Minusta lajeja saa kutsua milla nimella tahansa ja niita saa arvostella sen kun haluaa, mutta niista pitaisi olla jotain kunnon kokemusta ennen kun lahtee tekemaan itsestaan holmoa pelkalla huutelulla. Omasta lajistani, golfista, olen saanut kuulla kaikenlaista ihmisilta, mutta opettavana ammattilaisena ja isoilla Toureilla mukana olleena hieman aina hymyilyttaa ihmisten puheet golfista. Semminkin ihmisten, jotka eivat ymmarra lajia ollenkaan. Eli siis pikku fiduilun tueksi pitaisi olla aikalailla kokemusta lajista...
Siksipa siksi olen itse varsin varovainen mollaamasta lajeja, joita en kovasti ymmarra. Yksi naista on juuri salibandy. Tassa saatan olla vaarassa, mutta eihan salibandyn "haukkumanimi" (vertaa potkupallo & jaakendo) ole sahly. Itse kun pelasin tata lajia koulussa pienempana, niin sen lajin nimi oli sahly. Piste. Ei ollut mitaan salibandya. Ei nimena eika kasitteenakaan. Elettiin 80-luvun ihan alkua. Eli en ihan allekirjoita tuota "haukkumanimea". Eikohan salibandy ollut nimenomaan sahlya aluksi, josta se sitten kehittyi kunnon lajiksi, jonka takia sille piti "keksia" oikea nimikin. Sahly -> salibandy. Eli kun sahly kehittyi kilpalajiksi, niin siita tuli salibandy. Korjatkaa jos olen vaarassa.
Onko se sitten huippu-urheilua? Nayttaa olevan. Ainoa mika siina "mattaa" on se, etta lajiin eksyvat urheilijat, jotka eivat parjanneet muissa vastaavanlaisissa lajeissa, esim latkassa. Eikohan naita samanlaisia lajeja ole kaikki nama luuta-, kaukalo- ym pallotkin? Toinen juttu on varmasti se, etta lajilla ei ole minkaanlaista kulttuuria. Silta pohjalta ihmisten on varmasti vaikea kutsua sita huippu-urheiluksi viela tassa vaiheessa?
Sama on/oli lajin kanssa jota harrastin 90-luvulla: jenkkifutis. Todella kova ja mielenkiintoinen laji, jota monet Pohjois-Amerikan ulkopuolella ei miella huippu-urheiluksi. Itse kylla miellan lajia pelaanneena. Mutta miksi yhdysviivaa salibandyyn? Siksi, koska jenkkifutikseenkin pystyi (ainakin ennen) kavelemaan sisaan taysin pystymetsasta. Kaikenlaista tunaria oli joukkueet taynna. Itse aloitin II-divarin jengista, jossa 1/3 pelaajista oli edes vahan "jenkkifutaajia" ja loput kundeista oli vaan jotain jatkia varusteet paalla. Ei paljon muuta. Olin pelannut korista hyvissa jengeissa Suomessa, joten kokoa ja pallonkasittelytaitoa riitti. Minusta tuli heittamalla TE ja toiseksi vuodeksi paasin jo Vaahteraliigaan. Aika helppoa, eiko? Ei koriksessa, jalkapallossa ym vanhoissa kunnon lajeissa reilun vuoden jalkeen SM-sarjoissa yleensa pelata. Siinako siis tietynlaisen arvostuksen puutteen syy?
Onko salibandyssa talta pohjalta siis samoja piirteita jefun kanssa? Jos olet taitava valineiden ja pallon kanssa, ymmarrysta lajista on enemman kun keskiverto kaverilla seka olet jo valmiiksi varsin urheilullinen kaveri, onko naissa lajeissa menestyminen helpompaa kun "vanhoissa kunnon lajeissa"?