Kun katsotaan eteenpäin seuraavaan kauteen niin Lukkoa ja sen johtoa oikeasti taas punnitaan, kävi kuluvana kautena miten vaan.
Toimitusjohtaja, päävalmenta ja iso-osa joukkueesta vaihtuu tulee paljon muutoksia.
Miten taloudellinen kehitys pystytään turvaamaan koronan jälkeen? Miten Rajalan lähtö vaikuttaa yhteistyökummpaneihin?
Minkälaiset työkalut Virtanen lopulta saa, nuorentuuko joukkue entisestään, niin että on kaksi kentällistä 2000 luvulla syntyneitä. Miten paljon pelitapaa muutetaan?
Eikös Kallen filosofia ollut että valmentaja voi vaihtua mutta Lukon tapa pelata ei, vai miten se nyt oli?
Muutos on pysyvää henkilöstössä ja varsinkin pelaajissa. Valmentajat vaihtuvat harvemmin ja toimarit yleensä vielä harvemmin. Nyt Lukolla on vaihtuvuutta kaikilla näillä sektoreilla. Ei tietenkään optimaalisin tilanne, muttei myöskään katastrofi. Virtanen on kuitenkin jo Raumalla ja varmasti päässyt vaikuttamaan ensi kauteen. TJ:n haku on käynnissä, mutta hänen alapuolellaan olevat työntekijät hoitavat operatiivisen homman, joten näin ollen TJ:lle voidaan luvata pehmeämpää laskua. Tukena on myös nykyään täysjärkinen hallitus.
Välillä tuuletus voi tuoda hyvääkin ja tuoda uusia näkökulmia organisaatioon.
Osana Lukon strategiaa on peli-identiteetti ja pelaajapolitiikka. Kun strategia on kunnossa, niin yksittäisten henkilöiden vaihtuvuus ei ole niin paha asia. Hyvä strategia mahdollistaa myös yhtenä haarana Lukon edustukseen liittyvän pelaajaprosessin, jossa toimitaan raamien sisäpuolella kohti yhteistä maalia.
Joukkueeseen hankitaan tietyn tyyppisiä pelaajia, jotta vaativan pelityylin toteuttaminen on mahdollista. Henkisillä ominaisuuksilla on myös suuri merkitys, sekä paljolti myös iällä. Nuoria eteenpäin meneviä pelaajia haetaan Lukkoon tälläkin kertaa. Ja onhan siellä varmaan jo jokunen jatkosopimuskin tehty.
Näin levollisin mielin en ole ikinä Lukon suhteen ollut.
Jokainen voi muistaa Dufvan viimeisen kauden. Pappaprojekti oli oikeasti ohi jo kolmannella kaudella. Neljäs kausi päättyi aika vaisusti, vaikka joillain höyryillä mentiin kuuden joukkoon. Dufvan jalka oli jo kauden aikana Mikkelissä. Siitä seurasi kaaos, jota kukaan ei hallinnut. Kalliita sopimuksia oli edelleen vanhojen ja loukkaantumisherkkien pelaajien kanssa. Pelaajia tuli ulkopuolelta sieltä sun täältä. Ei ollut mitään strategiaa.
Ainoa huoleni on, että onko poterovartioon odotettavissa viestejä? Tämä rauta voisi olla vielä tulikuuma. Yksi strategian haara on myös viestintä ja sidosryhmät. Niitä ei saa unohtaa.