Sähköautoilu

[Jan Koller]

Sähkönkäyttötekniikan professori Juha Pyrhönen on laskenut, et jos bensa- / palveluasemalla halutaan pitää sama palvelutaso sähköautoilun yleistyessä, pikalatureita tarvittaisiin 22 kertainen määrä nykyisiin pumppuihin verrattuna.

Tämä sama taisi pari sivua sitten tulla jo esiin. Typerähän tuota noin on laskea, koska valtaosa jatkossa "tankkaa" kotona tai työpaikan pihassa, joka nyt on mahdotonta. Kauppareissullakin pystyy jo lataamaan. Toki ymmärrän hyvin, että viikon 8 lauantaina voi vähän olla ruuhkaa Viitasaaren ABC:lla.

 

[Tadu]

Toki ymmärrän hyvin, että viikon 8 lauantaina voi vähän olla ruuhkaa Viitasaaren ABC:lla.

Nelostiellä Jyväskylän ja Oulun välillä on tällä hetkellä 9 pikalatausasemaa. Yhdelläkään bensiksellä ei ole useampaa pikalatausasemaa, vaan ovat yksittäisiä. Seurailen nelostien tilannetta niin ei ole mielestäni vuoden aikana muuttunut yhtään. Valtio voisi mielestäni tukea yrityksiä enemmän, jotta latausinfra saataisiin pääväylien varrella kuntoon etupainotteisesti.

 

[Simolainen]

Nelostiellä Jyväskylän ja Oulun välillä on tällä hetkellä 9 pikalatausasemaa. Yhdelläkään bensiksellä ei ole useampaa pikalatausasemaa, vaan ovat yksittäisiä. Seurailen nelostien tilannetta niin ei ole mielestäni vuoden aikana muuttunut yhtään. Valtio voisi mielestäni tukea yrityksiä enemmän, jotta latausinfra saataisiin pääväylien varrella kuntoon etupainotteisesti.

Jossain EU-komission päätöslauselmassa tjsp, oli jotenkin niin, että latausasemia pitäisi olla vuoteen 20xx? mennessä 60 km välein, olisiko ollut ns. pääteillä.
Siinä sitä maailmaa pelastuu, kun kuparia ja muita mineraaleja louhitaan ja jatkojalostetaan takaisin maahan kaivettavaksi.

Paljonkohan Suomi saisi ”anteeksi” päästöissä, mikäli täysin tarpeeton moottorikäyttöinen huviveneily kiellettäisiin täällä täysin?

 

[benicio]

Paljonkohan Suomi saisi ”anteeksi” päästöissä, mikäli täysin tarpeeton moottorikäyttöinen huviveneily kiellettäisiin täällä täysin?

Tätä aihetta taidettiin aiemminkin sivuta ja löysin silloin vuodelta 2012 huviveneilyn co2-päästöille lukeman 160000tn. Siitä sitä voi haarukoida. Johtopäätös taisi olla että jo purjeveneidenkin co2-päästöt on suuremmat kuin museoautojen. Silti varsin marginaalinen asia.

Vierasvenesatamat voisivat tulovirtaa paikatakseen alkaa myydä katsomopaikkoja jossa voisi viihdyttää itseään seuraamalla kun purjeveneet saapuu satamaan ilman konevoimaa.

 

[Konsta Kepuli]

Vierasvenesatamat voisivat tulovirtaa paikatakseen alkaa myydä katsomopaikkoja jossa voisi viihdyttää itseään seuraamalla kun purjeveneet saapuu satamaan ilman konevoimaa.

Kyllä se onnistuu mutta vaatii vauhtia ja taitoa. Ja tarkan keksimiehen. Ilman vauhtia ja taitoa niin sitten melat avuksi. Kokemusta on.

 

[Simolainen]

Tätä aihetta taidettiin aiemminkin sivuta ja löysin silloin vuodelta 2012 huviveneilyn co2-päästöille lukeman 160000tn. Siitä sitä voi haarukoida. Johtopäätös taisi olla että jo purjeveneidenkin co2-päästöt on suuremmat kuin museoautojen. Silti varsin marginaalinen asia.

