Sähköautoilu

[Fancy Jasper]

Aikamoisia on kyllä korjauskulut pienestäkin vahingosta. Milloinkohan touhu muuttuu järkeväksi. Tai jos ei muutu niin mahtaa vakuutusmaksuihin tulla suurehkot korotukset.

Autot | Tässä on sähköautojen kenties pahin uhka – Vaurio voi johtaa lunastukseen: ”Tilanne on täysin kestämätön”

Jos vahinko kohdistuu sähköauton kalleimpaan osaan eli akkuun, kustannukset nousevat helposti kymmeniin tuhansiin euroihin. Pohjakosketuksen lisäksi akkua on varjeltava liialta vedeltä ja salamaniskujen vaikutuksilta.

www.hs.fi

Koska korjattavaa on vähemmän, on korjauksien hinta oltava korkeampi. Pelkkä renkaanvaihtoon on jo toimenpide, johon ei kuka tahansa tettiläinen voi mennä operoimaan ilman pätevää koulutusta. Näin se näkymätön käsi nostaa hintaa, kun ammattimaisia korjaajia on harvemmassa.

 

[Mediakuutio]

Koska korjattavaa on vähemmän, on korjauksien hinta oltava korkeampi. Pelkkä renkaanvaihtoon on jo toimenpide, johon ei kuka tahansa tettiläinen voi mennä operoimaan ilman pätevää koulutusta. Näin se näkymätön käsi nostaa hintaa, kun ammattimaisia korjaajia on harvemmassa.

Tuossa jutussa nyt lähinnä pointtina oli se, että välillä suht pienenkin vaurion jälkeen voidaan joutua vaihtamaan koko akku jolloin korjauskustannukset ovat jo tosi lähellä auton uushankintahintaa. Syynä tuossa valmistajan vaatimukset.

 

[Hockey#11]

Tuossa jutussa nyt lähinnä pointtina oli se, että välillä suht pienenkin vaurion jälkeen voidaan joutua vaihtamaan koko akku jolloin korjauskustannukset ovat jo tosi lähellä auton uushankintahintaa. Syynä tuossa valmistajan vaatimukset.

Nämä tulee aina pienellä viiveellä kun siirrytään uusiin tekniikoihin. Akkujen huolto kehittyy ja valmistuskustannukset tulevat jatkuvasti alemmas, joten eiköhän noiden akkujen korjaukset ole jatkossa edullisempia.

 

[Yläpesä]

Vuodelle 2026 ladattavien autojen vuosittainen käyttövero nousee 50-100e; plugarit haitarin yläpäässä ja evit alapäässä.
Autoalan julkaisemassa käyttövoimaennusteissa kivaa taustainfoa nykytilanteesta ja lähivuosien kehityksestä, mm. latausasemien sijainti ja peitto valtakunnallisesti.

https://www.aut.fi/files/2861/Kayttovoimaennusteet_2024_2205.pdf

 

[jussi_j]

Koitin etsiä hintahaarukkaa rivitaloon asennetulle lataustolpalle. Neljä autopaikkaa, kaksi lämpötolppaa joihin piuhat uusittu alle 10v sitten. Mitä tommonen latauslaite maksaa noin hehtaaritasolla, satasia vai tonneja?

Kaikki firmat pitävät sivuillaan ainoastaan "pyydä tarjous" -nappeja, eikä viitti tässä vaiheessa laittaa yhteystietojaan. Mitä tossa pitää muuta huomioida kun laitteen asennus tolppaan? Miten toi laskutus saadaan huoneistokohtaiseksi kun nyt noi menee taloyhtiön vihkoon.

 

[Shakey]

Koitin etsiä hintahaarukkaa rivitaloon asennetulle lataustolpalle. Neljä autopaikkaa, kaksi lämpötolppaa joihin piuhat uusittu alle 10v sitten. Mitä tommonen latauslaite maksaa noin hehtaaritasolla, satasia vai tonneja?

Kaikki firmat pitävät sivuillaan ainoastaan "pyydä tarjous" -nappeja, eikä viitti tässä vaiheessa laittaa yhteystietojaan. Mitä tossa pitää muuta huomioida kun laitteen asennus tolppaan? Miten toi laskutus saadaan huoneistokohtaiseksi kun nyt noi menee taloyhtiön vihkoon.

