Rovajärven kranaatinheitinonnettomuus

[archieG]

Valtio murhasi Rovajärvellä varusmiehen, siitä ei päästä yhtään mihinkään. Valtio pakotti hänet vankeusrangaistuksen uhalla hengenvaarallisiin olosuhteisiin, joissa hän menetti henkensä. Mielestäni kyseessä oli murha, ei mikään muu.

http://www.mediumi.net/moskova/uutiset/yhteiskunta/20_01_05.php

Voisitko TOJ kommentoida uutista ja kertoa murhaako myös palvomasi Venäjä omia sotilaitansa?

 

[Power]

http://www.mediumi.net/moskova/uutiset/yhteiskunta/20_01_05.php

Voisitko TOJ kommentoida uutista ja kertoa murhaako myös palvomasi Venäjä omia sotilaitansa?

Ei tuolla ole mitään väliä, Venäjällähän vain 10 % ikäluokasta suorittaa asepalveluksen!

Ihan vakavasti puhuen, jos tuo 10799 kuollutta viimeisen viiden vuoden aikana pitää paikkansa, niin on kyllä järkyttävä lukema, ei voi muuta sanoa. Positiivista tietysti sinänsä, että simputuksessa kuolleiden lukumäärä on vähäinen ("vain" 85).

Ei sinänsä, että tämä tosiaankaan olisi mikään puolustus perjantaina tapahtunutta ikävää kuolemantapausta kohtaan. Yksikin uhri on liikaa -sloganista on syytä pitää rauhan aikana jatkossakin kiinni.

Kiinnostaisi kyllä sinänsä tietää, miten tuo Jagsin mainitsema 10% (jos se nyt siis on oikea lukema) palvelukseen valikoituu - kuinka suuri osa on vapaaehtoisia ja kuinka suuri osa taas sellaisia väliinputoajia, jotka eivät kykene välttämään armeijaa suhteilla, korkeakouluopinnoilla tai vastaavalla perusteella, mutta eivät myöskään ole niin sairaita tai huonokuntoisia, että heidät vapautettaisiin palveluksesta?

 

[Jani82]

Kiinnostaisi kyllä sinänsä tietää, miten tuo Jagsin mainitsema 10% (jos se nyt siis on oikea lukema) palvelukseen valikoituu - kuinka suuri osa on vapaaehtoisia ja kuinka suuri osa taas sellaisia väliinputoajia, jotka eivät kykene välttämään armeijaa suhteilla, korkeakouluopinnoilla tai vastaavalla perusteella, mutta eivät myöskään ole niin sairaita tai huonokuntoisia, että heidät vapautettaisiin palveluksesta?

Tai jääkiekkoilijoita, jotka pakotetaan Venäjän armeijaan silloin kun olisi halua lähteä NHL:ään rahaa tahkoamaan törkeää ihmisoikeuksien rikkomista miksi Venäjää ei tuomita (tähän hymiö).

Rovajärven jutusta vielä todetaan nyt turman viralliseksi syyksi mikä vaan niin ei näitä onnettomuuksia saada ikinä loppumaan niin pitkään kuin ihmiset ovat tekemässä asioita.
Onnettomuuksien määrää on onneksi saatu pudotettua reilusti ja siihen tullaan varmasti tulevaisuudessakin pyrkiämään nollatasolle on vaan valitettavasti mahdotonta päästä.
Itseasiassa on erittäin suuri ihme, että armeijan olosuhteissa ei satu enempää mitään tietäen millaista porukkaa, väleineitä ja olosuhteet ovat käytännössä.

 

[ms.qvist]

Kiinnostaisi kyllä sinänsä tietää, miten tuo Jagsin mainitsema 10% (jos se nyt siis on oikea lukema) palvelukseen valikoituu - kuinka suuri osa on vapaaehtoisia ja kuinka suuri osa taas sellaisia väliinputoajia, jotka eivät kykene välttämään armeijaa suhteilla, korkeakouluopinnoilla tai vastaavalla perusteella, mutta eivät myöskään ole niin sairaita tai huonokuntoisia, että heidät vapautettaisiin palveluksesta?

