Rovajärven kranaatinheitinonnettomuus

[The Original Jags]

Iltalehdessä sitten paljastettiin vähän sotasalaisuuksia asian tiimoilta:

http://www.iltalehti.fi/2005/12/09/200512083819932_uu.shtml

Herää kysymyksiä:
- miksi näin?
- kuka päätti?
- oliko syy tässä?

ja sit voi tietysti miettiä että mitä liikkui komentavan upseeriston päässä kun antoivat kuvata ja kuka kuvan laski liikenteeseen? (Ette sitten vaarallisempaa juttua keksinyt. Missä rälläkkä?)

Kuka vielä tämän jälkeen puolustaa Suomen puolustusvoimia? Yksiä roistoja koko sakki.

 

[Radek]

Olin heitinryhmän johtaja armon vuonna 2004. Kertaakaan en ole kuullut pyrstön viilaamisesta ja me ammuimme suomalaisia kranaatteja (kyljessä luki joku "suomisen valu" tms.). 82mm pystyy ampumaan, mutta juuri koroa pitää korjata.
Kranaatti ei myöskään räjähdä mistään pyrstön viilailuista.
http://www.iltalehti.fi/2005/12/09/200512083823050_uu.shtml
- Miten voi olla mahdollista, ettei kukaan kantahenkilökuntaan kuuluva ole silminnäkijä?

 

[archieG]

Hyvä TOJ, kun olet jälleen kerran saapunut luoksemme kertomaan ehdottomia totuuksiasi, niin kommentoippa linkin takaa löytyvää uutista. Murhaako palvomasi Venäjän armeija myöskin sotilaitansa tai onko Venäjän armeija kenties aivan turha rosvosakki?

http://www.mediumi.net/moskova/uuti...ta/20_01_05.php

 

[Padis]

Itse olin varusmiesaikana (v.87) kranaatinheitinryhmän johtajana, enkä voi sanoa silloin, enkä koskaan myöhemminkään kuulleeni tällaisesta pyrstön viilaamisesta.

Olin heitinryhmän johtaja armon vuonna 2004.

Onko johtajalla kranaatin lähtiessä mahdollisuutta katsoa tilannetta ilman sokeutumisen vaaraa? Jos on ihmettelen kyseisen ryhmän johtajan toimintaa. Luulisi huomaavan jos kranu jää putkeen.

 

[Habs16]

Kranaatti ei myöskään räjähdä mistään pyrstön viilailuista.
http://www.iltalehti.fi/2005/12/09/200512083823050_uu.shtml
- Miten voi olla mahdollista, ettei kukaan kantahenkilökuntaan kuuluva ole silminnäkijä?

Jokaisessa tulijoukkueessa on yksi kantahenkilöstöön kuuluva valvoja. Ja joka tulijoukkueessa on kolme heitintä. Eli jos valvoja on sattunut katsomaan jotakin muuta heitintä, tai vaikkapa olla yhteydessä ammunnan johtajaan, niin ei se silloin ole mikään ihme, että ei ole henkilökuntaa silminnäkijänä.

Ainoa keino tähän olisi kolminkertaistaa henkilökunnan määrä eli asettaa jokaiselle heittimelle kantahenkilökuntaan kuuluva valvoja. Vähän sama asia kuin että laitetaan jokaiseen myytyyn henkilöautoon yksi poliisisetä valvomaan, ettei ajeta ylinopeutta. (tämä näitä kukkahattutätejä ja eräitä kukkahattusetiä varten esimerkkinä)

Edelliseen kysymykseen vastaus: Ei siinä todellakaan sokeudu vaikka katsoo suoraan heittimeen. Eikä sitä lähtöä kerkeä kunnolla näkemään. Lähdön tuntee kylläkin tärähdyksestä.

 

[Ervasti]

Jokaisessa tulijoukkueessa on yksi kantahenkilöstöön kuuluva valvoja. Ja joka tulijoukkueessa on kolme heitintä. Eli jos valvoja on sattunut katsomaan jotakin muuta heitintä, tai vaikkapa olla yhteydessä ammunnan johtajaan, niin ei se silloin ole mikään ihme, että ei ole henkilökuntaa silminnäkijänä.

Ainoa keino tähän olisi kolminkertaistaa henkilökunnan määrä eli asettaa jokaiselle heittimelle kantahenkilökuntaan kuuluva valvoja. Vähän sama asia kuin että laitetaan jokaiseen myytyyn henkilöautoon yksi poliisisetä valvomaan, ettei ajeta ylinopeutta.

Näin kuitenkin on kaikkien muiden jalkaväkiaseiden osalla. Esim sinko- ja ohjusjoukkueiden kovapanosammunnoissa joukkueen jokaisella ryhmällä (ja tarvittaessa vielä liikkuvilla partioillakin) on oma tulitoiminnanvalvojansa.

Tulijoukkuetta on toki helpompi valvoa koska se pääsääntöisesti suorittaa tulitoimintaa yhdessä, poikkeustilanteitakin on ja silloin henkilökunnan määrä on suurempi.

 

[Hartza]

Raskaan KRH:n a-tarvike on täysin kotimaista valmistetta, joten kysymyksessä ei ole mikään DDR:n halpaerä.

Kranaatin pyrstö on materiaaliltaan alumiinia, joten sitä ei voi valaa.

Itse en muistaakseni tähän viilaamiseen ole koskaan törmännyt. Tämä osin johtunee siitä, että vuonna 94-95 ammuimme vielä näitä ns. vanhoja a-tarvikkeita.

Uusia a-tarvikkeita olemme ampuneet kertausharjoituksissa pariin eri otteeseen, mutta mitään viilausta ei ole näillä kerroilla harrastettu.

Mielestäni tuollainen liian leveä pyrstö on omiaan lisäämään kaksoislatauksen riskiä. Mikäli murkula ei valu putken pohjalle ollenkaan tai se valuu liian hitaasti, jolloin heittimen johtajan nykäisy laukaisunarusta ei laukaise kranaattia lentoradalle, vaan se jää putkeen.

 

[Hartza]

Onko johtajalla kranaatin lähtiessä mahdollisuutta katsoa tilannetta ilman sokeutumisen vaaraa? Jos on ihmettelen kyseisen ryhmän johtajan toimintaa. Luulisi huomaavan jos kranu jää putkeen.

Heitinryhmässä on monta henkilöä, joiden pitäisi huomata, ettei kranaatti lähtenytkään.

Laukaisunarusta vetäminen -> Laukaisuääni ja heittimen liikahtaminen -> uudelleen suuntaaminen -> lataaminen

Itse olen ollut monta kertaa heittimellä ja kyllä sen todellakin huomaa, jos kranaatti ei lähde putkesta.

Kuitenkin talvirovan rajut olosuhteet, rasitus, ylileveät pyrstöt ovat sellaisia tekijöitä, joilla hyvin voi olla vaikutusta kaksoislatauksen riskiin. Itse pidä tätä täysin selvänä. Tässäkin tapauksessa oikeastaan riittää, että pelkästään lataaja on olettanut murkulan lähteneen ja ladannut uuden ammuksen putkeen. Vaikka joku olisikin kaksoislatausta epäillyt, niin on saattanut jäädä arpomaan tilannetta kohtalokkain seurauksin.

Itse mm. kirjoittelin talvirovalla tuliasemapiirroksiin päivämääriä, jotka eivät olleet edes samana vuonna. Tämän huomasin vasta paljon myöhemmin, kun olimme jo saapuneet kassulle. Sitä ei edes itse huomaa, kuinka pihalla voi olla kun kymmenen päivää mennään yötä päivää. Sekä fyysinen, että henkinen rasitus on talvirovalla ainakin ennen ollut todella kova. Tämä asia vielä kertautuu, jos sattuu olemaan epäpätevä kouluttaja remmissä.

 

[Turambar]

Heitinryhmässä on monta henkilöä, joiden pitäisi huomata, ettei kranaatti lähtenytkään.

Itse olen ollut monta kertaa heittimellä ja kyllä sen todellakin huomaa, jos kranaatti ei lähde putkesta.

Juu. Itselle on myös heittimenjohtajan hommat tuttuja ja saa kyllä olla aika väsynyt mies ennen kuin jää laukeamaton huomaamatta.

MUTTA sekään ei aina riitä, että johtaja homaa laukeamattoman. Itselle meinasi Rovalla täyttä iskua (12 murkulaa minuutissa) ammuttaessa käydä kämmi. Oli yli kahden viikon leirin viimeinen päivä ja taisi väsy vähän painaa jo jaloissa. Lisäksi liiallinen rutinoituminen pääsi vähän jo löysistämään. Ammuttiin siis iskua. Lataaja mätti kranaattia putkeen ja minä johtajana temmoin narusta. Sitten tuli laukeamaton. Yritin nykiä muutaman ylimääräisen kerran narusta, mutta eihän se kuula lähtenyt.

Muutamaan ylimääräiseen laukaisunarun vetoon kului pari hassua sekuntia. Tänä aikana lataaja oli jo ottanut seuraavan kuulan käteensä ja oli pudottamassa sitä putkeen, kun katsoin ylöspäin. Ympäröivässä maastossa 11 tuliyksikköä ampui kukin iskujaan, joten mekkala oli korvia huumaava, eikä lataajani ollut varma olinko komentanut häntä lataamaan. Ammuimme Teka-heittimillä, joissa on aseen ympärillä ammuttaessa niin pirun ahdasta, että kunnon käsimerkkien näyttäminen on nopeassa tilanteessa hankalaa. En ollut näyttänyt latauksen käsimerkkiä, mutta lataaja luuli nähneensä sellaisen. Huusin omaa ryhmääni keskeyttämään toiminnan, mutta eihän sitä kukaan kuullut. Yritin vielä tarttua lataajaan, mutta sinne putosi kranaatti putken pohjalle toisen kuulan seuraan. Jos olisin jatkanut narusta nykimistä vielä muutaman sekunnin ylös katsomatta, olisi kaksoislatauksella varustettu kuularuisku ollut mahdollinen.

 

[Konsta Kepuli]

Juu. Itselle on myös heittimenjohtajan hommat tuttuja ja saa kyllä olla aika väsynyt mies ennen kuin jää laukeamaton huomaamatta.

Varsinkin siis raskaalla heittimellä, kun sen nimenomaan itse laukaisee. Ja allaolevassa lainauksessa Turambar kuvailee tilanteen jota olen itse pitänyt todennäköisimpänä Rovajärven turmassa. Jonkun tulimuodon (isku, peite, este) ampumisessa homma saattaa mennä hektiseksi ja silloin voi käydä hassusti:

MUTTA sekään ei aina riitä, että johtaja homaa laukeamattoman. Itselle meinasi Rovalla täyttä iskua (12 murkulaa minuutissa) ammuttaessa käydä kämmi. Oli yli kahden viikon leirin viimeinen päivä ja taisi väsy vähän painaa jo jaloissa. Lisäksi liiallinen rutinoituminen pääsi vähän jo löysistämään. Ammuttiin siis iskua. Lataaja mätti kranaattia putkeen ja minä johtajana temmoin narusta. Sitten tuli laukeamaton. Yritin nykiä muutaman ylimääräisen kerran narusta, mutta eihän se kuula lähtenyt.

Muutamaan ylimääräiseen laukaisunarun vetoon kului pari hassua sekuntia. Tänä aikana lataaja oli jo ottanut seuraavan kuulan käteensä ja oli pudottamassa sitä putkeen, kun katsoin ylöspäin. Ympäröivässä maastossa 11 tuliyksikköä ampui kukin iskujaan, joten mekkala oli korvia huumaava, eikä lataajani ollut varma olinko komentanut häntä lataamaan. Ammuimme Teka-heittimillä, joissa on aseen ympärillä ammuttaessa niin pirun ahdasta, että kunnon käsimerkkien näyttäminen on nopeassa tilanteessa hankalaa. En ollut näyttänyt latauksen käsimerkkiä, mutta lataaja luuli nähneensä sellaisen. Huusin omaa ryhmääni keskeyttämään toiminnan, mutta eihän sitä kukaan kuullut. Yritin vielä tarttua lataajaan, mutta sinne putosi kranaatti putken pohjalle toisen kuulan seuraan. Jos olisin jatkanut narusta nykimistä vielä muutaman sekunnin ylös katsomatta, olisi kaksoislatauksella varustettu kuularuisku ollut mahdollinen.

Oleellista on kiinnittää huomiota tuohon lataajaan, jonka sijainti ammuttaessa on siis koko ajan heittimen putken vieressä. Sattuneesta syystä kuulosuojaus on sitä luokkaa ettei siinä kyllä hevon helvettiä kuule, ja varsinkaan jos tulijoukkueen muut putket haukkuvat ympärillä. Vaikka ryhmänjohtaja laukeamattoman huomaakin, ei sille kranuja ankarasti putkeen lappavalle "umpikuurolle" lataajalle huutamisesta ole tosiaan mitään apua. Parasta olisi ottaa muutama askel ja tarrata käteen kiinni (kuten ylläolevan kirjoittaja oli tehnytkin). No, tää nyt oli taas tällaista jälkiviisastelua. Joka tapauksessa noita tuliaseman varotoimenpiteitä olisi syytä tarkastella nyt perusteellisesti. Eihän voi olla niin että, rauhan aikana, samanlaisessa tilanteessa, muutaman vuoden välein, varusmiehiä lähtee sankarihautaan ja pyörätuoliin. Ei vaan voi olla.

 

[stiflat]

Itselläni kun ei ole minkään valtakunnan tietoa näistä tykeistä ja kranaateista, oma armeija-aika kun meni vähän toisenlaisissa merkeissä, niin pari tyhmää kysymystä:

Onko tässä kranaatissa jotain hylsyä joka lentää pois lähtöhetkellä,
vai onko joku "suihkumoottori" (heh) -tyylinen lähtötapa?
Eikö ole mitään mahdolisuutta että kaksoislatauksessa ylin kranaatti työntyisi ulos putkesta?
Onko putki niin tiukka että tähän ei ole mahdollisuutta, vai mikä on ydin syy?

Ja loppuhuipennus vielä;
Mitä tapahtuisi jos normi rynkkyyn tekisi "kaksoislatauksen"? Eli työntäisi vaikka piippun kautta toisen ammuksen.

That's it.

 

[Sisäliitin]

Itselläni kun ei ole minkään valtakunnan tietoa näistä tykeistä ja kranaateista, oma armeija-aika kun meni vähän toisenlaisissa merkeissä, niin pari tyhmää kysymystä:

Onko tässä kranaatissa jotain hylsyä joka lentää pois lähtöhetkellä,
vai onko joku "suihkumoottori" (heh) -tyylinen lähtötapa?
Eikö ole mitään mahdolisuutta että kaksoislatauksessa ylin kranaatti työntyisi ulos putkesta?
Onko putki niin tiukka että tähän ei ole mahdollisuutta, vai mikä on ydin syy?

Ja loppuhuipennus vielä;
Mitä tapahtuisi jos normi rynkkyyn tekisi "kaksoislatauksen"? Eli työntäisi vaikka piippun kautta toisen ammuksen.

That's it.

Kyllä se koko kranaatti sinne lentää.

Ja rynkky todennäköisesti mosahtaisi käsiin jos noin tekisi. Piippu jokatapauksessa vahingoittuisi.

 

[Habs16]

Onko tässä kranaatissa jotain hylsyä joka lentää pois lähtöhetkellä,
vai onko joku "suihkumoottori" (heh) -tyylinen lähtötapa?

Ei ole minkäänlaista hylsyä.
Lähtötapaa voisi verrata jotenkin rynkyn ammukseen. Eli panos pohjassa, joka antaa voiman kranaatin lähdölle.

Eikö ole mitään mahdolisuutta että kaksoislatauksessa ylin kranaatti työntyisi ulos putkesta?
Onko putki niin tiukka että tähän ei ole mahdollisuutta, vai mikä on ydin syy?

Putki on todella tiukka eli mahdollisuutta ei ole. Käytännössä mielestäni tämä "paine" (siis ensimmäisen kranaatin lähtöpaine) räjäyttää putken jos toinen kranaatti on jo siellä. Mahdollista on myös iskusytytin menee toimintakuntoon, jolloin kyseinen kranaatti räjähtää.

Ja loppuhuipennus vielä;
Mitä tapahtuisi jos normi rynkkyyn tekisi "kaksoislatauksen"? Eli työntäisi vaikka piippun kautta toisen ammuksen.

That's it.

Uskoisin että piippu vain kärsisi ja molemmat lentäisivät piipusta ulos. Ainakaan eivät räjähtäisi.

 

[mambo]

Uskoisin että piippu vain kärsisi ja molemmat lentäisivät piipusta ulos. Ainakaan eivät räjähtäisi.

Molemmat patruunat jäävät piippuun äärimmäisen suurella todennäköisyydellä ja kun ruutikaasut eivät pääse poistumaan luonnollista tietä - kaasukammion ja kaasumännän kautta (sekä lukon, joka siirtyy liikkuvien osien mukana laukauksen jälkeen taaksepäin ja antaa tarvittavan voiman lataus- ja virityskoneistolle) - ne purkautuu helpointa mahdollista tietä, eli taaksepäin ampujan silmille. Paine on sen verran suuri, että lataus- ja virityskoneiston osat eivät kaikkea pysty vastaanottamaan ja näin ollen piipussa syntynyt paine todennäköisesti rikkoo laatikon (=aseen runko, mihin kaikki on kiinnitetty) ja ehkä latauskoneiston osia ja sen myötä lentävät metallisirut/-silppu ovat ampujan naamalla. Jos erittäin hyvä tuuri käy, niin paine purkautuu aseen sivulle, jolloin ampuja selviää ehkä säikähdyksellä.

 

[NorthenAxe]

Itseasiassa saattaisi jopa olla niin, että rk:ssä ammus hylsyineen ja luoteineen päivineen ei mahdu piippuun ns asiakkaan näkökulmasta. Noh, se viisasteluista. Jos piippuun tukkii toisen luodin, niin on todellakin kovasti todennäköistä, että molemmat jäävät piippuun kuten edellä mainittiin.

NA

 

[Genesis]

Rovajärvi

Itse lähtiessäni pois rovajärveltä 9.12.2005 meille kerrottiin että kyseessä ei olisi ollut kaksoislataus. Sen sijaan moni tuolla olleista tutuista krhj:a kertoivat että kaksoispanostus tuo ei olisi ollut. Samaa tukee sairaalasta saadut tiedot loukkaantuneilta.

Oli miten oli yksi "porilainen" kuoli. Itsekin palvelen juuri tuolla joukko-osastossa ja mielestäni on todella hanurista ruveta syyttämään porpria tapahtuneesta. Me ainakin tarkastamme aina ampuessamme kaiken materiaalin ja varmistumme näin itse siitä että materiaali on puhdasta ja ehjää.