Meille asennettiin latauslaiteet, joissa on laitekohtainen kulutusmittari. Käyn lukemassa kulutuksen kerran kolmeen kuukauteen, laitan tiedon isännöitsijälle joka sitten laskuttaa kulutuksen mukaan. On hyvä ja helppo tapa, ei tarvii arvuutella kuinka paljon kukin asukas on kuluttanut.

 

[palle fontän]

Kaikki firmat pitävät sivuillaan ainoastaan "pyydä tarjous" -nappeja, eikä viitti tässä vaiheessa laittaa yhteystietojaan. Mitä tossa pitää muuta huomioida kun laitteen asennus tolppaan? Miten toi laskutus saadaan huoneistokohtaiseksi kun nyt noi menee taloyhtiön vihkoon.

Riittääkö taloyhtiössä kapasiteetti yhtäaikaisille latauksille? Keskus, sulakkeet, jne.

 

[Frostburn]

Koitin etsiä hintahaarukkaa rivitaloon asennetulle lataustolpalle. Neljä autopaikkaa, kaksi lämpötolppaa joihin piuhat uusittu alle 10v sitten. Mitä tommonen latauslaite maksaa noin hehtaaritasolla, satasia vai tonneja?

Kaikki firmat pitävät sivuillaan ainoastaan "pyydä tarjous" -nappeja, eikä viitti tässä vaiheessa laittaa yhteystietojaan. Mitä tossa pitää muuta huomioida kun laitteen asennus tolppaan? Miten toi laskutus saadaan huoneistokohtaiseksi kun nyt noi menee taloyhtiön vihkoon.

Meillä laitettiin muutama vuosi sitten rivarissa 10 tolppaan latausvalmius siten, että halukkaat voivat ottaa lämmitystolpan paikalle latausaseman. Käytännössä siis tolpat uusittiin ja niihin voi laittaa päähän joko perinteisen lämmityspistorasian tai latausaseman. Asemat ovat palveluntarjoajan vuokralaitteita, kk-maksu reilun kympin. Sähkö tulee taloyhtiön kautta, mutta asemissa on oma mittarointi ja käyttäjät maksavat lataussähkön (kiinteä taloyhtiön määrittelemä kWh-hinta + palveluntarjoajan komissio) suoraan palveluntarjoajalle. Muistaakseni meni niin, että 5 asemaa sai laitettua nykyisellä sulakkeella ja sitten jos/kun tarvitaan enemmän tulevaisuudessa niin pitää vaihtaa isompaan sulakkeeseen. Valmiuden asentaminen maksoi vajaat 4 tonnia, josta yli puolet saatiin takaisin ARA-avustuksena. Tuosta voisi siis päätellä, että teillä kustannus olisi jossain tonnin hujakoilla tai vähän alle, mikäli hintataso on suht samana pysynyt. Tietty sitten enemmän, jos päädytte ottamaan omat laitteet vuokrattavien sijaan.

 

[iibor]

Eilen julkaistuun Skoda Elroq.

Specsien perusteella helppo luvata ko. mallille menestystä!

Koeistuttu: Škoda Elroq – kohti myyntilastojen kärkeä

Škodan kompakti alle 4,5 metriä pitkä ja pelkästään sähköllä kulkeva katumaasturi yhdistelee oivalla tavalla tyypillisiä Škodan vahvuuksia. Tarjolla on hyvin tilaa ja fiksuja yksityiskohtia.

moottori.fi

 

[MustaHaukka]

Ollaan pohdittu käytetyn sähköauton hankintaa. Vähän selvittelin jo netin kautta asiaa, esim. ajokilometrit eivät korreloi akun kuntoa. Onkohan tuohon akun kunnon selvittämiseen jotain vinkkejä ja onko myyvällä taholla velvollisuus tuo selvittää vai miten se näissä menee?

 

[Tadu]

Ollaan pohdittu käytetyn sähköauton hankintaa. Vähän selvittelin jo netin kautta asiaa, esim. ajokilometrit eivät korreloi akun kuntoa. Onkohan tuohon akun kunnon selvittämiseen jotain vinkkejä ja onko myyvällä taholla velvollisuus tuo selvittää vai miten se näissä menee?

