Sama laulu kävi minullakin mielessäni. Aika pitkä valtakausi oli Nancy Reaganilla, vuodesta 1981 vuoteen 2016. Rauhaisat levot hänelle."Kyllä jenkeissäkin vaihtuu valta,
kun joskus Nancy kuolla kupsahtaa".
Yö - Laulu rakkaudelle
Sama laulu kävi minullakin mielessäni. Aika pitkä valtakausi oli Nancy Reaganilla, vuodesta 1981 vuoteen 2016. Rauhaisat levot hänelle."Kyllä jenkeissäkin vaihtuu valta,
kun joskus Nancy kuolla kupsahtaa".
Yö - Laulu rakkaudelle
Pientä riskipeliä, sillä en ollut varma saako tällä palstalla siteerata Yötä. Mutta tosiaan, R.I.P Nancylle.Sama laulu kävi minullakin mielessäni.
Pientä riskipeliä, sillä en ollut varma saako tällä palstalla siteerata Yötä. Mutta tosiaan, R.I.P Nancylle.
Aika moni kassaneiti taitaa olla hiukan eri mieltä tuosta herrasmiesmäisyydestä. Kontolla on kymmeniä aseellisia ryöstöjä ja käytti myös asetta.Ohoh. Herrasmiesrosvo. Levätköön rauhassa taivaallisessa pakoautossaan.
Volvo-Markkanen oli ilmiselvästi aikamme Robin Hood, joka takavarikoi omaisuutta rahamaailman sortajilta ja palautti ne rehellisesti takaisin kansan pariin.Mies, joka ajaa Volvolla, on aina lähtökohtaisesti herrasmies. Se, että esittelee asettaan pankkineidille samalla kun tekee pientä käteisnostoa, ei muuta tätä tosiasiaa mihinkään.
Levot George Martinille täältä.Viides beatle George Martin on näköjään kuollut 90 vuoden iässä.
Kyllä tämä muutos alkoi jo ennen vuotta 1962, jolloin Beatles oli nahkarotsinen rokkaribändi, jonka Martin stailasi ihan eri poppooksi moppitukkineen. Jokainen bändin jäsen kuitenkin palasi tavalla tai toisella juurilleen eli vanhaan rokkiin Beatlesin hajottua. Itse satuin paikalle Lontoossa, kun kadulla joku bändi soitto rockabillya ja sisällä oli McCartneyn järjestämä 50-luvun tanssikilpailu. Hieno tilaisuus. Harrison ja Ringo taas soittivat Carl Perkinsin 60-vuotissynttärikonsertissa Lontoossa. Hieno konsertti. Lennon puolestaan levytti 70-luvulla älppärin Rock ´n´n Roll, joka sisältää pelkkää vanhaa rokkia.George Martin oli varmuudella erityisen merkittävä komponentti siinä muutaman vuoden kestäneessä metamorfoosissa, jonka aikana The Beatles kasvoi teinejä syvästi liikuttaneesta ja nerokkaita pop-hittejä suoltaneesta pintajulkisuuden kokoonpanosta jännitteiseksi ja myös ristiriitaiseksi ryhmäksi luomisvoimansa huipulle kurottavia taiteilijoita, jotka kykenivät luomaan erittäin kunnianhimoista ja kestävää materiaalia ja samalla uudistamaan voimakkaasti koko edustamaansa genreä. Olipas pitkä virke, mutta tuollaista todellakin tapahtui vv. 1962-1970. Yksikään toinen populaarimusiikin piiriin kuuluva yhtye ei ole tähän päivään mennessä käynyt likikään vastaavalla menestyksellä läpi tuon kaltaista muutosprosessia. Olennainen kiitos tästä poikkeuksellisesta onnistumisesta kuuluu George Martinille.
, jonka Martin stailasi ihan eri poppooksi moppitukkineen.
Näinhän se oli. Kiitos korjauksesta.Stailauksesta vastasi kylläkin Brian Epstein. Brian Epstein oli se jäbä, joka huolehti siitä imagosta ja julkiasusta, Martin puuhas poikkain kansa studiossa.
Saakeli sentään, onpa taas menetys. Hirmuisimmat kosketin- ja piuhavuoret ikinä kenelläkään, progessa tai missään. Saurusluokan kosketinvelho, Rick Wakemanin lisäksi harva toinen on samassa kastissa.Emerson, Lake and Palmer -yhtyeen Facebook -sivulla julkistettiin juuri tieto, että bändin keulakuva Keith Emerson on nukkunut viime yönä pois kotonaan. Ei muuta kuin rauhaisat levot. Siinä meni ehkä kaikkien aikojen kovin populaarimusiikin kosketinsoittaja.
Eikä pidä unohtaa Ray Manzarekia. Siellä urkuja näppäilee melkoinen kolmikko nyt, juu.Toivottavasti yläkerran urut ovat vireessään. Nyt sinne saatiin arvoisensa kanttori, vaikka siellä tosin Jon Lord tuonelan urkurina jo tovin on vaikuttanut.
Täytyy tänään kuunnella Take a pebble. Siinä on pirun mahtava kappale.
Osanottoni. Kun läheltä lähtee, se sattuu enemmän vaikka posmeno oliskin jossain määrin odotettua.R.I.P isotäti. 96 vuotta kestit mutta nyt tunnit tulivat täyteen. Oli odotettavissa mutta nyt pääsit niin henkisistä kuin fyysisistäkin tuskista pois. Muutama vuosi sitten olit vielä täyttä rautaa mutta sitten jalat lakkasivat kantamasta.
ELP on niitä poikkeuksia, joilla debyyttilevy on jo nappisuoritus, imo. Koko nelikko 70-luvun alun tuotannosta löytyy hyllystä, progarchivesissa kaikki ansaitusti päälle neljän arvosanalla.
Myöskin Pictures At An Exhibition on todella kovan luokan teos. Velho oli Emerson.