetaan valtion kansalaisten selkänahasta tavalla tai toisella. Vaikka laina olisi millä tavalla tahansa "valtion pankille", velkaa ei silti luoda tyhjästä, ja se valtion pankki kaatuu, jos valtiolta loppuu velanhoitokyky.

Näistä syistä johtuen suhtaudun hiukan skeptisesti sellaisiin kansantaloustieteellisiin teorioihin, joissa valtio voi velkaantua äärettömästi, kunhan se vain on velkaa omalle pankilleen.
 
Sitten jos pohditaan faktoja, Marinin hallitus on hoiperrellut koronahoidossa riitelystä toiseen sekä keskenään, että terveysviranomaisten kanssa.
Tässä tiivistyy aika hyvin oma ongelmani nykyhallituksen/Marinin kanssa. Kun Marinin johtama hallitus alunperin muodostettiin, olin koskaan demareita/vasemmistoa äänestömättänä jopa innoissani hallituskokoonpanosta sillä ajattelin, että nyt päästään tunkkaisesta old boys clubista ja voidaan oikeasti saada asioita etenemään.

Hyvin nopeasti täysin reaktiivinen johtaminen pl. jämäkkä koronan alun johtaminen pilasivat tuon ajatuksen. Koronan alun jälkeen joka ikinen päätös, oli se sitten lisää rajoituksia, vähemmän rajoituksia, rajat kiinni, ei rajoja kiinni, maskit, rokotukset, lisää rajoituksia, koronapassi, vähemmän rajoituksia, ei missään nimessä natoon, natoon jnejne. syntyi vasta kun asiasta oli syntynyt jonkinasteinen kohu ja ihmiset huusivat twitterissä ja iltapäivälehdissä päätöksiä. Mitään ei siis saatu tehtyä ”omin voimin”.

Myöskään suoranainen valehtelu EU-elvytyspaketista ja sen tarkkarajaisuudesta plus brassailut kuinka Macronia tuli vähän vedettyä höplästä ja ”nyt tulee rahaa” älyttömyydet eivät taida jäädä tämän hallituksen tähtihetkiin.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Kyllähän sekin aika onneton selitys oli ettei ehdi käydä Prismassa. Sieltä Prismastakin voi jokainen halutessaan tilata aamupalatarvikkeensa kotiovelle. Maksajastahan siinä ainoastaan oli kysymys. Jatkuvaa epämääräistä selittelyä asiasta kuin asiasta sekä uhriutumiset siihen päälle ja jostain syystä mediat eivät niihin puutu sen kummemmin.
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Muuten en ota kantaa, mutta eikös Sipilän hallitus strategisesti linjannut, että se ottaa lainaa ainoastaan investointeihin? Kuinka suuri investointi tuottavuudelle on se kokoomuksen ehdottama muutama miljardi, jotka sijoitetaan veronkevennyksiin? Ja eikös se ollut juuri Sipilän hallitus, joka leikkasi merkittävästi opinnoista ja siihen kuuluvista tuista? Opiskelu on tiettävästi ainoa tutkittu ja suhteellisen hyvä investointi valtiolta. Kokoomuksen ja Sipilän yhteinen politiikka lähinnä kiihdytti aivovuotoa neljä vuotta.
Ei nykyisen hallituksen rahapolitiikkaa voi kehua kestäväksi ja kannattavaksi. Voidaan jättää laskuista pois jopa osa koronaan pakolla menneet rahat sekä puolustusmäärärahat. Neljän vuoden aikana tehdyistä toimista ei siltikään muodostu positiivista vaikka edellämainittuihin asioihin ei kiinnitetä mitään huomiota.

Joka tapauksessa, oli siellä kuka tahansa puhuva apina valllassa, seuraavan 2-3 hallituskauden aikana on tehtävä todella isoja päätöksiä. On ihan mahdollisia että niitä ei tehdä etupeltoon vaan ainoastaan pakosta ja hallitsemattomasti, itse toivoisin etupeltoon ja hallitusti.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Myös monia muita poliittisia päätöksiä on Suomessa vatvottu toistakymmentä vuotta, ja ainakin tämän hallituksen aikana joitain noista saatiin päätettyä. Edistystä se on pienikin edistys - varsinkin, kun on seurannut suomalaisen politiikan apatiaa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Tämä on totta. Ja Sipilän puolueelleen saama murskatappio takaa, että poliittisen hillotolpan jatkoa hamuavan kannattaa keskittyä lyhyen tähtäimen ongelmiin ja pelata vaikeiden talousmurheiden mustapekka seuraavien käsiin.

