Retkeily & vaeltaminen

[Sistis]

Itsellä ei ole kokemusta kuin tuosta omasta, mutta koitin näitä vertailla niin muutama huomioitava asia tuli mieleen.

Kangas on Frontlinessa polyesteria ja Mackenziessä nailonia. https://fi.rocheindustry.com/nylon-vs-polyester/ tuollaisen linkin löysin eroista. En tiedä tosin onko tuollaisessa riipparikäytössä kovin suurta eroa näiden osalta. Ainakin nailon on kevyempää ja tuo ilmoitettu 1,2kg yhteensä riipparille ja tarpille on alle puolet Frontline+tarppi painosta ja kuitenkin kantavuus parempi, 150kg

Frontlinelle saa tuon 3,5x3,5m "harjakatto"tarpin joka pitää hyvin kuivana pahemmassakin kelissä. Mackenziessä on hiukan pienempi ja eri mallinen tarppi, mutta voi olla että tuo kuva hiukan hämää ja eiköhän tuollakin pärjää. Ainakin Frontlinen ison tarpin alle mahtuu kätevästi myös varusteet.

Mitoissa on mielestäni merkittävin ero, Frontline xl on 3x1,8m ja Mackenzie 2,6x1,4m.
Nukkumisasento on mukavampi kun pää ja jalat eivät ole ihan "ylhäällä", kiinnityskohdissa. Itse olen 187cm pitkä ja tuo Frotline xl tuntuu sellaiselta että mielelläni en kauheasti lyhyempään vaihtaisi. Mutta tämäkin voi olla vain ennakko-oletus ilman kokemusta lyhyemmistä.

Ainakin jos olet minua pidempi niin kannattaa harkita pidempää mallia. Muuten varmasti asiansa ajaa tuo Mackenziekin kuvailemassasi käytössä.

Kiitokset kattavasta vastauksesta! Tällä pääsee hyvin eteenpäin, joskin pitää käydä nyt tämän pohjalta vaihtoehtoja läpi ajatuksella.

Onneksi olen sinua kymmenen senttiä lyhempi, joten todennäköisesti tuo riippumaton koko ei tässä kohdassa ole ratkaiseva tekijä.

 

[Beltran]

Minulla on vuosittain tapana käydä vaeltamassa johon sisältyy patikointia ja useampi yöpyminen luonnossa. Harrastan tätä vain kesällä, minusta ei ole talvivaeltamiseen. Vaelluksia olen tehnyt vain Suomessa, pienoista suunnitelmaa on tehdä vaellusreissu joko Ruotsissa tai Norjassa. Mutta Suomessakin on paljon vaelluskelpoista maastoa joten saapa nähdä.

Viime kesän reissu suuntautui Kevon kanjoniin. Sää suosi vaeltajaa, öisin oli ehkä jopa viileää mutta niin oli päivälläkin joten helteestä ei tarvinnut kärsiä. Reissun miinuksiin pitänee laskea se että jos vaeltaa jatkossakin vain Suomi-kohteissa, on vaikeata löytää paikkaa joka tarjoaa vastaavan määrän elämyksiä kuin Kevon kanjoni. Heitän hatusta sellaisen arvion että Suomen "TOP5 upeimmat luontokohteet" listan kaksi paikkaa löytyvät mainitsemaltani vaellusreitiltä: Kevon kanjoniseinämä sekä Fiellun putous. Nuo kaksi paikkaa sijaitsevat maantieteellisesti aika lähellä toisiaan, etäisyyttä näiden kahden kohteen välillä on noin 6,5 kilometriä.

Suosittelen piipahtamaan paikan päällä.

 

[alwahla]

Retkeilijä keskeytti vaarallisen vaelluksen ja varoittaa nyt muita: suositut reitit ovat veden vallassa Itä-Suomessa

Tulvavesi on tehnyt osasta polkuja virtaavia puroja retkeilyreiteillä Pohjois-Karjalassa. Suoalueilla vettä on jopa puoleen reiteen saakka.

yle.fi

"Hieman" on haasteellista retkeily tällä hetkellä noissa maisemissa.

 

[Tombe76]

Nostetaan ketjua ylös, kun tällainenkin löytyi.

3 aikaisempana syksynä ollaan käyty rouvan ja koirien kanssa Sallassa, Ylläksellä ja Luostolla ja tällä kertaa kohteena Senjan saari Norjassa. Tarkemmin sanottuna Kaldfarnesin kylä, josta löydettiin airbnb:n kautta oikein mukava kohde.

