Jardinen esityksiin vaikuttaa mun mielestäni aiemmin mainitsemieni syiden (uusi jengi, sarja, pelitapa, jet lag, jne.) lisäksi varmasti myös se, että on pelannut yhdessä Schmaltzin kanssa, jonka "pelivarmuus" ei ole viime peleissä ollut oikein riittävällä tasolla. Se, että puhuvat samaa äidinkieltä, ei poista sitä, että Schmaltzin toimintaa kentällä on ollut vaikea ennakoida. Kun vierellä pelaa pelaaja, joka joutuu pelaamaan korostetun varmasti ja simppelisti, nuo Schmaltzin harjoittamat yllättävät koukerot vaikuttavat varmasti normaalia enemmän omaan peliin.
Jardinen syötöt menevät oikeaan osoitteeseen varsin hyvällä tarkkudella. Varsinkin, jos on tuoreet jalat ja mieli kirkas ja jengikaverit ovat menneet sinne, minne olivat menossakin. Samoin purkukiekot ovat olleet laadukkaita, kuten pohjoisamerikkalaisilla usein tapaa olla. Jos vertaa vaikka Rony Ahoseen, ero on kuin yöllä ja päivällä ja Ahonen on sentään ollut tällä aikavyöhykkeellä koko peliuransa. Nämä ovat sellaisia asioita, että jos ne ovat näin alussa jo laadukkaita, en usko, että nämä muodostuvat jatkossakaan ongelmaksi. Toki yksittäisiä virheitä tai virhearvioita tulee kaikille, mutta riittävän isolla otannalla uskon, että näistä on selkeästi hyötyä joukkueelle. Erityisesti alivoimalla kunnon purkujen merkitystä ei voi aliarvioida.
Mun mielestäni kokonaisuutena Jardinen tulo jengiin on ollut ihan lupauksia herättävä. Mitään typeriä sooloiluja ei ole näkynyt, vaan on pelannut nöyrästi jengille. Kuntopuolesta on vaikea sanoa mitään, koska Villen pelitapa vaatii aika ultimaattista kondista. Lähtökohdat huomioiden on kellottanut kolmessa ekassa pelissä keskimäärin 17:53, mikä on mun mielestä hyvä suoritus uudelle pelaajalle, jonka edellisestä pelistä on viikkoja. Voi olla, että joutuu vielä kuntokuurille kauden mittaan, mutta sekään ei välttämättä kerro siitä, että hän olisi paskassa kondiksessa. Kuntopuolen vaatimustaso joukkueessa vain on niin kova ja mahdollinen ero muihin pitää kuroa kiinni. Ja vaikka mitään erityistä kuntokuuria ei olisikaan edessä, harjoittelun vaatimustaso ja sen erilaisuus verrattuna siihen, mihin on aiemmin tottunut, voi tulla shokkina paitsi fysiikalle, myös mielelle. Siitä taas voi seurata peliesitysten laskua, kunnes hommat loksahtaa kohdilleen. Ja mä uskon, että niin tulee käymään.
Mun odotus kaikkien pelaajien kohdalla on se, että kun pleijarit alkaa, kaikista pelaajista on revittävissä maksimit irti. Onneksi siihen on vielä aikaa.