Vierasvenesatamat voisivat tulovirtaa paikatakseen alkaa myydä katsomopaikkoja jossa voisi viihdyttää itseään seuraamalla kun purjeveneet saapuu satamaan ilman konevoimaa.

Kiitos päivityksestä.
Toki Suomen sähköttömien autojen päästötkin ovat isossa kuvassa (Eurooppa, maapallo)marginaalinen asia, mut silti harva ajelee täällä huvikseen. Nuoret tietty.

Ja jos pieni kevennys sallitaan, niin on sitä ennenkin saatu purjeveneet (ja -laivat) kaijaan ilman koneita. Toistaiseksi jopa vielä useammin kuin moottorilla, otaksuisin. Aika pitkään on nimittäin purjehdittu.
Mut se offtopikista.

 

[benicio]

Juu olen tietoinen että purjevene on vanhempi keksintö kuin polttomoottori, mutta kun seuraa moniko meriemme purjevene vetää aina koneella, niin aika monelta voisi rantautuminenkin ilman konetta jäädä tekemättä.
Esim perinneveneiden vauhdikkaat saapumiset on kyllä hienon näköisiä. 44-jalkaisella jahdilla marginaalit on pienemmät.


Ylipäätään tietysti järkevämpää kuin kieltää purjeveneistä polttomoottorit ym toimenpiteet, on saada kepillä (veroilla) ja porkkanalla (esim verohelpotukset) veneiden käyttövoimat päästöttömäksi.

 

[Konsta Kepuli]

Esim perinneveneiden vauhdikkaat saapumiset on kyllä hienon näköisiä.

90-luvulla tuli käytyä kaveriporukalla päivä- ja iltapurjehduksilla kutosella. Olihan se hieno klassikkovene ja "äijämeininkiä" kun purjeet nostettiin joko laiturissa tai parin metrin päässä, riippuen tuulen suunnasta.

Välillä oli paluuliuku melko vauhdikas mutta melontahommista kapu olisi saanut enemmän vittuilua. Ihme kyllä, ei saatu koskaan hajotettua laituria eikä venettä vaikka aika lujaa sillä ruuhella palattiin. Tietosuojasyistä en paljasta veneyksilön nimeä vaikka sen hyvin vielä muistankin.

6mR – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[varjo]

Kyllähän nyt purjeveneellä aina kerran kesässä kannattaa kokeilla laituriintuloa, mutta tietenkin koneen käyttö on nopeus&mukavuusasia. Sähkömoottorit ovat yleistymässä ja rantautumisrange on helposti tehtävissä, suurempi ongelma on se tyynen kelin etenemistarve, harvapa oikeasti voi käyttää päivän vain kelluen.

Mietin kyllä itse kannattavuusmielessä että mitenköhän sähköautoilun verokeruu aiotaan hoitaa jatkossa jos polttoaineveron kertymä pienenee. Valtiontalouden kannalta on aika kestämätöntä ottaa velkaa investointiin joka pienentää verokertymää suoraan ja välillisesti, ainakin siis pitkällä tähtäimellä koska joku sen laskun lopulta maksaa.

Mitä vaihtoehtoja siis on.
1. Sähköveron nosto -> ei kohdistu autoiluun vaikka nopeasti tuottaisikin rahaa kassaan
2. Käyttövoimavero -> selkein ja oikeudenmukaisin mutta tietenkin asia joka sotkisi monen investointilaskelmat ja johtaisi helposti markkinahäiriöön, pitää siis ensin odottaa pidempään jolloin paluuta takaisin ei enää ole
3. Ajoneuvoveroon sähkölisä, efektiivisesti sama kuin kohta 2. Mutta osin ristiriidassa ajoneuvoveron CO2-liitoksen kanssa
4. Teholataukseen kohdistettu korkeampi alv, toteutettavissa ja kohdistus oikein mutta ei tietenkään kata kotilatausta
5. Jonkinlainen kilometrivero, määräytyisi katsastuksissa kerätyn km kertymän mukaan. Hankalasti ennakoitava mutta sikäli kohdistuisi taas kulutukseen eli kääntäen polttoaineveron vajaukseen

Jotenkin tuo pari miljardia pitäisi myös vuonna 2030 saada valtion kassaan, sikäli fiksuintahan on sähköautoilla juuri nyt kun se on halvinta, pitkään tilanne ei kyllä voi jatkua.

