Kuten tässäkin ketjussa käy ilmi, Marin herättää vahvoja tunteita, etenkin ääripäissä. Vihaajien tunteet ymmärrän. Kyllähän se syö kun ”arvo-vihollinen” pääsee käyttämään valtamediaa henkilökohtaisena kampanjakoneistona, jollain läpinäkyvillä vaahtokarkinmakuisin höttö-uutisin, joilla on selkeä tarkoitus kiillottaa skandaaleissa ryvettyneen pääministerin kilpeä. Enkä spekuloi Marinin osuutta tässä, vaan median. Fanittajia ymmärrän osittain. Marin edustaa jotain idealistista illuusiota, jollaiseen halutaan sokeasti uskoa - esimerkiksi jonkin identiteettipoliittisen viiteryhmän kautta, jota Marin taitavasti ruokkii aika ajoin uhriutumalla niiden kautta, pääosin nuoruuden ja naiseuden kautta, koska noihin viiteryhmiin kuuluu isoja massoja. Sitä en kuitenkaan ymmärrä miten se menee edelleen läpi myös niin sanotuissa tolkun ihmisissä?
Mikä on se tärkein ominaisuus jota pääministerillä on? Joillekin se on edustuksellisuus, mutta mielestäni se on johtajuus. Meillä täytyy olla joku joka johtaa hallitusta, jotta se voi toimia parhaalla tavalla. Se on pääministerin virka. Edustaminen on enemmän presidentin heiniä. Ja kuinka moni voi rehellisesti kehua Marinin johtajuutta? Jos nyt unohdetaan nämä lukuisat pikku lillukanvarret, jotka käytännössä vain kertovat Marinin luonteesta, niin hyvässä kuin pahassa, ja keskitytään siihen kuinka hyvin hallitusta on johdettu, niin tulos ei mielestäni ole kovin mairitteleva.
Uniper-keissi kertoo mielestäni kaiken oleellisen Marinin prioriteeteista valtionjohtajana. Pähkinänkuoressa useammat tahot (Fortum, Saarikko) tekivät Marinille selväksi kuinka tärkeät neuvottelut olivat kyseessä, mutta tämä ei suostunut kokoontumaan neuvottelupöydän ääreen muodostamaan Suomelle strategiaa, vaan halusi jatkaa lomailuaan uuden pintaliitoporukkansa kanssa. Lopputuloksena Tuppurainen ja viiden hengen virkamiesporukka teurastettiin neuvotteluissa 17 henkilön erittäin ammattitaitoisen ja arvovaltaisen neuvottelijaporukan toimesta. On ihan turha puolustella, että Uniper oli edellisen hallituksen aikaansaannos, koska nämä neuvottelut olivat tämän hallituksen karmaiseva työnäyte (tai ettei meillä ollut valttikortteja, koska Saksa ei missään nimessä halunnut Uniperin menevät konkkaan). Jos meillä olisi oikea johtaja johtamassa tätä valtiota, niin kyseisiin neuvotteluihin ei olisi lähdetty turistiporukan kanssa ilman hyvää ennakkovalmistautumista, ja joku olisi myös kantanut vastuun noista tapahtumista. Mutta mitään tämän suuntaista ei kuulu ainakaan Marinin suunnalta.