Tästä päästäänkin siihen tekopyhyyteen, mikä tässä kohussa on valloillaan tälläkin palstalla. Hyvin harva, luulen, oikeasti on huolissaan pääministerin tavoitettavuudesta tai toimintakyvystä.
Isolta osalta näin, jos tosiaan lukee vain tätä palstaa, mutta se ei saa sumentaa tärkeitä asioita, joiden ongelmallisuus kävi tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa selväksi.
Marin ei ymmärrä, ettei (a) kaikkiin ihmisiin voi luottaa, koska ihminen on ihmiselle susi, eli ”kaveritkin” voivat pettää, kun kiusaus on liian suuri. Marin ei myöskään (b) ota tarpeeksi vakavasti tietoturvariskiä, joka koskee nettiin ladattuja videoita.
Marin on varmasti aivan oikeassa valtioneuvoston kokoontumiseen liittyvässä kysymyksessä, mutta oli todella huonosti varautunut kysymykseen tp-utvasta. Minä en pysty sanomaan, miten asiat menevät, mutta vastaus oli kysymystä vähättelevä.
Löysin pelkän mediatilaisuutta kuuntelemalla kolme epäkohtaa koskien pääministerin toimintaa, mutta silti ihmiset tarttuvat sensaatio-otsikoiden tasoisiin asioihin, ja syyttävät tätä kritisoivaa diskurssia Marin-fanitukseksi.
Ja niiden, jotka hokevat, että pääministeri on joutunut eroamaan helpommin, tulisi ymmärtää jokaisen eron taustalla olevan oma erillinen poliittinen valtataistelu, eikä tapauksia voi verrata keskenään. Jos Lindtman tai hallituskumppani haluaisi pääministerin vaihtoon, hän olisi jo vaihdossa. Mutta jos näin kävisi, osa syyttäisi kaatajia poliittisen näytelmän järjestämisestä. Niin tai näin, aina väärinpäin.