 

[Bird]

Paikallisessa maakuntalehdessä oli hiljattain uutista erilaisista Energiaviraston jakamista avustuksista. Koska tuo Karjalaisen juttu on maksumuurin takana, lainaan siitä tähän sähköautoilua koskevat olennaisimmat kohdat:

Karvionkanavan Neste saa avustusta kahden sähköautojen latauspisteen rakentamiseen. Avustuksen haki emoyhtiö, Neste Oyj.

- Ennakkotieto avustushakemuksen läpimenosta on saatu, Karvionkanavan Nesteen yrittäjä Mika Hynninen kertoo.

Sähköautojen lataus on ollut Hynnisen mielessä jo pitkään, ja hän on selvittänyt asiaa.

- Järjettömän kallis investointihan se on. Lataustekniikka menee kovaa vauhtia eteenpäin.

Vaarana onkin tekniikan vanhentuminen.

- On vaikea ennakoida, milloin on oikea aika investoida. Voi käydä niin, että tekniikkaa joutuu päivittämään. Haluan siltikin olla etupainotteisesti mukana.

- - -

Energiaviraston Karvionkanavan Nesteelle myöntämä avustus on 47 850 euroa, ja se kattaa maksimissaan 55 prosenttia investointikustannuksista.

Samalla 55 prosentin maksimiosuudella myönnettiin Teboilille 35 173 euroa kahden latauspisteen rakentamiseen Tuusniemelle.

Eli eihän tämä nyt hirveän hyvältä vaikuta, jos pikalatauspisteiden rakentaminen on edelleen reippaista tuista huolimatta niin kallista, että yrittäjät joutuvat ottamaan huomattavan suuren riskin asiassa. Tuosta jos äkkiä laskee (olettaen, että myönnetty tukisumma on tasan 55% kuluista), niin yhden pikalatausaseman hinnaksi saadaan noin 30 000–45 000 euroa.

Mikä näissä siis mahtaa maksaa niin paljon? Molemmat huoltoasemat ovat itelleni ohikulkumatkoilta tuttuja, ja mistään turhan moderneista rakennuksista ei ole kyse. Joten selittääkö näissä tapauksissa kovia kuluja mahdollisesti isolta osin se, että kiinteistöjen sähköjärjestelmät joudutaan laittamaan suunnilleen täysin uusiksi latauspisteiden takia?

 

[Tadu]

Paikallisessa maakuntalehdessä oli hiljattain uutista erilaisista Energiaviraston jakamista avustuksista. Koska tuo Karjalaisen juttu on maksumuurin takana, lainaan siitä tähän sähköautoilua koskevat olennaisimmat kohdat:



Eli eihän tämä nyt hirveän hyvältä vaikuta, jos pikalatauspisteiden rakentaminen on edelleen reippaista tuista huolimatta niin kallista, että yrittäjät joutuvat ottamaan huomattavan suuren riskin asiassa. Tuosta jos äkkiä laskee (olettaen, että myönnetty tukisumma on tasan 55% kuluista), niin yhden pikalatausaseman hinnaksi saadaan noin 30 000–45 000 euroa.

Mikä näissä siis mahtaa maksaa niin paljon? Molemmat huoltoasemat ovat itelleni ohikulkumatkoilta tuttuja, ja mistään turhan moderneista rakennuksista ei ole kyse. Joten selittääkö näissä tapauksissa kovia kuluja mahdollisesti isolta osin se, että kiinteistöjen sähköjärjestelmät joudutaan laittamaan suunnilleen täysin uusiksi latauspisteiden takia?

Asfaltti pois, maa auki, sähköjen veto yms… Kyllä se kallista on. Investoinnin takaisinmaksuaika on valitettavan pitkä.

 

[Andi]

Kusetukselta nuo hinnat kuulostavat ellei siellä sitten oikeasti uusita sähköjä pitkiltä matkoilta ja koroteta liittymäkokojakin. Oletettavasti jotain tuollaista noissa mukana onkin.