Kuollut varusmies (r.i.p) oli itseni kanssa peruskoulutuskauden samassa yksikössä, sanotaan näin että näiden tapahtumien olettaa juuri sattumaan tämän laatuisille henkilöille. Ja vaikka kuinka paljon harjoittelee ihminen ei koskaan ole täydellinen, ei edes MacGyver.

Viilaaminen oli itselleni uusi kohta, en ole itse ainakaan kuullut tuota tapahtuvan. Ihme että skapparit antavat tuollaisen jatkua, ja vielä kummallisempaa on näiden epäsuurien kranaattien valmistus. Eihän siinä ole mitään järkeä että laitetaan neitsyt 13-v tyttö Ron Jeremyn kanssa petiin, ei se vaan sovi.

Itse Rovalla tiedottaminen meille oli ainakin hyvin perseestä, sai kysellä kotoa tietoja että miten on käynyt. Eipä ruokkinut luottamusta intin hommien hoitamiseen tuokaan homma.

 

[c'elysee]

Ja loppuhuipennus vielä;
Mitä tapahtuisi jos normi rynkkyyn tekisi "kaksoislatauksen"? Eli työntäisi vaikka piippun kautta toisen ammuksen.

Aseesta räjähtäisi lukot silmille. Minulla on tästä omakohtaista kokemusta, ei tosin rynkyn kanssa, vaan normaalin metsästyskiväärin kanssa. Juttu ei tosin tapahtunut noin, vaan ensimmäinen luoti jäi piippuun ilmeisesti kostean patruunan takia. Toisen kun ammuin, niin siitä on vieläkin minulla pari sirpaletta otsassa. Onneksi isommat palaset lensivät ohi pään, eikä yksikään tullut silmään.

Kyseissä tapahtumassa meni kuulo muutamaksi minuutiksi ja veri vain valahti silmille. Suosittelen muillekin säilyttämään panoksia mahdollisimman kuivassa paikassa.

 

[jussi_j]

Jaketaan vielä tosta tekniikasta, miten tommoinen heitin ladataan. Pistetäänkö sinne yksi vai kaksi esinettä noin onnistuneessa laukauksessa. Meinaan, että onko se ruuti tms. ikään kuin omassa paketissaan ja siihen päälle pistetään se kranaatti tms. kuula. Vai onko mahdollisesti niin, että tuohon putkeen pudotetaan rynkyn skodea vastaava paketti, missä on koko hoito?

Arvon kumipäät, kertokaa reservin matruusille, joka ei ole nähnyt moista laitetta kun telkkarissa.

 

[ms.qvist]

Jaketaan vielä tosta tekniikasta, miten tommoinen heitin ladataan. Pistetäänkö sinne yksi vai kaksi esinettä noin onnistuneessa laukauksessa. Meinaan, että onko se ruuti tms. ikään kuin omassa paketissaan ja siihen päälle pistetään se kranaatti tms. kuula. Vai onko mahdollisesti niin, että tuohon putkeen pudotetaan rynkyn skodea vastaava paketti, missä on koko hoito?

Onnistuneessa laukausessa yksi esine - kranaatinheittimen ammus (kranaatti) pitää sisällään kaiken tarpeellisen onnistuneeseen laukaukseen (alan ekspertit selventänevät aihetta vielä tarkemmin).

Seuraavasta infopaketista voi olla apua:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kranaatinheitin

Linkin kautta pääsee siirtymään PV:n sivuille josta löytää lisäinformaatiota asejärjestelmän kehityksestä ja tulevaisuudesta.

vlad.

 

[mission16W]

Nykyään kuulemma ammutaan kuin sota olisi jo käynnissä.

Näin tehdään. Oma saapumiseräni (II/03) pisti parhaimmillaan metsiin lähemmäs sata kranaattia / tykki päivän aikana. Kyseessä olivat tosin 105mm putket, joiden kranaatteja ammuttiin tarkoituksella pois, mutta kyllä 122mm kranujakin lähti harjoituksissa kymmeniä päivässä.

