Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

  • 564 402
  • 3 878

Konnamuori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se mikä johtaa.
Siinä kun juoksi tosissaan kymmentä kilsaa, niin kyllä huomasi, miten loppui viimeisen kilometrin aikana vatsa- ja selkälihaksista voimat ja ylävartalo alkoi heilua miten sattuu. Lisäksi hoksasin sen, että vaikka voimia lopuksi tuntui olevan paljonkin, ei reisistä löytynyt jytyä juosta lujaa ja varsinainen loppukiri jäi vaisuksi. Täytyy varmaan harkita kuntosalin ja hiihtoharrastuksen aloittamista talvella jo senkin takia, että kipinä kuntoiluun säilyisi. Puolikkaaseen treenaaminen kyllä kiinnostaisi, mutta vaatisi varmaan pitempiä pk-lenkkejä ja aikaa on treenaamiseen rajallisesti.
 

Fordél

Jäsen
Jos oli tauon jälkeen lenkkeily vähän tukkoisempaa ja toki hitaampaakin kuin moneen vuoteen, nyt on ilolla huomannut kun vaan kilometrejä kertyy, niin vanha tatsi ja juoksemisen helppous tulee sen mukana ja ns. normilenkki on taas palautunut sieltä tauon jälkeisestä 5.35 tai minulle harvinaisen hitaasta jopa 5.45 min/km peruskeskivauhdista lähemmäs 5.00-5.10 min/km keskivauhtia ja vähän nopeammat lenkit sitten sinne 4.50 min/km nurkille ilman suurempaa tuskaa.
Tänä vuonna aika perkeleen monen vuoden jälkeen ei tullut painettua yhtään puolikasta eikä muuta, tuskin jaksan lokakuussa lähteä Vantaan puolikkaan viivalle mutta se on vielä auki ja mahdollista jos tässä lokakuuhun mennessä innostuu. Ensi keväänä viimeistään jossain pitää taas osallistua ja oma tavoitteeni on jos saisi nyt talven hyvin juostua, saada puolikkaan ajan painettua taas parin vuoden tauon jälkeen sinne alle 1h 40min, eli mikäs sen parempi kuin päästä taas vähän parempaan kondikseen kun 35 vuoden kypsiin ikämieslukemiin ensi kesänä siirrytään.

Jos tavoitteena on juosta puolikas alle 1.40 niin mun mielestä 5.45 min/km vauhti ei ole pk-lenkeille hidasta vauhtia. Itse olen juuri tuolla tasolla ja nyt tähtäämässä alle 1.35. Olen nostanut vasta nyt tänä kesänä peruskestävyyslenkit tohon 5.40.-5.50 vauhteihin. Tasavauhtiset vauhtikestävyyslenkit menee toki alle viiden minuutin keskarilla ja sitten lyhyemmät vedot menee 4.35-4.10 vauhdeilla (treenistä riippuen). Se, että juoksisin peruslenkkivauhdin luokkaan 5.00-5.10 min/km, olisi melkosen hullua ja kuluttavaa touhua. Siinä vaiheessa varmasti kehitys tyssäisi nopeasti ja seinä tulisi vastaan, etenkin kun tarkoitus on kuitenkin treenata se 4-5 kertaa viikossa juoksua.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen nostanut vasta nyt tänä kesänä peruskestävyyslenkit tohon 5.40.-5.50 vauhteihin. Tasavauhtiset vauhtikestävyyslenkit menee toki alle viiden minuutin keskarilla ja sitten lyhyemmät vedot menee 4.35-4.10 vauhdeilla (treenistä riippuen). Se, että juoksisin peruslenkkivauhdin luokkaan 5.00-5.10 min/km, olisi melkosen hullua ja kuluttavaa touhua. Siinä vaiheessa varmasti kehitys tyssäisi nopeasti ja seinä tulisi vastaan, etenkin kun tarkoitus on kuitenkin treenata se 4-5 kertaa viikossa juoksua.
Oma perusvauhtini on käytännössä aina ollut alle 5.30 min/km, itse asiassa parin Suunnon ja parin Garminin elinkaaren aikana en ole vuosien varrella juossut vielä ikinä hitaimmillakaan lenkeillä yli 6.00 min/km mitattua aikaa yksittäisilläkään kilometreillä, eli minulle hitain kuviteltavissakin oleva vauhti on yksittäisillä kilometreillä ollut siellä 5.45 tuntumassa ja koko lenkin osalta silloinkin on painunut väkisin n. 5.35-5.40 vauhtiin.

