Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[Fordél]

Kai se omalla kohdalla johtuu lähinnä siitä, että jos on vaikkapa aikaa noin tunnin lenkille, niin haluaa käyttää sen mahdollisimman tehokkaasti juosten mahdollisimman pitkän matkan, mitä siinä ajassa pystyy juoksemaan. Ilmeisesti kannattaisi sitten vaikkapa juosta sen tunnin aikana hieman lyhyempi matka ja matalammilla sykkeillä. Toisin sanoen lopettaisi sen, että pyrkii juoksemaan esim. 10 kilometriä aina vaan nopeammin ja nopeammin.

Jep, nyt ei kannata lähteä tässä kohdin tehokkuusajatteluun vaan monipuoliseen treeniin, jossa erilaiset treenit palvelevat kokonaisuutta. Peruskestävyyttä treenaat kun juokset vaikka sen tunnin aerobisella tasolla eli pystyt koko lenkin ajan "puhumaan puuskuttamatta". Vauhtikestävyyttä taas kehität kun juokset vaikka siinä anaerobisella rajalla, mitä olet varmaankin jo tähän mennessä lenkeilläsi tehnyt.

 

[ms.qvist]

Useimmat juoksevat omaksi huvikseen, mutta siihen liittyy yleensä myös lenkkeily kilpailujen ulkopuolella, jota kutsutaan vaikkapa termillä harjoittelu. Jos harjoittelee niin tulokset paranevat. Uskon, että ei ikinä lenkillä käynyt sohvaperuna viipyy puolimaratonilla kaksi tuntia tai 2.10, mutta jos käy lenkillä kuten Vlad. nyt kertoo tekevänsä niin alle 1.50 menee nopeasti, eikä 1.30:kään ole mikään mahdottomuus ei niin kauhean pitkän ajan jälkeen, jos joskus on mennyt 3200m cooperissa.

Alkuun olen ajatellut parantavani juoksemiseen liittyvää pohjakuntoani käymällä neljä kertaa viikossa lenkillä. Ensin koetan pidentää lenkkejä hiljalleen ja jaksaa juosta pidemmän ja pidemmän matkan yhtämittaisesti ja entistäkin vauhdikkaammin. Kun huomaan, että neljä kertaa viikossa alkaa tuntua liian vähältä, lisään harjoitteiden määrää, mutta en millään yltiöpäisellä tavalla vaan kohtuudella ja muistaen, että on hyvä tehdä muitakin harjotteita. Vaikka pyöräilyä en niin laskekaan harjoitteluksi, niin sitä tulee työmatkojen puitteissa noin 16-18 km per työvuoro ja kesäisin on muutenkin mukava pyöräillä, tosin nyt osa kesän pyörälenkeistä korvautuu juoksulenkkeinä, mutta parempi se, koska eilisen lenkinkin jälkeen - vaikka se ei ollut kauhean pitkä - tuli sellainen tunne, että siitä oli fyysisesti enemmän hyötyä kuin reilun 20 km pyöräilystä.

vlad.

 

[Midnight Rambler]

Tervetuloa vlad aloittelevien juoksijoiden kerhoon. :) Itsekin vasta hiljattain olen tästä lajista innostunut ja nyt muutamaa viikkoa myöhemmin ei malttaisi pysyä pururadoilta poissa ollenkaan. Vaikka alku tässä touhussa on aivan hirveää veren maku suussa puskemista, niin se onneksi helpottaa jo muutaman kerran jälkeen ja tilalle tulee hyvä fiilis siitä, että huomaa kehittyvänsä kerta kerralta paremmaksi. Itsekin aloitin maltilla juosten vain noin kolmea kilometriä kerrallaan, mutta nyt taittuu jo kymmenen aika iisisti ja yritän pitää sen tason toistaiseksi. Omaa kehoa pitää vain kuunnella sen verran, että ei ala ahnehtimaan liikaa, sillä hyytyminen kesken lenkin on aika vittumaista ja puhumattakaan siitä, jos seuraavana päivänä kävely on kivuliasta kuin vanhainkodissa.