Voinemme ainakin olettaa, että tuo 10% on hyvin lähettä totuutta - selkeästi suurin osa kutsuntaikäisistä kuitenkin onnistuu välttämään kutsunnat tai asepalvelukseen joutumisen mainitsemiesi syiden tähden.

Ne jotka joutuvat suorittamaan asepalveluksen ovat tosiaan hyvin yleisesti ikäluokkansa "väliinputoajia" eli heillä ei ole varallisuutta (vanhemmat) jolla lahjoa kutsuntaviranmaiset kirjoittamaan hylkäävän lausunnon tai suhteita joiden avulla selviytyä kutsunnoista ja asepalveluksen suorittamisesta, lisäksi heillä ei myöskään ole opintojen suomaa turvaa välttää asepalvelus. Nämä väliinputoajat ovat myös usein laadultaan keskivertoa tai keskivertoa heikompaa mutta eivät kuitenkaan niin heikkoja etteikö heitä sen tähden hylättäisi kutsunnoissa, ja tämä laadun heikentyminen on aiheuttanut ongelmia Venäjällä - laadukas ja mahdollisesti teknisesti korkealuokkainen aines onnistuu usein välttämään asepalveluksen suorittamisen.

Vapaaehtoisten määrä on vielä pieni mutta sen toivotaan kasvavan Venäjällä tulevaisuudessa, tähän tähtää asevoimien muokkaaminen ammattimaisempaan suuntaan jolloinka halukkuus liittyä asevoimiin vapaahetoisesti kasvaisi tai sen toivotaan kasvavan. Samalla koetetaan myös muokata asevoimia siihen suuntaan jossa ns. turhat kuolemat (koulutus, simputus, itsemurhat tms.) vältettäisi mahdollisuuksien mukaan.

Tälläkin taholla Venäjän asevoimat elää siis vahvaa murroskautta, laadukas kutsuntaikäisten miesten (ja naisten) määrä on vähäinen ja sitä koetetaan kasvattaa sopimussotilasjärjestelmin ja asevoimien perustamin akatemioin sekä vetoamalla perinteisiin mutta edessä on vieläö pitkä työsarka jotta asevoimat kokonaisuudessaan saataisi sille tasolle jolla muutamat joukkoyksiköt tällä hetkellä ovat.

vlad.

 

[Cimbe]

Iltalehdessä sitten paljastettiin vähän sotasalaisuuksia asian tiimoilta:

http://www.iltalehti.fi/2005/12/09/200512083819932_uu.shtml

Herää kysymyksiä:
- miksi näin?
- kuka päätti?
- oliko syy tässä?

ja sit voi tietysti miettiä että mitä liikkui komentavan upseeriston päässä kun antoivat kuvata ja kuka kuvan laski liikenteeseen? (Ette sitten vaarallisempaa juttua keksinyt. Missä rälläkkä?)

 

[varjo]

Iltalehdessä sitten paljastettiin vähän sotasalaisuuksia asian tiimoilta:

http://www.iltalehti.fi/2005/12/09/200512083819932_uu.shtml

Herää kysymyksiä:
- miksi näin?
- kuka päätti?
- oliko syy tässä?

ja sit voi tietysti miettiä että mitä liikkui komentavan upseeriston päässä kun antoivat kuvata ja kuka kuvan laski liikenteeseen? (Ette sitten vaarallisempaa juttua keksinyt. Missä rälläkkä?)

Niin, tuota viilaustahan tehtiin viime keväällä. Ehkä tänäkin vuonna, mutta siitä ei ainakaan ole vielä tullut esiin mitään.

Miksi?
-Jotta kranaatit mahtuisivat putkeen

Ja mitään vaarallistahan itse hiomisessa ei ole, koska niin kauan kuin sytytintä ei ole ruuvattu kiinni kranaattiin, niin ei se kyllä räjähdäkään.

Kuvahan näyttäisi olevan puolustusvoimien kuva, joten varmaankin ihan itse ovat sen päästäneet julkisuuteen.