Mikään kilpailu vauhdeista ja ajoista tämä ei siis ole, vaan sitä vaan että minulle oikeasti hidas lenkki on noissa vauhdeissa ja ns. perusvauhti osuu oikeastaan aina haarukkaan 5.10-5.20. Esim. tällä viikolla olen juossut 10 kilometrin lenkit ma, ti ja ke ja keskivauhdit oli maanantain nopeammalla lenkillä 4.47 min/km, tiistaina ihan normilenkillä 5.13 ja keskiviikkona samanlaisella 5.12. Vähän jos keskittyy rauhallisempaan lenkkivauhtiin niin vauhti on ihan luontevaa pitää myös siellä 5.25 tasolla, mutta siitä hitaammaksi joutuu jo tekemään töitä että saa vauhdin luontevasti esim. hitaammaksi kuin 5.30 saati 5.40 min/km. Toki jalkojen ollessa joskus työpäivän istumisen jälkeen täysin jumissa, tämäkin onnistuu ja aluksi saattaa mennä pari kilometriä noilla vauhdeilla kunnes lämpenee ja rautakankifiilis poistuu.

Eli noilla vauhdeilla kun on tottunut vuosikausia ja tuhansia kilometrejä toki aina vähän suuntaan tai toiseen vaihdellen juoksemaan, se tuntuu hyvältä ja tietenkin jos kilometrimäärät tästä kunnolla aktivoituessa toivottavasti pomppaavat ylöspäin, voi vauhtikin väkisin hidastua kun ei viikon viidennellä lenkillä jalkojen puolesta enää ehkä irtoa ns. puristamatta sellaisia 5.10-5.15 perusvauhteja.

Tällä viikolla ajattelin piruuttani kokeilla, miltä tuntuu juosta lähes joka päivä eli jos nyt kolmen perättäisen lenkkipäivän jälkeen torstaina huilaisi, ja sitten taas pe, la ja su lenkille niin tulisi kuusi lenkkiä tähän viikkoon. Jokunen vuosi sitten tuo oli aika normaaliakin välillä, nyt ei ihan hetkeen ole noin koviin tahteihin tottunut eikä varmaan tarvitsekaan fiksujen treenimäärien puolesta. Kunhan nyt tekee mieli saada tuollainen viikko alle. Vauhtilenkkejä loppuviikkoon tuskin maistuu ottaa, ja nyt mennään juuri niillä perusvauhdeilla eli sen koommin vauhtia tarkoituksella nostamatta mutta toisaalta väkisin hidastelemattakaan.

Ja ennen keskiviikon lenkkiä pääsi sopivasti postipisteeltä hakemaan aiemmin mainitsemani uudet Adidas Energy Boost 2:et, helvetin hyvät tossut aivan kuten edeltäjiensä perusteella tiesi odottaa. Vanhat tutut DS-trainerit tämän kesän mallillaan tuntuu noiden rinnalla melko klohmoilta, mutta tulee niilläkin juostua kun vasta nekin tuli ostettua.
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
Oma perusvauhtini on käytännössä aina ollut alle 5.30 min/km, itse asiassa parin Suunnon ja parin Garminin elinkaaren aikana en ole vuosien varrella juossut vielä ikinä hitaimmillakaan lenkeillä yli 6.00 min/km mitattua aikaa yksittäisilläkään kilometreillä, eli minulle hitain kuviteltavissakin oleva vauhti on yksittäisillä kilometreillä ollut siellä 5.45 tuntumassa ja koko lenkin osalta silloinkin on painunut väkisin n. 5.35-5.40 vauhtiin.