Terveisin juuri lenkiltä kotiutunut. Oman kehityksensä huomaa ehkä parhaiten siten, että jos pitää välipäivän "varsinaisesta" juoksemisesta ja käy sen sijaan hieman lyhyemmällä lenkillä, koska entinen tuskien taival ei tunnu enää juuri miltään.

 

[Piikkiperse]

Kaikella kunnioituksella, mutta 2.10 ei ole juoksemista.

Useimmat juoksevat omaksi huvikseen, mutta siihen liittyy yleensä myös lenkkeily kilpailujen ulkopuolella, jota kutsutaan vaikkapa termillä harjoittelu. Jos harjoittelee niin tulokset paranevat. Uskon, että ei ikinä lenkillä käynyt sohvaperuna viipyy puolimaratonilla kaksi tuntia tai 2.10, mutta jos käy lenkillä kuten Vlad. nyt kertoo tekevänsä niin alle 1.50 menee nopeasti, eikä 1.30:kään ole mikään mahdottomuus ei niin kauhean pitkän ajan jälkeen, jos joskus on mennyt 3200m cooperissa.

Vittu mitä paskaa.

Jokainen juoksee juuri sillä nopeudella, joka itselleen on sopivaa. Miten voit väittää, ettei 2.10 puolikkaalla ole juoksemista? Kyllä se on. Vai onko ajatus se, että vain maratonin alle 2.30 juoksevat ovat oikeita juoksijoita?
Ja vähän todellisuudentajua kehiin nyt, jos otat ei ikinä lenkillä käyneen sohvaperunan puolimaratonille, niin ensinnäkin hän tuskin pääsee edes puolimatkaan juosten ja toiseksi vaikka pääsisikin maaliin, niin 9/10 tuollaisista tapauksista tulee maaliin heikommalla ajalla kuin 2.10.
Itse aloitin juoksuharrastuksen viime vuonna ja olin varmasti keskimääräistä paremmassa kunnossa muiden harrastusten ansiosta. Keväästä syksyyn treenasin puolikasta varten tavoitteena alittaa 1.50. Kaikkeni antaneena juoksin hieman alle 1.45.

 

[Pöyristyttävä]

Itsellä meni HCR lahjakkaasti päin sitä itseään loppuajan ollessa surkea 2h38min, kaupan päälle kärsin uskomattoman darran kaltaisen olotilan välittömästi kisan jälkeen kestäen aina tuonne yhteen yöllä jolloin alkoi pikkuhiljaa väri palautua miehen kasvoille. Ei siis mennyt niin kuin elokuvissa tällä kertaa, olen yrittänyt miettiä mikä meni pieleen. Sykkeetkin oli avg 174 (max 189) vaikka vauhti ei päätä huimannut vrt. treenilenkkeihin mitä juoksin ennen tapahtumaa. Mahdollisesti liikaa vaatetta tms muuten huono valmistautuminen. Noh, se siitä.

Eilen kävin sitten testaamassa kympin kuntoani ja ilokseni huomasin että sain puristettua edellisestä ennen HCR:ää juostusta ajasta yli 7min pois lopullisen ajan ollessa 58min. Aamulla tein seuraavan havainnon: oikean jalan jalkapöydässä tuntuu aika ajoin ikävää vihlovaa kipua ikään kuin olisi lenkkarit liian kireällä jalassa vaikka ne ei ole jalassa lainkaan. Onkos kellään palstatoverilla vastaavia tuntemuksia ollut? En oikein tiedä uskaltaako tässä lähteä ihan heti uudelleen repimään lenkkipolulle.

 

[Fordél]

Alotteleville juoksun harrastajille, joilla on kova into treenata juoksua, täytyy korostaa levon merkitystä. Toki se on ihan yhtä tärkeä muistaa myös kokeneempienkin juoksijoiden. En ole mikään kehäkettu, mutten aloittelijakaan ja itselläkin on ollut etenkin juoksuinnon ollessa kovimmillaan (ja on ehkä edelleenkin) ongelmia levon kanssa, mutta on sille nyt pikku hiljaa osannut antaa tilaa.