Normaali menettelytapahan tuo, ei siinä sen ihmeellisempää.

 

[teemu_s]

Niin, tuota viilaustahan tehtiin viime keväällä. Ehkä tänäkin vuonna, mutta siitä ei ainakaan ole vielä tullut esiin mitään.

Miksi?
-Jotta kranaatit mahtuisivat putkeen

Ja mitään vaarallistahan itse hiomisessa ei ole, koska niin kauan kuin sytytintä ei ole ruuvattu kiinni kranaattiin, niin ei se kyllä räjähdäkään.

Kuvahan näyttäisi olevan puolustusvoimien kuva, joten varmaankin ihan itse ovat sen päästäneet julkisuuteen.

Normaali menettelytapahan tuo, ei siinä sen ihmeellisempää.

Erittäin luotettavalta taholta olen kuullut että tätä kranaattien viilausta on harrastettu aina jo kolmekymmentä vuotta sitten. Todennäköisesti niin kauan kuin kranaatinheittimellä on ammuttu. Mikäli pyrstöstä pitää viilata pikkusiivuja pois että asetta voidaan käyttää niin ei luulisi olevan mikään suuren suuri ongelma. Iltapäivälehdistö tekee taas kärpäsestä härkäsen. Kyseessä ei ole ohjesäännön tai minkään muun "lain" vastainen teko. Ei kranaatti räjähdä pyrstön viilaamisesta. Ei mitenkään.

 

[Lincoln Steel]

No ei kai tässä itse viilamisesta ollakkaan vaarallista tekemässä. Mutta se ainakin minua hieman mietityttää, kun ranuja pitää tuolla pakkasessa ja kiireessä viilailla. Entä jos joku pyrstö jääkin liian vähälle viilaamiselle? Vai kokeillaanko niitä jokaista johonkin rööriin ennen ampumista?

 

[I ro1]

Aivan.
Jos pyrstöä viilataan liian vähän, ja se jääkin putkeen jumiin, on seurauksena tukos. Jos samaan aikaan varusmiehellä on "nollat taulussa", niin seurauksena voikin olla kaksoislataus.
Jos ensimmäinen kranaatti on jumissa putkessa, niin sen jälkeen kun johtaja on "muistaakseni" laukaissut heittimen ja antanut luvan toisen lataamiseen, on edessä väistämättömästi katastrofi.

Jos siis kranaatti ei mahdu putkeen ilman viilaamista, niin kranaatteja ei pitäisi turvallisuussyistä käyttää ollenkaan.

 

[varjo]

Aivan.
Jos pyrstöä viilataan liian vähän, ja se jääkin putkeen jumiin, on seurauksena tukos. Jos samaan aikaan varusmiehellä on "nollat taulussa", niin seurauksena voikin olla kaksoislataus.
Jos ensimmäinen kranaatti on jumissa putkessa, niin sen jälkeen kun johtaja on "muistaakseni" laukaissut heittimen ja antanut luvan toisen lataamiseen, on edessä väistämättömästi katastrofi.

Jos siis kranaatti ei mahdu putkeen ilman viilaamista, niin kranaatteja ei pitäisi turvallisuussyistä käyttää ollenkaan.

Kenties kranaatteja testataan viilauksen jälkeen, ennenkuin niitä aletaan ampumaan.

Ja pakkasessa viilaaminen on aikalailla samanlaista kuin sisätiloissa viilaaminen, vain kylmempää. Ja mistä päättelit, että niitä viilataan kiireessä?
Se, että tekstissä puhutaan sitten eri yhteydessä kiireestä ei tarkoita, ettäkö kranaatteja viilataan hiki hatussa ammunnan aikana ja samantien kun viilamies on valmis, kranaatti tiputetaan putkeen.

Sotatilaa varten tuossakin saa harjoitusta, koska jos jo rauhanaikaiset kranaatit ovat liian isoja, niin voi vain kuvitella mikä on tilanne sodassa.