Akun kunto tosiaan riippuu siitä onko ladattu hidaslatauksena vai aina pikalatauksena, sekä onko akkua säilytetty 20-80 % välillä, vai esimerkiksi aina ladattu 100 prosenttiin.

Ainakaan Enyaqista akun kuntoa ei käsittääkseni näe softasta, vaan auto pitäisi viedä merkkihuoltoon, josta he varmaan voisivat akun kunnon selvittää. Joku varmaan korjaa jos olen väärässä.

Se, että maksaako vaivaa riippuu kuinka ajettua sähköautoa olet ostamassa.

 

[Jan Koller]

Eilen julkaistuun Skoda Elroq.

Specsien perusteella helppo luvata ko. mallille menestystä!

Koeistuttu: Škoda Elroq – kohti myyntilastojen kärkeä

Škodan kompakti alle 4,5 metriä pitkä ja pelkästään sähköllä kulkeva katumaasturi yhdistelee oivalla tavalla tyypillisiä Škodan vahvuuksia. Tarjolla on hyvin tilaa ja fiksuja yksityiskohtia.

moottori.fi

Vähän itseäni yllätti, että ratin logoa lukuun ottamatta tuo on sisältä ihan samanlainen kuin Enyaq. Menosuunnan valitsinkin jäänyt vielä keskikonsoliin, vaikka monessa muussa mallissa viety ratin taakse. Tilojen takia varmasti tulee menestymään. Itsekin mietin, että olisiko tuo Enyaqin korvaaja.

 

[iibor]

Ainakaan Enyaqista akun kuntoa ei käsittääkseni näe softasta, vaan auto pitäisi viedä merkkihuoltoon, josta he varmaan voisivat akun kunnon selvittää. Joku varmaan korjaa jos olen väärässä.

Joo just näin, ellei halua ostaa OBDeleven-”lukijaa” jolla tuon pystyy itsekin tekemään kotona. Kovin kalliitahan nuo ei ole.

Vähän itseäni yllätti, että ratin logoa lukuun ottamatta tuo on sisältä ihan samanlainen kuin Enyaq. Menosuunnan valitsinkin jäänyt vielä keskikonsoliin, vaikka monessa muussa mallissa viety ratin taakse. Tilojen takia varmasti tulee menestymään. Itsekin mietin, että olisiko tuo Enyaqin korvaaja.

Veikkaan, että Enyaq todettu kaikinpuolin niin onnistuneeksi (pl. tietty softa ainakin alussa), etteivät kovin radikaaleihin muutoksiin halunneet hyvät myyntiluvut silmissä lähteä.

Meidän käyttöön ei vielä toistaiseksi sovi, sillä 100l pienempi tavaratila on aika ratkaiseva. Sisätilat muuten yhtä tilavat ilmeisesti.

 

[Turder]

Akun kunnon voi itsekin haarukoida ajamalla sen mahdollisimman tyhjäksi ja lataamalla sitten täyteen. Latauksessa on toki häviötä eli laturi näyttää tietenkin enemmän kWh:a tuollaiseen lataukseen kuin akun nettokapasiteetti, mutta tuolla saa ainakin selville sen, että akku ei ole aivan loppu. Ja eikä ne yleensä ole olleetkaan ellei kyseessä ole joku alkupään Tesla Model S, Nissan Leaf tms mitkä olleet ajossa jo n. 10v ja useita satoja tuhansia kilsoja. Jos auto on joku muutaman vuoden vanha ja ajettu max 100tkm niin en olisi kovin huolissaan jos tuo kotikutoinen lataustesti näyttää järkeviä lukemia.

Eli esimerkkinä:
Jos auton akun netto on 75kWh, 0% -> 100% lataus ottaa sähköä esim. 80kWh niin akku on ok. Jos ladattu määrä olisi tyyliin 50kWh ja auto näyttää täyttä akkua, niin sitten tutkisin tarkemmin ja huolestuisin.

Perinteisestihän akun kapasiteetti heikkenee uutena nopeasti, joku 2-3% voi hävitä ensimmäisen 10-20tkm aikana, mutta sitten heikkeneminen hiipuu ja tasoittuu.