 

[K.A.H]

Sähköautot on varmasti mukavia ja perhanan hyviä ajaa, mutta mä haluaisin esimerkiksi tietää että millä hemmetillä kaikkiin rutiköyhiin taloyhtiöihin myös pk-seudun ulkopuolella ja ties missä syrjäseuduilla saadaan sähköautoille lataustolpat? Vai tuleeko jossain kohtaa niin paljon ja niin nopeita yleisiä latauspaikkoja jotta taloyhtiöihin ei tarvita omia? Kyllä tuo e-autoilu on vielä erittäin vahvasti parempiosaisten juttu, ja veikkaan että pitkä on tie jotta siihen pääsee käsiksi myös rahvas. Jo 10 000 euroakin auton hankintaan on monelle aivan ylitsepääsemätön summa.

 

[julle-jr]

Sähköautot on varmasti mukavia ja perhanan hyviä ajaa, mutta mä haluaisin esimerkiksi tietää että millä hemmetillä kaikkiin rutiköyhiin taloyhtiöihin myös pk-seudun ulkopuolella ja ties missä syrjäseuduilla saadaan sähköautoille lataustolpat? Vai tuleeko jossain kohtaa niin paljon ja niin nopeita yleisiä latauspaikkoja jotta taloyhtiöihin ei tarvita omia? Kyllä tuo e-autoilu on vielä erittäin vahvasti parempiosaisten juttu, ja veikkaan että pitkä on tie jotta siihen pääsee käsiksi myös rahvas. Jo 10 000 euroakin auton hankintaan on monelle aivan ylitsepääsemätön summa.

Niin kai niitä sähköautojakin käytettynä saa alle 10 k€:n hintaan joskus 2030. Mutta olen samaa mieltä sinänsä. Eikä se nyt välttämättä siitä ole kiinni onko varaa vai ei, mutta joku 50 k€ autoon kuulostaa itsellenikin hurjalta summalta, vaikka kyllä se ihan tehtävissä olisi jos haluaisi. En vain halua laittaa autoon summaa, joka olisi omiin tuloihini ja talouteeni suhteutettuna missään määrin merkittävä. Joten sitä odotellessa, että tuloni ovat yli 100k€ nettona tai sähköautot halpoja.

 

[K.A.H]

Niin kai niitä sähköautojakin käytettynä saa alle 10 k€:n hintaan joskus 2030. Mutta olen samaa mieltä sinänsä. Eikä se nyt välttämättä siitä ole kiinni onko varaa vai ei, mutta joku 50 k€ autoon kuulostaa itsellenikin hurjalta summalta, vaikka kyllä se ihan tehtävissä olisi jos haluaisi. En vain halua laittaa autoon summaa, joka olisi omiin tuloihini ja talouteeni suhteutettuna missään määrin merkittävä. Joten sitä odotellessa, että tuloni ovat yli 100k€ nettona tai sähköautot halpoja.

Niin, jotta sähköautoilusta tulisi koko kansan juttu, pitäisi jokaisella kerros- ja rivitalossa asuvalla olla tiedossa helppo ja nopea latauspaikka ja toisekseen sähköautoja pitäisi saada käytettynä hintaan 2 000 - 5 000€. Hemmetin pitkä on matka sellaiseen tilanteeseen.

 

[iibor]

sähköautoja pitäisi saada käytettynä hintaan 2 000 - 5 000

Kuten @julle-jr jo tuossa ohi mennen mainitsi, (kunnollisia) sähköautoja saa käytettynä alle 10k sitten joskus ensi vuosikymmenellä. Tuon lainauksen hinnan mukaiset autothan tuppaavat kuitenkin sen yli 10v vanhoja olemaan.

Itse en myöskään koe olevani parempiosainen, riippuen tietysti mitä parempiosaisuudella tässä yhteydessä tarkoitettiin. Edellinen polttomoottoriauto maksoi uutena 40k ja kuukaudessa tuohon meni kk-eriin ja bensoihin noin 700e ja nyt 45k maksavaan sähköautoon menee sähköihin ja kk-eriin noin 550e. Vakuutukset ja verot aika samoissa.

 

[K.A.H]

Kuten @julle-jr jo tuossa ohi mennen mainitsi, (kunnollisia) sähköautoja saa käytettynä alle 10k sitten joskus ensi vuosikymmenellä. Tuon lainauksen hinnan mukaiset autothan tuppaavat kuitenkin sen yli 10v vanhoja olemaan.

Itse en myöskään koe olevani parempiosainen, riippuen tietysti mitä parempiosaisuudella tässä yhteydessä tarkoitettiin. Edellinen polttomoottoriauto maksoi uutena 40k ja kuukaudessa tuohon meni kk-eriin ja bensoihin noin 700e ja nyt 45k maksavaan sähköautoon menee sähköihin ja kk-eriin noin 550e. Vakuutukset ja verot aika samoissa.

Kyllä sinä olet parempiosainen (eli tienaat mukavasti), jos pystyt tuollaisen summan kuukaudessa laittamaan autoiluun. Matalapalkka-aloilla tuo 550€ kuukaudessa nielee jo 30% kuukaudessa käteen jäävistä tuloista. Sen verran tienaavia ihmisiä on todella paljon, ja heille pitää jäädä myös asumiseen rahaa. Sähköauto ei sovellu kuitenkaan siihen.

 

[koukku]

Kyllä sinä olet parempiosainen (eli tienaat mukavasti), jos pystyt tuollaisen summan kuukaudessa laittamaan autoiluun. Matalapalkka-aloilla tuo 550€ kuukaudessa nielee jo 30% kuukaudessa käteen jäävistä tuloista. Sen verran tienaavia ihmisiä on todella paljon, ja heille pitää jäädä myös asumiseen rahaa. Sähköauto ei sovellu kuitenkaan siihen.

Jos on talouksia kuten meillä, jossa yksi auto riittää, niin silloin tuon 550 euroa voisi ajatella jakautuvan kahden maksajan kesken. Toinen juttu on tietenkin, jos talouteen tarvitaan välttämättä kaksi autoa.

 

[Leon]

Aika paljon pitää tapahtua, tai oikeastaan olla tapahtumatta, jos meikäläisen seuraava auto ei ole sähkö. Pystyn jopa elämään sen kanssa, että mun autohallissa on tällä hetkellä kielto auton lataamiselle tolpasta. Kai se jonain vuonna on jo rempattu tolppien osalta niin, että latauspiste löytyy ruudun vierestä. Mitään kiirettä kun ei ole vaihtaa autoa. Jos tässä nyt joku vanhaan sykliin perustuva autokuume olisikin, sitä kuumetta hellittää se, että bensakoneeseen tai edes lataushybridiin vaihtaminen ei houkuttele oikeastaan yhtään, kun elämme selkeää murrosvaihetta. Ajot ovat lyhyttä kaupunkiajoa ja kesällä mökkireissut, max. 300 km sisältäen kotimatkan, mökillä saa helposti auton letkun päähän. Päivänselvästi vaaka kallistuu täyssähköön sitten joskus.

Pisimmätkin normaalit satunnaiset ajot jäävät vielä rangen sisään, epänormaaleja ajoja ei tule kovin paljon. Viime vuonna käytiin Saariselällä. En edes harkinnut ajamista, vaan Ivalosta vuokravehje alle. Kerran ajanut lähisuvun seurana Lappiin, kuskin vaihto pari kertaa matkan aikana. Oli niin tappavan puuduttavaa, etten viitsisi vapaaehtoisesti tehdä. Eipä tee nykyään lähisukukaan, vaan autojunaa harrastavat, kun siellä ramppaavat. Tänä vuonna tehtiin hiukan harvinaisempi kevätreissu Kolille, mikä olisi sähköllä vaatinut jo lataamista välillä. No niin vaati nytkin sekä kuskille että apukuskille, joten teoriassa ei olisi aiheuttanut mitään ongelmaa. Mutta mites se käytäntö, kun autokanta muuttuu? Tuossa edellä olikin jo laskelmia. Kai täällä on nytkin jo jengiä, joka ei ole päässyt samalla sekunnilla pikalataukseen. Mites noista tilanteista selvitään käytännössä? Siis nimenomaan käytännössä, ei teoriassa. Omakohtaisia kokemuksia tässä koitan kartoittaa teiltä, arvon palstaveljet/sisaret. Jäättekö venaamaan, vai kurvaatteko seuraavaan googlen ehdottamaan paikkaan?

 

[Tadu]

Hankintatuki korkeammaksi niin porvarit pääsevät ostamaan uusia autoja ja nämä autot sitten plebeijille muutaman vuoden päästä.

 

[vilpertti]

Mitä vaihtoehtoja siis on.
1. Sähköveron nosto -> ei kohdistu autoiluun vaikka nopeasti tuottaisikin rahaa kassaan
2. Käyttövoimavero -> selkein ja oikeudenmukaisin mutta tietenkin asia joka sotkisi monen investointilaskelmat ja johtaisi helposti markkinahäiriöön, pitää siis ensin odottaa pidempään jolloin paluuta takaisin ei enää ole
3. Ajoneuvoveroon sähkölisä, efektiivisesti sama kuin kohta 2. Mutta osin ristiriidassa ajoneuvoveron CO2-liitoksen kanssa
4. Teholataukseen kohdistettu korkeampi alv, toteutettavissa ja kohdistus oikein mutta ei tietenkään kata kotilatausta
5. Jonkinlainen kilometrivero, määräytyisi katsastuksissa kerätyn km kertymän mukaan. Hankalasti ennakoitava mutta sikäli kohdistuisi taas kulutukseen eli kääntäen polttoaineveron vajaukseen

Jotenkin tuo pari miljardia pitäisi myös vuonna 2030 saada valtion kassaan, sikäli fiksuintahan on sähköautoilla juuri nyt kun se on halvinta, pitkään tilanne ei kyllä voi jatkua.

6) ALVin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä ja tulo- ja pääomaverojen nosto 0,5 prosenttiyksiköllä.

 

[sampio]

Omakohtaisia kokemuksia tässä koitan kartoittaa teiltä, arvon palstaveljet/sisaret. Jäättekö venaamaan, vai kurvaatteko seuraavaan googlen ehdottamaan paikkaan?

Joku oikea sähköautoilija voi vastata kunnolla, minä vastaan oman kolmen lataukseni pohjalta - kaksi kertaa pääsin suoraan laturille, kolmannella kerralla CSS oli juuri varattu, mutta laturi oli kokeneen sähköilijän käytössä, ja hän otti lähinnä täydennyksiä 80% saakka. Vaihdoimme kokemuksia sähköautoilusta kokemusskaalan ääripäistä viisi minuuttia ja sitten pääsinkin itse lataamaan.

Yksi oleellinen juttu tuossa lienee se, että pyrkii ennakoimaan lataustarpeensa 20-80% välillä. Meinaan siis sitä, että vaikka teoriassa pääsisi lounaalle 5% akun kanssa, on viisaampaa pitää kaksi lyhyempää breikkiä ja ottaa virtaa esim. 30-->80% kuin vääntää yhdellä stopilla ja pahimmassa tapauksessa odotella laturivuoroa jonkun toisenkin ladatessa nollasta sataan. Kun pelaa tuon 20-80% välillä, lataus on nopeampaa ja myös matkalla olevien latureiden kanssa on pelivaraa, eikä matkan jatkuminen ole kiinni juuri tietystä pikalaturista niin kriittisesti.

 

[FiveHole]

Tänä vuonna tehtiin hiukan harvinaisempi kevätreissu Kolille, mikä olisi sähköllä vaatinut jo lataamista välillä. No niin vaati nytkin sekä kuskille että apukuskille, joten teoriassa ei olisi aiheuttanut mitään ongelmaa. Mutta mites se käytäntö, kun autokanta muuttuu? Tuossa edellä olikin jo laskelmia. Kai täällä on nytkin jo jengiä, joka ei ole päässyt samalla sekunnilla pikalataukseen. Mites noista tilanteista selvitään käytännössä? Siis nimenomaan käytännössä, ei teoriassa. Omakohtaisia kokemuksia tässä koitan kartoittaa teiltä, arvon palstaveljet/sisaret. Jäättekö venaamaan, vai kurvaatteko seuraavaan googlen ehdottamaan paikkaan?

Mjoo, kuulostaa tosiaan aika järkevältä sun käyttöön täyssähkö. Itse olen tehnyt vain yhden pidemmän matkan sähköautolla, ja se meni laskelmien mukaan ilman latauksia, perille päästessä rangea oli vielä 30km ja takaisin ajellessa rangea jäi 50km. Mutta sen mitä sain kokeneemmilta sähköautoilijoilta vinkkejä, niin kun suunnittelee matkaa, niin ikävä kyllä sen verran joutuu vaivaa näkemään pidemmällä matkalla, että ensin on plan A, ja jos latauspiste on rikki tai täynnä, niin sitten on vielä rangen kantamassa plan B ja mielellään vielä plan C. Ja google ei ole yllättäen paras työkalu tuohon lähimmän latauspisteen selvittämiseen, vaan esim. Latauskartta -sivusto. @sampio ehtikin tuohon jo kommentoimaan, että ennakointi on kaiken A ja O sähköautolla ajellessa pitkää matkaa, ja kun suunnittelee stopit niin että rangea on vielä riittävästi B tai C suunnitelmaan, niin aika hyvin pärjää.

Sitten on toki olemassa vielä jokin sellainen kännykkä-appsi, en tiedä miten hyvin on Suomessa levinnyt, käytännössä sähköautoissa/hybrideissä on jossain takasivulasissa QR-koodilla tarra. Sillä appsilla voi ilmoittaa kyseisen auton omistajalle, että hänen autonsa on latautunut ja nyt olis itsellä tarve ladata autoa. Sen varaan en kyllä laskisi, vaan kyllä se taitaa noissa maksullisissa latauspaikoissa olla ihan selviö, ettei kukaan siinä turhaan autoaan piuhan päässä pidä kun se maksaa, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

ABC-ketju ainakin tuo nyt lähivuosina kovalla tahdilla uusia latauspisteitä ABC-asemille, ja isommat kilpailijatkin väkisin seuraa perässä, joten uskoisin tuon infran pysyvän aika hyvin sähköautojen yleistymisen tahdissa mukana, ja eikös se joku EU-direktiivi tms tullut mikä pakottaa valtionkin osallistumaan infran rakentamiseen että saa sen pikalatauspisteen 60km välein pääreiteille ihan lähivuosien aikana?

Itse tosiaan omistan tuollaisen Seat Mii Electricin arkiautona, ja mieluummin "vedän sitä peräkärryä Lappiin" vielä tuolla bensa-pärinä-autolla, vaikka tuo Mii mukava kaupunkiauto onkin, niin ehkä sitä mieluummin ajelee maantienopeuksia vielä vähän isommalla ja vakaammalla autolla. Kaupunkiajossa bensa-auto taas on ihan p*ska, eli hidas ja kankea.

 

[El Gordo]

Niin, jotta sähköautoilusta tulisi koko kansan juttu, pitäisi jokaisella kerros- ja rivitalossa asuvalla olla tiedossa helppo ja nopea latauspaikka ja toisekseen sähköautoja pitäisi saada käytettynä hintaan 2 000 - 5 000€. Hemmetin pitkä on matka sellaiseen tilanteeseen.

Sinne varmaan jossain vaiheessa tulee kaivuri. Parkkipaikan asfaltti auki ja tolpat uusitaan sellaisiksi että sähköauton lataus onnistuu. Joku mittari tulee kanssa ja sähköstä laskutetaan mittarilukeman mukaan.

Tai sitten ei uusita kaikki tolppia, vaan taloyhtiölle tulee yksi tai useampi sähköauton lataustolppa parkkipaikan reunaan. Ja niitä voi sitten varata käyttöön jollain systeemillä.

Eihän noita suuremmassa määrin varmasti vielä hetkiin aleta tekemään. Taloyhtiöt haluaa varmistua mitä pitää tehdä, ettei tarvitse tehdä sitten hommaa uudestaan vähän ajan päästä, kun kehitys on taas kehittynyt.

Olisikohan 2030-luku tuota taloyhtiöiden tolppien uusinta-aikaa sitten? Ja mattimyöhäiset 2040-luvulla.

 

[Tuamas]

Olisikohan 2030-luku tuota taloyhtiöiden tolppien uusinta-aikaa sitten? Ja mattimyöhäiset 2040-luvulla.

Lain nojalla taloyhtiöiden tulee varmistaa valmius latauslaitteisiin uudisrakennuksissa sekä laajojen peruskorjausten yhteydessä.

Eiköhän tässä(kin) lähivuosina edistystä tapahdu, kun tieto ja sähköautot lisääntyvät.