 

[teemu_s]

No ei kai tässä itse viilamisesta ollakkaan vaarallista tekemässä. Mutta se ainakin minua hieman mietityttää, kun ranuja pitää tuolla pakkasessa ja kiireessä viilailla. Entä jos joku pyrstö jääkin liian vähälle viilaamiselle? Vai kokeillaanko niitä jokaista johonkin rööriin ennen ampumista?

Yleensä kranaattien viilaustarpeen näkee kun avataan kranaattierästään pari laatikkoa. Mikäli erässä on yksi viilauksen tarpeessa oleva kranu, kaikki on silloin viilattava. Mikäli taas kaikki näytekappale on ok, ei ole viilauksen tarvetta. Kranaateissa on viilauksen tarvetta samoissa paikoissa lähes poikkeuksetta. Jos kranaatti ei mahdu putkeen ilman viilausta, sitä viilataan niin kauan että se sopii putkeen. Yleensä sitä viilauksen tarvetta ei ole kuitenkaan ihan senttitolkulla. Parin millin viilaus ei vaikuta vielä kranaatin lento-ominaisuuksiin juurikaan millään tavalla. Pyrstörikko voi sattua aivan normaalikuntoisellekin kranaatille.

 

[Lincoln Steel]

Kenties kranaatteja testataan viilauksen jälkeen, ennenkuin niitä aletaan ampumaan.

Kenties? Mitä tuo nyt sitten tarkoittaa, testataanko vai ei?

Ja sitten pakko vielä kysyä, että oletko itse putkirunkkareita, kun tunnut asioista olevan selvillä?

Ja miksiköhän sitten jutussa jutellut reservinjääkäriputkirunkkari oli ollut palvelustovereineen juuri kyseisestä ranujen putkeen mahtumisesta huolestunut?

EDIT: Teemu_s:n postaus valaisikin jo asiaa aika paljon.

 

[Habs16]

Kyllä viilausta harrastetaan, mutta ainakin ennen se oli ns. varman päälle viilausta. Eli todennäköisesti kranaatit sopivat putkeen, mutta viilaamalla varmistetaan että ne sopii varmasti. Eli periaatteessa suuremmat "otsikot" saisi siitä, että on jätetty viilaamatta.

Ja ei niitä missään sen kummemmassa kiireessä yleensä viilata. Ja yhtälailla viila toimii myös talvella pakkasessakin.

 

[dohf]

Eipä tulisi itselleni mieleenkään viilailla kolmeakymmentä vuotta 15 kilon kranaattien pyrstöjä putkiin sopiviksi. Näin tulevana diploma-ingenjoorinä pistää miettimään, miksi noita pyrstöjä ei hitto vie voi suoraan valmistaa putkeen sopivaksi? Nykytekniikalla valamalla osat saadaan millin murto-osilla kohdilleen, vähempikin saattaisi tosin riittää jos perstuntumalla viilaamallakaan ei lento-ominaisuuksissa tapahdu merkittäviä muutoksia. Pari milliä pois jo tekovaiheessa niin ei tarvitse harrastaa tuollaisia keveitä kenttämuutoksia.

Sekin vielä, jos tuota "modausta" on jo kolmekymmentä vuotta harrastettu ilman parannusta asiaan, pitäisikö puolustusvoimien harkita räjähdeostajan vaihtamista? Jos ei ole tuossa ajassa saatu alihankkijalle ilmaistua, että heillä sattuu olemaan hiukkasen laajat toleranssit, saattaa ammattitaidossa olla jo hiukan puutetta. Vai eikö tämä käytäntö ole tiedossa tarpeeksi korkealla tasolla jotta muutosta voisi vaatia?

 

[varjo]

Sekin vielä, jos tuota "modausta" on jo kolmekymmentä vuotta harrastettu ilman parannusta asiaan, pitäisikö puolustusvoimien harkita räjähdeostajan vaihtamista? Jos ei ole tuossa ajassa saatu alihankkijalle ilmaistua, että heillä sattuu olemaan hiukkasen laajat toleranssit, saattaa ammattitaidossa olla jo hiukan puutetta. Vai eikö tämä käytäntö ole tiedossa tarpeeksi korkealla tasolla jotta muutosta voisi vaatia?