Mikään kilpailu vauhdeista ja ajoista tämä ei siis ole, vaan sitä vaan että minulle oikeasti hidas lenkki on noissa vauhdeissa ja ns. perusvauhti osuu oikeastaan aina haarukkaan 5.10-5.20. Esim. tällä viikolla olen juossut 10 kilometrin lenkit ma, ti ja ke ja keskivauhdit oli maanantain nopeammalla lenkillä 4.47 min/km, tiistaina ihan normilenkillä 5.13 ja keskiviikkona samanlaisella 5.12. Vähän jos keskittyy rauhallisempaan lenkkivauhtiin niin vauhti on ihan luontevaa pitää myös siellä 5.25 tasolla, mutta siitä hitaammaksi joutuu jo tekemään töitä että saa vauhdin luontevasti esim. hitaammaksi kuin 5.30 saati 5.40 min/km. Toki jalkojen ollessa joskus työpäivän istumisen jälkeen täysin jumissa, tämäkin onnistuu ja aluksi saattaa mennä pari kilometriä noilla vauhdeilla kunnes lämpenee ja rautakankifiilis poistuu.

Eli noilla vauhdeilla kun on tottunut vuosikausia ja tuhansia kilometrejä toki aina vähän suuntaan tai toiseen vaihdellen juoksemaan, se tuntuu hyvältä ja tietenkin jos kilometrimäärät tästä kunnolla aktivoituessa toivottavasti pomppaavat ylöspäin, voi vauhtikin väkisin hidastua kun ei viikon viidennellä lenkillä jalkojen puolesta enää ehkä irtoa ns. puristamatta sellaisia 5.10-5.15 perusvauhteja.

Vauhdithan ei sinänsä kerro vielä mitään vaan pitäisi tietää, että millä tasolla sulla jokin 5.15 tai 5.30 vauhti menee. Ollaanko jo menty aerobisen kynnyksen yli, ollaanko tuntumassa vai ollaanko jonkin verran sen alle? Noin muuten vahtiskaala kuulostaa aika suppealta jos miettii asiaa vaikka puolimaratonille treenamisen näkökulmasta. Toki jos tavoitteena on vain yleinen treenaus niin sittenhän asia ei ole niin tarkkaa. Toki silloinkin juoksisin vähän laajemmalla skaalalla, jotta tulisi aidosti kehittäviä treenejä ja aidosti palauttavia treenejä.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Kun nyt aerobisesta kynnyksestä alettiin puhumaan, niin hypätäänpäs suoraan anaerobiselle kynnykselle. Noita VK-lenkkejä tulee vedettyä silloin tällöin ja yleensä kone alkaa piiputtaa n. puolen tunnin kohdalla, kun olen jossain 80-85% tienoilla maksimisykkeestä. Tai ainakin luulen olevani, kun ei ole koskaan tullut noita kynnyksiä oikeasti mitattuna. Toissapäivänä lähdin vain juoksemaan ja meno tuntui ihan mukavalta enkä juuri tuntenut mitään uupumusta tms., vaikka iltapalasta olikin vasta pari tuntia. Dataa tutkiessani huomasin, että olin about koko lenkin (hiukan päälle 6 km) anaerobisella alueella. Eli kaiken järjen mukaan mun olisi pitänyt hädin tuskin jaksaa himaan asti, kuten normaalisti on ollut tapana. Vauhti tosin ei ollut mun normaalia VK-vauhtia (6 min/km vs. 5:30 min/km). Onko tää vaan niitä juttuja, että joskus kulkee ja useimmiten ei? Yleensä mulla kyllä syke ja vauhti korreloi aika tarkasti normaalioloissa. Ja varsinkin syke ja uupumus korreloivat.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Eli kaiken järjen mukaan mun olisi pitänyt hädin tuskin jaksaa himaan asti, kuten normaalisti on ollut tapana. Vauhti tosin ei ollut mun normaalia VK-vauhtia (6 min/km vs. 5:30 min/km). Onko tää vaan niitä juttuja, että joskus kulkee ja useimmiten ei? Yleensä mulla kyllä syke ja vauhti korreloi aika tarkasti normaalioloissa. Ja varsinkin syke ja uupumus korreloivat.