Jos viittaat soteen, Marinin hallituksen ratkaisu rakentui maakuntamallin varaan, joten se on osaltaan poliittisen päätöksentekoprosessin tulos. Menemättä syntyhistoriaan, niin se on kiltisti sanoen tämän maan näköinen ratkaisu. Toki ratkaisu sekin. Päästään seuraavaksi uudistamaan sosiaaliturvaa. Jippii.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Joka tapauksessa, oli siellä kuka tahansa puhuva apina valllassa, seuraavan 2-3 hallituskauden aikana on tehtävä todella isoja päätöksiä. On ihan mahdollisia että niitä ei tehdä etupeltoon vaan ainoastaan pakosta ja hallitsemattomasti, itse toivoisin etupeltoon ja hallitusti.

Kovia päätöksiä on ollut tehtäväksi ihan jokaisella vaalikaudella tässä viime aikoina. Itse aion jatkossakin äänestää vasemmistoa, koska mielestäni ne muutokset on aloitettava sieltä kaikista niistä asioista, jotka kohdistuvat hyvätuloisiin. Huomioiden sen, kuinka isolla kaiholla kokoomus kaipailee keskustaa kanssaan tekemään sitä Sipilän politiikkaa niin pelottava ajatus on joka tapauksessa, kun hallituksen päävastuuseen pääsevät. Varsin huonoon hetkeen vielä, kun hyvinvointialueet eivät pelaa ja valmiiksi on pitkät hoitojonot.
 
Sitten jos pohditaan faktoja, Marinin hallitus on hoiperrellut koronahoidossa riitelystä toiseen sekä keskenään, että terveysviranomaisten kanssa.

Sipilän hallitus olisi pelannut oikeistolaisin säännöin. Presidentti Niinistön esittämä nyrkki olisi kasattu ja siihen paras asiantuntemus. Yksikään poliitikko tai ministeri ei olisi rivistä irronnut sönköttämään omaa tulkintaansa. Kun strateginen johto toimisi, tuloskin olisi parempi ja virkamiesten ja pääministeri-instituution arvovaltaa ei olisi koko ajan syöty.

Tämä toki oma näkemykseni ja sinulla näyttää olevan kovin erilainen.

Saattaa olla, että näin olisi käynyt. Kuitenkin, samalla tavalla kuin tuo "Marinin hallitus sai etua AY-liikkeiltä" -argumentti vaatii unohtamaan sen, että myös Marinin hallitus oli useassa asiassa napit vastakkain AY-liikkeiden kanssa, tämä "Sipilän hallitus olisi luottanut asiantuntijuuteen ja terveysviranomaisiin" -argumentti vaatii unohtamaan sen, että Sipilä hallituksineen oli myös useaan otteeseen napit vastakkain asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Sinä olet sitä mieltä, että korona oli niin merkittävä asia, että Sipilä olisi hoitanut sen eri tavalla kuin hoiti muuten politiikkansa ja "omien mielipiteidensä vastaisesti", minä en tätä väitettä purematta niele. Mielipideasioita, totta kai, kun emme tuollaista vaihtoehtotodellisuutta pysty elämään.

Hiukan kyllä huvittaa näin jälkikäteen ajatella, kuinka monta kertaa Sipilän lentävä lause "Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä" olisi kuultu koronatilanteen hoitamisen yhteydessä. Olisi ainakin sopinut sellaisenaan moneen tilanteeseen vastaukseksi.

Joka tapauksessa, oli siellä kuka tahansa puhuva apina valllassa, seuraavan 2-3 hallituskauden aikana on tehtävä todella isoja päätöksiä.

Tämä on totta, ja sama koskee myös edellisiä 2-3 hallitusta, vaikka jotkut niistä eivät onnistuneet tekemään oikein mitään päätöksiä. Osa momentumista ja rauhallisesti etukäteen tekemisestä on siis jo väkisinkin hukattu. Tässä vaiheessa lienee selvää, että kuka tahansa onkin vallassa seuraavalla hallituskaudella, valtiontaloutta tullaan tasapainottamaan leikkauksilla (ja tämänhän ovat tainneet jo melkein kaikki puolueet ääneen myös sanoa). Samoin on selvää, että lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä valtionvelan absoluuttinen määrä tulee kasvamaan riippumatta siitä, kuka on hallituksessa. Tästä ja muista valtionvelkaan liittyvistä syistä johtuen tuollainen ainainen velkapelottelu kannattaisi mielestäni päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos - tärkeintä olisi nyt miettiä, mihin leikkaukset kohdistuvat ja mihin velkarahoja käytetään. Sen enempää en tässä jaksa tuosta velasta vatvoa, muut ovat kirjoittaneet jo tarpeeksi puolesta ja vastaan.

Tämä on totta. Ja Sipilän puolueelleen saama murskatappio takaa, että poliittisen hillotolpan jatkoa hamuavan kannattaa keskittyä lyhyen tähtäimen ongelmiin ja pelata vaikeiden talousmurheiden mustapekka seuraavien käsiin.

Tavallaan joo, vaikka ongelmana tässä on se, että Sipilän hallituskin sai ratkaistua pelkästään lyhyen tähtäimen ongelmia, eli tuosta on vaikeaa vetää mitään johtopäätöstä siitä, miten pitkän tähtäimen ratkaisuihin suhtaudutaan. Suurin osa Sipilän hallituksen pitkän tähtäimen ratkaisuista (esim. kiky, aktiivimalli) olivat ainakin niin huonoja ja käytännössä toimimattomia, että ne aiheuttivat enemmän ongelmia kuin toivat ratkaisuja.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Suurin osa Sipilän hallituksen pitkän tähtäimen ratkaisuista (esim. kiky, aktiivimalli) olivat ainakin niin huonoja ja käytännössä toimimattomia, että ne aiheuttivat enemmän ongelmia kuin toivat ratkaisuja.
Politiikan dilemmaa kuvaa hyvin aktiivimalli. Ensin SDP haukkui sen oppositiosta käsin ja rakentaa hallitukseen päästyään demonisoidun aktiivimalli kakkosen pohjille samankaltaisen virityksen. Vaikka possulle on laitettu punaa, se on silti samanlainen.

Kuvasit hyvin, miten Sipilän hallituksella oli ainakin alkumetreillä suht' selkeä ideologinen pohja toteuttaa uudistuksia. Oli Sipilän typerä virhe luottaa tämän "liiman" pitämiseen ja hallitustyöyhteistyön käynnistyttyä alkoi poliittinen kissanhännänveto mistä lopulta sovittiinkaan hallitusneuvotteluissa.

Näkökannasta ja värilaseista riippuen voi laittaa joko Sipilän hallituksen saamattomuudeksi ettei hallitus saanut remontoitua taloutta parempaan kuntoon - tai sitten olla murheellinen siitä, ettei edes tuolta pohjalta saatu parempaa aikaiseksi. Se ei lupaa hyvää jatkoa ajatellen.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Politiikan dilemmaa kuvaa hyvin aktiivimalli. Ensin SDP haukkui sen oppositiosta käsin ja rakentaa hallitukseen päästyään demonisoidun aktiivimalli kakkosen pohjille samankaltaisen virityksen. Vaikka possulle on laitettu punaa, se on silti samanlainen.
Sinunkaltaistesi äänestäjien dilemmaa kuvaa se, että te pitäydytte itsellenne sopivassa kertomuksessa, vaikka totuus on toisenlainen.

Keskustan ja SDP:n aktiivimalleissa oli merkittävä ero: toinen vaati työllistymään, toinen hakemaan töitä. Toisin sanoen Sipilä halusi viedä tukia niiltä, jotka hakivat ja hakivat, mutta eivät työllistyneet. Rinne/Marin taas kannustivat hakemaan, mutta eivät rankaisseet siitä, jos töitä ei saa.

Sanottakoon vielä, että minusta myös SDP:n malli on huono sillä se kuormittaa turhaan TE-keskuksia näennäishakemuksilla. Työnhaku pitää olla sekä hakemuksen lähettäjää että vastaanottajaa hyödyttävää ja motivoivaa.
 
Viimeksi muokattu:

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Tällä hetkellä voimassa oleva malli on täysin järjetön. Minullakin on tuttuja, jotka tekevät sen neljä vaadittua hakua suhteiden kautta yrityksiin ja sopivat, etteivät he työllistyisi, mutta saavat virkailijoille todisteet kasaan. He tekevät kausityötä, ikä lähellä eläkeelle siirtymistä ja ovat tyytyväisiä tilanteeseensa.

Ylipäätään mikää tuleva hallitus ei pysty hetkessä nostamaan Suomen taloutta tasapainoon tulojen ja menojen suhteen. Pitääkö sitten nostaa vai antaa vain tasaisesti velkamäärän ja sitä kautta lainanhoitokulujen nousta tasaisesti? Oma näkemykseni on aina ollut, että ensin pitää ansaita jotain, sitten voi sen rahan käyttää. Valtion talous ei tietenkään toimi, kuten yksityisen henkilön. Silti näen valtavan eron SDP:n ja Kokoomuksen ajattelumaailmassa, toiselle jatkuva lisävelanotto ei aiheuta katkoksia aivojen hapensaannissa toinen saa tyydytyksen kasvattamalla valtion tuloja yritysten menestysten kautta, ei lisäämällä yksityisen henkilön työnverotusta. Tänään Orpo saa kyytiä kertomalla, että sosiaaliturvasta pitää leikata. Kuitenkin Suomen todella laaja tukiviidakko passivoi ihmisen ja tämä on rasite talouden parempaan hoitoon. En ole kuullut (ei tarkoita, etteikö Marin ehkä olisi samaa mieltä), että Marin näkisi mitään suurta ongelmaa tässä tukiviidakossa.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Tällä hetkellä voimassa oleva malli on täysin järjetön.
Sekä SDP:n että keskusten äänestäjiin kuuluu sukupolvea, jolla työllistyminen oli helppoa. He eivät välttämättä ymmärrä, että työllistyminen on vaikeaa jopa korkeakoulutetuille. Siispä puolueen on helpompi tehdä näennäinen aktiivimalli, joka saa työttömän aktivoitumaan vaikka ei työllistymään. SDP:ssä työttömyys nähdään oikeiston tavoin työttömän omana vikana.