Yleensä PV:n ammuskäyttö menee siten, että ensin käytetään vanhoja ammuksia pois ennenkuin ne vanhenevat. Eli nyt ammutaan kranaatteja, jotka on tehty se 30 vuotta sitten, tai jopa ennemmin. Toleranssien syistä on paha sanoa mitään, kun en kranaattien valmistusmetodeja tunne.

Ei siitä kauaa ole, kun ammuttiin tykeillä viimeisiä sodanaikaisia varastoja tyhjiksi.

 

[Padis]

Yleensä PV:n ammuskäyttö menee siten, että ensin käytetään vanhoja ammuksia pois ennenkuin ne vanhenevat. Eli nyt ammutaan kranaatteja, jotka on tehty se 30 vuotta sitten, tai jopa ennemmin.

Toisin sanoen tetsareihin tarvii lisätä (tykäreiden, kranaattihenkilöiden ja vaunuosaston) kantoteline viilalle. Sitten voimme pystyttää Vaalimaalle kyltin "Tervetuloa, täällä saatte paremman tulevaisuuden". Kyllä aika on ajanut Suomen armeijan ohitse.

Itse uskon, että kranu ei ole mennyt riittävällä vauhdilla pohjaan asti jonka takia kaksoislataus on tapahtunut(viilaus on jäänyt kesken). Tai sitten on viilattu liikaa ja nalli on missannut piikin tai mikä tahansa lähdön aiheuttaakin.

 

[dohf]

Ei siitä kauaa ole, kun ammuttiin tykeillä viimeisiä sodanaikaisia varastoja tyhjiksi.

Voihan se tottakai olla niinkin, että vanhimmasta päästä noita ilmeisen kalliita morkuloita lasketaan ilmaan. Itse lääkintä-au -koulutuksen saaneena olen harjoituskappaleena käsitellyt puolustusvoimien vanhempia ensisidepaketteja, vanhin oli muistaakseni vuodelta 1932. Oli käärittynä sellaiseen kumipohjaiseen putkiloon. Ihan harjoituksiin käyttökelpoinen oli vielä tuossa viime vuosituhannen lopulla, sideharso kuin pakasta vedettyä. Ehkä en kuitenkaan oikeaan avohaavaan enää laittaisi peitoksi.

Kranaattiasiasta vielä: tietysti yksikin ihmishenki on liikaa, jos se jotenkin johtuu viallisista/vanhentuneista/muutetuista ammuksista. Silloin ei parane hintaa katsoa, jos riski onnettomuuksiin nousee liiaksi. Inhimillisten virheidenkin määrä kasvaa, kun tietää joutuvansa käsittelemään epämääräisiä räjähteitä. Voisi itselläkin olla lataajana hermo piukalla, jos tietäisi kranaatin viilaajan olleen se mopon virittelijä yläasteen rinnakkaisluokalta.
Vanhat (ja vialliset) ammukset soramonttuun vain ja ilmaan koko kasa, säästöilläkin oltava joku raja.

Tässä tapauksessa tutkinta on vielä kesken, eikö nuo ensi viikolla jotain raporttia meinanneet esittää?

Itse uskon, että kranu ei ole mennyt riittävällä vauhdilla pohjaan asti jonka takia kaksoislataus on tapahtunut(viilaus on jäänyt kesken). Tai sitten on viilattu liikaa ja nalli on missannut piikin tai mikä tahansa lähdön aiheuttaakin.

120mm heittimissä laukaisu tapahtuu erikseen iskurilla (tms.), jolloin kranaatin pudotusvauhdilla ei sinänsä ole merkitystä laukaisuun. Keveämmillä heittimillähän kranaatti lähteekin itsestään heti kunhan se vain pudotetaan putken pohjaan oikein.

 

[Padis]

Keveämmillä heittimillähän kranaatti lähteekin itsestään heti kunhan se vain pudotetaan putken pohjaan oikein.

Onko siellä heittimen pohjassa piikki joka vastaa iskuria vai kranaatin pohjassa iskuria vastaava juttu jonka varmistin poistetaan ennen ammuntoja?