Ei voi kuin ihmetellä millainen paikka on ja kuinka paljon reittejä. Jos jossain Suomen Lapin kohteessa on reittejä 5-10 niin tuossa on isännän jättämä reittikirja, jossa eri kohteita on 100-150, tunnin ajomatkan sisällä. Eilisellä vuorella 1 nainen tuli vastaan, tänään 0.

Se täytyy sanoa, että on aika rajua maastoa, vaikka varmaan tuo tämänkin päivän "mäki" on sellainen minkä lähikoulun lapset vetää liikuntapäivänä. Mutta jyrkkää on. 500m nousumetrin vuoren huipulle ja etäisyyttä vajaa 2,5km. Ja tänäänkin varmaan joku 100m --> 450m noustiin alle kilsassa. Eikä sovi niille, joita huippaa. Mutta niin se varmaan on ihan missä tahansa vuoristossa.

Mutta kun itsellä ei ole kokemusta esim. Alpeista niin sanotaan nyt vielä että aika tajuton paikka ainakin tämä P-Norja. En yhtään ihmettele miksi maasta tulee jatkuvasti kovia kestävyysurheilijoita jos pikkulapsesta lähtien noita töppäreitä kiipeilleet. Siis retkeilleet.

Edit: tänään Tetind (tai Tetinden) (541m) niminen töppäre. Oli oikein mukava päivä. Kävin huipulla itsekseni (muut jäivät ~250-300m tasoon) ja sitten muun pesueen seuraan. Sitten toukokuun juossut metriäkään kun teloin polven futiksessa. Kyllä se näköjään nämä ainakin kestää. Ja kuntoakin himpun vielä riitti. Ehkä voisi kokeilla vähän juoksuakin jossain vaiheessa taas. Nyt maistuu olut terassilla auringonpaisteessa.

 

[banaaninviljelijä]

Ensi yönä olisi tarkoitus korkata telttailu luonnossa oman elämäni osalta. Toki armeijassa oltiin teltassa ja kakarana joka kesäyö teltassa omassa pihassa, vaan nyt tosiaan omalla teltalla villiin luontoon ilman kaminan lämpöä. Saas nähdä mitä tuleman pitää. Pitkin viikkoa ollaan emännän kanssa kirjoitettu muistiin, mitä kaikkea pitää olla mukana.

 

[Tombe76]

Nostetaan ketjua ylös ja kysytään onko kukaan käynyt samoilemansa Norjan Jotunheimenin kansallispuistossa ja ehkä tarkemmin kysyttynä huiputtamassa Galdhoppingenin (2469m)?

Jotenkin jäänyt miettimään tuota kun kahtena viime syksynä käynyt P-Norjassa. Vaikkakaan en kiipeilemässä. Sitä itseasiassa tehnyt kertaakaan yksin, mutta tuo jotenkin himottaisi joko kaverin kanssa tai ihan soolona. Tai ainakin ilman rouvaa ja koiria, koska vuorten kivikot rajoittavat tuossa yhdistelmässä paljon.

Kustannuksiltaan ja ajankäytöltähän tuo ei mikään älytön juttu olisi, koska Osloon lentää suht halvalla ja nopeasti. Ja Spiterstulen Turisthytte (1100m), mistä kaiketi helpompi, patikoitava reitti alkaa, on Oslon flygarilta 4-5h päässä. Eli käytännössä nopeammin saavutettavissa kuin joku Suomen Saana tai Ruotsin Kebnekaise. Eli tuonne lähelle pääsisi varmaan helposti vaikka bussilla.

Reittejä on kiva suunnitella, kun talvi tekee tuloaan. Joku Kilimanjaro tietysti kaukaisimmissa unelmissa ja Alpitkin vielä käymättä. Mutta tuo Galdhoppingen tosiaan alkanut kiinnostamaan koko ajan enemmän. Ja ehkä jopa yksin, niin ei tarvitsisi vastata kuin itsestään eikä toisaalta myöskään pettyä kuin korkeintaan itseensä. Sekä katsoa vain omasta kalenterista sopivat päivät. Tuolla huiputusreitillä tuskin yksin tarvitsisi olla. Veikkaisin, että kohtuu suosittu reitti, kun ei kaiketi kuitenkaan liian vaativa ole.