Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[Midnight Rambler]

Jos satut oleilemaan Varsinais-Suomessa, niin lokakuun lopulla juostaan Kaarinan Syysmaraton. Reitti on tasainen ja nopea, matkoina 10km, puolimaraton ja maraton, suosittelen. Viime vuonna ilmakin oli likimain täydellinen tapahtumalle.

(linkki Kaarinan Syysmaratonin sivulle)

Kiitti tipistä. En ole V-Suomessa, mutta saisin kyllä Turusta sohvamajoituksen koska vaan. Täytyy harkita..

 

[-pasi-]

Tässä mietin nyt kun on "rahaa" niin pitäisi varmaan uudet juoksukengät käydä ostamassa. Vanhat ostin joskus vähän "arvalla" intersportissa jokunen vuosi sitten joten varmaan nyt kun tosissaan yrittää vähintään se puolikas tänävuona juosta niin noihin voisi panostaa vaikka nyt ihan suoraan ei nuokaan nyt niin pahat jalkaan ole. Lättäjalathan mulla vähän on ja penikkatauti myös iskee välillä vasempaan jalkaan sääriluun tuntumaan välillä, tosin muutamaan vuoteen oireet on olleet melko vähäisiä.

Olen myös harkinnut erikoispohjallisia sillä muistaakseni pienempänä todettiin, että toinen jalka on aavistuksen toista jalkaa pitempi ja jo silloin todettiin että erikoispohjalliset kenkiin suositellaan. Tosin itsellä ei ole hajua oikein missä noita pohjallisia voisi käydä teettään kun jotenkin googlenkin kautta tietoa tuntui vähän olevan ja paljonko hinnat on.

Varmaan näin harrastuksen alkuaikoina ja ehkäpä hieman "ylipainoisena" 90kg 175kg 21v niin varmaan ehkä enemmän kannattaa panostaa hyviin peruskenkiin eikä mihinkään rullaaviin kenkiin?

 

[Fordél]

Varmaan näin harrastuksen alkuaikoina ja ehkäpä hieman "ylipainoisena" 90kg 175kg 21v niin varmaan ehkä enemmän kannattaa panostaa hyviin peruskenkiin eikä mihinkään rullaaviin kenkiin?

Kyllä se varmasti näin on. Eli jos vasta alottelee, on ylipainoa ja kun todennäköisesti on kanta-akeltaja niin silloin kengissä on oltava riittävä vaimennus kannassa. Sitä on tietty mahdoton tältä istumalta sanoa, että tarviiko olla jäykkä kenkä, pronaatiotukia jne. Selviää varmasti kaupassa. Sitten kun paino tippuu ja juoksu alkaa kulkemaan niin voi ostaa toiset rullaavammat ja vähemmän vaimennetut kengät.

 

[Jeffrey]

Minä (ja fysiot) lähtisin - riippuen tilanteesta, sillä voivat olla myös tyhjää huonompia. Jos niiden perusteella myydään esim. ylipronaatioon kenkiä, se usein hajottaa jalat pahemmin kuin se vaimentamaton lättäpohja peruskenkä.

Testeistä on paha sanoa muualta kuin sieltä mistä itsellä on paras kokemus.

Itse olen jonkin asteinen urheiluväline nörtti. Ja onhan noita tullutkin myytyä useampi vuosi. Omalla työpaikallani testaukseen ja testaustietämykseen panostetaan kunnolla. Ja ylpeydellä voinkin sanoa, että olen töissä Suomen suurimmassa juoksukenkä myymälässä, ja nimenomaan juoksukenkien parissa.

Apuväline teknikot, fyssarit (tietämättömät sellaiset), sekä usea lääkäri aiheuttaa meidän työhön erittäin paljon kitkaa. Meillä on käytännössä kaikki myyjät yliopistotasolla opiskelevia urheilussa koko ikänsä mukana olleita koulutettuja pirun kovia myyjiä. Joilta lähes kaikilta saat loistavaa palvelua. Edes moni lääkärin papereilla analyysejä antava ei tunne juoksua tai välineitä niin tarkasti, että heillä olisi varaa antaa näihin suosituksia. Esimerkki tilanteena vuoden takaa 11 vuotias jääkiekkoa pelaava poika, jonka isä tuli hakemaan lääkärin suosituksesta maksimituettuja kenkiä kasvuvaiheessa olevan pojan lötkö nilkkoihin. Kieltäydyin myymästä ja isä lähti hakemaan kenkiä toisesta myymälästä. Se oikeus hänelle suotakoon.