Tämä on myös syytä ottaa huomioon. Jokainen tykki- tai heitinryhmä ampuu oman 6kk keikkansa aikana satoja ja taas satoja laukauksia. En ihan helpolla muista, koska viimeksi on paukahtanut tuliasemissa. Lieneekö siis massahysteriaan aihetta?

 

[teemu_s]

Tämä on myös syytä ottaa huomioon. Jokainen tykki- tai heitinryhmä ampuu oman 6kk keikkansa aikana satoja ja taas satoja laukauksia. En ihan helpolla muista, koska viimeksi on paukahtanut tuliasemissa. Lieneekö siis massahysteriaan aihetta?

Massahysteriaan on aina aihetta. Erityisesti kun Puolustusvoimissa tapahtuu jotain.

Tämänkin tapauksen perusteella voitaisiin muuttaa asevelvollisuus suoritettavaksi kirjekurssilla siten että tarvittava multimedia-aineisto lähetettäisiin kotiin niin ei tarvitse lähteä kasarmille kärvistelemään. Esimerkiksi heitinmiehet saisivat oppinsa videolta katsomalla ja sitten suorittamalla aiheesta kirjallisen tentin. Sama homma myös vaikka laskuvarjojääkäreillä tai vaikka it-miehillä. Kyllähän taistelutilanteessa riittää että periaatteen tasolla tietää kuinka ammutaan milläkin värkillä.

Rajavartioinnin voimmekin sitten sälyttää terrakotta-armeijalle. Viisi miljoonaa terrakottasotilasta seisomaan rajoillemme niin eiköhän ala vihulainen ja muu maahantunkeutuja uskoa että ei kannata meille alkaa!

 

[The Original Jags]

Ilmeisesti tämäkin juttu on sitten haudattu. Syyllisiä ei "löydetty", eikä mikään muutu.

Suomessa varusmiehen kuolema ei ole tutkimisen arvoinen. Puolustusvoimat itse tutkii, ja toteaa itse itsensä syyttömäksi.

 

[wilco]

Ilmeisesti tämäkin juttu on sitten haudattu. Syyllisiä ei "löydetty", eikä mikään muutu.

Suomessa varusmiehen kuolema ei ole tutkimisen arvoinen. Puolustusvoimat itse tutkii, ja toteaa itse itsensä syyttömäksi.

Hyvä, että näin pitkään pohdittuasi asian totesit. Et tunne onnettomuustutkintaa tai -tutkintatapoja. Et tunne vastaavista tapahtumista tehtyjä selvityksiä. Minäkin pidän siitä, että oma totuuteni on se ainoa oikea...

Että silleen...

 

[pXi]

Ilmeisesti tämäkin juttu on sitten haudattu. Syyllisiä ei "löydetty", eikä mikään muutu.

Suomessa varusmiehen kuolema ei ole tutkimisen arvoinen. Puolustusvoimat itse tutkii, ja toteaa itse itsensä syyttömäksi.

Lässynlässyn.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/33964.htm

 

[Erkka]

Ilmeisesti tämäkin juttu on sitten haudattu. Syyllisiä ei "löydetty", eikä mikään muutu.

Suomessa varusmiehen kuolema ei ole tutkimisen arvoinen. Puolustusvoimat itse tutkii, ja toteaa itse itsensä syyttömäksi.

Voi elämän kevät ja kuusi talitiaista... Tästä irtosi kyllä joulunpyhien tähän asti makeimmat naurut. Voiko ihminen asennoitua asioihin mitenkään ennakkoasenteellisemmin ja saada lisäksi tekstiinsä noin paljon asiavirheitä? Mahtavaa settiä, jos nämä vaan kykenee ottamaan camp-huumorin hengessä. "juttu haudattu" - "ei ole tutkimisen arvoinen" - "puolustusvoimat tutkii"... ei tähän moni muu kirjoittaja pysty!