Heh. Ei niin toimikaan, mitä monet ovat selittäneet.psychodad kirjoitti:Jussi77: Toki ymmärrän mitä ajat takaa, mutta se nyt vaan ei toimi näin. Ei Tanskalla ole minkäänlaista mahdollisuutta pyytää anteeksi, kuten niin moni on jo yllä sinulle selittänyt. Muslimit voivat tehdä Tanskassa vaalityötä, ja yrittää saada edustajiaan paikalliseen hallitukseen ja sillä tavoin vaikuttaa maan sisäpolitiikkaan.
Minun mielestäni tilanne ei kuitenkaan ole esitetty. On roiskunut ulkopuolelle, kun sisäpuolella on rapattu. Tilanne ei ole yksiselitteinen, eikä pelkkää sisäpolitiikkaa. Kyseessä ei myöskään ole sanelupolitiikkaa, vaan pikemminkin näkisin poikkeavana ratkaisuna poikkeavassa tilanteessa. Jokainen varmasti tähän mennessä ymmärtää, että kyse on lähinnä muotoseikasta tuon Tanskan valtiollisen anteeksipyytämisen suhteen - miksi jatkaa eteenpäin kun ääri-islamilaisilla fundamentalisteilla on tällainen tekosyy käytettävissä omien intressiensä eteenpäin viemiseksi? Ei Tanska itsessään kuitenkaan mitään äärijärjestöjen vihollista edusta, vaan tarkoitushan on päästä ylipäänsä länsimaihin ja kristinuskon kanssa vastakkainasetteluun ja aiheuttaa kitkaa tätä kautta. En vain itse meinaa ymmärtää, että jos kerran todella kyse on vain tällaisen muotoseikan toteenpanosta niin miksi ihmeessä pitkittää tätä noloa näytelmää ihmisyydestä ja sen suurista saavutuksista.
Politiikka on politiikkaa. Uskonto on uskontoa. Valtaa tavoitellaan monilla tavoilla. Ihmiset noudattelevat tässä itse rakentamiaan siteitä; emme voi ratkaista ongelmaa omalla maalaisjärjellämme koska joudumme noudattelemaan joitakin itse asettamiamme rajoituksia, joita kuitenkin toisissa asiayhteyksissä olemme valmiit ylitämään.
Jotta keskustelu etenisi johonkin, niin enemmän kuin tätä samaa ympyrää niin kysyisinkin muilta keskustelijoilta, mitä sitten tilanteessa voitaisiin tehdä sikäli että Tanskan valtiollinen anteeksipyyntö ei ole vaihtoehto? Jos lähdetään siitä, että haluamme väkisin pitää kiinni sananvapauden merkityksestä, kuinka tilanne ratkaistaan? Onko järkevää jättää tämä toistaiseksi kuitenkin aika mitätön asia olemaan ja antaa tilanteen kehittyä tai laantua itsekseen? Suomestahan Matti Vanhanen onkin jo lähtenyt paikan päälle, paheksuen tietysti molempia osapuolia korrektina miehenä.
Tätä voisi tituleerata "minun linjakseni" vain siinä tapauksessa että haluaa liioitella rajusti, tai oikeastaan lyödä vertauskuvat kokonaan yli sen mitä olen missään edes vihjannut. Asian mittasuhteita kuvastakoon puolestani se, että kysymys kuitenkin pahus vieköön on muutamista pilakuvista. Ei siis oikeastaan kovinkaan paljosta - ellei asiaa välttämättä haluta paisutella jättimäisiin mittasuhteisiin. Epäilemättä lähi-idässä on tahoja joiden etuja vie eteenpäin tämä epäjärjestys ja länsimaiden kanssa vastakkain olevat napit. Kannattaako meidän olla osallisena tässä?psychodad kirjoitti:Suomi äänesti juuri presidentin itselleen, jos menisimme sinun linjallasi, meidän olisi pitänyt kysyä lähi-idästä kuka heidän mielestään sopisi suomen johtajaksi.