 

[rpeez]

Ollaan pohdittu käytetyn sähköauton hankintaa. Vähän selvittelin jo netin kautta asiaa, esim. ajokilometrit eivät korreloi akun kuntoa. Onkohan tuohon akun kunnon selvittämiseen jotain vinkkejä ja onko myyvällä taholla velvollisuus tuo selvittää vai miten se näissä menee?

Kunnon selvittyämiseksi luonnollisesti on jo palveluja, esim Aviloo

Aviloo | e-Expert

Aviloo Premium -testi Testaa Sähköautosi akun kunto kotona AVILOO:n kehittämällä testilaitteella pystytään tekemään TÜV-sertifioitu PREMIUM-testi, joka mittaa aidosti ajoneuvon korkeajänniteakun sen hetkisen kapasiteetin ja laskee sen perusteella akun kunnon, SOH:in.TÜV-sertifioitu testi on siis...

e-expert.fi

 

[mekabyte]

Voin kyllä suositella vahvasti. Nyt on marraskuusta 22 tähän päivään tullut rullailtua 75tkm ja edelleen hymyilyttää ajella.

Pikalataus on loistava ominaisuus varsinkin reissussa, välillä jopa liiankin nopea. Muutaman kerran autossa nukuttukin; hyvin mahtui kaksi aikuista ja pieni koira yöpymään. Talvellakaan ei tule kylmä, kun jättää auton leirintätilaan.

Ioniq 5 kiinnostaa kovasti. Saisiko lyhyttä käyttörapsaa kun kilometrejäkin on tullut reippaasti. Keskikulutustusta kesä/talvi akselilla, varusteista infoa, softapäivityksiä yms. Koitin jotain foorumia etsiä mutta ei nyt heti osunut tuoretta infoa kohdalle.

 

[kharon]

Ioniq 5 kiinnostaa kovasti. Saisiko lyhyttä käyttörapsaa kun kilometrejäkin on tullut reippaasti. Keskikulutustusta kesä/talvi akselilla, varusteista infoa, softapäivityksiä yms. Koitin jotain foorumia etsiä mutta ei nyt heti osunut tuoretta infoa kohdalle.

Tottahan toki:

Kulutus: Itsellä tuo nelivetoversio, joka kai takavetoiseen verrattuna hieman enemmän ajossa kuluttaa. Ajotapa ja nopeus vaikuttaa paljon, koska Ioniq 5 ei ole ilmanvastukeseltaan mikään sukkula. Omassa ajossa kesäkulutus ollut 18,6kwh / 100km ja pidemmän aikavälin kulutus 21-22 välillä. Pienimmillään optimioloissa kulkenut siinä 15kwh:n juhakoilla kun taas talvella moottoritienopeuksissa kulutus on 26kwh:n luokkaa. Arkiajossa kulutuksella ei niin hirveää merkitystä ja pidemmällä reissulla tuo latausnopeus on niin hyvä, ettei kulutus ole itselläni muodostunut ongelmaksi.

Varustetaso on itselläni se Premium. Olen tykännyt erityisesti 360 kameroista, penkin viilennyksestä ja kun ajan pitkää matkaa, niin mielestäni nuo kaistallapitoavustimet yms ovat toimineet mukavasti. Relaxation penkki on taas ollut aika turha. Valoja on haukuttu jonkun verran, mutta ei ole itselleni tullut mieleen laittaa lisäpitkiä, vaikka mukavampi aina kunnon valot olisi. Etäohjaus on toiminut hyvin, eniten käytän sitä lämmitykseen ja akun latauksen seurantaan. Softapäivityksiä on tullut karttoihin yms, mutta ei nyt itselleni mitään maata mullistavaa.

Foorumeista parhaan kuvan saa varmaan facebookista, jossa melko aktiivinen ryhmä. Siellä myös tuotu aika hyvin ongelmakohtia, joita joillakin on autojen kanssa ollut. Lähinnä pikkuakun tai lataukseen liittyviä, joihin korjauskampanijoita ollutkin.

Erikseen voisin nostaa korealaisista esiin tuon energian talteenoton, jota säädellään ratin takana olevista läpistä. Se on ainakin omaan mieleen mukava, koska tykkään liuttaa autoa ilman regenerointia paljon, mutta läpysköistä voi nopeasti myös jarruttaa. Jokainen käyttää noita varmaan omalla tavallaan ja jotkut kiroavat sitä, ettei yhdenpolkimen ajo jää päälle. Regeneroinnin huono puoli on se, että jäisellä tiellä voi aiheuttaa pahoja vaaratilanteita, jos jarrutus on voimakkaalla ja kuski höllää kaasulta. Kerran lähti peilijäällä auto luistelemaan ja ihan himpun verran kyllä säikäytti.

