@mekabyte Mielestäni et ole missannut mitään olennaista. Kannattavuus on se, jonka jokainen laskee omalla kohdallaan vallitsevien olosuhteiden mukaan. Antamassasi esimerkissä sinulla on velaton auto, jonka jälleenmyyntiarvo olisi n. 5000€ - 6000€ (32k€-28k€+tinkaus). Velattomasta et tietenkään maksa lyhennyksiä. Tällöin vaihto 28k€ kalliimpaan tarkoittaa joko käteiskauppaa (maksetaan heti pois) tai rahoitussopimusta, joista jälkimmäinen tarkoittaa automaattisesti kuukausierän pompsahtamista, ja jos rahoitusosuus plus polttoainekulut on suurempi kuin vanhan auton polttoainekulut, niin kannattavaksi se ei muutu oikein tekemälläkään. Toki rahoitus on saatavilla käsittääkseni myös 6 vuoden ajalle ja isommalla (30%) viimeisellä erällä eli 28k€ autolle kuukausierä painuisi 300€ pintaan. Tällä tavoin vaihto voisikin olla kannattava, mutta oletuksena autosta pitäisi seuraavalla vaihtohetkellä saada vähintään loppuvelan määrä vaihdossa, mikä ei tietenkään ole aina ihan itsestään selvää. Mikä uuden (tai uudemman) jälleenmyyntiarvo on myyntihetkellä, oli se sitten vuoden tai vaikka viiden vuoden päästä, on ihan oma juttunsa ja siihen ei voi valitun auton lisäksi oikein vaikuttaa millään tavalla. Mikäli laskelmien mukaan menee 1:1 kulut uudemman ja vanhemman välillä, niin omien preferenssien painotus ratkaisee asian; haluaako ajaa velattomalla vai haluaako ajaa uudella. Mikäli nykyinen on hyvä ajaa ja uudemmista löytyviä hienouksia ei osaa kaivata, niin suurimmaksi kysymysmerkiksi muodostuu tulevat huolto- ja korjaustarpeet. Autoa kuluttaa kilometrien lisäksi myös aika ja esim. pohjan kumiosat kovettuvat ja hapertuvat ajan myötä. Iskarit, tukivarret ja puslat ovat kuluvia osia ja niiden vaihtaminen maksaa. Jos on mahdollisuus tehdä itse, niin hyvä, ja jos taas ei, niin joku tonnin remppa viiden tonnin autoon voi tuntua isolta investoinnilta, vaikka sillä sitten saisikin 5-10 vuodeksi edullisesti ylläpidettävän auton. Uusissa nämä menevät usein takuuseen, eli vaikka vikoja olisikin, niin niiden korjaaminen on lähinnä vaivaa maksava toimenpide.
Suosittelen siis miettimään, että mitä juuri sinä autolta haluat ja kaipaat. Jos sen primäärifunktio on kuljettaa x-määrä henkilöitä ja tavaraa paikasta toiseen ja muille ominaisuuksille ei osaa antaa oikein lisäarvoa, niin uuden tarjoama lisähyöty jää kovin pieneksi. Jos taas uudet huvitukset ohjaamossa ja edullisemmat kilometrit (verot, polttoaine, huoltojen tarve) kiinnostaa enemmän ja mieli halajaa uutta autoa, niin laskelmia voi aina optimoida haluamaansa suuntaan.
Omalla ajoprofiilillani tällä hetkellä järkevintä on ajaa suurehkolla pienikulutuksisella nelivetodieselillä, koska sähköpuolella järkevää vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Nykyinen n. 15k€ kippo vs. 55k€ sähköauto n. 40000 kilometrin vuotuisilla ajoilla. Valtaosa toki menisi pieniakkuisenkin kanssa ja ihan joka paikkaan ei varmaan tarvitse raahata kumppania, koiraa, turvakaukaloa ja rattaita, jolloin joku i3 tai e-Golf tai vastaava voisi ajaa asiansa, ja sitten isommat siirtymät hoitaisi tuolla diesel-veturilla. Toki sekin on huomioitava, että nykyisen kodin pihaan ei talvella ole mitään asiaa ilman nelivetoa ja nuo mutkaiset kylätiet tuntuvat turvallisemmilta nelikon kanssa, kun vaaraa perän heitosta tai puskemisesta ei ole.