 

[Sörkä]

Onko siellä heittimen pohjassa piikki joka vastaa iskuria vai kranaatin pohjassa iskuria vastaava juttu jonka varmistin poistetaan ennen ammuntoja?

Putken pohjassa piikki. Näin tällä hetkellä alkoholin vaikutuksen alaisen jatkislaisen muistojen mukaan. Totuus tosin saattaa olla löpinäni kumoava.

Mutta vastaan että piikki.

 

[varjo]

Toisin sanoen tetsareihin tarvii lisätä (tykäreiden, kranaattihenkilöiden ja vaunuosaston) kantoteline viilalle. Sitten voimme pystyttää Vaalimaalle kyltin "Tervetuloa, täällä saatte paremman tulevaisuuden". Kyllä aika on ajanut Suomen armeijan ohitse.

Ei ole tarvetta, koska viila kuulunee kranaatinheittimen perusvarustukseen.
Ei ajalla ole mitään tekemistä tuon kanssa, yrittäkää nyt ymmärtää, että vaikka suurvalta-armeijoitten CNN-pätkät näyttävät tosimakeilta, niin samalla lailla siellä viilaillaan kranaatteja yms.

Aivan samallalailla myös muualla ammutaan ensiksi vanhempia kranaatteja, sitä varten vanhenemisajat on juuri tehty, että käytetään _täysin toimivia_ ammuksia niin kauan kuin ne ovat sellaisia.
Muistakaa nyt, että ammustuotanto ei ole rauhan ajan harjoituksia varten, vaan sotaa varten ja käyttämällä aina uusia ammuksia syödään samalla sodan ajan annoksia (koska n määrän vuosia kuluttua ne nyt ammutut vanhat ammukset eivät enää kuulu siihen, mutta tänä vuonna tehdyt ammukset kuuluvat)

Itse uskon, että kranu ei ole mennyt riittävällä vauhdilla pohjaan asti jonka takia kaksoislataus on tapahtunut(viilaus on jäänyt kesken). Tai sitten on viilattu liikaa ja nalli on missannut piikin tai mikä tahansa lähdön aiheuttaakin.

Tai sitten viilausta ei ole ylipäätänsäkään tässä tapauksessa tehty.
Onneksi kyse ei ole uskonasioista, vaan tutkintakomissio kertonee mistä todella oli kyse.

 

[Padis]

Ei ole tarvetta, koska viila kuulunee kranaatinheittimen perusvarustukseen.
Ei ajalla ole mitään tekemistä tuon kanssa, yrittäkää nyt ymmärtää, että vaikka suurvalta-armeijoitten CNN-pätkät näyttävät tosimakeilta, niin samalla lailla siellä viilaillaan kranaatteja yms.

Ehkä vähän liioittelin tuossa. Meidän haupitsissahan ei ollut koskaan mitään toimintahäiriöitä/viilailua. Ajatus itsessään kuulostaa sotaharjoituksissa meikäläisen korvaan hieman epäilyttävältä. Se ei muuta mielipidettäni "koska niin on aina tehty". Jos tutkimuset jotain muuta osoittavat olkoon niin puolestani.

Aivan samallalailla myös muualla ammutaan ensiksi vanhempia kranaatteja, sitä varten vanhenemisajat on juuri tehty, että käytetään _täysin toimivia_ ammuksia niin kauan kuin ne ovat sellaisia.

En minäkään usko, että ammuksessa alunperin olisi ollut mitään vikaa siihen tarkoitukseen mihin on tehty. Niin kauan kun toimivia ammuksia on olemassa niitä kannattaa säilyttää. Nyt tapellaan öljystä, joskus vedestä, sitten joskus on olemassa maa missä aurinko ei laske. Tiedä sitten onko Jatkoaikaa olemassa:)

 

[teemu_s]

Jos kranaatti ei valu putken pohjalle, ei sitä voida laukaistakaan koska iskuri ei voi osua sytyttimeen. Tästä seuraa se, että tulee laukeamaton tai hätäillessä jopa kaksoislataus mutta mitään vaaratilannetta ei pitäisi olla mikäli heitinmiesten koulutus on onnistunut. Ja tässä tapauksessa miehiä on koulutettu jo useampi kuukausi.