Myyjiä ei tosiaan pidetä kovin suuressa arvossa antamaan analyysejä. Itselläni kokemus urheilusta on: Jalkapallo 12 vuotta, jääkiekko 10 vuotta sekä sitten tietenkin läjä harrastuksia joita silloin tällöin (eli ei viikottain) tulee harrastettua. Työkokemusta alalla 4 vuotta. Jonka aikana meille on pidetty luentoja äkkiseltään laskettuna useampi sata tuntia, koskien esimerkiksi kenkiä ja ihmisen anatomiaa. Tähän päälle kymmeniä tuhansia työtunteja jonka aikana olen etsinyt ja tutkinut asiakkaalle sopivaa kenkää. Lisäksi tänä aikana olen myynyt juoksukenkiä useita kymmeniä tuhansia kappaleita, useille kymmenille tuhansille eri asiakkaille. Eikä varmasti tarvitse mainita siitä, että tuon neljän vuoden aikana on tullut juostua yli kymmenen tuhatta kilometriä erilaisilla kengillä, alustoilla ja tekniikoilla. Voisinko siis jollain tasolla kutsua itseäni itse oppineeksi? Minun mielestäni asiat oppii tekemällä, näkemällä ja kokemalla. Ei pelkästään kirjasta lukemalla.

Meitä kohtaan tulee tikaria monelta eri puolelta, se on kuitenkin mielestäni vähentynyt viime vuosien aikana. Miksi sitä tikaria sitten tulee? On selvää, että kaikkialla ei saa yhtä hyvää ja kunniallista palvelua kuin meiltä. Olen itsekin korjaillut muiden myymälöiden myymiä täysin vääränlaisia kenkiä. Suuri syy on kuitenkin myös se, että loistavat juoksukenkä myyjät tekevät apuväline teknikoista ja fysioterapeuteista tarpeettomia, ainakin mitä tulee juoksemisen oheistoimintoihin.

Meidän myymälässä asioi useampi Suomen huippu fyssareista. Ja tuovat vielä asiakkaansa ja tuttavansakin hakemaan meiltä kenkiä. Nämä kyseiset fyssarit sitten kiinnittävät enemmän huomiota asiakkaansa kehon anatomiaan juoksutilanteessa. Ja jättävät kenkä hommat meille.

Mikäli haluat itsellesi sopivat juoksukengät, älä osta alennuslavoilta. Vaan varaa itsellesi aikaa ja mene urheiluliikkeeseen. Haluan uskoa, että suurimmasta osasta liikkeitä saa jo tänä päivänä varsin hyvää palvelua. Juoksukengän ollessa yksi alaa vahvimmin ylläpitävistä tuote kategorioista. Myyjältä kannattaa myös kysellä ja tiedustella, sekä etenkin kuunnella myyjää. Kyllä sä huomaat jos myyjä ei tiedä asioista.

Mitä itse testaukseen ja kenkään tulee, niin siinä on niin monta muuttujaa, että aina vain ei voi osua nappiin. Kengän istuvuus on sen tärkein ominaisuus ja esimerkiksi ylipronatoiva jalka todennäköisesti voi paremmin hyvin istuvassa neutraalissa kengässä, kuin huonosti istuvassa tuetussa kengässä. Tämä nyt antaen esimerkkiä siitä, että edes hyvin testaamalla ei saada aina oikeaa kenkää. Mikäli ei tunneta kenkiä ja niiden ominaisuuksia tarpeeksi hyvin. Minä esimerkiksi en usko, että kovinkaan moni fysioterapeutti tuntee kenkiä kovinkaan hyvin.

Itse esimerkiksi olen myynyt lukemattomia määriä kenkiä sellaisille asiakkaille jotka ovat tulleet fysioterapeutilta tietty analyysi hallussaan. Useinmiten tällaisille asiakkaille tulee myytyä erilaiset kengät, kuin mitä fysioterapeutti on suositellut. Tärkeintä kengässä on se miten se istuu jalkaan ja miten jalka toimii sen kengän kanssa. Ei kyse ole puhtaasti ominaisuuksista.

Tottakai myönnän, että edes me, tai minä ei aina pystytä myymään asiakkaalle aivan oikeanlaisia kenkiä. Mikäli kuitenkin asiakas kuitenkin valitsee myyjän hänelle suositteleman kengän ja koon. Olemme usein vastanneet myös siitä mikäli kenkä ei jostain syystä toimi kyseisellä henkilöllä. Epävirallisen tilaston mukaan yksi kymmenestätuhannesta meiltä ostetusta ja myyjän suisittelemasta juoksukengästä tulee meille epätyytyväisen asiakkaan kera takaisin. Siis jos lasketaan mukaan ainoastaan ns. epäsovivan kengän tapaukset.

Haluan vielä muistuttaa sen, että valtaosassa tapauksissa joissa juoksia kokee juoksevansa vääränlaisella kengällä. Hän käyttää kenkää väärin. Yleisin virhe on nauhojen virheellinen solmiminen. Myös juoksijoiden vanhat pinttyneet käsitykset ovat suuri syyllinen. Meidän on huomattavasti helpompi myydä harrastusta aloittelevalle juoksijalle oikeanlaiset välineet, kuin 20 vuotta tietyllä kengällä juokseelle harrastajalle. Tämä tosin pätee varmasti muuallakin: Jos olet 20 vuotta ajanut Audilla, niin et vaihda sitä Mercedekseen vaikka Mercedes olisikin sinulle sopivampi.

Loppukaneettina: Juoksukengän tehtävä ei ole poistaa juoksusta aiheutuvaa kehon rasitusta ja kulutusta. Oikeanlaisen juoksukengän tehtävänä on minimoida juoksun tuomat vaivat. Juoksu on raskas, kehoa ja varsinkin niveliä kovaa rasittava urheilumuoto. Vaikka sinulla olisi kuinka täydelliset kengät tahansa. Jos juokset tarpeeksi paljon, sinulle tulee juoksulle tyypillisiä jalkavaivoja.

 

[Midnight Rambler]

Onkos noille Niken Pegasuksille muuten mitään muiden valmistajien lähes vastaavia kenkiä tarjolla ja mihin hintaan? Mä kun en näistä ainakaan vielä niin paljoa tajua, eikä viitsisi mennä vain yhden kortin varassa ostoksille.

 

[Fordél]

Onkos noille Niken Pegasuksille muuten mitään muiden valmistajien lähes vastaavia kenkiä tarjolla ja mihin hintaan? Mä kun en näistä ainakaan vielä niin paljoa tajua, eikä viitsisi mennä vain yhden kortin varassa ostoksille.

No kenties Asics Nimbus tai Cumulus voisivat olla vaihtoehtoja eli nekin ovat neutraaleja eivätkä ole erityisen kiertojäykkiä. Ero Pegasukseen tulee ominaisuuksissa ehkä siinä, että ko. Asicsin mallit ovat vielä paremmin vaimennettuja ja askelluksessaan pehmeämpiä, mutta toisaalta ehkä vähän jopa tunnottomia. Pegasus on mun tuntemuksien mukaan myös vähän löysempi kenkä. Hinnaltaan Asicsit ovat myös kalliimpia ellei satu sitten löytymään alelaarista.

Mutta kun astelet urheilukauppaan niin varmasti sieltä osaavat neuvoa paremmin.

 

[Jeffrey]

No kenties Asics Nimbus tai Cumulus voisivat olla vaihtoehtoja eli nekin ovat neutraaleja eivätkä ole erityisen kiertojäykkiä. Ero Pegasukseen tulee ominaisuuksissa ehkä siinä, että ko. Asicsin mallit ovat vielä paremmin vaimennettuja ja askelluksessaan pehmeämpiä, mutta toisaalta ehkä vähän jopa tunnottomia. Pegasus on mun tuntemuksien mukaan myös vähän löysempi kenkä .

Cumulus ja etenkin Nimbus on melko kaukana Pegasuksesta ominaisuuksien valossa. Asicsilta jos haluaa löytää niin Pulse lienee lähimpänä. Asicsin uudesta 33 mallistosta löytyy myös esimerkiksi Volt, joka on välipohja ratkaisultaan hyvinkin lähellä Pegasusta.

Brooksin Summon ja Adidaksen Glide on hyvin lähellä Pegasusta perus speksien valossa. Nämä kengät eroavat toisistaan lähinnä materiaaleiltaan ja istuvuudeltaan. Eroja kengistä löydät varmasti, mutta ne on perus ominaisuuksiltaan melkolailla identtisiä.

Eli jos haluat Pegasusta vastaavan kengän, kokeile sen lisäksi: Asics Volt 33, Asics Gel-Pulse, Adidas Glide sekä Brooksin Summon. Kyseiset kengät pitäisi löytyä ainakin isoimmista liikkeistä.

Jos haluat aavistuksen kevyempää kenkää suosittelen kokeilemaan Adidakselta sekä Bostonin että Aegiksen. Molemmat loistavia kenkiä. Pegasukseen verrattuna, ovat aavistuksen vähemmän vaimennettuja, kevyempiä, rullaavampia ja hivenen kiertojäykempiä (suojaa jalkaa aavistuksen paremmin).

Jos haluat vaimennetumpaa niin sitten se menee tuonne Cumuluksen, Nimbuksen ja muilta valmistajilta vastaavien kategorioiden tuotteiden sovitteluun.

 

[Ruutuässä]

Vajaa pari viikkoa aikaa Tukholman maratoniin ja viikonlopun kisareissun jäljiltä vikalista on aika pitkä: vasemmassa nilkassa pehmytkudosvamma, oikeassa akillesjänteessä tulehdus, oikeassa kädessä jännetuppitulehdus, vasen polvi muuten vaan arka, vasemmassa jalassa asvaltti-ihottumaa pari kämmenen kokoista aluetta ja yksi kylkiluu murtunut. Saa nähdä, miten näistä palautuu ja pystyykö maratonia edes juoksemaan. Mutta ei sen helppoa aina tarvitse ollakaan.

 

[Kuoppis]

Ruutuässälle paranemisia. Itellä oli kans nyt 2 viikkoo selkä niin kipeänä ettei kehdannu salille tahi lenkille lähtee. Tätä ennen oli kiireinen viikko ettei kerenny silloinkaan. Tänään päätin käydä testaamas miten selkä kestää juoksua ja hyvinhän se kesti. Ei oo moneen aikaan ollu niin hyvä fiilis ku parin kilometrin jälkeen hienossa säässä laittaa jalkaa toisen eteen. Tämänhän takia tätä tehdään...

 

[mice]

HCR jäi väliin flunssan ja kuumeen takia ja itse asiassa taudin takia tässä oli yhteensä 3 viikon paussi juoksusta. Lauantaina tuli juostua ensimmäinen tunnin lenkki tauon jälkeen ja eilen juoksin sitten 2h14min lenkin. Pituutta taisi tulla 21,8km. Nyt otti kyllä koville, eipä olla vielä ihan sairautta edeltävässä kunnossa. Äkkiä pitäisi kuitenkin kuntoon päästä, jos meinaa kesäkuussa juosta puolikkaan ennätysvauhtiin.

 

[Crick]

Tuli hommattua tuossa sykemittari (Garmin Forerunner 610) ja sen avulla on tarkoitus lähteä nostamaan kuntoa. Aikaisempaa lenkkeilytaustaa löytyy hieman, mutta nykykunto on kaukana vanhasta. Kysynkin nyt, että mikä olisi hyvä sykealue, jolla lähteä alkuun liikkeelle?

 

[Fordél]

Tuli hommattua tuossa sykemittari (Garmin Forerunner 610) ja sen avulla on tarkoitus lähteä nostamaan kuntoa. Aikaisempaa lenkkeilytaustaa löytyy hieman, mutta nykykunto on kaukana vanhasta. Kysynkin nyt, että mikä olisi hyvä sykealue, jolla lähteä alkuun liikkeelle?

Sykealueet ovat yksilöllisiä, joten sitä on aika mahdotonta sanoa. Pitäisi ensin selvittää sun maksimisyke, josta voitaisiin sitten määritellä sulle eri sykealueita. Toki maksimisyke voidaan laskea iästä, mutta se antaa vain suuntaa antavan tuloksen. Jos nyt kuitenkin jonkinlaisen karkean yleistyksen heittää niin se aerobisen ja anaerobisen treenamisen raja voisi mennä 140 hujakoilla, joten painottaisin sen alapuolelle jääviä peruskestävyyslenkkejä. Toinen nyrkkisääntö on neljän P:n sääntö eli tommosilla lenkeillä Pitäisi Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta, jolloin lenkin taso on ok.

Itsellä on menossa maratoniin tähtäävässä treeniohjelmasa tällä hetkellä seuraavanlaiseinen jakso:

1,5 h peruskestävyyslenkki (sykealue 120-140)
intervallitreeni (sykealue 120-160)
1 h vauhtileikittely (kaikki sykelalueet)
2 h peruskestävyyslenkki (sykealue 120-140)
+yksi minkä tahansa tyylinen lenkki jos sopii viikon muuhun ohjelmaan

 

[scholl]

Tuli hommattua tuossa sykemittari (Garmin Forerunner 610) ja sen avulla on tarkoitus lähteä nostamaan kuntoa. Aikaisempaa lenkkeilytaustaa löytyy hieman, mutta nykykunto on kaukana vanhasta. Kysynkin nyt, että mikä olisi hyvä sykealue, jolla lähteä alkuun liikkeelle?

Ei sitä sykkeillä juosta. Moni juoksee aluksi liian kovaa ja liian lyhyitä matkoja, mutta kuten edellä sanottiin niin sykkeet ovat yksilöllisiä ja liikaa mittareita ei kannata tuijottaa. Jos kunto on huono niin perus pk:ta ei ole häpeä tehdä reippaasti kävellen tai polkupyörällä. Toki sykemittarista huomaa kunnon kehittymisen, mutta en lähtisi todellakaan syke edellä puuhun kapuamaan, vaan kokeilisin tehdä nyt pari kuukautta lenkkejä sen suhteen, miltä tuntuu. Välillä vähän kovempaa ja välillä vähän hiljempaa. Sitten se peruskunto on kohonnut niin voidaan ajatella jonkinlaista systemaattisempaa otetta tuohon.

 

[Mehtänucco]

Jälleen kerran kyselisin asiasta enemmän tietäviltä neuvoa. Eli homman nimi on sellainen, että työnkuva on tällä hetkellä taimien istutusta ja metsän raivausta. Tämä siis tarkoittaa 6-8 tunnin kävelemistä metsässä joka työpäivä.
Kysymys kuuluukin, että mikä olisi järkevin tapa lenkkeillä tämän ohella? Jotenkin tuntuisi järkevältä, että pitkien lenkkien tekeminen ei kannata, vaan kannattaisi vetää enemmän lyhyempiä ja kovempivauhtisimpia juoksuja. Juurikin sen perusteella, että päivässä niitä kilometrejä tulee monia.
Jälleen kerran tavoitteena olisi puolimaraton syksyllä jossain vaiheessa jossain päin Suomea.(ollut tavoitteena jo parina vuotena, mutta mielenheikkouttani en ole saanut aikaiseksi) Palveleeko tämä työ sitä tavoitetta, vai vaikeuttaako? Eli tuleeko liikaa rehkittyä jos tuohon vielä lenkkeilee säännöllisesti? Peruskunto kuitenkin on hyvä(coopper 3000m) ja noita metsähommia on tullut tehtyä menneinä vuosina ennenkin.

 

[ms.qvist]

Ostin eilen Suomalaisesta kirjakaupasta Haruki Murakamin teoksen "Mistä puhun kun puhun juoksemisesta" toivoen, että kirja inspiroisi minua aloittamaan vakavastiotettavaman kuntoilun, jonka seurauksena kuntoni todellakin kohenisi selkeällä tavalla.

Kävelyn laskin pois laskuista, koska ulkoilu koiran kanssa riittää kävelystä päivittäin. Pyöräilen töihin ja takaisin, siitä tulee sellaiset 16 km, ja olen myös huomannut, että pyörällä saan "sitkutella" vaikka kuinka ennen kuin siitä alkaa olla hyötyä - joten kiinnostus siihenkin on varsin vähäistä. Niinpä ajattelin ryhtyä juoksemaan säännöllisesti. Tänään kävin sitten ensimmäistä kertaa juoksemassa lähemmäs kymmeneen vuoteen, havaiten sen, että kuntoni on huonompi kuin oletinkaan. Mutta koetan päättäväisesti jatkaa kuntoilua tällä linjalla ja katsoa kuinka paljon edistyn tulevien kuukausien kuluessa - ja vuosien. Toivon nimittäin, että jaksaisin harrastaa aktiivista juoksemista ja kuntoilua enemmän kuin yhden kuukauden verran... Mutta lähtötaso on huolestuttavan heikko. Kolme kilometriä ja aivan poikki ja jalat hyytelöä, ja polviin sattui niin pirusti, etenkin leikattuun polveen. Katsotaan onko ketjuun raportoitavaa tulevien viikkojen ja kuukausien aikana.

vlad.

 

[Fordél]

Tänään kävin sitten ensimmäistä kertaa juoksemassa lähemmäs kymmeneen vuoteen, havaiten sen, että kuntoni onhuonompi kuin oletinkaan. Mutta koetan päättäväisesti jatkaa kuntoilua tällä linjalla ja katsoa kuinkapaljon edistyn tulevien kuukausien kuluessa - ja vuosien. Toivon nimittäin, että jaksaisin harrastaa aktiivista juoksemista ja kuntoilua enemmän kuin yhden kuukauden verran... Mutta lähtötaso on huolestuttavan heikko. Kolme kilometriä ja aivan poikki ja jalat hyytelöä, ja polviin sattui niin pirusti, etenkin leikattuun polveen. Katsotaan onko ketjuun raportoitavaa tulevien viikkojen ja kuukausien aikana.

vlad.

Tällaisissa tapauksissa suosittelen ottamaan alun hyvin hyvin rauhallisesti. Älä lähde ahnehtimaan liikaa vaan ota lenkkiin mukaan kävelyä eli vuorottele juoksun ja kävelyn kanssa. Juokset vaikka pari minsaa ja sitten kävelet pari minsaa. Tai juokset 500m ja kävelet 500m. Näin vuorottelet kunnes jossain vaiheessa lenkit alkaa muuttua yhtämittaiseksi juoksuksi. Ja muista, että nyt on ihan turha miettiä yhtään vauhtia vaan juokse ihan rauhassa koittaen kasvattaa juoksun pituutta eikä vauhtia. Voit hyvin ottaa myös pitkiä kävelylenkkejä mukaan harjoitteluun.

Joka tapauksessa todella hienoa, että olet saanut kipinän juoksuun ja toivottavasti se kestää. Jos oikein muistan niin olet kirjoitellut aika paljon tonne debressio-ketjuun, joten olisi mielenkiintoista kuulla onko juoksulla jatkossa vaikutuksia näihin juttuihin. Eli jos huomaat jotain eroa henkisessäkin jaksamisessa niin olisi mielenkiintoista kuulla raporttia siitä, mikäli olet innostunut asiasta kirjoittamaan.

 

[ms.qvist]

Joka tapauksessa todella hienoa, että olet saanut kipinän juoksuun ja toivottavasti se kestää. Jos oikein muistan niin olet kirjoitellut aika paljon tonne debressio-ketjuun, joten olisi mielenkiintoista kuulla onko juoksulla jatkossa vaikutuksia näihin juttuihin. Eli jos huomaat jotain eroa henkisessäkin jaksamisessa niin olisi mielenkiintoista kuulla raporttia siitä, mikäli olet innostunut asiasta kirjoittamaan.

Lupaan päivittää aina silloin tällöin etenemistäni lenkkeilyn saralla. Pyrin tiedostamaan omat rajani, mutta samalla voin tunnustaa, että eräs ongelmani on se, että minulla ei ole kuin kaksi vaihdetta olemassa: on ja off.

Parhaimmillani olen juossut cooperissa yli 3200 metriä ja kun vertaan tämänhetkistä kuntoani siihen niin tottahan tämä nolottaa ja toivoisin päöäseväni suht' pikaisesti siihen kuntoon etten nyt läkähdy muutaman kilometrin juoksemisen jälkeen, mutta siihen kuntoon, jossa olin edes kymmenen vuotta siten pääsemiseen mennee aikaa runsaasti. Tuolloin olin sellaiset 15 kiloa kevyempi ja nykyistä lihaksikkaampi, jokainen voinee päätellä, että missä nykyinen painoni sijaitsee. Hävettää katsoa itseä peilistä, mutta kenties jo vuoden kuluttua tilanne on toinen, jos siis jaksan treenata säännöllisesti ja jos treenaus etenee johdonmukaisesti kohden parempia tuloksia.

vlad.

 

[scholl]

Lupaan päivittää aina silloin tällöin etenemistäni lenkkeilyn saralla. Pyrin tiedostamaan omat rajani, mutta samalla voin tunnustaa, että eräs ongelmani on se, että minulla ei ole kuin kaksi vaihdetta olemassa: on ja off.

On ja off on ihan hyvä lähtökohta juoksuun. Et todennäköisesti tule olemaan silloin mikään "kahden tunnin puolimaratoonari", vaan tuloksia on luvassa hyvinkin nopeasti. Parempi täysillä on kuin haluttomasti puolivaloilla.

 

[Fordél]

On ja off on ihan hyvä lähtökohta juoksuun. Et todennäköisesti tule olemaan silloin mikään "kahden tunnin puolimaratoonari", vaan tuloksia on luvassa hyvinkin nopeasti. Parempi täysillä on kuin haluttomasti puolivaloilla.

No eihän kahden tunnin puolimaratoonarissakaan ole mitään vikaa. Mun mielestä juoksun yksi hienouksista on juuri siinä, että sitä voi harrastaa helposti juuri niistä omista lähtökohdista ja asettaa tavoitteet niiden mukaan. Osalle tavoite voi olla vaikka 1.30 alitus puolimaratonilla, toiselle 2.10 aika ja jollekin maratonin juokseminen kunniakkaasti läpi. Osa juoksee ilman kilpailuja vain omaksi huvikseen. Pääasia on se, että vaihde olisi koko ajan on-asennolla eikä liiallinen into, suorituspaineet, loukkaantumiset jne. käännä sitä off-asennolle.

 

[gege dA mAn]

Muutaman vuoden tauon jälkeen olen löytänyt takaisin lenkkipoluille ja lenkitkään ei ole enää sellaista pakkopullaa, mitä on joskus aiemmin ollut. Lenkkeilyn tavoitteena on tietysti pitää kuntoa yllä ja samalla kehittää sitä. Salibandya tulee harrastettua ja sitä kautta on vauhtikestävyys suht hyvässä kunnossa, mutta peruskestävyys on vielä suht heikoilla kantimilla. Sen suurempia tavoitteita ei tällä hetkellä ole, mutta olisihan se kiva jaksaa kentällä juosta enemmän ja kovempaa, joten jonkinlaisia vinkkejä harjoitteluun kaipaisin enemmän tietäviltä. Mahdollisesti tulevaisuudessa eli ehkä ensi vuonna esimerkiksi puolimaraton voisi olla hyvä tavoite, eri asia sitten millaisella ajalla läpäistynä.

Lenkkeilyä tulee harrastettua näin kesäaikaan pari kertaa viikossa ja siihen päälle vielä kerran tai kaksi jotain muuta liikuntaa, kuten uintia, tennistä tms. Tähän asti olen juossut 7-10 kilometrin lenkkejä suunnilleen 5,5-6 minuutin kilometrivauhdilla ja se tuntuu luontevimmalta, sillä en osaa juosta tarpeeksi hiljaa, vaikka ilmeisesti se olisi parempi tapa kehittää peruskestävyyttä. Lenkkien loppupuolella alkaa olee hengittäminen sen verran raskasta, ettei puhuminen olisi enää kovin helppoa juostessa. Toisin sanoen kaipaisin siis vinkkejä ja ideoita harjoitteluun, jotta pystyisin kehittämään mahdollisimman tehokkaasti peruskestävyyttä ja sitä kautta myös lisää vauhtikestävyyttä.

 

[scholl]

No eihän kahden tunnin puolimaratoonarissakaan ole mitään vikaa. Mun mielestä juoksun yksi hienouksista on juuri siinä, että sitä voi harrastaa helposti juuri niistä omista lähtökohdista ja asettaa tavoitteet niiden mukaan. Osalle tavoite voi olla vaikka 1.30 alitus puolimaratonilla, toiselle 2.10 aika ja jollekin maratonin juokseminen kunniakkaasti läpi. Osa juoksee ilman kilpailuja vain omaksi huvikseen. Pääasia on se, että vaihde olisi koko ajan on-asennolla eikä liiallinen into, suorituspaineet, loukkaantumiset jne. käännä sitä off-asennolle.

Kaikella kunnioituksella, mutta 2.10 ei ole juoksemista.

Useimmat juoksevat omaksi huvikseen, mutta siihen liittyy yleensä myös lenkkeily kilpailujen ulkopuolella, jota kutsutaan vaikkapa termillä harjoittelu. Jos harjoittelee niin tulokset paranevat. Uskon, että ei ikinä lenkillä käynyt sohvaperuna viipyy puolimaratonilla kaksi tuntia tai 2.10, mutta jos käy lenkillä kuten Vlad. nyt kertoo tekevänsä niin alle 1.50 menee nopeasti, eikä 1.30:kään ole mikään mahdottomuus ei niin kauhean pitkän ajan jälkeen, jos joskus on mennyt 3200m cooperissa.

 

[mice]

Kaikella kunnioituksella, mutta 2.10 ei ole juoksemista.

Useimmat juoksevat omaksi huvikseen, mutta siihen liittyy yleensä myös lenkkeily kilpailujen ulkopuolella, jota kutsutaan vaikkapa termillä harjoittelu. Jos harjoittelee niin tulokset paranevat. Uskon, että ei ikinä lenkillä käynyt sohvaperuna viipyy puolimaratonilla kaksi tuntia tai 2.10

Tämä nyt on taas tätä schollin omaa provosointia, mutta että "ei ikinä lenkillä käynyt sohvaperuna" viipyisi puolimaratonilla kaksi tuntia tai 2.10, niin voihan pojat. Kummasti noissa juoksutapahtumissa on porukkaa, joilla aikaa menee selvästi enemmän. Ja kyseinen joukkio kuitenkin on treenannut tapahtumaa varten. Pahimmat sohvaperunat eivät jaksaisi edes kävellä tuota matkaa, oli aikarajaa tai ei.