Olen antanut kertoa itselleni että se juoksun VK-vauhti on VK-vauhti, näytti syke mitä tahansa. (triatholoniin liittyen kuullut) Tietenkin ottaen huomioon että treenaamalla sitä pystyy kehittämään ja samoin se ei pysy myöskään treenaamatta. Eli syke ei ole välttämättä hyvä mittari sille millä alueella mennään, siihen kun vaikuttaa varsin moni asia. Toki juoksuvauhtiin varmasti vaikuttaa maasto, tuulisuus yms mutta noin yleisesti ottaen. Tämä näin pyöräilypohjalta mutta (pyöräergo) testeissä käyneenä.

Superpäiviä toki on jolloin kulkee erinomaisesti ja voi tuo päivä olla myös sellainen.
 

Fordél

Jäsen
Olen antanut kertoa itselleni että se juoksun VK-vauhti on VK-vauhti, näytti syke mitä tahansa. (triatholoniin liittyen kuullut) Tietenkin ottaen huomioon että treenaamalla sitä pystyy kehittämään ja samoin se ei pysy myöskään treenaamatta. Eli syke ei ole välttämättä hyvä mittari sille millä alueella mennään, siihen kun vaikuttaa varsin moni asia. Toki juoksuvauhtiin varmasti vaikuttaa maasto, tuulisuus yms mutta noin yleisesti ottaen. Tämä näin pyöräilypohjalta mutta (pyöräergo) testeissä käyneenä.

Tottahan toki kynnyksiä ja vauhteja pystyy kehittämään, mutta kyllä VK-vauhti on vauhti, joka asettuu aerobisen ja anaerobisen kynnyksen väliin. Eli sen alarajana on vauhti, jossa maitohappoa alkaa kehittymään lihaksiin, mutta maitohappo pystytään kuljettamaan pois lihaksista (=aerobinen kynnys). Ylärajana on vauhti, jossa maitohappoa kehittyy lihaksiin nopeammin kuin sitä pystytään kuljettamaan pois (anaerobinen kynnys), minkä myötä ennemmin tai myöhemmin väsyy. Yksilöllisiä asioita toki, mutta ei se VK-vauhti ole sentään VK-vauhtia, näytti syke mitä tahansa.
 

Fordél

Jäsen
Kun nyt aerobisesta kynnyksestä alettiin puhumaan, niin hypätäänpäs suoraan anaerobiselle kynnykselle. Noita VK-lenkkejä tulee vedettyä silloin tällöin ja yleensä kone alkaa piiputtaa n. puolen tunnin kohdalla, kun olen jossain 80-85% tienoilla maksimisykkeestä. Tai ainakin luulen olevani, kun ei ole koskaan tullut noita kynnyksiä oikeasti mitattuna. Toissapäivänä lähdin vain juoksemaan ja meno tuntui ihan mukavalta enkä juuri tuntenut mitään uupumusta tms., vaikka iltapalasta olikin vasta pari tuntia. Dataa tutkiessani huomasin, että olin about koko lenkin (hiukan päälle 6 km) anaerobisella alueella. Eli kaiken järjen mukaan mun olisi pitänyt hädin tuskin jaksaa himaan asti, kuten normaalisti on ollut tapana. Vauhti tosin ei ollut mun normaalia VK-vauhtia (6 min/km vs. 5:30 min/km). Onko tää vaan niitä juttuja, että joskus kulkee ja useimmiten ei? Yleensä mulla kyllä syke ja vauhti korreloi aika tarkasti normaalioloissa. Ja varsinkin syke ja uupumus korreloivat.

Niin paljonko sun keskisyke oli maksimista tällä lenkillä?
 

Fordél

Jäsen
Karvan päälle 80% muistaakseni. Eli teoriassa mun piti olla hapoilla, kuten yleensäkin samoilla sykkeillä.