Perusajatushan on esim. maratonille treenaamisessa, että tärkein lenkki on pitkä peruskestävyyslenkki ja toiseksi tärkein on lepopäivä. Kehitys tapahtuu levossa ja siksi sille on ehdottomasti muistettava antaa tilaa. Eli vaikka kuinka himottaisi lähteä joka päivä lenkille niin ainakin se yksi lepopäivä on hyvä olla ohjelmistossa, miksei kaksikin. Tekee mielummin tuoreena ne viisi harjoitetta kun väsyneempänä 6-7 treeniä.

 

[Vode]

Aamulla tein seuraavan havainnon: oikean jalan jalkapöydässä tuntuu aika ajoin ikävää vihlovaa kipua ikään kuin olisi lenkkarit liian kireällä jalassa vaikka ne ei ole jalassa lainkaan. Onkos kellään palstatoverilla vastaavia tuntemuksia ollut? En oikein tiedä uskaltaako tässä lähteä ihan heti uudelleen repimään lenkkipolulle.

Voi ollakin. Pari tarkentavaa kysymystä. Onko sinulla jalkapöytä lievästi turvoksissa? Itse en ainakaan aikoinaan tajunnut jalan turvonneen ennenkuin vertailin sitä toiseen jalkaan ja huomasin, ettei ihan kaikki jänteet ja suonet näykään toisessa jalassa samalla tavoin.

Itse asiassa työpaikkalääkärikin kysyi, että mistä päättelen jalkapöydän turvonneen kun hän oli taivutellut, painellut jne niitä, ja kun esittelin hänellekin noita jalkoja vierekkäin niin vastaus tuli heti kuin apteekin hyllystä., mutta laitetaan tuo syy vasta sitten jos nämä oireet täsmää.

Toiseksi onko tuo kipu jalkapöydässä tuolla lähellä varpaita?

 

[ms.qvist]

Ehkäpä on tavoitteellisuutta turha miettiä vielä tässä vaiheessa kun ensimmäinen tavoitteeni on yksiselitteisesti kyetä juoksemaan kohtuullisen hyvin useampia kilometrejä ja siitä parantaa niin lenkkien pituutta kuin myös juoksunopeutta. Mutta - jos juokseminen alkaa todella kiinnostaa ja paikkani kestävät sitä (lähinnä polvet epäilyttävät, koska kumpikin niistä on aika huonossa kunnossa) ajattelin asettaa ensimmäiseksi todella tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi kyetä juoksemaan puolimaraton jossain vaiheessa tulevina kesinä. Tänä kesänä en tietenkään kykene siihen mutta tiedä mikä tilanne on vuoden kuluttua jos kaikki sujuu hyvin ja kykenen treenaamaan säännöllisesti ja ennenkaikkea tekemään riittävän pitkiä lenkkejä kasvattaakseni kestävyyttä.

Tänään lenkillä, muutama kilometri juostu ja välillä kävelty kun pumpusta otti niin rajusti. Huomenna uudelleen ennen saunaa.

vlad.

 

[Midnight Rambler]

No niin, uudet juoksukengät käyty vihdoin hakemassa alle. Pegasus-perinteet katkesivat kokojen puutteeseen, mutta kainaloon tarttuivat Adidaksen Glide 4:t ja vieläpä puoleen hintaan(67,5 euroa). Pitää käydä totuttelun merkeissä tekemässä vielä kävelylenkki ennen juoksemisen aloittamista. Kaupan kundi yritti myydä mulle saman mallin uudempaa kenkää(kalliimmalla), koska siinä kuulemma on jokin mikrosiru sisällä, mutta enpä kokenut moista mihinkään tarvitsevani. Pronaatiotestin yhteydessä havaittiin vasemmassa jalassa lievää ylipronaatiota, mutta luultavasti uusien kenkien myötä sekin haitta jää aika vähäiseksi. En siis alkanut mitään pohjallisia tilaamaan ainakaan vielä.

Vanhat Pegasukset pääsevät nyt ansaitusti eläkkeelle ja palvelemaan esimerkiksi nurmenleikkuun yhteydessä.

 

[Crick]

Ensimmäinen lenkki nyt takana Forerunnerin kanssa ja kyllä vaikuttaa pätevältä laitteelta. 5,4 kilometriä juoksin ajan ollessa jotain 39.49. Yritin leppoisasti mennä, mutta kyllä keskisyke taisi olla jotain 167. Tuolla radalla missä juoksen, on vähän mäkistä ja yksi niistä varsinkin todella jyrkkä, joten tuossa ne sykkeet menikin sinne 181 (maksimi). Muuten ihan hyvältä kyllä tuntui.

Ainut ongelma (mikä on ollut aiemminkin) on nuo juoksukengät. Aina lenkin päättyessä on oikea jalkapohja aivan puutunut ja tuntuu kuin juoksisi vähän ilmassa. Mielestäni aiemmilla kengillä ollut myös samaa vikaa, joten voiko juoksutyylissä olla sitten jotain korjattavaa? Eihän nuo mitkään huippukengät varmasti ole, mutta ihmeesti tuo ongelma on toispuoleinen.

 

[Chambza]

Parisen vuotta on tullut taas vähän aktiivisemmin liikuttua, lähtötaso tosin oli surkea. Hankalahko syys-talvikausi sisälsi mm. pari räikeää ylirasitusvammaa, sählyn polvitaklauksesta toipumista ja pitkittynyttä flunssaa, mutta nyt kevään myötä alkaa olla taas päässyt parempaan menoon. Samalla täytyy sanoa, että työmatkapyöräily taitaa auttaa aivan perhanasti juoksussa, mm. penikkatyyppisiä ongelmia on heti paljon vähemmän kuin pyöräilykausi alkoi.

Yleensä tulee jolkoteltua 8-10 km:n lenkkejä, mutta tänään sain päähäni vetäistä vähän enemmän ja kertyi sitten muutamaa satasta vajaa parikymmentä kilsaa, aikaa paloi jotakuinkin tunti ja kolme varttia. Noin 5½ minuuttia/kilsa, samalla tahdilla puolimaratoniin olisi kulunut 1:55. Selvästi aika "erilaisia kilometrejä" olivat kilsat 15-20 verrattuna normilenkkivetoihin. Nyt on jalat aika tönkkönä, taitaa olla myofibrillit ihmeissään. Eiköhän nuo kuitenkin tähän totu kun pikkasen reenaa, joten laitetaanpa siis tavoitteeksi puolimaraton kesäkauden aikana, ajaksi 1:45 tai vähemmän.

Toistaiseksi olen lönkötellyt ilman teknisiä vempeleitä säätäen vauhtia lähinnä fiiliksen mukaan, nyt olen kyllä alkanut pohtia sykemittarin hankintaa. Ahdistaa vaan ajatuskin kireästä vyöstä rinnuksilla. Samaten pitäisi kai alkaa hankkia useampaa paria juoksukenkiä, mistä Mensonge aina meuhkaa. Akuankkajalkaiselle kenkien osto on vaan aina yhtä tuskaa. No kattellaan, jos saisi aikaiseksi.

 

[Iker]

Taas on se aika vuodesta kun futiskausi on päällä ja jalkojen rasitus on lisääntynyt vähän erilaisin ja rankemmin liikkein, siihen vielä sopivat annokset esim. sulkista päälle niin jalat alkaa olla kovilla ja lenkeillä saa pärjätä tasaisen jomotuksen kanssa.

Vittumainen vika kun se tasaisesti pysyy kuvioissa, ottaa sääriluun kohdalta aika kipeästi ja ei siis ole perinteinen penikkavaiva vaan selkeästi luussa tuntuu se vihlominen ja jotain snadia rasitushiusmurtuman mahdollisuutta olen miettinyt.

Kivun kanssa pystyy kyllä helposti tai välillä vähän vaivalloisemmin lenkkeilemään, mutta futis tekeekin jo tiukempaa kun rasitus on erilaista, epätasaisempaa ja siinä tulee otettua tietenkin aikalailla raskaampia ja painavampia askelia esim. hyppytilanteissa ja tietenkin tukijalkaan kohdistuu välillä kovat voimat ihan vaan potkaistessa.

Mutta juoksu maistuu ja ei malttaisi pitää mitään pidempiä kuntoutustaukoja ennen kun on pakko, tänään oli aika hikiset oltavat kuumimman iltapäiväpaahteen aikana juosta pitkin maisemaa. Tykkään kyllä aina näistä kesän kuumien päivien lenkeistä kun ei ainakaan ole paikkojen nopean lämpiämisen ja vireen löytymisen kanssa ongelmia. Hiki vaan virtaa mutta mikäs siinä painaessa ja kesäpäivän antimista ja maisemista nauttiessa, kymmenen kilometriä ja 48 minuuttia oli päivän lenkin saldo ja katsellaan taas huomenna miltä jalka tuntuu. Jos ok niin lenkkiä vaan ja jos vihloo niin lepoa ennen tiistain futismatsia.

 

[Snakster]

Taas on se aika vuodesta kun futiskausi on päällä ja jalkojen rasitus on lisääntynyt vähän erilaisin ja rankemmin liikkein, siihen vielä sopivat annokset esim. sulkista päälle niin jalat alkaa olla kovilla ja lenkeillä saa pärjätä tasaisen jomotuksen kanssa.

Mulla on vähän sama tilanne, mutta ongelmapaikka on akillesjänne. Futiksen ja suunnistuksen lisääntyessä kevään myötä on jomotus kummassakin akilleksessa nyt sitä luokkaa, että täytynee pitää parin päivän juoksutauko. Mulla on myös hyvät jumppaohjeet tuohon vaivaan ja sitä tässä vaan ihmettelen, että minkä helvetin takia sitä jumppaa ei voi aloittaa ennen kuin vaiva iskee päälle, kun se sieltä joka kevät ihan takuuvarmasti jossain vaiheessa tulee. Pohkeiden hierontakin kyllä auttaa, joten kaipa tässä pitää alkaa varailla aikaa hierojalle.

 

[Pöyristyttävä]

Voi ollakin. Pari tarkentavaa kysymystä. Onko sinulla jalkapöytä lievästi turvoksissa? Itse en ainakaan aikoinaan tajunnut jalan turvonneen ennenkuin vertailin sitä toiseen jalkaan ja huomasin, ettei ihan kaikki jänteet ja suonet näykään toisessa jalassa samalla tavoin.

Itse asiassa työpaikkalääkärikin kysyi, että mistä päättelen jalkapöydän turvonneen kun hän oli taivutellut, painellut jne niitä, ja kun esittelin hänellekin noita jalkoja vierekkäin niin vastaus tuli heti kuin apteekin hyllystä., mutta laitetaan tuo syy vasta sitten jos nämä oireet täsmää.

Toiseksi onko tuo kipu jalkapöydässä tuolla lähellä varpaita?

Jalkapöytä ei ole turvoksissa, pistin jalat vierekkäin eikä nähtävää eroa ole ja vihlova kipukin oli keskellä jalkapöytää eikä lähellä varpaita. Kipu oli viikonloppuna erityisen ikävää, mutta nyt tuntuu kuin jalka olisi taas kunnossa. En silti tiedä pitäisikö tässä mennä esim. tämä viikko pyöräillessä ja ihan kävellessä ennen kuin lähtee kokeilemaan juoksua.

Täytynee myös kokeilla seuraava lenkkiä vanhemmilla lenkkareillani, koska tämän lenkin juoksin uusilla (tätä ennen noin neljä lenkkiä alla).

 

[Midnight Rambler]

Uudet kengät on nyt ajettu sisään ensin viiden ja sitten kahdeksan kilometrin lenkeillä ja todella hyvältä tuntuvat. Tietysti pieniä hiertymiä on aluksi tullut, mutta kaikki muut kivut lenkin jälkeen poistuivat saman tien. Ei enää nilkan ja polven kipeytymiä, which is nice. Kesän takia lenkkeily keskellä päivää alkaa kuumuuden takia olla aika mahdotonta, mutta onneksi illemmalla jaksaa paahtaa ihan normaalisti.

 

[Mensonge]

joten laitetaanpa siis tavoitteeksi puolimaraton kesäkauden aikana, ajaksi 1:45 tai vähemmän.

Toistaiseksi olen lönkötellyt ilman teknisiä vempeleitä säätäen vauhtia lähinnä fiiliksen mukaan, nyt olen kyllä alkanut pohtia sykemittarin hankintaa. Ahdistaa vaan ajatuskin kireästä vyöstä rinnuksilla. Samaten pitäisi kai alkaa hankkia useampaa paria juoksukenkiä, mistä Mensonge aina meuhkaa. Akuankkajalkaiselle kenkien osto on vaan aina yhtä tuskaa. No kattellaan, jos saisi aikaiseksi.

Miehevä tavoite! Ja niitä kenkiäkö ei sitten ole hankittu lisää? Viimeistään heinäkuun alennusmyynneistä hakemaan lisää tossuja. Jalkavaivojen ennaltaehkäisy on juoksuharrastuksen fiksuimpia liikkuja. Työmatkapyöräily on ehdottomasti hyvä juttu. Se vähentää jalkojen kuormitusta ja parantaa kuntoa siinä samalla. Lupaan tulla tuota puolikasta katsomaan, jos en itse ole viivalla.

 

[Jii]

Tuli otettu niskasta kiinni ja päätetty, että punttisalin lisäksi pitäisi keksitä jokin ulkoharrastus. Vaimo aloitti työt, niin että hänen pitää herätä jo 5.30 ja itse herää samalla. Tässä jää siis aamuun reilusti luppoaikaa. Aloitinpa siis aamujuoksut. Kaksi aamua menty asfaltilla ja ihan kivaltahan tuo tuntuu.

Aloitin sellaisella n. 4 km lenkillä, n. 5,5 min/km vauhtia. Jos tällä menisi viikon pari ja sitten pidentäisi matkaa jonnekin 7-8 kilsaan. Onko jotain vinkkejä homman harrastamiseen, jottei iske kyllästyminen tai muut vaivat? Ei mulla mitään marathon tai puolikas tavoitteita ole, kunhan omaksi iloksi ja paremmaksi terveydeksi juoksentelen. Sykemittaria en ajatellut hankkia, vai onko siitä oikeasti tällaiselle terveysjuoksijallekin jotain hyötyä?

 

[Fordél]

Aloitin sellaisella n. 4 km lenkillä, n. 5,5 min/km vauhtia. Jos tällä menisi viikon pari ja sitten pidentäisi matkaa jonnekin 7-8 kilsaan. Onko jotain vinkkejä homman harrastamiseen, jottei iske kyllästyminen tai muut vaivat? Ei mulla mitään marathon tai puolikas tavoitteita ole, kunhan omaksi iloksi ja paremmaksi terveydeksi juoksentelen. Sykemittaria en ajatellut hankkia, vai onko siitä oikeasti tällaiselle terveysjuoksijallekin jotain hyötyä?

Ei oo huono vauhti aloittelijalta. Vinkiksi heittäisin (näin tuntematta tarkemmin tapausta), että voi sitä juosta vähän hiljempaakin ja juuri siten kasvattaa sitä matkaakin.

Mitä tulee sykemittariin niin eihän se ole mikään välttämättömyys. Jos mitään erityistä tavoitetta ei ole niin riittää ihan hyvin, että juoksee fiiliksen ja omien tuntemusten mukaan. Edelleen se hyvä ohje on semmoselle peruskestävyyslenkille, että "pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta". Ja voihan sen sykkeen mittailla käsipelillä lenkin jälkeen niin selviää about missä mennään.

 

[Elazi]

Sykemittari on mulle ollut hyödyllinen, normaalilenkeillä en säätele vauhtiani sen mukaan, mutta lisämotivaatiota lenkkeilyyn se on antanut. Olen pitänyt juoksupäiväkirjaa, johon kirjaan juoksulenkin päivämäärän, reitin, pituuden, poltetut kalorit ja keski- ja maksimisykkeen. Oman juoksukunnon kehittymisen olen huomannut kahella tapaa; lenkkien vauhti on noussut ja keskisykkeet madaltunu. Pitää katsoa tarkemmat tiedot kotona, mutta muistelen, että pari vuotta sitten 5,5km lenkeillä aikaa meni 33min ja keskisykkeet oli 165-170, toissapäivänä samalla lenkillä meni 31min 30s ja keskisyke oli 152.

Katselin tuossa vanhoja viestejä, kun mietin olinko joskus maininnut juoksupäiväkirjastani, vastaan tuli yksi viesti vuodelta 2008, jolloin olin juossut 7,1km 47minuuttiin. Tuosta ajasta olen saanut 12 minuuttia pois ja kohta (toivottavasti) menee kymppi samassa ajassa.

 

[lexicon]

Täälläkin on iskenyt juoksuinto jostain kummasta hiljattain. Nuorena poikana tuli faijan kanssa juostua jonkun verran, ja teini-ikäisenä maastojuoksua harrastettua jonkun verran, tosin totuuden nimissä silloinkin melko hampaat irvessä.

Oli tuossa vuosien varrelta kertynyt melkoisesti painoakin ruhon ympärille (177 cm, 94 kg) mutta se alkoi tippua kuin itsestään kun erosin avovaimosta reilu puoli vuotta sitten. Ilman sen kummempaa liikuntaa (lähinnä sokerit pois ruokavaliosta) sain painoa pudotettua, ja viisari näyttää nyt 82 ja 84 kg välillä. Olo oli hyvä jo ennestäänkin mutta sitten faija lahjoitti minulle Mizunon muutamaan kertaan käytetyt tossut. Tästä innostuinkin ja ajattelin että nyt lähtee. Ja lähtihän se, vieläpä todella hyvillä fiiliksillä. Olen tässä nyt parin kuukauden aikana juossut 1-4 kertaa viikossa (pari viikkoa jäi väliin pienen sairastelun ja ulkomaalaisvieraiden jatkuvan kestittelyn vuoksi), lähinnä viiden kilometrin lenkkiä. Aika keikkuu siinä 25 minuutin kohdalla, joka onnnistuu ilman sen kummempia ponnisteluja - yleensä. Välillä tietenkään juoksu ei tunnu yhtä hyvälle kuin jonain muuna päivänä mutta tämä lienee normaalia.

Nyt olen ajatellut alkaa nostaa tuota lenkin pituutta, jonkunnäköisenä tavoitteena on pyörinyt ensi kevään HCR. Pikkuhiljaa nostoa, vauhti tuntuu hyvälle, ja ajattelinkin tästä päivästä pyrkiä n. 7 kilometrin lenkkeihin. Vai onko tämä nyt väärä lähestymistapa? Hiukan olen ketjua selaillut ja asiantuntevaa porukkaa tuntuu (tässäkin) ketjussa pyörivän, itsehän olen täysin uusnoviisi juoksun saralla.

Kuitenkin minulle tärkeämpää kuin kilometrimäärät ja -ajat on ollut yleinen liikkuminen ja ilokseni olenkin huomannut, kuinka paljon nautin juoksusta ja kuinka vaivattoman tuntuisesti heti alusta asti pystyi pitämään juoksun juoksuna, välikävelyiden ollessa harvassa ja lyhyitä. Tuo syksyn ja kevään yli kestänyt painonpudotus onkin varmasti ollut olennainen osa tuota. Alkoi jo olla melko puuskuttamista kunnon liikunta viime kesänä joten tässä(kin) mielessä uusien tuulten puhaltelu omassa elämässä on ollut loppujen lopuksi hieno asia.

 

[Elazi]

Olen tässä nyt parin kuukauden aikana juossut 1-4 kertaa viikossa (pari viikkoa jäi väliin pienen sairastelun ja ulkomaalaisvieraiden jatkuvan kestittelyn vuoksi), lähinnä viiden kilometrin lenkkiä. Aika keikkuu siinä 25 minuutin kohdalla, joka onnnistuu ilman sen kummempia ponnisteluja - yleensä. Välillä tietenkään juoksu ei tunnu yhtä hyvälle kuin jonain muuna päivänä mutta tämä lienee normaalia.

Nyt olen ajatellut alkaa nostaa tuota lenkin pituutta, jonkunnäköisenä tavoitteena on pyörinyt ensi kevään HCR. Pikkuhiljaa nostoa, vauhti tuntuu hyvälle, ja ajattelinkin tästä päivästä pyrkiä n. 7 kilometrin lenkkeihin. Vai onko tämä nyt väärä lähestymistapa?

Jos paikat vaan kestää, uskon, että pystyt kyllä juosta paljon pidempiäkin lenkkejä. Lähdet tarpeeksi hitaasti liikkeelle, ja jos tuntuu hyvältä, juokse lujempaa. Varsinkin alussa lenkin pituuden kasvattaminen viidestä seitsemään kilometriin saattaa tuntua "riittävän" suurelta, mutta oikeasti tuo kahden kilometrin lisäys ei ole paljon mitään.
Tuo 5 minuutin kilometrivauhti on jo hyvä aloittelijalle (scholl on tietenkin eri mieltä). Olen aikalailla samankokoinen kuin sinä (176/84), mutta jos haluan päästä lähellekään tuota vauhtia, joudun juosta niin lujaa kuin jaloista lähtee.

 

[Midnight Rambler]

Itselläni oli eilen ensimmäistä kertaa sellainen lenkki, että keho alkoi laittaa vastaan. Lienee siis paikallaan pitää päivä tai pari taukoa venyttelyn sekä kävelyn parissa(?). En juossut kamalan pitkää lenkkiä, vain seitsemän kilometriä, mutta jalat tuntuivat harvinaisen tukkoisilta ja jopa kipeiltä. Jaksamisen kanssa ei ongelmia ollut yhtään, mutta liekö tämä sitten totuttautumista uusiin kenkiin tai jotain.

 

[Fordél]

Tuo 5 minuutin kilometrivauhti on jo hyvä aloittelijalle (scholl on tietenkin eri mieltä). Olen aikalailla samankokoinen kuin sinä (176/84), mutta jos haluan päästä lähellekään tuota vauhtia, joudun juosta niin lujaa kuin jaloista lähtee.

Mun korviin se kuulostaa aika kovalle vauhdille aloittelijalle. Olettaen, että tuota vauhtia ei pysty vetämään puuskuttamatta niin tiputtaisin kyllä vauhtia aika reilustikin ja pidentäisin suosiolla lenkkiä. Toki monipuolisuutta pitää olla, joten välillä voi päästellä kovempaankin. Kuitenkin jos HCR on tavoitteena vuoden päästä niin tässä vaiheessa keskittyisin etenkin siihen peruskestävyyteen, joista lenkkitreenien pitäisi pääasiassa koostua.

 

[Elazi]

Mun korviin se kuulostaa aika kovalle vauhdille aloittelijalle. Olettaen, että tuota vauhtia ei pysty vetämään puuskuttamatta niin tiputtaisin kyllä vauhtia aika reilustikin ja pidentäisin suosiolla lenkkiä.
...

Samaa minäkin mietin, mutta lexico sanoi tuon menevän ilman kummempia ponnisteluita, ajattelin sen olevan hyvä vauhti.

 

[Nurmos_888]

Moro tänne!

Tuli viime viikolla ostettua 4 vuoden tauon jälkeen uudet lenkkitossut, nuo Niken Free Run 2 kengät. Kengät on tosi kevyet ja löysät, juoksukokemusta voisi kuvailla "kuin juoksisi paljan jaloin". Aika pienellä teholla tuli ajettua kenkiä sisään muutamalla 9 kilometrin lenkillä ja kengät tuntui tosi hyvältä jalkaan.

Tänään olikin sitten 30 minuutin juoksutesti edessä ja alku lähtikin rullaa aika hyvin, kunnes noin 9 kierroksen jälkeen nilkat, pohkeet ja sääri alkoi kipeytyä. No, juoksuhan meni ihan piloille, mutta eniten tässä mietityttää, mistä ihmeestä tuo johtuu?