 

[smugu]

Täytyy muuten sanoa, että on tosi outoa kun välillä joutuu nykyään ajelemaan polttomoottoriautolla ja ei olekaan one pedal drivea. Pienen tauon jälkeen meinaa aina ajaa jonkun perään ekoissa risteyksissä, kun tulee taas pitkän tauon jälkeen ”mitäs helvettiä? Ai niin jarrua pitää painaa!”.

 

[regularflex]

Olen liikenteen sähköistymisen ja kaiken yleisen kehityksen kannalla, mutta on tässä vielä "käyttäjäpäässä" vähän kehityttävää. Työmatkan vuoksi tuli taksiajelua männä viikolla harrastettua ja kaikki kyydit oli sähköautoilla. Härregud, kun oli epämukavaa kyytiä. Kaasu -> regen jarrutus, kaasu -> regen jarrutus, kaasu... ja matkustajana pompin takapenkillä kuin flipperin pallo ensin tehokkaan auton liian terävän kiihdytyksen toimesta ja sitten one-pedal drivingin liian terävän jarrutuksen osalta. Teslat ja VW oli pahimpia tämän osalta. Fordin sähköautoa ajanut vanhempi daami puolestaan kyyditsi miellyttävästi (olisiko auton ja kuskin asetukset olleet vähän rennommat). Ei siinä pystynyt töitä takapenkillä tekemään ollenkaan ja itse asiassa, jos ruutua tuijotti, niin huono olohan siinä tulee kuin jossain vuoristoradassa, jos katse ei osu ulos ikkunasta.

 

[Hockey#11]

Olen liikenteen sähköistymisen ja kaiken yleisen kehityksen kannalla, mutta on tässä vielä "käyttäjäpäässä" vähän kehityttävää. Työmatkan vuoksi tuli taksiajelua männä viikolla harrastettua ja kaikki kyydit oli sähköautoilla. Härregud, kun oli epämukavaa kyytiä. Kaasu -> regen jarrutus, kaasu -> regen jarrutus, kaasu... ja matkustajana pompin takapenkillä kuin flipperin pallo ensin tehokkaan auton liian terävän kiihdytyksen toimesta ja sitten one-pedal drivingin liian terävän jarrutuksen osalta. Teslat ja VW oli pahimpia tämän osalta. Fordin sähköautoa ajanut vanhempi daami puolestaan kyyditsi miellyttävästi (olisiko auton ja kuskin asetukset olleet vähän rennommat). Ei siinä pystynyt töitä takapenkillä tekemään ollenkaan ja itse asiassa, jos ruutua tuijotti, niin huono olohan siinä tulee kuin jossain vuoristoradassa, jos katse ei osu ulos ikkunasta.

Tuo vaikuttaa enemmän ammattitaidon puutteelta, kuin käyttövoiman aiheuttamasta ongelmasta. One-pedal driving ei kyllä itsessään aiheuta liian teräviä jarrutuksia, kuten sähköinen voimalinja ei aiheuta liian teräviä kiihdytyksiä. Huono kuski ajaa käyttövoimasta riippumatta epätasaisesti, kun taas hyvä kuski ajaa käyttövoimasta riippuen tasaisesti.

 

[regularflex]

Tuo vaikuttaa enemmän ammattitaidon puutteelta, kuin käyttövoiman aiheuttamasta ongelmasta. One-pedal driving ei kyllä itsessään aiheuta liian teräviä jarrutuksia, kuten sähköinen voimalinja ei aiheuta liian teräviä kiihdytyksiä. Huono kuski ajaa käyttövoimasta riippumatta epätasaisesti, kun taas hyvä kuski ajaa käyttövoimasta riippuen tasaisesti.

Siksi kirjoitinkin "käyttäjäpäässä", eli autoilijoiden osalta. Ja sama asia toistui niin Suomessa kuin myös ulkomailla.