Kevyen heittimen putkessa on kiinteä iskuri, raskaassa iskuri on laukaisunarulla toimiva. Olisi nimittäin yhtä helvettiä pitää 12kg kranaattia reilun puolentoistametrin korkeudella putken suulla useamman minuutin kun tulenjohtaja on käskenyt tulivalmiuden esimerkiksi hyökkäyksen alkaessa.

 

[dana77]

Täällä taas tietyt nimimerkit pilaavat hyvän syyttelyn ja skandaalinmetsästyksen faktoilla.

 

[Konsta Kepuli]

Fiilailua

Erittäin luotettavalta taholta olen kuullut että tätä kranaattien viilausta on harrastettu aina jo kolmekymmentä vuotta sitten. Todennäköisesti niin kauan kuin kranaatinheittimellä on ammuttu.

Itse olin varusmiesaikana (v.87) kranaatinheitinryhmän johtajana, enkä voi sanoa silloin, enkä koskaan myöhemminkään kuulleeni tällaisesta pyrstön viilaamisesta. Ihan uusi tieto minulle. Nuo heittimen kranaatin ja putken välyksethän ovat aika pienet ja todella oudolta tuntuu että tehtaalta tulee liian isokokoista tavaraa näinkin kriittisessä kappaleessa.

Kevyen heittimen osalta muistelen, että joskus puhuttiin mahdollisuudesta ampua vihulaiselta "evakuoituja" 82mm kranaatteja meidän 81mm heittimellä ja sen pitäisi onnistua jotenkuten. Valuu hitaammin pohjaan ja saattaa aiheuttaa enemmän laukeamattomia sekä vaatii myös korjausta koroon koska lähtönopeus muuttuu. Silloinkaan tosin ei ollut puhetta mistään viilaamisen tarpeesta. Raskaan heittimen osalta puolestaan on todettava että itänaapurin kaliiberi on sama 120 mm kuin meilläkin eli tässä ei pitäisi olla ongelmia.

Yksi mahdollisuus tähän viilaamisen tarpeeseen voi olla yksinkertaisesti Itäblokissa käytössä olleet "isot toleranssit". Hurjimpien juttujen mukaan Suomi osti 1990-luvun alkupuolella Itä-Saksan armeijan jäämistöstä 200 junavaunullista ammustarvikkeita. Luultavasti suurin osa nimenomaan tykistön ja heittimistön kranaatteja. Arvelen että juuri näitä "asevelihintaisia" varastoja ammutaan tällä hetkellä. Harmi etten itse ehtinyt mukaan näihin talkoisiin. Omana aikana tuntui ammusvarastojen olleen "mallia talvisota". Muutaman hassun murkulan ampumiseen tarvittiin ampumaleirillä viisi vuorokautta ja kolme tuliasemaa. Nykyään kuulemma ammutaan kuin sota olisi jo käynnissä.

 

[Habs16]

Yleensä PV:n ammuskäyttö menee siten, että ensin käytetään vanhoja ammuksia pois ennenkuin ne vanhenevat. Eli nyt ammutaan kranaatteja, jotka on tehty se 30 vuotta sitten, tai jopa ennemmin. Toleranssien syistä on paha sanoa mitään, kun en kranaattien valmistusmetodeja tunne.

Ei siitä kauaa ole, kun ammuttiin tykeillä viimeisiä sodanaikaisia varastoja tyhjiksi.

Nykyisissä kranaatinheittimissä käytetään vanhimmillaankin 90-luvulla tehtyjä kranaatteja. Silloin muuttui koko peruspanosjärjestelmä nykyiseen, ja kranaatin muoto on nykyisenlainen. Tästä johtuen ampumaetäisyyskin kasvoi.

Elikkä nykyisin ei ammuta mitään sodanaikaisia kranaatteja, vaan maksimissaan noita kymmenkunta vuotta vanhoja.