Minulla oli tuttu TE-keskuksessa. Hän halusi vaihtaa työpaikkaa, koska turhaa työtä on niin paljon. SDP haluaa TE-keskuksiin enemmän resursseja, mutta se ei hyödytä mitään ennen kuin turha työ karsitaan pois. Mutta tätä ei voida tehdä, koska se tarkoittaa työttömien aktiivisuuden pakottamisen vähentämistä, mitä äänestäjät edellä kuvatut äänestäjät eivät hyväksy.

Tämä keskustelu ei ole järjetön, mutta väärässä ketjussa.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Kuitenkin Suomen todella laaja tukiviidakko passivoi ihmisen ja tämä on rasite talouden parempaan hoitoon.

Usein kyllä muistetaan mainita tästä passivoivasti tukiviidakosta, mutta samalla unohtuu se, että Suomeen on syntynyt kokonaan uusi yhteiskuntaluokka viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ryhmä on työssäkäyvät köyhät, jotka tekevät kyllä isoja työtunteja, mutta palkka ei kuitenkaan riitä elämiseen. Suurimmat alat, jotka edustavat tätä ihmisryhmää ovat kauppa & ravintola.

Perusajatus porvaripuolueissa on, että kaikki ihmiset kyllä saadaan töihin, jos vaan pystytään luopumaan niistä rajoitteista, jotka palkkaa koskevat. Tätä porvarihallitus myös Sipilän johdolla teki: siirsi työttömiä työllistettäväksi, jotka sitten saatiin kyllä pois työttömyystilastoista, mutteivat käytännössä olleet kuitenkaan mitään tuottamassa.

Työlliset, jotka eivät tuota verokertymää vaan valtion tuet toimivatkin yritystukina yrityksille, jotka muutenkin voivat paksusti. Kuinka moni kauppa tarvitsee päälle vielä kompensointia palkoissa? Ei monikaan. Yrityksien voitot sen kuin kasvavat ja käytännössä pakottava aktiivimalli johtaa siihen, että ihmiset menevät kyllä töihin, mutteivat voi saada työstään mitään hyödyllistä irti. Ja nämä jutut on oikeasti murusia siinä isossa kuvassa - keskiluokalta se raha tavalla tai toisella valtiolle otetaan.

Pääsääntöisesti politiikassa se menee näin:
Vasemmistopuolueet pyrkivät kohdistamaan merkittäviä sanktioita hyväosaisille ja tätä kautta saatavilla tuloilla pyörittää muuta yhteiskuntaa.
Oikeistopuolueet pyrkivät kohdistamaan merkittäviä sanktioita kaikista vähäosaisimmille. Tässä ei tavoitella verokertymän kasvua niinkään vaan enemmänkin sitä, että tukea ei myönnettäisi niin monelle.

Tosiasiassa ne kaikki merkittävät asiat - suuntaan tai toiseen - kuuluvat keskiluokalle. Heiltä se niistetään kumpaankin suuntaan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Hexa
Suosikkijoukkue
Pelicans
Kuitenkin Suomen todella laaja tukiviidakko passivoi ihmisen ja tämä on rasite talouden parempaan hoitoon.
Voisiko asiaa ajatella myös sen kautta, että jo entuudestaan surkeiden työehtojen laiminlyönti työnantajien toimesta, surkeat työolot ja surkea palkkaus passivoi ihmisiä ottamasta työtä vastaan? Ei pelkkä tukien leikkaaminen riitä, että ihmiset saadaan ottamaan huonopalkkaista orjatyötä vastaan.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Sanottakoon vielä, että minusta myös SDP:n malli on huono sillä se kuormittaa turhaan TE-keskuksia näennäishakemuksilla. Työnhaku pitää olla sekä hakemuksen lähettäjää että vastaanottajaa hyödyttävää ja motivoivaa.
Tästä olemme samaa mieltä. Olen myös sitä mieltä (vaikka olenkin "minunlaiseni äänestäjä"), ettei Sipilän hallituksen malli ollut onnistunut. Ehkä parempi jättää tähän, ettei rönsyillä Sanna Marin -aiheesta sen enempää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös