Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[Rod Weary]

Ja jos ei itse usko niin esimerkiksi Firstbeatin mittarin kanssa voi asian todeta ihan omakohtaisesti.

Se on lehdessä, se on totta. Otin äsken oluen 13 km lenkin päälle.

 

[Kuubextra]

Voihan tuota alkoholivaikutusta puntaroida siten, että kun yhden oluen alkoholi palaa noin tunnissa ja pitkän lenkin palautumisaika on noin 1-2vrk, että koko palautumisajasta alkoholi vaikuttaa 2-5 % ajan ja tietenkin pitää muistaa että onko edes yhtään mitään merkitystä tuon muutaman prosentin aikanakaan. Se mahdollinen haitta mitätöityy koska oluessa on energiaa 140kcal ja sen elimistö ottaa ilomielin lenkin päälle vastaan.

Suurempi kysymys mielestäni on, että monennenko oluen kohdalla alkaa olemaan haittavaikutuksia? Yhdellä tai kahdella ollaan haittapuolessa jossain kärpäsen paskan suuruusluokassa.

 

[Ötökkä]

Ei ne sykkeet suurimmalla osalla laske kovinkaan nopeasti pk-alueelle juoksun aikana. Sitten ei vaan malteta mennä hitaasti tai kävellä välillä. Toki tässä nyt olisi hyvä tietää maksimisykekin. Jos se on reippaasti yli 200, niin ei tuo nyt mitenkään poikkeukselliselta kuulosta. Tuohon hengästymiseen en liikaa kiinnittäisi huomiota. Jos sen kokee kuitenkin ongelmaksi, niin sitä hengästymistä kannattaa koittaa pitkillä vedoilla, mäkivedoilla tai porrasjuoksulla. Kyllä suurin osa ihmisistä tähän mennessä on lenkeillään tarpeeksi saanut hengitettyä ilman sen suurempaa hengästymisen miettimistä.

Kyllähän alhainen hb varmasti voi vaikuttaa sykkeeseenkin. En oikeastaan faktaa tiedä, enkä nyt ehdi kaivamaan artikkeleitakaan, kun oma artikkeli odottaa tekemistään. Hemoglobiini kuitenkin vaikuttaa suoraan siihen, paljon veressä kulkee happea. Liikkuessa sydämen tarve pumpata verta ja happea lihaksiin kasvaa verrattuna normaaliin hemoglobiinin omaavaan. Kuinka suuri se vaikutus eri harjoitustehoilla on, on jo vaikeampi kysymys. Eiköhän tuotakin joku ole tutkinut. Voin alkuviikosta kaivaa asiasta jonkun tutkimuksen.

Olen jotenkin ajatellut, että tuohon en voi paljoa vaikuttaa. Ennen siis hengästyin hyvinkin nopeasti, mutta jossain vaiheessa kun aloin juoksemaan se loppui. Ehkä samoihin aikoihin kun jaksoi koko matkan hölkätä :) mutta sykkeet vaihtelee runsaasti, mitä olen testaillut. Leposyke makuulla tosiaan reilusti alle 60 mutta jo ihan normaalisti kotona puuhastellessa on jo päälle 100. Kävellessä luokkaa 115.

Pikajuoksussa esim. Olin aina viimeinen vaikka kestävyyskunto oli hyvä. Jalat vaan ei liiku nopeampaa.

 

[Prof. Puck]

...Pikajuoksussa esim. Olin aina viimeinen vaikka kestävyyskunto oli hyvä. Jalat vaan ei liiku nopeampaa.

Aikanaan kun lukiossa juostiin sekä satasen että tuhannen metrin kuntotestit, naureskelimme kaverin kanssa (joka oli tuolloin minua selvästi parempi pitkillä matkoilla), että hän olisi hävinnyt minulle tonnin testissä, vaikka olisi pystynyt juoksemaan koko matkan samaa vauhtia mikä oli hänen paras aikansa satasella. Eli kyllä niitä dieseleitä riittää. Hän puolestaan pystyi jo lukioikäisenä vetämään maratonin helposti läpi ja (omien sanojensa mukaan) vaikka jatkamaan toisen perään. On niitä muitakin luonnostaan dieseleitä, et ole siinä joukossa yksin :-)

Minä opettelin koko viime vuoden juoksemaan matalalla sykkeellä. Pidin siis tarkoituksella vauhdin niin alhaisena, että sykeraja pysyi koko ajan 110-130 välisessä haarukassa (tämä siis peruskuntokaudella pohjaa rakentaessa). Alkuun jouduin juoksemaan mateluvauhtia, mutta oli mukava huomata vauhdin hiljalleen kasvavan sykkeen nousematta. Kyllä siinä useampi kuukausi meni. Pohjana allekirjoittaneella se, että olen miltei koko elämäni ajan treenannut liian korkealla sykkeellä. Ei se syke paljoa laske vaikka treenaisi, jos treenaa päin peetä... siis kuten allekirjoittanut teki aiemmin teki.

 

[Rod Weary]

Minä opettelin koko viime vuoden juoksemaan matalalla sykkeellä. Pidin siis tarkoituksella vauhdin niin alhaisena, että sykeraja pysyi koko ajan 110-130 välisessä haarukassa (tämä siis peruskuntokaudella pohjaa rakentaessa). Alkuun jouduin juoksemaan mateluvauhtia, mutta oli mukava huomata vauhdin hiljalleen kasvavan sykkeen nousematta.

Mulla on ollut melko pitkään rikkonaista, kun kumpikin koipi oireili vuorotellen. Ja siihen päälle normaalit sairastelut, lomat, ei jaksa ja muut tekosyyt, ettei ihan sitä neljän lenkin viikkotahtia saanut missän vaiheessa päälle. Aika pikälti tuli vedettyä pelkkää peekoota, kun klabbit tokenivat vaivoista. Sellaista junnaamista se oli eikä km-vauhdit juuri päätä huimanneet (putosivat vaivojen aikana n. minuutilla parhaista lukemista). Nyt olen elokuun aikana vetänyt kaksi nk. vauhtileikittelytreeniäkin väliin. Eilen oli taas peekoon vuoro ja km-vauhti oli huomattavasti parin viikon takaista ripeämpää, vaikka sykkeet eivät edellisten yli menneetkään. Pikemminkin syke pysyi normaalia paremmin kurissa vaihtelevassa maastossa. Sais nyt ehjän syksyn alle, niin kohta on taas alle kuuden minsan km-vauhti pitemmillä lenkeillä.

 

[Kuubextra]

Se on lehdessä, se on totta. Otin äsken oluen 13 km lenkin päälle.

Just laitoin pari olutta pakkaseen. 20 kilsan lenkin päälle maistuu saunassa nämä.

 

[Prof. Puck]

Mulla on ollut melko pitkään rikkonaista, kun kumpikin koipi oireili vuorotellen. Ja siihen päälle normaalit sairastelut, lomat, ei jaksa ja muut tekosyyt...

Sellaista junnaamista se oli eikä km-vauhdit juuri päätä huimanneet (putosivat vaivojen aikana n. minuutilla parhaista lukemista)....

... Sais nyt ehjän syksyn alle, niin kohta on taas alle kuuden minsan km-vauhti pitemmillä lenkeillä.

Mulla tosiaan oli vuosien... no öh.. vuosikymmenten pohja väärintreenaamista, joten uuden pohjan rakentaminen otti oman aikansa. Aiemmin vedin tunnin peruslenkkejä sykkeen hakatessa 160 tietämillä enkä vaan osannut tunnistaa, ettei siinä ole mitään järkeä, varsinkin jois tähtäin oli pidemmille matkoille. Ihan rehellisesti sanottuna en olisi ilman sykemittaria edes uskonut, että syke oli noin korkea juostessa. Tähän kun lisää reilun neljänkympin iän ja maksimisykkeen vääjämättä tapahtuvan laskemisen, niin eihän tuo mitään terveellistä touhua ollut. Jokunen vuosi lisää ja olisin hyvinkin voinut olla niitä "terveitä viiskymppisiä", jotka ykskaks yllättäen kuolevat lenkkipolulla sydänkohtaukseen.

En ole vieläkään samoissa vauhdeissa, edes vuoden pohjan rakentamisen jälkeen, mutta oikeaan suuntaan menossa. Aiemmin tunnin peruslenkki painettiin noin 13km/h vauhtia. Muutoksen aloittaessani vauhti oli pakko laskea alkuun 9km/h tunnissa, jotta syke pysyi kurissa (mainittakoon, että munnormaali kävelynopeuskin on päälle 7km/h, joten siitä vähän perspektiiviä kuinka hiljaa jouduin "juoksun" aloittamaan...). Siitä se on hiljalleen noussut lähelle 11km/h ilman, että syke hakkaa tapissa. Sellainen ikävä seuraus tässä on, että esim puolikkaalla on tällä hetkellä turha edes haaveilla sellaisista ajoista, joihin aiemmin pystyi.

Ihan vedenpitävää tilastodataa ei ole, mutta oma arvioni on, että syke on tippunut ainakin 20 naksua minuutissa samassa vauhdissa verrattuna lähtötilanteeseen... tyyliin 150 -130.

Olen kyllä jo hyvän aikaa sitten monipuolistanut juoksutreenejäkin, eli mukaan tuli jo talvella vauhtikestävyys ja vedot. Elokuusta alkoi taas peruskunnon/pohjan rakentaminen jota kestää seuraavat kolmisen kuukautta. Joulukuussa seuraava puolikas ja yksi toinenkin kestävyystapahtuma.

Samaa toivonkin kuin sinäkin... kun vaan pysyisi terveenä. Viime talvena tuli yksi pidempi tauko, kun samaan aikaan iski penikkataudin oireet ja virustauti. Siitä toipuessa meni reilu kuukausi pilalle. Penikkataudin sain hoidettua levolla ja uusilla juoksukengillä. Ei ollut noi huippukevyet kilpailijoiden maraton-tossut kuitenkaan mun juttu tällä massalla "operoidessa", heh heh

 

[Rod Weary]

Vertasin aamulenkin km-väliaikoja kahden viikon takaiseen, jossa sykeprofiili oli melkein identtinen. Alkuvauhti molemmissa sama, kun herättelin rauhassa kroppaa taas uuteen päivään. Sitten nostin sykkeet sinne aerobisen kynnyksen tuntumaan ja päivän vauhti oli puoli minuuttia nopeampaa kilsaa kohden, 6.15 -> 5.45. Matemaattisena nerona totean, että kahden viikon päästä ollaan jo 5.15 km-vauhdissa.

@Prof. Puck Mä juoksen pitkät lenkit eri kengillä kuin alle tunnin pyrähdykset, muuten käy ikävästi pohkeisiin. Noissa Asicseissa on melkein maksimivaimennukset ja nyt nekin ovat tarkkiksella. Toissa viikonloppuna jäi yksi kynsi tsekkaamatta ja mustaksihan se sen veti. Mulla on koko ajan ollut tunne, että ostin puoli numeroa liian pienet kengät, vaikka huolellisesti kokeilin kaupassa. Loskakeleille on meinaan samanmalliset, mutta goretexit ja puoli numeroa isommat. En kyllä juostessa huomannut, että olisi varvas tökkinyt kengänkärkeen. Tähän asti pääsin ilman riesoja, mutta taitaa olla heipat tuolle kynnelle. Johan nuo kengät ovat toista vuotta palvelleet, joten minimikäyttö on kyllä tullut täyteen.

 

[Prof. Puck]

... Mä juoksen pitkät lenkit eri kengillä kuin alle tunnin pyrähdykset...

Oletko huomannut vauhdissa eroja riippuen mitä kenkiä käytät? Juoksijalehden artikkeleista ja joiltakin jenkki-saiteilta olen lukenut aika hurjiakin eroja kilometriajoissa riippuen minkä profiilin kenkää käytetään. En ole tähän asiaan juuri ollenkaan perehtynyt, joten omakohtaista kokemusta ei asiasta ole. Olen aina juossut samoilla tossuilla pitkät ja lyhyet lenkit. Kyllähän nuo kevyet ja vähän vaimmennetut kilpatossut tuntuivat vauhdikkaammilta, mutta mun massalla ei tahdo jalat kestää rasitusta pitkillä lenkeillä.

Jos erot ovat yhtään sinnepäin, mitä joissakin artikkeleissa annetaan ymmärtää, niin ainakin puolikkaalle voisi ostaa tuollaiset kevyemmät kisatossut. On se kuitenkin aika paljon jos useita minuutteja saisi pelkästään kenkiä vaihtamalla pois loppuajasta. En vaan ole ihan vakuuttunut, voiko ero tosiaan olla niinkin suuri? Täysmaratonille en kyllä vielä uskaltaisi kisatossuilla lähteä.

Itselle sopivan juoksukengän löytyminen voi olla kyllä aika haastavaa. Minulla on kärjessä tilaa miltei sentin verran, mutta sitten saa olla tarkkana, ettei kenkä ole liian leveä ja että kantapää pysyy tiukasti paikallaan. Uudet kengät ostaessani jouduin sovittamaan ainakin kymmentä paria ennenkuin sopivat löytyivät. Nämä nykyiset ovat sellaiset välimallin tossut... eivät kaikkein vaimennetuimmat, mutta selvästi läskit oikeisiin racereihin verrattuna. Niin kengät kuin mieskin :-)

 

[Rod Weary]

Oletko huomannut vauhdissa eroja riippuen mitä kenkiä käytät? Juoksijalehden artikkeleista ja joiltakin jenkki-saiteilta olen lukenut aika hurjiakin eroja kilometriajoissa riippuen minkä profiilin kenkää käytetään. En ole tähän asiaan juuri ollenkaan perehtynyt, joten omakohtaista kokemusta ei asiasta ole. Olen aina juossut samoilla tossuilla pitkät ja lyhyet lenkit. Kyllähän nuo kevyet ja vähän vaimmennetut kilpatossut tuntuivat vauhdikkaammilta, mutta mun massalla ei tahdo jalat kestää rasitusta pitkillä lenkeillä.

Olen ja "olen". Mulla on NB:t lyhemmille lenkeille. Niistä Juoksija-lehden kenkäklinikka kertoo: "Vazee-sarjan uusi tulokas on kevyt harjoitustossu. Kaarevalestinen ja kiertolöysä Rush rullaa mainiosti, ja askellus tuntuu luonnolliselta ensi metreistä alkaen.
Rushilla on ilo juoksennella, ja vauhti kiihtyy helposti normaalia kovemmaksi.". Kyllä noilla tosiaan tulee sellainen fiilis, että vauhti on hiukan reippaampaa kuin noilla Asicsin möhköillä. Mun vauhdeilla ero on tosin marginaalinen.

Jos erot ovat yhtään sinnepäin, mitä joissakin artikkeleissa annetaan ymmärtää, niin ainakin puolikkaalle voisi ostaa tuollaiset kevyemmät kisatossut. On se kuitenkin aika paljon jos useita minuutteja saisi pelkästään kenkiä vaihtamalla pois loppuajasta. En vaan ole ihan vakuuttunut, voiko ero tosiaan olla niinkin suuri? Täysmaratonille en kyllä vielä uskaltaisi kisatossuilla lähteä.

Itselle sopivan juoksukengän löytyminen voi olla kyllä aika haastavaa. Minulla on kärjessä tilaa miltei sentin verran, mutta sitten saa olla tarkkana, ettei kenkä ole liian leveä ja että kantapää pysyy tiukasti paikallaan. Uudet kengät ostaessani jouduin sovittamaan ainakin kymmentä paria ennenkuin sopivat löytyivät. Nämä nykyiset ovat sellaiset välimallin tossut... eivät kaikkein vaimennetuimmat, mutta selvästi läskit oikeisiin racereihin verrattuna. Niin kengät kuin mieskin :-)

Mä en mitään kisakenkiä harrasta, kun juoksu ei ole minulle tulosurheilua. Tilastohullu kyllä olen, mutta se on eri juttu. Kyllä ne pohkeet tulevat kipeiksi, jos on liian kevyesti vaimennettu tossu liian pitkälle matkalle. Mitä kokoon tulee, ostan mieluummin hiukan liian väljät kuin sopivan napakat. Hölskyä ei saa, mutta varpailla pitää olla tilaa. Eli jos yleinen istuvuus miellyttää, niin sitten kenkä menee jatkoon. Esivalinta tehdään tuon linkkaamani Kenkäklinikan arvioiden perusteella. Valkkaan neutraalit ja vähintään kohtuullisesti vaimennetut kengät (nuo NB:t oli sellainen kokeilu, nyt tiedän tarkemmin). Ja olen huomannut, että minulle sopii kiertojäykkä kenkä paremmin kuin löysä. Seuraavat tossut lienevät Brooksin Launchit. Leveä lesti ja korkea jalkaholvi, ei ole aina helppo löytää sopivaa kenkää.

 

[Prof. Puck]

Olen ja "olen". Mulla on NB:t lyhemmille lenkeille... Kyllä noilla tosiaan tulee sellainen fiilis, että vauhti on hiukan reippaampaa kuin noilla Asicsin möhköillä. Mun vauhdeilla ero on tosin marginaalinen.

...Seuraavat tossut lienevät Brooksin Launchit. Leveä lesti ja korkea jalkaholvi, ei ole aina helppo löytää sopivaa kenkää.

Minä ostin uusiksi kengiksi Brooksin Glycerin 14 tossut, kun halvalla sai. Itse asiassa onhan noi jo lievästi möhköfantit (ei silti muuta miehen ja kengän yhtäläisyyksiä siltä osin..), mutta kun pyörittelin vaihtoehtona Hokan One One Cliftoneita, niin niihin verrattuna nää Brooksit tuntuivat suorastaan siroilta. Takana ei ole vielä tarpeeksi kilometrejä että sen suuremmin uskaltaisi alkaa kenkää arvioimaan, mutta aika hyvin tuo kenkäklinikan arvio kengästä tuntuisi pitävän paikkaansa. Varovaista yläpeukkua molemmin käsin!

 

[julle-jr]

Oletko huomannut vauhdissa eroja riippuen mitä kenkiä käytät? Juoksijalehden artikkeleista ja joiltakin jenkki-saiteilta olen lukenut aika hurjiakin eroja kilometriajoissa riippuen minkä profiilin kenkää käytetään. En ole tähän asiaan juuri ollenkaan perehtynyt, joten omakohtaista kokemusta ei asiasta ole. Olen aina juossut samoilla tossuilla pitkät ja lyhyet lenkit. Kyllähän nuo kevyet ja vähän vaimmennetut kilpatossut tuntuivat vauhdikkaammilta, mutta mun massalla ei tahdo jalat kestää rasitusta pitkillä lenkeillä.

Jos erot ovat yhtään sinnepäin, mitä joissakin artikkeleissa annetaan ymmärtää, niin ainakin puolikkaalle voisi ostaa tuollaiset kevyemmät kisatossut. On se kuitenkin aika paljon jos useita minuutteja saisi pelkästään kenkiä vaihtamalla pois loppuajasta. En vaan ole ihan vakuuttunut, voiko ero tosiaan olla niinkin suuri? Täysmaratonille en kyllä vielä uskaltaisi kisatossuilla lähteä.

Kyllä kenkien keveydellä on merkitystä, jos haluaa aikaa vastaan juosta. Mä juoksen kovavauhtisemmat lenkit ja vedot yms. alla linkitetyillä kengillä. Samoilla kengillä juoksin kesällä myös puolimaratonin Helsingissä ja täysmaratonin Turussa. Epäilytti itseänikin täysmatka noilla, mutta ei tullut mitään vaurioita, jalat toki kipetyivät, mutta maratonin jälkeen on muutenkin pakko palautua ajan kanssa.
Road Trail Run: Review New Balance RC 1400 v4: V 4 Victory!

Kevyet kengät ovat hyvin tunnokkaat ja ainakin minun askel tulee tuollaisilla kevyillä kengillä luonnostaankin jollain tavalla rullaavammaksi ja sirommaksi, mikä on tärkeää varsinkin maratonilla, koska tiheä, rullaava askellus on harppomista taloudellisempaa. Ehkä sitten jalatkin kestävät rullaavan askeleen ansiosta paremmin, mene ja tiedä.

Olen juossut maratonin esimerkiksi myös näillä:

New Balance 1260 v4 Review | Running Shoes Guru

Noissa kengissä jalat ovat voimakkaan vaimennuksen ja tuen eristäminä. Juoksu ainakin tuntuu raskaammalta, vaikka on hyvä vaimennus tietenkin omalla tavallaan mukavakin asia. Noissa on myös pronaatiotukea kyllä myös. Vastaisuudessa juoksen yllä mainitsemillani kevyillä tai niitä vastaavilla kengillä kaikki ns. kisat, maratonia pidempää tuskin juoksen ikinä kuitenkaan.

Mielestäni jos treenaa esim. maratonille ja juoksumäärät ovat esim. 50-100 km viikossa, on tärkeää että kengät ovat harjoitteluvaiheen pitkillä lenkeillä riittävän vaimennetut, jotta taas seuraavana päivänäkin pystyy juosta. Maratonilla sen sijaan ei ole niin haittaa, vaikka jalat menevätkin vähän huonoon kuntoon, koska seuraavana päivänä ei tarvitse juosta. Jonkinlaisia vaurioita pitkillä matkoilla maksimivauhtia juostessa tulee joka tapauksessa.

Yhdet nyt omistamani kengät ovat Hoka One One Clayton 2:

Road Trail Run: Hoka One One Clayton 2 Review: Tuning a Super Light & Super Cushioned Speedster

Nuo Hokat ovat melkoisen hyvä yhdistelmä keveyttä ja vaimennusta, mutta silti ensín mainitsemani kenkämalli NB 1400 V4 tuntuu juostessa kivoimmalta millä olen ikinä juossut. Ehkä pitäisi vielä testata NB 1500, joka on varmaankin vielä vähän 1400:a karumpi.

Yhteenvetona siis, itse pidän niin kevyitä kenkiä kuin vain uskallan. Nyt kun en treenaa millekään maratonille tms., vaan juoksen kevääseen asti ihan fiiliksen mukaan eivätkä viikkokilometrit kasva järin suuriksi, juoksen varmaan kaikki lenkit kevyillä kengillä, enkä noita raskaita halkoja laita jalkaani lainkaan.

Minullakin on kaikenlaisia ongelmia jaloissa aiemmin ollut, mm. jalkapohjien kipeytyminen siten, että juoksu ei ole onnistunut lainkaan. Painoindeksin mukaan olen hieman ylipainoinen, mutta en usko että massa ja vaimennustarve välttämättä ihan suoraan verrannollisia ovat. Paljon riippuu uskoakseni myös esim. siitä, miten askellus muuttuu lihasten väsyessä ja tietenkin kuinka nopeasti lihakset väsyvät vaikkapa maratonilla jne. Ja jalathan tietenkin tottuvat kun niitä ärsyttää sopivasti.

 

[AnFa]

Mulla tosiaan oli vuosien... no öh.. vuosikymmenten pohja väärintreenaamista, joten uuden pohjan rakentaminen otti oman aikansa. Aiemmin vedin tunnin peruslenkkejä sykkeen hakatessa 160 tietämillä enkä vaan osannut tunnistaa, ettei siinä ole mitään järkeä, varsinkin jois tähtäin oli pidemmille matkoille. Ihan rehellisesti sanottuna en olisi ilman sykemittaria edes uskonut, että syke oli noin korkea juostessa. Tähän kun lisää reilun neljänkympin iän ja maksimisykkeen vääjämättä tapahtuvan laskemisen, niin eihän tuo mitään terveellistä touhua ollut. Jokunen vuosi lisää ja olisin hyvinkin voinut olla niitä "terveitä viiskymppisiä", jotka ykskaks yllättäen kuolevat lenkkipolulla sydänkohtaukseen.

Melkein kuin itse olisin kirjoittanut. Oikeastaan sillä erolla että huomasin hiihtäessäni tämän, kun hommasin vuosien jälkeen viime talvena sykemittarin. Kunto oli olevinaan hyvä, mutta 1,5h lenkillä (vaikka kuinka yritti rennosti vetää) keskisyke oli reilut 160. Sulista pelatessa sykkeet pysyivät aisoissa varmaankin kun 10 minuutin välein tuli pieni lepotauko. Vedin sitten suosiolla hiihdolla ja juoksulla kolmen kuukauden peruskuntokauden ekaa kertaa. Toki olin aiemminkin tehnyt peruskuntoharjoituksia fiiliksen pohjalta - ei näin. Nykyisin juoksukin aika paljon rennompaa ja vauhdin olen saanut kelattua vuoden takaiselle tasolle sykkeiden ollessa aivan eri luokkaa.

Ihan vedenpitävää tilastodataa ei ole, mutta oma arvioni on, että syke on tippunut ainakin 20 naksua minuutissa samassa vauhdissa verrattuna lähtötilanteeseen... tyyliin 150 -130.

Vajaan vuoden kokemuksella suosittelen kaikille kestävyysurheilua harrastaville kunnon "urheilukellon" hankkimista. Pääsee analysoimaan jälkikäteenkin dataa ja treenatessa tosiaan iso apu.

 

[Haastattelija]

9kk taukoa juoksemisesta välilevynpullistuman takia ja nyt kymmenisen lenkkiä takana. 5 kilometrin lenkillä 9kk sitten keskisyke 142 keston ollessa siellä noin puolessa tunnissa. Nyt 9kk myöhemmin kesto sama, mutta keskisyke löytyykin sieltä 160 tienoilta. Nopeasti se liikkumattomuus näköjään tekee tuhojaan.

 

[Prof. Puck]

9kk taukoa juoksemisesta välilevynpullistuman takia ja nyt kymmenisen lenkkiä takana. 5 kilometrin lenkillä 9kk sitten keskisyke 142 keston ollessa siellä noin puolessa tunnissa. Nyt 9kk myöhemmin kesto sama, mutta keskisyke löytyykin sieltä 160 tienoilta. Nopeasti se liikkumattomuus näköjään tekee tuhojaan.

Moro, voimia pohjan rakentamiseen... kyllä se sieltä takaisin tulee! Mitä tarkalleen ottaen tarkoitit keskisykkeellä, mediaania vaiko keskiarvoa? Jos jälkimmäistä, niin aikaa kovaa taitaa syke hakata huippulukemissa? Minä kun tuota pohjaa uudelleen rakensin, niin pidin tarkasti huolen, ettei syke noussut missään vaiheessa yli 135. Pidemmillä lenkeillä pyrin pitämään sykkeen 110-125 välillä. Toki ikä tähän hiukan vaikuttaa, mutta noin suuntaa-antavasti.

@AnFa , samaa mieltä tuosta sykemittarista/urheilukellosta. Itse ylenkatsoin sen käyttöä pitkään. Itse asiassa ensimmäista lahjaksi saanutta en koskaan edes käyttänyt ja toinenkin lojui pöytälaatikossa parisen vuotta ennenkuin sitä varsinaisesti käyttämään aloin. Luulin niin hyvin tuntevani elimistön ja rasitustilan pitkän "urheilu-uran" jäljiltä. Ennenvanhaa neuvottiin pitämään PK-lenkkivauhti sellaisena että pystyy puhumaan. Ei se ihan noinkaan mennyt... pälätin kuin papukaija sykkeen hakatessa sataakuuttakymppiä. Kai kyse oli osin myös tottumuksesta... kun oli aina vetänyt kovaa, niin en vain osannut tunnistaa että pulssi on noissa lukemissa kun itse ajatteli sen olevan luokkaa 140-145. Onhan tämä vähän noloa myöntää, mutta näin se ainakin mulla meni.

 

[Prof. Puck]

Kyllä kenkien keveydellä on merkitystä, jos haluaa aikaa vastaan juosta..

...Minullakin on kaikenlaisia ongelmia jaloissa aiemmin ollut, mm. jalkapohjien kipeytyminen siten, että juoksu ei ole onnistunut lainkaan. Painoindeksin mukaan olen hieman ylipainoinen, mutta en usko että massa ja vaimennustarve välttämättä ihan suoraan verrannollisia ovat. Paljon riippuu uskoakseni myös esim. siitä, miten askellus muuttuu lihasten väsyessä ja tietenkin kuinka nopeasti lihakset väsyvät vaikkapa maratonilla jne. Ja jalathan tietenkin tottuvat kun niitä ärsyttää sopivasti.

Hyvää tekstiä @julle-jr ! En minäkään suoraan usko siihen, että massa ja vaimennustarve täysin käsi kädessä kulkevat. Olen juossut monenmoisilla kengillä ja kokeillut kaikenlaisia "muoti-villityksiäkin. Mm. barefoot tossuja joissa vaimennusta ei ollut juuri ollenkaan ja niillä onnistuin juoksemaan parhaimman aikani puolikkaalla (jalat olivat kyllä aika kipeät juoksun jälkeen). Samoin noilla barefoot-tossuilla treenatessa ei ole koskaan ilmennyt mm. penikkataudin oireita, joita kyllä joillakin muilla paremmin vaimennetuilla kengillä on toisinaan ilmennyt?

Samoin olen käyttänyt MBT:n "keinu-kenkiäkin* treenatessa. Ne olivat niin raskaat, ettei niillä ole koskaan tullut lähdettyä rintalappu päällä juoksemaan, mutta uskaltaisin miltei vannoa, että ne sopivat kivasti sellaisiin rauhallisiin palauttaviin lenkkeihin, jossa jalat olivat jo valmiiksi rasittuneet/kipeät. Ainakin itse olen pystynyt niillä juoksemaan alla olleen pidemmän matkan jälkeen tilanteessa, jossa normaaleilla juoksukengillä tuska olisi ollut vielä liian kova. Mitään tieteellistä näyttöä mulla ei tietenkään puheitteni selkänojaksi ole, pelkästään omat tuntemukset. Noita MTB-kenkiä olen käyttänyt myös "menestyksekkäästi" myös muissa tilanteissa. esimerkiksi kun tiedän, että joudun olemaan koko päivän jalkojen päällä (messut, kaupunklomat jossa päivän mittaan tulee paljon käveltyä ja oltua jalkojen päällä jne), niin eron huomaa ainakin tavallisiin kävelykenkiin selvästi. Tavallisilla kävelykengillä jalat ovat aika muusina päivän jälkeen ja keinukengillä jalat tuntuvat yllättävän tuoreilta seuraavanakin päivänä.

 

[Tombe76]

9kk taukoa juoksemisesta välilevynpullistuman takia ja nyt kymmenisen lenkkiä takana. 5 kilometrin lenkillä 9kk sitten keskisyke 142 keston ollessa siellä noin puolessa tunnissa. Nyt 9kk myöhemmin kesto sama, mutta keskisyke löytyykin sieltä 160 tienoilta. Nopeasti se liikkumattomuus näköjään tekee tuhojaan.

Ei vaadi edes noin pitkää aikaa.

Tammi-Toukokuu n.1500km juoksua, huhtikuussa mara 3.09. Kesäkuun alussa 10km 5.29/km ~135 keskisykkeellä, jonka jälkeen tuli myös selkäprobleemia. Osaa olla hyvin vittumaisia. Kesä-/heinäkuu yht 50km juoksua.

Nyt elokuussa päässyt taas juoksun makuun ja kymmenkunta lyhyehköä lenkkiä takana. Syketaso kuitenkin vielä 155-160 (10km 5.29/km) eli +20 pykälää ylhäällä. Hyvä kun jaksoi kympin edes juosta.

Uskon ja tiedän kyllä että säännölisen treenin ansiosta tulee nopeasti myös alas. Jos veikata täytyy niin ensi viikolla voisi päästä jo 150 alle ja ehkä 2-3vk:n päästä 140 tuntumaan. Sitten oltaisiinkin taas hyvillä sykealueilla kevyemmillä lenkeillä. Liian hiljaakaan en viitsi joka lenkkiä juosta sykkeiden takia vaan siten että se on luonnollista. Toki vähän vauhteja tiputtanut kun kuntokin alempana.

Alle 3h maraton jää kyllä probleemien takia juoksematta... nyt syksyllä. Korjataan se tilanne ensi vuonna.

Edit: ja keskisyke nimenomaan keskisyke. Max lienee siellä 195 tuntumassa. Nyt itseasiassa olisi huippuolosuhteet käydä hakemassa maksimia kun on ihan paskassa kunnossa. Ei paljoa vaadi vauhdinlisäystä tai mäkeä pidemmän lenkin lopussa ja johan lukemat nousee.

 

[Prof. Puck]

Ei vaadi edes noin pitkää aikaa...

Nyt elokuussa päässyt taas juoksun makuun ja kymmenkunta lyhyehköä lenkkiä takana. Syketaso kuitenkin vielä 155-160 (10km 5.29/km) eli +20 pykälää ylhäällä. Hyvä kun jaksoi kympin edes juosta.

Uskon ja tiedän kyllä että säännölisen treenin ansiosta tulee nopeasti myös alas. Jos veikata täytyy niin ensi viikolla voisi päästä jo 150 alle ja ehkä 2-3vk:n päästä 140 tuntumaan. Sitten oltaisiinkin taas hyvillä sykealueilla kevyemmillä lenkeillä. Liian hiljaakaan en viitsi joka lenkkiä juosta sykkeiden takia vaan siten että se on luonnollista...