Yksilöllisiä juttuja tottakai, mutta noilla prosenteilla maksimisykkeestä juostessasi olet todennäköisesti ollut vielä anaerobisen kynnyksen alapuolella. Olet ollut vauhtikestävyysalueella, mutta et anaerobisella kynnyksellä tai sen yli. Näin ollen mielestäni ei ole ihmeellistä, että olet pystynyt juoksemaan sen kuusi kilometriä ilman, että olet ollut ihan hapoilla. Esim. itsellä maksimisyke on jotain 189-190. Mulla toi noin 80 % tarkoittaa noin 152 sykettä, mikä on pikkasen alle mun vauhtikestävyysalueen puolivälin tienoon (vk-alue mitattuna noin 145-165). Jollain 155 sykkeellä juoksen yleensä noi pidemmät tasavauhtiset VK-lenkit, mikä tarkoittaa esim. 8-10 km eikä niissä nyt olla mitenkään vielä hapoilla.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Yksilöllisiä juttuja tottakai, mutta noilla prosenteilla maksimisykkeestä juostessasi olet todennäköisesti ollut vielä anaerobisen kynnyksen alapuolella. Olet ollut vauhtikestävyysalueella, mutta et anaerobisella kynnyksellä tai sen yli. Näin ollen mielestäni ei ole ihmeellistä, että olet pystynyt juoksemaan sen kuusi kilometriä ilman, että olet ollut ihan hapoilla.
Pointti olikin siinä, että aina ennen noilla sykkeillä olen ollut hapoilla. En usko, että anaerobinen kynnykseni olisi yhtäkkiä pompsahtanut.
 

Fordél

Jäsen
Pointti olikin siinä, että aina ennen noilla sykkeillä olen ollut hapoilla. En usko, että anaerobinen kynnykseni olisi yhtäkkiä pompsahtanut.

Vauhtikestävyystreenithän kuitenkin parantavat sun kykyä poistaa lihaksiin syntyvää maitohappoa, joten voi olla, että olet vain yksinkertaisesti kehittynyt.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Tottahan toki kynnyksiä ja vauhteja pystyy kehittämään, mutta kyllä VK-vauhti on vauhti, joka asettuu aerobisen ja anaerobisen kynnyksen väliin. Eli sen alarajana on vauhti, jossa maitohappoa alkaa kehittymään lihaksiin, mutta maitohappo pystytään kuljettamaan pois lihaksista (=aerobinen kynnys). Ylärajana on vauhti, jossa maitohappoa kehittyy lihaksiin nopeammin kuin sitä pystytään kuljettamaan pois (anaerobinen kynnys), minkä myötä ennemmin tai myöhemmin väsyy. Yksilöllisiä asioita toki, mutta ei se VK-vauhti ole sentään VK-vauhtia, näytti syke mitä tahansa.

Niin ei minulle nämä kynnykset ole mitenkään outo käsite, mä olen käynyt useamman kerran Pajulahdessa tekemässä pyöräergolla suoran maksimaalisen hapenkulutus testin jossa katsotaan kynnyssykkeet ja -tehot (PK1, PK2, VK1, VK2, MK) sekä mitataan maksimaalinen hapenottokyky, testi tehdään hyytymiseen asti. En ole tehnyt testiä juosten mutta siinä tuo kynnysteho lukema korvautuu juoksuvauhdilla.

En myöskään väitä että sinun VK vauhtisi olisi minun VK vauhtini vaan että olen antanut itselleni kertoa että jos sinulla tai minulla on tiedossa omat VK vauhdin rajat, niin se VK vauhti on VK vauhti vaikka sykkeesi ei siellä määritellyissä VK-rajoissa menisikään. Eli käytännön esimerkkinä mitä tarkoitan. Esimerkiksi kuumissa olosuhteissa, pitkäkestoisessa suorituksessa tasamaalla se VK vauhti on sama vaikka sykkeesi suorituksen kestäessä rasituksessa nouseekin, samoin kuuma ilma rasittaa enemmän (lisää elimistön tarvetta viilentää itseään) joka nostaa sykettä. Eli jos treenaat vain sykerajoilla niin todellisuudessa pitkäkestoisessa treenissä tehot/vauhti laskee loppua kohti kun syke nousee rasituksen kasvaessa. Hyvä treeni sen sijaan pitäisi ennemminkin olla nousujohteinen, tehot/vauhti kasvaa siis loppua kohti (tietenkin poislukien loppuverryttely jossa tehoja/vauhtia tietoisesti tiputetaan PK1 alueelle).
 
Viimeksi muokattu:

Fordél

Jäsen
En myöskään väitä että sinun VK vauhtisi olisi minun VK vauhtini vaan että olen antanut itselleni kertoa että jos sinulla tai minulla on tiedossa omat VK vauhdin rajat, niin se VK vauhti on VK vauhti vaikka sykkeesi ei siellä määritellyissä VK-rajoissa menisikään. Eli käytännön esimerkkinä mitä tarkoitan. Esimerkiksi kuumissa olosuhteissa, pitkäkestoisessa suorituksessa tasamaalla se VK vauhti on sama vaikka sykkeesi suorituksen kestäessä rasituksessa nouseekin, samoin kuuma ilma rasittaa enemmän (lisää elimöstön tarvetta viilentää itseään) joka nostaa sykettä. Eli jos treenaat vain sykerajoilla niin todellisuudessa pitkäkestoisessa treenissä tehot/vauhti laskee loppua kohti kun syke nousee rasituksen kasvaessa. Hyvä treeni sen sijaan pitäisi ennemminkin olla nousujohteinen, tehot/vauhti kasvaa siis loppua kohti (tietenkin poislukien loppuverryttely jossa tehoja/vauhtia tietoisesti tiputetaan PK1 alueelle).

Niin ei tietenkään sinun VK-vauhti ole minun VK-vauhtini, sehän on päivänselvää.

Sitten tuosta lihavoimastani kohdasta käsitykseni on erilainen tai sitten en vain ymmärrä kirjoittamaasi. Mutta siis kun kuumuudessa syke nousee, VK-vauhti ei pysy välttämättä enää samana. Jos olen pystynyt juoksemaan normiolosuhteissa VK-alueella vaikka vauhtiskaalalla 5.30-4.40 niin esimerkiksi kuumissa olosuhteissa ja sykkeen noustessa tuo skaala ei ole enää sama vaan esimerkiksi 5.45-4.55.

Se on tottakai noin kuin kirjoitat, että pitkäkesktoisissa treeneissä vauhti laskee jos on lukkiutunut vain yhteen kapeaan sykealueeseen. Mutta jos lähtee vaikka alkuvaiheessa 155 sykkeellä niin loppuakohden se voi nousta samalla vauhdilla 160 tuntumaan, mutta silti ollaan edelleen VK-alueella.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Sitten tuosta lihavoimastani kohdasta käsitykseni on erilainen tai sitten en vain ymmärrä kirjoittamaasi. Mutta siis kun kuumuudessa syke nousee, VK-vauhti ei pysy välttämättä enää samana. Jos olen pystynyt juoksemaan normiolosuhteissa VK-alueella vaikka vauhtiskaalalla 5.30-4.40 niin esimerkiksi kuumissa olosuhteissa ja sykkeen noustessa tuo skaala ei ole enää sama vaan esimerkiksi 5.45-4.55.

Ei vaan se juoksun VK vauhti on kelistä huolimatta VK vauhti. Itse jo kerroit miten rajat määritetään, ne ei muutu vaikka keli olisi lämpimämpi. Se miksi et pysty kuumissa olosuhteissa juoksemaan nopeammin ei johdu siitä että kuumassa lihaksistoosi jotenkin erittyisi enemmän maitohappoa kuin kylmässä/optimiolosuhteissa ja tämä aiheuttaisi tarpeen tiputtaa juoksuvauhtia. Se juoksuvauhtisi VK alueella nostaa elimistön lämpötilaa nopeammin kuumassa kuin kylmässä ja tämä aiheuttaa lisärasitusta keholle ja kun keho lämpenee enemmän kuin kykenet sitä jäähdyttämään johtaa se siihen että juoksuvauhtisi tippuu luonnollisesti tai joudut tiputtamaan sitä.
 
Viimeksi muokattu:

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Juoksin eräänä vuonna elämäni ensimmäisen puolimaratonin. Aikamoiset sykkeet oli. Tässä listaus paljonko oli sykkeeni milläkin kohtaa:

1 km: 182 (3.31 eka km)
2 km: 186
3 km: 184
4 km: 185
5 km: 187
6 km: 187
7 km: 186
8 km: 189
9 km: 189
10 km: 186
11 km: 187
12 km: 189
13 km: 189
14 km: 184 (pahalta tuntui, piti hiljentää)
15 km: 185
16 km: 186
17 km: 185
18 km: 187
19 km: 191
20 km: 187 (joo, meinasin väsähtää)
21,1 km: 196

Aikaa meni 1 h 28 min ja risat. On se aika kova savotta painaa tuolla sykkeellä lähes 1,5 h. Karmeaa touhua, vaikka maksimisyke olisikin hieman päälle 200. En suosittele puolimaratonia kenellekään! (hymiö)

Tällä viikolla juoksin urheilukentällä satasen vetoja. Se oli paljon kivempaa.
 

Fordél

Jäsen
Ei vaan se juoksun VK vauhti on kelistä huolimatta VK vauhti. Itse jo kerroit miten rajat määritetään, ne ei muutu vaikka keli olisi lämpimämpi. Se miksi et pysty kuumissa olosuhteissa juoksemaan nopeammin ei johdu siitä että kuumassa lihaksistoosi jotenkin erittyisi enemmän maitohappoa kuin kylmässä/optimiolosuhteissa ja tämä aiheuttaisi tarpeen tiputtaa juoksuvauhtia. Se juoksuvauhtisi VK alueella nostaa elimistön lämpötilaa nopeammin kuumassa kuin kylmässä ja tämä aiheuttaa lisärasitusta keholle ja kun keho lämpenee enemmän kuin kykenet sitä jäähdyttämään johtaa siihen että juoksuvauhtisi tippuu luonnollisesti tai joudut tiputtamaan sitä.

Juu puhuimme siis vähän eri asioista eli ihan samaa mieltä, että rajat eivät muutu, mutta kuumuudessa se muuttuu, millä vauhdilla niiden sisällä pystyy juoksemaan. Koin tämän itsekin karvaasti tänä vuonna ekalla maratonilla, joka juostiin kesän siihen mennessä ainoalla hellepäivällä. Ei vaan pystynyt ylläpitämään tavoitevauhtia. Syksyllä kokeiltava viileämmässä uudestaan.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Juu puhuimme siis vähän eri asioista eli ihan samaa mieltä, että rajat eivät muutu, mutta kuumuudessa se muuttuu, millä vauhdilla niiden sisällä pystyy juoksemaan. Koin tämän itsekin karvaasti tänä vuonna ekalla maratonilla, joka juostiin kesän siihen mennessä ainoalla hellepäivällä. Ei vaan pystynyt ylläpitämään tavoitevauhtia. Syksyllä kokeiltava viileämmässä uudestaan.

Juuri näin, absoluuttisesti rajat ei muutu olosuhteiden tai vireystilan mukaan mutta se miten keho pystyy näitä rajoja toteuttamaan erilaisissa olosuhteissa ja vireystiloissa muuttuu. Ja kovaa mennessä vireä mieli on vähintään yhtä tärkeä kuin vireä keho.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Tulkitsenko rivien välistä siis oikein, että rasituksen suuruus on se, mikä kasvaessaan alkaa tuottaa maitohappoa kehoon ja jossain kohtaa raja menee yli siitä, minkä keho pystyy poistamaan. Ja se on vain osatekijä siitä, mikä nostaa sykettäsi kohti noita laskennallisia rajoja? Jos mulla vaikka stressitaso tuo jonkun 5 pykälää lisää sykettä asettuen sinne anaerobiselle kynnykselle, minkä olen kantapään kautta oppinut, olenkin oikeasti vielä saman verran anaerobisen sykkeen alapuolella, mitä maitohappoihin tulee?
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Tulkitsenko rivien välistä siis oikein, että rasituksen suuruus on se, mikä kasvaessaan alkaa tuottaa maitohappoa kehoon ja jossain kohtaa raja menee yli siitä, minkä keho pystyy poistamaan. Ja se on vain osatekijä siitä, mikä nostaa sykettäsi kohti noita laskennallisia rajoja? Jos mulla vaikka stressitaso tuo jonkun 5 pykälää lisää sykettä asettuen sinne anaerobiselle kynnykselle, minkä olen kantapään kautta oppinut, olenkin oikeasti vielä saman verran anaerobisen sykkeen alapuolella, mitä maitohappoihin tulee?

Kyllä, siksi juuri syke ei ole kauhean hyvä mittari siihen kun vaikuttaa niin moni muukin asia kuin sen hetken fyysinen rasitus. Juoksun suhteen nuo määritetyt kynnysvauhtirajat on paremmat jos haluaa treenata tietyillä alueilla tietyn tyyppistä treeniä. Pyöräilyssä taas määritetyt tehorajat toimii vastaavasti.
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Midnight Run suoritettu kolme ja puoli minuuttia alle tavoiteajan. Loistava keli, varsin hyvä juoksureitti ja muutenkin toimiva tapahtuma - joskin olen ehkä jäävi arvioimaan, koska tämä oli ensimmäinen virallinen juoksukisa ikinä, mihin olen osallistunut. Kun nyt lisäksi huomioi, että viimeksi on 10km tullut juostua kuusi vuotta sitten (ja sekin Vantaanjoen rantaa käsin mitatulla reitillä), niin olen varsin tyytyväinen. Toivottavasti muilla osallistujilla oli myös onnistunut reissu!
 

Konnamuori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se mikä johtaa.
Itselläni tuli tehtyä debyytti juoksukilpailuissa, kun Levillä juoksin 10km Ruskamaratonissa. Kolme kuukautta sitten en jaksanut juosta kuin 600 metriä putkeen, mutta nyt juoksin 10km aikaan 46.34. Reitti oli kyllä aika rankka, eikä alun nousuista ollut kokemusta. Ei muuta kuin lisää lenkkeilyä ja ensi vuonna uusi ennätys.
 

Konnamuori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Se mikä johtaa.
En ole kyllä melkeimpä kymmeneen vuoteen urheilua harrastanut satunnaisia puulaakipelejä ja lastenvaunulenkkejä lukuunottamatta. Toki sitä ennen painin teini-ikäiseksi asti ja pelasin sitten sählyä. Ilmeisesti minulla on ihan hyvä hapot sietokyky, näin ainakin työkaverin meinasi kun sporttrackerin käppyröitä katsoi. Tupakoinnin lopetin vuoden alussa ja se kyllä on auttanut asiaa.
Kokemattomuuttani juoksin alun viisi kilsaa vähän reilu 22 minuuttiin, niin seuraavat kisat olivat hankalia, varsinkin kun alussa oli hurjimmat nousut. Juoksu on kyllä hieno harrastus, kaikki on itsestäsi kiinni.

Tavoitteeksi voisi laittaa vuoden päähän juosta tuo kymppi vaikka lähemmäksi 40 minuuttia.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ilmeisesti minulla on ihan hyvä hapot sietokyky, näin ainakin työkaverin meinasi kun sporttrackerin käppyröitä katsoi. Tupakoinnin lopetin vuoden alussa ja se kyllä on auttanut asiaa.
Täytyy kyllä olla lahjoja ja tekniikka kunnossa kun noin kovaan suoritukseen olet pystynyt. 40 minuuttia kympillä on varmasti sinulle saavutettavissa. Nytkin olet varmaan parempikuntoisempi kuin 98 % suomalaisista? :) Aika hyvin 3 kuukauden treenillä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös