Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

[Ruutuässä]

Syksyn aikana on ollut harkinnassa, että josko alkaisi treenata ensi kesää varten marathonille. Firma järjestää todennäköisesti johonkin Eurooppaan marathonmatkan ensi vuonna. Vielä ei ole päätetty mikä se on, Lontoo, Berliini, Budapest tai joku sellainen, muttei ainakaan Tukholma, jossa ovat käyneet niin monta kertaa. Voisi olla hyvä kokemus ja kerrankin olisi mahdollisuus päästä vähän edullisemmin ja vaivattomammin.

En vain tiedä jaksanko treenata niin usein talven aikana. Koulu ja työt pitäisi pystyä yhdistämään ja vielä hoitaa parisuhdettakin. Jos saisi kunnon innon päälle, niin sitten varmaan onnistuisikin, mutta jos ei lenkkeilystä saisi säännöllistä, muuttuisi se äkkiä vaan sellaiseksi "pakoksi". Talvella tekisi myös mieli hiihtää, tosin täällä kaupungissa asuvalle se on mahdollista vain viikonloppuisin, kun ei ole autoa. Jos sitten juoksisi viikolla ja hiihtäisi viikonloppuna, niin ehkä sillä tavalla voisi onnistua.

Millähän tavalla sitä motivaatiota saisi sen verran, ettei lenkkeily maistuisi puulta ja sille löytyisi aina aikaa sen verran, että tulisi käytyä?

 

[pernaveikko]

Millähän tavalla sitä motivaatiota saisi sen verran, ettei lenkkeily maistuisi puulta ja sille löytyisi aina aikaa sen verran, että tulisi käytyä?

Motivaatiosta en osaa sanoa, mutta City Marathonin järjestäjiltä saa harjoitusohjelmia eri tavoiteaikoihin. Katselin ohjelmaa ja viiden tunnin aika vaati yllättävän vähän aikaa per ilta. Toki niitä harjoituksia oli aika paljon, joten monen päivän ryyppyreissuihin ja siitä toipumiseen ei oikein ole mahdollisuuksia. Tai varmasti on, mutta ei ohjelman mukaan.

Uskoisin, että ei tuo vapaa-ajan määrästä oikein voi jäädä kiinni, koska lenkillä nyt voi yllättäen käydä vaikka keskellä yötä.

 

[scholl]

Millähän tavalla sitä motivaatiota saisi sen verran, ettei lenkkeily maistuisi puulta ja sille löytyisi aina aikaa sen verran, että tulisi käytyä?

Se ei maistu puulta, jos on hyvässä kunnossa. Juoksussa on sama kuin hiihdossa. Pitää olla riittävän hyvässä kunnossa, jotta askel rullaa ja tekeminen on mielekästä. Ei ole muuta tietä, kun hammasta purren treenata siihen tilaan, että on kunnossa. Sen jälkeen se sujuu kuin itsessään ohjelmaa noudattaen.

Kävin eilen matolla. Kunto on sellainen, että jaksan vajaan kilometrin ylläpitää marathonvauhtiani. Vedin kympin kevyen lönköttelyn ja tuntui pahalta. Jalat väsyvät ja rintalihakset tuntuvat siltä kuin olisivat irti. Pohkeita yritin vähän tehdä niin huomasin, että lihaksia ei ole ollenkaan.
Painoa 4-5kg enemmän kuin ennen sydänlihasongelmia ja kun lihakset painavat enemmän kuin läski niin täytyy sanoa, että suhteellisen huolestunut olen. Veikkaan, että 2008:ksi en ehdi kuntoon. Kroppa ei kestä rasitusta ja kunto ei mahdollista laadukkaita treenejä.

 

[scholl]

Toki niitä harjoituksia oli aika paljon, joten monen päivän ryyppyreissuihin ja siitä toipumiseen ei oikein ole mahdollisuuksia.

Kyllä on. Itse tein itselleni noin about 3.20-3.30 harjoitusohjelman ja vedin kolme kovaa viikkoa aina, jolloin oli 5-6 krt juoksua ja sitten neljäs oli palauttava viikko, jolloin tuli vain 20-30km juoksua. Normaaliviikolla voi dokata yhden illan kunnolla ja palauttavalla viikolla enemmän. Harva sunnuntaimaratoonari kuitenkaan ihan joka päivä treenaa - puhumattakaan siitä, että tekisi 2 harjoitusta päivässä.

 

[Ruutuässä]

Se ei maistu puulta, jos on hyvässä kunnossa. Juoksussa on sama kuin hiihdossa. Pitää olla riittävän hyvässä kunnossa, jotta askel rullaa ja tekeminen on mielekästä. Ei ole muuta tietä, kun hammasta purren treenata siihen tilaan, että on kunnossa. Sen jälkeen se sujuu kuin itsessään ohjelmaa noudattaen.

Periaatteessa näin ja yleensä lenkillä tuleekin hyvä fiilis, kunhan vaan viitsii lähteä. Äskeisen kirjoitukseni jälkeen päätin vaan, että käyn juoksemassa aikani kuluksi vähän. Kunto on ihan ok, eli jaksan vaivatta juosta vaikka äskeisen 16 km, mutta kun pitäisi 5-6 kertaa viikossa tehdä keskimäärin samanpituinen lenkki, niin lähteminen on välillä se ongelma. Ja jos ei ole kunnolla aikaa, tulee keksittyä liian helposti tekosyitä.

Viime keväänä juoksin lyhyempiä matkoja noin 5 kertaa viikossa ja silloin tein niin, että jos ei maistunut lähteä, niin juoksin edes 5 km. Vaikka jalat olisivat raskaat niin silti. Joka kerta lenkki tuntui hyvältä kun pääsi vauhtiin. Samaa voisi kokeilla pidemmilläkin matkoilla.

Todellisen kipinän saanti vaatii kuitenkin jotain ja ilman sitä ei mielestäni lenkkeilystäkään saa kaikkea irti. Joskus kolme vuotta sitten oli kipinä ja kun sen aikaisia juoksumääriä katselin kuukausi sitten, niin ihmettelin vain, että miten silloin oli niin paljon motivaatiota.

 

[Snakster]

Jaaha, kävin sitten kiskaisemassa suorastaan juoksukilpailun läpi. Matka oli puolimaraton ja tapahtuma Pääkaupunkijuoksu. Hauska oli vedellä Keskuspuiston hiekkateillä ja ihan hyvin kulkikin. Aikaankin täytyy olla ihan kohtalaisen tyytyväinen: 1.42 ja risat. Tästä se motivaatio vaan kasvaa.

 

[Ruutuässä]

Perjantaina oli tullut sähköpostiin tieto, että firma järjestää maratonmatkan Wieniin 27.4. Tuli sitten tänään varmuuden vuoksi ilmottauduttua alustavasti, jotta on joku tavoite, mitä varten käy lenkeillä. Yleensä meikäläisen on helpompi motivoida itseäni, jos on joku tietty päivämäärä tiedossa.

Nyt syksyllä pitää vielä parannella kunnolla pienet vammat ennen kuin aloittaa treenauksen. Jalkapöydässä lienee jonkin sortin tulehdus ja se aina kipeytyy kovemmasta rasituksesta. Syksyn aikana tuli tehtyä kaksi vaellusreissua, joista ensimmäisen jälkeen on ollut jalka vähän arka. Lauantaisen lenkin ja eilisen suunnistuksen jälkeen taas pientä kipua havaittavissa, joten ei passaa rasittaa liikaa.

Marraskuun alusta asti pitäisi varmaan juosta jonkin sortin ohjelmalla. Talvella tulee hiihdettyä ja pelattua sulkapalloa, joten juoksua riittänee n. 3-4 lenkkiä viikossa, jotta jalat tottuvat rasitukseen. Maaliskuussa pitää sitten ehkä juosta vähän enemmän, kun lumet alkavat sulaa. Aikatavoitteita ei passaa miettiä vielä, ehkä sitten talven mittaan, jos on pystynyt harjoittelemaan terveenä.

 

[Simba]

Tukholma maratoonista

Löytyykös jatkoajasta Tukholman maratoonin juosseita? Itseäni kiinnostaisi lähteä juoksemaan sinne ensimmäistä maratooniani. Nyt kuitenkin mietin onko se todella niin hieno tapahtuma kuin väitetään ja sopiiko se ensikertalaiselle, kun lähtöviivalla on kuitenkin 17499 muuta juoksijaa. Paras ja vaivattomin matkustustapa Tukholmaan lienee lentäminen, kun ainakin ns. maratonlaiva on jo loppuunmyyty. Näyttipä lentäminen olevan jopa samoissa hinnoissa, kun laivalla meno.

 

[MacLean10]

Ongelma

En voi käsittää, miten tämä voi olla mahdollista.

Juoksin vuoden väärillä kengillä, joissa oli ylipronaatiotuki. Se aiheutti hiertymää ylhäältä katsoen oikean jalan sivustaan ja välillä myös vasemman jalan puolelle samaan kohtaan. Kävin ilmaisella kampanja fysioteraupetilla, joka sanoi, että minun pitäisi ostaa neutraalit juoksukengät.

Menin ja ostin 110€ kengät, jotka ovat neutraalit. Menin lenkille, mutta sama ongelma toistuu edelleen; juoksu aiheuttaa hiertymää ylhäältä katsoen oikean jalan sivustaan ja jalat kipeutuvät jalkapohjistakin ikävästi 20min juoksun jälkeen. Kait se on vain kylmästi todettava, että juoksutekniikkaan on tullut jokin vika. Vituttaa kyllä suunnattomasti.

Suunilleen 10-lenkkiä olen vetänyt ja ongelma siis on ja pysyy. Pakko painaa ja toivoa, että ongelma poistuisi. Kyllä se kuitenkin vie kaikein innon juoksusta, kun tietää, että kohta sattuu.

Tietääkö kukaan mistä ongelma voisi johtua?

 

[Siren]

Enpä mikään asiantuntija ole mutta kengissä on erilaisia lestejä pronaatiotukien(tai tuettumattomien) kenkien lisäksi.

Ainakin Helsingin Mikonkadun Intersportissa on kuvausjärjestelmä, jolla selviää mahdollisen pronaation lisäksi jaloista muutakin olennaista.

Käy sovittamassa eri kenkiä; itselläni todettiin pronaatiotuen tarvetta mutta niin vaan on sauvakävelyt ja vähäiset hölkät vedetty Niken Air Zoom Eliteillä, kevyt pronaatiotuki löytyy mutta loistava koko jalkaterän vaimennus oli se mikä käänsi valintani niihin.

 

[Fordél]

Toi juoksukenkien osto on kyllä sellasta arpapeliä, että alta pois. Joka kerta kun ostaa uuet lenkkarit niin sama pelonsekainen tunne valtaa mielen, että menikö taas rahat hukkaan? Tällä hetkellä omistan omiin tassuihini juuri täydellisesti sopivat kengät ja niillä menen vielä pitkään. Vaikka tosin pitäisi jo kilsojen puolesta vaihtaa, mutta kun hyvälle tuntuvat niin ei viitti vaihtaa. Ja vaikka ostaisin saman valmistajan tohvelit ja vaikka saman mallin niin lesti on varmasti jo taas vaihtunut jonkin verran eivätkä passaa näin hyvin.

Eilen tein sellaisin liikkeen, että menin ja ostin ihka ensimmäiset juoksuhousut ja kaksi aluspaitaa. Täytyy sanoa, että juoksu muuttui heti paljon kevyemmäksi ja mukavemmaksi. Tuohon vaatetukseen kyllä kannattaa pikkasen panostaa.

Nyt täytyy vaan varovasti jatkaa treenaamista ja toivoa, että paikat säilyisi ehjinä. Tuppaavat nimittäin nuo muut lajit hieman hankaloittaa tätä harrastusta, mutta toivottavasti nyt saisi juosta syksyn terveenä. Ja samalla muutama kilo voisi tippua vyötäröltä.

 

[hannes_ko]

Toi juoksukenkien osto on kyllä sellasta arpapeliä, että alta pois.

No ehkä kannattaisi keskittyä siihen, että mies vie kenkiä, eikä kenkä miestä. Itse olen 12+ vuotta juossut, ja jokaiset ostamani kengät on olleet joko hyvät tai erinomaiset.

 

[scholl]

Toi juoksukenkien osto on kyllä sellasta arpapeliä, että alta pois. Joka kerta kun ostaa uuet lenkkarit niin sama pelonsekainen tunne valtaa mielen, että menikö taas rahat hukkaan? Tällä hetkellä omistan omiin tassuihini juuri täydellisesti sopivat kengät ja niillä menen vielä pitkään. Vaikka tosin pitäisi jo kilsojen puolesta vaihtaa, mutta kun hyvälle tuntuvat niin ei viitti vaihtaa. Ja vaikka ostaisin saman valmistajan tohvelit ja vaikka saman mallin niin lesti on varmasti jo taas vaihtunut jonkin verran eivätkä passaa näin hyvin.

Ei sama malli pitäisi vaihtua. Annan sinulle vinkin, että osta useammat samanlaiset kengät, jos olet löytänyt hyvän. Ja sitten kun alkavat mennä huonommiksi niin käy ostamassa lisää niitä. Vaikka väri olisi eri niin malli on kuitenkin sama. Sitten kun malli uudistetaan totaalisesti, joutuu hetkeksi pulaan. Sen myönnän.

Yksi tossuongelma minulla on tällä hetkellä ja nimittäin se, että olen huomannut, että viimeisen parin vuoden aikana jalkani on kasvanut. Lisäksi samanaikaisesti juoksusukat ovat tulleet hieman paksummiksi. Lopputulos on se, että juoksen tällä hetkellä yhtä numeroa liian pienillä kengillä. Pitäisi tehdä se päätös kokeilla isompia. En ole aiemmin uskaltanut, kun on sellainen tunne, että jos se ei istu kuin hansikas niin ei hyvää seuraa. Tosin ei sekään ole mukavaa, kun jatkuvasti on jaloissa päistä nahat pois.

Joo, n. 5kk ilman urheilua on nyt vaihtunut jotenkin epäsäännöllisen säännölliseen liikkumiseen. Siis viikon ajan olen nyt ilman suunnitelmia ja ilman tavoitteita vetänyt n. 35km pk:ta. Nopeampia ei oikein voi vetääkään. Tai siis sykkeiden mukaanhan tuo ei ole pk:ta, mutta jos menisi hiljempaa niin se ei olisi juoksua. Eilen vedin 18km ja täytyy sanoa, että tuntui kyllä pirun pahalta ja tänään on sitten jopa jalkapohjat kipeät. Se on hassua se, että kuinka huono lihaskunto voi olla, kun on joutunut olemaan pakkolevossa. Tosin välillä kyllä askel rullasi ihan mukavasti, mutta sitä tempoa on vaikea pitää yllä, kun ei ole kondista siihen. En suosittele sydänlihastulehdusta kellekään.

Tunnelin päässä on silti valoa. Vaikken usko, että olen kovin pian huippukunnossa niin eilen oli nyt eka kerta, jolloin oli sellainen taistelufiilis. Aiemmat lenkkikokeilut ovat olleet pelkästään masentavia. Erikoista muuten, että jos ei saa mitään liikuntaa tehdä niin se lihaskunto heikkenee niin kokonaisvaltaisesti, että juoksussa huomaa, että ylävartalokin tökkii ja sattuu joka kohdasta, vaikka aiemmin en ole koskaan huomannut mitään ylävartalossa juostessa.

Täytyy vetää sisulla eteenpäin, vaikka mitä kävisi. Jossain vaiheessa varmaan pääsee taas treenaamaan edes jotenkuten normaalisti, kun kunto nousee sille tasolle, että eri vauhtisia ja pituisia lenkkejä voi hyvällä fiiliksellä vetää ja palautuminen tapahtuu seuraavaksi päiväksi. Nythän paikat ovat pari päivää kipeänä.

 

[Fordél]

No ehkä kannattaisi keskittyä siihen, että mies vie kenkiä, eikä kenkä miestä. Itse olen 12+ vuotta juossut, ja jokaiset ostamani kengät on olleet joko hyvät tai erinomaiset.

Varmasti sun kohdalla on noin, mutta kun jalkoja on niin erilaisia. Hienoa kuitenkin, että sulla ei tätä ongelmaa ole, mutta itselläni se on ja se ei johdu mistään ronkeliudesta yms. Osa kengistä (vaikka kaupassa tuntuisivat kuinka hyviltä vaan) aiheuttavat jalkaan sellasia tuskia, että juoksu ei ole millään tasolla nautittavaa.

Ja toki jos rahaa olisi niin tekisin kuin scholl tuossa ehdottaa. Valitettavasti jo yksienkin kenkien osto tekee taloudelle tiukkaa. Ja tarkoitin tuohon mallihommaan juuri tuota totaalista mallin muuttumista, joka tapahtuu nykyään aivan liian usein. Toki jos on saman vuoden malli niin on lestiltään sama, mutta muuten vaikka olisi corollamaisesti sama malli valmistajalta niin vuodessa parissa siihen tulee jo sellaisia muutoksia, että ei pakosti enää sovikaan itselle.

 

[varjo]

Tjoh, kesän kaikki juoksutavoitteet sitten tuli hoidettua, kun aiemmin kesällä tuli hölköteltyä Cooperissa 3100m "ilman hikeä" radalla ja sitten tiistaina radalla tonni 2,51 eli nyt voikin sitten keskittyä taas muihin puuhasteluihin, kun tietää että kunto on ihan riittävä ilman sen suurempaa treenaamista.

Intressi pidempiin matkoihin on vaan täysi nolla, eli pitää keksiä josko ensi kesänä sitten juoksisi vaikka kympin alle 40 min, tosin se ehkä jo vaatisi vähän treenimäärien nostoa. Noin kestävyysurheilupuolella olisi vielä yksi iso suunnistusviesti edessä Ruotsissa, mutta sitten voisi taputella kesäkauden ja siirtyä talvilenkkeilyyn.

Jokatapauksessa siis 5-vuotissuunnitelmassa pysyttiin (intin jälkeen 20v:nä tuli tehtyä samaiset suoritukset ja tavoite oli pystyä samaan 5 vuoden päästä) eli eikun sitten kolmekymppisenä uudestaan.

 

[Tuen Vety]

Kesän löhöilyn ja satunnaisen harrastefutiksen jälkeen piti ottaa itseää niskavilloista kiinni ja lopettaa löysäily. Vaaka alkoi näyttämään huolestuttavia lukua. Parissa vuodessa 70kg on muuttunut 80kg:ksi. Lisämassa ei todellakaan ole jakautunut tasaisesti kroppaan vaan vatsalihas on kehittynyt huomattavasti paremmin kuin esim. hauis tai jalkalihakset.

Pitkällisten pohdintojen jälkeen uudeksi harrastuslajiksi valitsin trendekkään juoksemisen. Nyt on rielu kuukausi takana tuosta päätöksestä. Lenkkeilyn tarkoitus on siis ensijaisesti tiputtaa painoa. Jossain mielen sopukoissa on alkanut elää tavoite, että perkele kyllä minäkin vielä sen 42km 195m juoksen.

Aloitin juoksemisen pienillä lenkeillä (3km), välillä kävellen kun teki niin pahaa, että meinasi taju lähteä ja jalat pettää. Pikkuhiljaa pahaolo väistyi kun kunto koheni ja lenkit pidentyivät. Nyt olen juossut n. 8-10km lenkkejä.

Tänään kävin ensimmäistä kertaa juosentelemassa sykemittarin kanssa. 50min lenkin keskisykkeeksi muodostui 162 ja maksimit kävi ylämäessä 178 lyönnissä. Mikä olisi hyvä keskisyke parantamaan kuntoa? Onko tuo liian kova tempo jos syke pyörii 160-170 välillä?

Tällä hetkellä tuntuu helkkarin hienolta kun juoksukunto nousee ihan silmissä. Jokainen lenkki tuntu paremmalta kun edellinen ja jalatkaan eivät ole enää ihan turta lenkin jälkeen. Pitänee vielä käydä investoimassa kunnon kenkiin niin voisi välillä juosta asfaltillakin. Nyt olen juossut vain hiekalla kun tuntuu muuten nivelet rasittuvat liikaa.

 

[Siren]

Vaikka en edelleenkään ole asiantuntija, niin kyllä nuo sykkeet turhan korkealla ovat.

Hommaa kunnon kengät ja mikäli aiot tosiaan maralle tähdätä niin täältä: http://www.seponkotisivut.com/vb/index.php löytyy hyvää infoa juoksemisesta yleensäkin.

 

[Simba]

Nyt on ensimmäinen Pirkan Hölkkä takana. Ihan hyvät fiilikset vaikka 5min tavoitteestani jäinkin. Oli kyllä kamalia lopun isot alamäet, kun jalat olivat jo kuin puupökkelöt. Ihan kiva tapahtuma kyllä. Ensi vuonna sitten uudestaan.

 

[scholl]

Kengän ostamista helpottaa kyllä tänä päivänä tuo marathonbuumi. Oli aikoja jolloin jonain vuonna esim. Adidaksen parhaimpia malleja ei toimitettu lainkaan Tamperetta etelämmäksi, kun täällä pääkaupunkiseudulla juoksemista ei juuri asvostettu. Samoin ennen nähtiin, että juoksua harrastetaan vain kesällä ja niinpä jos keväällä tullut pieni varasto loppuu niin sitten myytiin ei oota. Tällä hetkellä juoksuharrastus on monilla ympärivuotista, joten valikoimatkin ovat hyvissä liikkeissä hyvät syksyisinkin. Tosin juoksuasustetilanne on vähän huonompi. Tämä nyt pohjustuksena sille, että se on todellakin helpompi löytää juuri sitä kenkää, mistä jalka pitää. Toisekseen kun kenkiä on paljon tarjolla niin voi olla suurempi todennäköisyys löytää omaa kokoaan alennuksellakin siis viitaten tuohon Fordélin budjettiasiaan. Voi ostaa silloin, kun hinta on sopiva, eikä välttämättä silloin, kun tarve on suurin.

Bonille sanoisin, että sykkeet ovat ihan hyvät mielestäni tuon pituisille lenkeille. Pitkät lenkit, joilla haetaan peruskestävyyttä kannattaa tehdä alhaisimmilla sykkeillä. Riippuu vähän omasta kunnosta, mitkä ne sykerajat ovat (Karvosen kaava jne.), mutta tosiaan ainakin itselläni se tarpeeksi hitaasti juoksemisen oppiminen ei ollut nopea prosessi ja tapahtui vasta todella hyvän kunnon myötä. Maastossa se on muutenkin vaikeampaa kontrolloida sitä vauhtia. Juoksumatolla tai radalla helpompaa. Vedin itse esim. viime syksyn ja kevään välisenä aikana paljon todella hidasvauhtisia (10,5 mattonopeus) parin tunnin lenkkejä juoksumatolla, jossa korpeaa kyllä se hidasvauhti, mutta toisaalta sykkeet pysyvät tosi matalalla ja kun vauhti on sellaista, että voisi vetää vaikkapa kahdeksan tuntia niin jalat palautuvat hyvin seuraavankin päivän lenkille, vaikka vetäisikin reilut parikymppiä.

Tällä hetkellä kun itsellänikin on huono kunto niin en kovin paljon katsele sykkeitä. Ongelmana on nimittäin lihaksisto. Jalat eivät vielä kestä hyvin juoksemista, varsinkaan asfaltilla, joten eivät ne sykkeet muutenkaan nouse todella korkeiksi, vaikka tietysti hieman kohollaan ovat alentuneesta kunnosta johtuen.