Itsellä bensa-auto ja sähköautoilu rajoittunut ~sataan kilometriin koeajoissa, niin en tiedä, mutta onko tuollainen nykivä ajotapa sähköautoilussa taloudellista?

 

[Tadu]

Siksi kirjoitinkin "käyttäjäpäässä", eli autoilijoiden osalta. Ja sama asia toistui niin Suomessa kuin myös ulkomailla.

Itsellä bensa-auto ja sähköautoilu rajoittunut ~sataan kilometriin koeajoissa, niin en tiedä, mutta onko tuollainen nykivä ajotapa sähköautoilussa taloudellista?

Ainakin Enyaqissa pystyy säätämään sitä regeneraatiota ja pienimmällä tasolla auto käytännössä vaan rullaa eteenpäin kun jalan nostaa kaasulta. Enkä kyllä oikein tunnista tuota nykivää ajotapaa ainakaan kun itse ajan, tai kun esimerkiksi vaimo ajaa. Toisaalta kuulostaa erikoiselta, että tuollainen olisi toistunut monella taksikuskilla. Itse veikkaan silti, että taksikuskeilla on tapana ajaa valoihin yms. jonoihin lujaa, sitten nopea "jarrutus", ja taas vauhdilla eteenpäin. Noh en tiedä. Ilmeisesti ainakaan asiakaskokemukseen he eivät panostaneet.

 

[Hockey#11]

Itsellä bensa-auto ja sähköautoilu rajoittunut ~sataan kilometriin koeajoissa, niin en tiedä, mutta onko tuollainen nykivä ajotapa sähköautoilussa taloudellista?

Ei tietystikään ole. Ennakoiva ja maltillinen ajotapa on myös taloudellisin. Lisäksi kyseisellä ajotavalla säästää sähkön lisäksi myös renkaita. Hyvä muistaa myös, että regeneroinnin hyötysuhde on yleensä alle 70%, joten se jo kertoo, että tuommoinen pumppaava ajotyyli ei voi olla kovin taloudellinen.

 

[iibor]

Ainakin Enyaqissa pystyy säätämään sitä regeneraatiota ja pienimmällä tasolla auto käytännössä vaan rullaa eteenpäin kun jalan nostaa kaasulta. Enkä kyllä oikein tunnista tuota nykivää ajotapaa ainakaan kun itse ajan, tai kun esimerkiksi vaimo ajaa. Toisaalta kuulostaa erikoiselta, että tuollainen olisi toistunut monella taksikuskilla. Itse veikkaan silti, että taksikuskeilla on tapana ajaa valoihin yms. jonoihin lujaa, sitten nopea "jarrutus", ja taas vauhdilla eteenpäin. Noh en tiedä. Ilmeisesti ainakaan asiakaskokemukseen he eivät panostaneet.

Ja itsehän ajan Enyaqilla vain D-asetuksella, jolloin auto rullaa, mutta samalla jarruttaa jos edessä on autoja. Oon kokenut tuon mukavimmaksi. B:llä eli täydellä regenillä ajaessakin voi kyllä ajaa ihan mukavasti enkä tunnista kyllä tuota epämukavaa kyytiä.

Mutta kuten @regularflex sanoi, käyttäjälähtöistä.

 

[kharon]

Siksi kirjoitinkin "käyttäjäpäässä", eli autoilijoiden osalta. Ja sama asia toistui niin Suomessa kuin myös ulkomailla.

Itsellä bensa-auto ja sähköautoilu rajoittunut ~sataan kilometriin koeajoissa, niin en tiedä, mutta onko tuollainen nykivä ajotapa sähköautoilussa taloudellista?

Ei ole taloudellisesta, sekä sähköä että renkaita kuluttavaa tuo kyllä on. Osalle varsikin uudemmista kuskeista saattaa tulla kiusaus kiihdytellä voimakkaammin, joka tietysti johtaa siihen, että myös hiljentäessä jarrutukset ovat voimakkaampia.

Taksiajossa tietysti aika on myös rahaa, joten veikkaan kuskit pyrkivät lähtemään valoista mahdollisimman vauhdikkaasti, etteivät jää seisomaan valoihin. Eli tässä tapauksessa tekniikka ei aiheuta ongelmaa, vaan korostaa kuskien heikkoa ajotapaa