Mielenkiintoista @Tombe76 ! Tuosta olisin vielä tarkemmin kysynyt, että saatko todellakin syketasoa noin hyvin pudotettua, kun vedät tauon jälkeen miltei samaa vauhtia? Tottakai sinulla on noilla kilometrimäärillä pohjat ihan eri tasoa ja muutenkin ihmiset erilaisia, mutta minulla se ei ihan noin toiminut. Ihan mielenkiinnosta kysyn, että minkälainen syketaso sinulla on maratonilla ja miten se muuttuu esimerkiksi ekan ja toisen puolikkaan välillä?

Luonnollisesti minullakin (aikanaan kun vielä olin jonkinmoisessa juoksukunnossa) syketaso (samassa vauhdissa) laski, kun juoksukunto parani, mutta kun vedin ne pitkät ja rauhallisetkin lenkit liian korkealla syketasolla, en koskaan (siis aiemmin) päässyt sille tasolle, että olisin voinut esimerkiksi maratoneilla juosta maltillisella syketasolla edes alkumatkasta. Veikkaisin ihan mutu-tuntumalla, että liian korkea syketaso oli myös (yhtenä) syynä sille, etten koskaan ole maratonia alle kolmen tunnin juossut, vaikka aika lähelle olen päässytkin.

Tämä oli myös yhtenä suurena syynä sille, miksi lähdin rakentamaan tuota kestävyyspohjaa ihan alusta. Tosin olin päästänyt itseni niin paskaan kuntoon, että point-zerosta sitä pohjaa piti joka tapauksessa lähteä luomaan :-) Nyt siis mennään sykemittarin johdolla varsinkin peruskuntokaudella. Kyllä se vauhti on näinkin parantunut, mutta paljon hitaammin kuin esimerkiksi sinulla tai joillakin muilla palstalaisilla. Tosin tästä saa syyttää itseä, sillä juoksen yksinkertaisesti liian vähän... kolmisen kertaa viikossa ja 50km viikotasolla ylittyy vain harvoin. Sen päälle tosin uintia, tennistä/sulista ja pyöräilyä lajeja vaihdellen ja kaudesta riippuen, joten viikkoon tulee se 4-5 treenikertaa kuitenkin. Se on sanomattakin selvää, että näillä juoksukilometreillä on turha haaveilla kolmen tunnin haamurajasta. Harkitaan sitä sitten joskus uudestaan, kunhan pohjat on taas olemassa, minkä päälle lähteä rakentamaan.

 

[Tombe76]

Vaikea sanoa kisasykkeistä, kun en mittaria pidä kisoissa mukana. Periaatteessa luotan siihen, että oli syke mikä tahansa, niin pystyn vetämään sillä taktiikalla minkä itselle olen luonut kisaan. Ja ne vauhdit tulevat sitten treeneistä ja itsensä tuntemisesta. Joskus onnistuu, joskus ei.

Esim. huhtikuussa olin päättänyt ettei yksikään kilometri saa olla alle 4.20 eikä yli 4.30 30-kilsaan asti. Kilometrin keskivauhti kädessä mentiin ja taktiikassa pysyttiin. Lopussa sitten vähän tuli ynnäiltyä mitä vaatii 3.10 alitukseen ja antoi itselleen siimaa. Tietty juoksua helpotti se, että oikeasti oli vähän paremmassa kunnossa. Olisi saattanut kestää jälkikäteen ajateltuna napsun kovemmankin vauhdin.

Sykkeen laskuun treeneissä tietenkin vaikuttaa moni seikka. Mutta jos jotain urheilutaustaa on historiassa, niin itse suosittelen sitä, että aloittaa rauhallisesti, mutta "omalla" vauhdilla. Tärkeämpi asia ehdottomasti mielestäni on säännöllisyys kuin sykkeiden orjallinen seuraaminen. Toki vauhti pitää suhteuttaa myös tauon pituuteen, mahdolliseen ylipainoon ja moneen moneen muuhun seikkaan.

Itsellä oli 1,5v sitten tosi pitkä tauko ja kyllä itsekin aloitin 6.30-vauhdeilla. Mutta silloin sekin vauhti oli sitä kun sykkeet huiteli 150-160. Jos jonkun "valmentajan" oppiin olisin mennyt niin varmaan olisi neuvonut kävelemään puolet lenkeistä. Mutta en kävellyt. Lopulta sykkeet rupesivat laskemaan ja sitä löysi itsensä taas oikealta alueelta.

Samoin nyt ei ole kärsivällisyyttä odottaa montaa kuukautta. Toisaalta pohjilla on 9kk aikamoista määrää joten kyllä se siellä taustalla on. Vaikka tuo pari kuukautta kesällä meni plörinäksi. 10km viikko sitten oli melkoista selviytymistä (5.30/km), sunnuntaina juoksin 14km 5.40/km ja vikoilla kilsoilla syke yli 170. Eilen pysyin jo alle 160. Kyllä ensi viikolla pitää päästä alle 150 ja silloin ollaankin jo noidenkin puolesta lähes ihan oikealla PK-alueella. Tietty tyytyväinen olen vasta kun lukema on 130-135.

Mitään maksimeja tietenkään en ole vielä vetänyt. Vähän epävarma fiilis vielä selän kanssa. Ehkä joku 6-8km herättelynä alle 5.00/km voisi sopia tämän viikon ohjelmaan. Ja se että saa 50km mittariin. Se on hyvä tavoite kahden 30km/vk-jälkeen.

 

[Prof. Puck]

@Tombe76 ... juuri näin, turha tietenkin vertailla meitä keskenään, kun sinulla on noin rautainen pohja alla, jonka päälle on hyvä lähteä rakentamaan nopeallakin aikataululla. Minulla on luonnostaankin korkeampi syketaso, on aina ollut, joten sekin vaikuttaa pohjalla. Vielä enemmän kuin juoksun itsensä vuoksi, haluan saada syketasoa laskettua myös ihan terveydellisistä syistä. Toiveena, että saisin leposykkeen takaisin reilusti alle 60.

Iloinen yllätys oli, että vedin lyhyen 45min lenkin jokunen aika sitten vauhdin ollessa 13.5-14km/h (juoksumatolla, siksi tiedän niin tarkasti..) ja ei tuntunut yhtään pahalta, vaikken ole noin kovaa juossut todella pitkään aikaan muutakuin harvoja vetotreenejä, tyyliin 6x1km. Harmillisesti sykemittari unohtui juuri tuona päivänä kotiin, joten sykkeistä ei ole oikein mitään käsitystä (en luota enää omaan arvioon tältä osin), mutta ei se juoksu pahalta tuntunut; ei juoksun aikana eikä sen jälkeenkään. Eli vaikka on vetänyt päävoittoisesti hitaasti ja tosi matalalla sykkeellä, niin kaikki vauhtiominaisuudet eivät ole kuitenkaan kadonneet.

 

[Tombe76]

Nyt elokuussa päässyt taas juoksun makuun ja kymmenkunta lyhyehköä lenkkiä takana. Syketaso kuitenkin vielä 155-160 (10km 5.29/km) eli +20 pykälää ylhäällä. Hyvä kun jaksoi kympin edes juosta.

Uskon ja tiedän kyllä että säännölisen treenin ansiosta tulee nopeasti myös alas. Jos veikata täytyy niin ensi viikolla voisi päästä jo 150 alle ja ehkä 2-3vk:n päästä 140 tuntumaan. Sitten oltaisiinkin taas hyvillä sykealueilla kevyemmillä lenkeillä.

Kyllä se sieltä tippuu... äsken 10km 5.29 avg 152 joten jo vähän sinnepäin. Oli kyllä oikein mukavat juoksuolosuhteet lyhkäsissä, +16. Tätä voisi olla vaikka seuraavat 4kk.

 

[Styge]

Osaa se juokseminen olla välillä mukavaa ja välillä turhauttavaa puuhaa. Eilen oikein kelpo menoa omaan tasoon nähden. Tänään yli minuutin hitaammalla kilometrivauhdilla sykkeet tapissa ja koko matka pelkkää soista ylämäkeä. Siltä se ainakin tuntui. Kai se eilinen sitten vaan painoi jaloissa sen verran. Blaah.

 

[Useful Idiot]

Osaa se juokseminen olla välillä mukavaa ja välillä turhauttavaa puuhaa. Eilen oikein kelpo menoa omaan tasoon nähden. Tänään yli minuutin hitaammalla kilometrivauhdilla sykkeet tapissa ja koko matka pelkkää soista ylämäkeä. Siltä se ainakin tuntui. Kai se eilinen sitten vaan painoi jaloissa sen verran. Blaah.

Tuttu tunne. Näin suht.noviisina peräkkäisen päivän juoksut on välillä melkoista pakkopullaa ja jonkun 5km:n jälkeen alkaa edes jotenkin lähtemään. Fiilis senkin jälkeen tosin voittaa sohvalla makoilun.

 

[douppi]

Osaa se juokseminen olla välillä mukavaa ja välillä turhauttavaa puuhaa. Eilen oikein kelpo menoa omaan tasoon nähden. Tänään yli minuutin hitaammalla kilometrivauhdilla sykkeet tapissa ja koko matka pelkkää soista ylämäkeä. Siltä se ainakin tuntui. Kai se eilinen sitten vaan painoi jaloissa sen verran. Blaah.

Pääosin hyvinkin mukavaa ja hyvää vastapainoa työlle ym. Aikas pitkäänhän sitä on tullut lenkkeilyä harrastettua, ja nykyään yleisimmin sellasia 8-12km lenkkejä noin 5.00-6.00min kilsavauhdilla. Joskus alle viiden vauhdilla, mutta mielummin yksittäisiä kilsoja vaan.

Tässä viimevuosina on vaan alkanu vituttamaan ja turhauttamaan erilaiset pienehköt mutta pitkäkestoiset vaivat, joita ei ole ennen ollut. Ensin oli ns. juoksijanpolvea, eli paljon kireyttä reisissä ja pakaroissa, joista kipu heijastuu lenkillä polven ulkosivuun. Siitä jokseenkin pääsin levolla, lihashuolloilla, hieronnoilla ym. Nyt on sitten ollut viheliäisenä vaivana pohkeen kipu, joka heijastelee myös akillesjänteeseen. Isoin kipu lenkillä on iskenyt pohjelihaksen alaosaan.

Noista vaivoista jaloissa kun pääsis kokonaan, ni vois taas päästä kunnolla vauhtiin.

 

[AnFa]

Noista vaivoista jaloissa kun pääsis kokonaan, ni vois taas päästä kunnolla vauhtiin.

Tuli mieleen että käytkö salilla tai treenaatko muuten lihasvoimaa? Minulla oli aiemmin samanlaisia ongelmia juostessa. Juoksusta pidin muutaman vuoden tauon ja kun olen aloittanut uudelleen, niin ei ole koko aikana ollut mitään tuollaista. Tuossa tauon aikana aloitin kuntosaliharjoittelun mitä en ollut hajakertoja lukuunottamatta koskaan aiemmin tehnyt.

Oma kysymykseni liittyy peruskuntolenkkeihin. Kaverin kanssa oli vähän näkemyseroja pitäisikö panostaa lenkin pituuteen vai suorituskertoihin. Itse olen pitkien lenkkien kannalla, mutta kyllähän vauhti hiljenee loppua kohti aika paljon, kun ei se kunto kuitenkaan niin hyvä ole. Kaverini mielestä taas 20-30min lenkit riittää ihan hyvin kunhan tekee useammin ja silloin saa vauhdinkin pidettyä lähellä normaalia. Mielipiteitä?