 

[hannes_ko]

Huippukalliit juoksukengät eivät välttämättä ole paras vaihtoehto lenkkeilijälle. Ne saattavat pahimmassa tapauksessa jopa vahingoittaa jalkoja, varoittaa tuore brittitutkimus... Juoksukenkiä testasi 43 henkilöä, joille ei kerrottu etukäteen testattavien juoksukenkien hintoja... Paras tuki ja pehmusteet olivat tutkimuksen mukaan alennusmyynnistä hankituissa halvoissa juoksukengissä... Tutkimusryhmän mukaan juoksukenkien korkea hinta määrittyykin nykyisin sen mukaan, kuinka muodikkailta tossut näyttävät.

Toki jokainen itsenäisesti ajatteleva tämän on tiennyt jo kauan, mutta tässä nyt opastukseksi myös muille.

 

[Snakster]

Jaaha, tuli sitten käytyä kiskaisemassa kotikaupunkini Vantaan ykkösjuoksutapahtumassa Vantaan maratonilla puolikas matka. Ko. farsta taittuikin ennätysaikaan 1.36. ja rapiat. Mainio fiilis ja tuosta on hyvä lähteä vetämään talviharjoittelua.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Kuntotaso: 0
Tavoite: Juosta Paavo Nurmi maraton ensi kesänä
Treenit: Näin alkuun 30km/vko (4 lenkkiä) + 1 kerta punttia.
Todennäköisyys tavoitteen saavuttamiselle: Huono

Sykemittari on jo ostettu, eli jotain tarttis tehdä.

 

[Vinyl]

Kuntotaso: 0
Tavoite: Juosta Paavo Nurmi maraton ensi kesänä
Treenit: Näin alkuun 30km/vko (4 lenkkiä) + 1 kerta punttia.
Todennäköisyys tavoitteen saavuttamiselle: Huono

Sykemittari on jo ostettu, eli jotain tarttis tehdä.

Tää on ihan mun tekstiä ainakin tuon kuntotason kohdalla. Veikkaan että flunssainen lapsikin jaksaa tällä hetkellä vetää pidemmän lenkin kuin minä. No mutta tosiaan juuri kotiuduin ensimmäiseltä lenkiltä sitten armeijan (n. 3 vuotta sitten) ja semmoinen vajaa 30min tuli jolkoteltua. Täytyy myöntää että ei se kauhean hyvältä tuntunut ja kaiholla sitä muistelee noita menneitä aikoja kun tuollaiset lenkit eivät juuri jaloissa tuntuneet. Katsotaan nyt jos nämä tulevat viikot jaksaisi vetää 3-4 lenkkiä viikossa niin eiköhän se siitä ala sitten kulkemaan. Painoa pitäisi ainakin saada muutamia kiloja pois niin askel kevetyisi huomattavasti.

 

[Puscutractori]

Kuntotaso: 0
Tavoite: Juosta Paavo Nurmi maraton ensi kesänä
Treenit: Näin alkuun 30km/vko (4 lenkkiä) + 1 kerta punttia.
Todennäköisyys tavoitteen saavuttamiselle: Huono

Sykemittari on jo ostettu, eli jotain tarttis tehdä.

Ehdotus:

Vaihda Paavo Nurmi Maraton johonkin myöhäisempään tapahtumaan, kuten Helsinki City Maratoniin. Saat yli kuukauden lisää harjoitteluaikaa. Paavo Nurmi Maratonin reittikään ei ole aivan kevyimmästä päästä.

Älä aloita liian rankasti. 30 km/viikko (4 lenkkiä) saattaa olla alkuun liian rankka. Hyvän 5 tunnin aikaan tähtäävän harjoitusohjelman löydät esim. täältä:

http://www.tossu.com/index.php?pageid=126

Todennäköisyys tavoitteen saavuttamiselle: Hyvä

 

[Datsun]

Ja käy ihmeessä vetämässä puolimaraton ennen tosi koitosta. Esim. Hki City Run toukokuussa. Pääset pikkuisen tunnelmaan ja saat lisää motivaatiota. Tai sitten et!