 

[Fordél]

Kaikella kunnioituksella, mutta 2.10 ei ole juoksemista.

Jos lähdetään pilkkua nussimaan niin jos tuollaisen juoksun aikana molemmat jalat ovat askeltaessa yhtäaikaa ilmassa niin silloin kyse on juoksusta.

No, tietty käytännössä se on sille juoksijalle ihan yksi hailee miten joku muu määrittee juoksemisen. Mun mielestä tuokin on juoksua, sun mielestä ei ole ja jonkun kolmannen mielestä se on ehkä hölkkää.

Useimmat juoksevat omaksi huvikseen, mutta siihen liittyy yleensä myös lenkkeily kilpailujen ulkopuolella, jota kutsutaan vaikkapa termillä harjoittelu. Jos harjoittelee niin tulokset paranevat. Uskon, että ei ikinä lenkillä käynyt sohvaperuna viipyy puolimaratonilla kaksi tuntia tai 2.10, mutta jos käy lenkillä kuten Vlad. nyt kertoo tekevänsä niin alle 1.50 menee nopeasti, eikä 1.30:kään ole mikään mahdottomuus ei niin kauhean pitkän ajan jälkeen, jos joskus on mennyt 3200m cooperissa.

Kaikki nämä ovat mahdollisia, mutta kaikilla on myös omat yksilölliset juttunsa taustalla. Jollakin tapahtuu kehitystä hyvin nopeasti, toisilla vähän hitaammin. Toiset vetää lähes pystymetsästä triathlonin, toiset tekee vuoden töitä puolikkaan läpi juoksemiseen. Ulkopuolisen silmin noita voi ihan vapaasti arvottaa ihan miten haluaa, mutta tärkeää on esim. itsensä voittaminen, itseluottamuksen kasvu ja oma hyvinvointi. Muiden näkökannoilla ja arvostuksella voi pyyhkiä persettä tai ne on vain mukava lisä noihin itse kokemiin juttuihin.

 

[Fordél]

Toisin sanoen kaipaisin siis vinkkejä ja ideoita harjoitteluun, jotta pystyisin kehittämään mahdollisimman tehokkaasti peruskestävyyttä ja sitä kautta myös lisää vauhtikestävyyttä.

Lyhyesti ja ytimekkäästi, peruskestävyyttä treenaat juoksemalla aerobisella tasolla, jota et ilmeisesti nyt tee. Vauhtikestävyyttä taas treenataan juoksemalla anaerobisen rajan kynnyksellä ja pikkasen sen ylikin. Eli jos noita kahta asiaa haluat treenata niin tee erilaisia treenejä ja oikeasti opi juoksemaan tarpeeksi hitaasti, jotta se peruskestävyys paranee. Siihen ei ole kiertoteitä.

Ihmettelen miksi niin monelle ja varsinkin miehelle on ongelma juosta hitaasti. Ainakin mulla noista peruskestävyyslenkeistä tulee paras nautinto, koska niissä pääsee siihen kuuluisaan flow-tilaan. Toki välilä on mukavampi juosta myös lennokkaammin ja antaa kehollekin vähän rääkkiä.

 

[gege dA mAn]

Ihmettelen miksi niin monelle ja varsinkin miehelle on ongelma juosta hitaasti. Ainakin mulla noista peruskestävyyslenkeistä tulee paras nautinto, koska niissä pääsee siihen kuuluisaan flow-tilaan. Toki välilä on mukavampi juosta myös lennokkaammin ja antaa kehollekin vähän rääkkiä.

Kai se omalla kohdalla johtuu lähinnä siitä, että jos on vaikkapa aikaa noin tunnin lenkille, niin haluaa käyttää sen mahdollisimman tehokkaasti juosten mahdollisimman pitkän matkan, mitä siinä ajassa pystyy juoksemaan. Ilmeisesti kannattaisi sitten vaikkapa juosta sen tunnin aikana hieman lyhyempi matka ja matalammilla sykkeillä. Toisin sanoen lopettaisi sen, että pyrkii juoksemaan esim. 10 kilometriä aina vaan nopeammin ja nopeammin.