Ranska, tuo Euroopan sivistyksen ja herkkusuiden paratiisi?

[I am not Jesus]

Ihan turha puhua mistään siirtolaisuuden estämisestä, se nyt vain on tosiasia. Afrikan väkiluku kasvaa nykyään 30 miljoonalla vuodessa ja vuoteen 2050 mennessä yli 40 miljoonalla vuodessa, joten veikkaisin, että 10-20 vuoden päästä Afrikassa on niin paljon väkeä, että sen tuloa pohjoiseen ei estä mikään, sillä ei kukaan ala ampumaan miljoonia ihmisiä. No ehkä jos kehitysapu lakkautetaan ja afrikkalaiset tekisivät vain sen verran lapsia kuin pystyvät elättämään, mutta eihän se ole sallittua ajattelua..

 

[Cobol]

Suomen(kin) etu olisi nimenomaan vahva Eurooppa, mikä vaatii luonnollisesti liittovaltiokehityksen.

Minä kannatan EU:n liittovaltiokehitystä, jos se tapahtuu ja on ylipäätään mahdollista pohjoinen erityisalue Suomi ja sen olosuhteet huomioiden mahdollisessa tilanteessa, jossa Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti jäävät ulkopuolelle. Suomessa ei tällä hetkellä kaiketi yksikään puolue tähän usko, koska yksikään puolue ei tietääkseni aja liittovaltiota muiden Pohjoismaiden kannoista riippumatta.

 

[blue line]

En ole juuri ollenkaan perehtynyt nykyisiin vallalla oleviin talousteorioihin, mutta minun on aika vaikea nähdä, miten siirtolaisuutta itsessään voitaisiin enää nykyisin nähdä samanlaisena taloudellisena kasvutekijänä kuin aikaisemmin. Syynä tähän on se, että joka puolella Eurooppaa työttömiä on riittävästi, osa siitä jopa koulutettua väkeä ja toiseksi maailma on viime vuosikymmeninä jatkuvasti teknistynyt ja globalisoitunut. Eivät yksittäiset ihmiset enää kykene tekemään kovinkaan usein sellaisia keksintöjä, jotka olisivat merkittäviä innovaatioita, vaan monet markkinat ovat kietoutuneet suurien globaalien yritysten ympärille, jotka kyllä kykenevät palvelemaan entistä suurempaa osaa asiakkaita entisin kustannuksin, eikä niitä vastaan kyetä kestävällä tavalla kilpailemaan. Tai jos kyetään, niin niistä firmoista hankkiudutaan eroon tavalla tai toisella, esim. ostamalla vielä kun ovat pieniä.

Ennen tie rikkauteen saattoi piillä varsin yksinkertaisen keksinnön tai palvelukonseptin takana. Minusta tuntuu, että nykyisin tuo tilanne on aivan erilainen.

 

[Cobol]

Ihan turha puhua mistään siirtolaisuuden estämisestä, se nyt vain on tosiasia.

Siirtolaisuus on tosiasia ja kannatettava sinänsä. Mutta kyse on nähdäkseni siitä, missä määrin läntistä Eurooppaa voidaan kuormittaa kouluja käymättömillä tai nyky-yhteiskuntien kannalta ammattitaidottomilla aikuisilla ilman, että se aiheuttaa suuren vastareaktion.

Macronilla voi olla vastaus, katson ainakin itse vuoden tai pari.

 

[Saxon-747]

Antaahan Macronin näyttää kyntensä koska ranskalaiset on demokraattisesti valintansa tehneet. Mielenkiintoista nähdä aloittaako Le Pennin natsijoukot samanlaisen vastarinnan kuin maltilliset koska äänestystulos ei ole omaan mieleen.

 

[blue line]

pohjoinen erityisalue Suomi

Isoon liittovaltioon tulee aluksi varmasti mahtumaan monta erityisaluetta, joka sitten tietenkin pitemmällä tähtäimellä johtaa siihen, etteivät ne alueet kovin erityisiksi tule muodostumaan. Minulla ei ole aavistustakaan, mihin kaikkeen konkreettinen liittovaltiokehitys johtaisi Suomen kannalta, tuskin kellään on tässä vaiheessa.

 

[Radiopää]

Yhtään väheksymättä Le Penin muslimivastaisia ajatuksia, on hänen menestymisessään paljon kysymys EU-vastaisuudessa. Maailma ja Eurooppa ovat muuttuneen myös muilta osin kuin monikulttuurisuuden osalta, ja Le Pen on Trumpin tapaan koettu olleen ääni muutoksen vastaisuudelle. Voisi sanoa, että Macronin suosio on liittynyt enemmän monikulttuurisuuteen, koska hänen äänimääränsä perustuu vahvasti Le Penin ääriajattelun vastustamiselle.

Tämä voitto on helpotus, mutta viisi vuotta on lyhyt aika, joten pelkkään iloon ei europpalaisten pidä yhtyä. Le Pen ja muut äärihörhöt eivät ole vielä pysyvästi lyötyjä.

 

[Cobol]

Isoon liittovaltioon tulee aluksi varmasti mahtumaan monta erityisaluetta, joka sitten tietenkin pitemmällä tähtäimellä johtaa siihen, etteivät ne alueet kovin erityisiksi tule muodostumaan. Minulla ei ole aavistustakaan, mihin kaikkeen konkreettinen liittovaltiokehitys johtaisi Suomen kannalta, tuskin kellään on tässä vaiheessa.

Tuskin tosiaan on kenelläkään tarkkaa tietoa EU:n liittovaltiokehityksestä, mutta se nyt kuitenkin tiedetään, että Suomen näkemys ei ole liittovaltio. Asiasta esimerkiksi Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma :

Macronin ohjelmassa suhtaudutaan hyvin myönteisesti EU:n integraation syventämiseen, sitä pidetään jopa välttämättömänä esimerkiksi EU:n yhteisen budjetin muodossa. Siitä voi seurata haasteita Suomen EU-politiikalle, joka on ollut pidättyväisempää monissa kysymyksissä, joissa Macron olisi valmis menemään paljon pidemmälle.

Macronin Ranska voi olla haaste Suomen EU-politiikalle - Ulkomaat - Ilta-Sanomat

 

[Tuamas]

No ehkä jos kehitysapu lakkautetaan ja afrikkalaiset tekisivät vain sen verran lapsia kuin pystyvät elättämään, mutta eihän se ole sallittua ajattelua..

Tässä on tämä ristiriita, joka tuntuu toistuvan tietyn porukan teksteissä.

Tosiasiallisestihan homma menee niin, että lapsimäärät laskevat vasta kun elintaso nousee ja esim. lapsikuolleisuus laskee.

Jos EU-maat olisivat oikeasti huolissaan Afrikan väestönkasvusta ja massasiirtolaisuudesta, EU leikkaisi omia maatalouden tukiaan ja poistaisi suojatullit Afrikkalaisilta maataloustuotteilta.
Tämän lisäksi vielä kun länsimaat saisivat iskostettua omille suuryrityksilleen edes alkeellisen veronmaksumoraalin kehitysmaissa, eli että yritykset maksaisivat edes 5-10% kehitysmaissa tekemästään tuloksesta veroja paikallisille maille ja ottaisivat edes vähän alusta taloudellista vastuuta aiheuttamistaan ympäristötuhoista.

Jo näillä kahdella toimenpiteellä voitaisiin A) leikata suurin osa kehitysavusta pois B) saada Afrikka jaloilleen ja väestönkasvu laskuun.

Reilu markkinatalous ja aito globalisaatio ovat ne avaintekijät joilla Afrikka nostetaan köyhyydestä.

 

[Cobol]

Ei liity Ranskaan kuin hyvin vähän, mutta Afrikan väestönkasvun ja massasiirtolaisuuden yksi keskeinen tekijä on Afrikan maiden elitistinen johto, jolle ei ole edullista vähentää köyhyyttä. Äärimmäinen köyhyys kehitysavun tärkeimmällä kohdealueella, Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, ei ole vähentynyt. vaan on mm. ex-suurlähettiläs Matti Kääriäisen mukaan väestönkasvun myötä jopa lisääntynyt, vaikka alueelle on annettu kehitysapua yli biljoona dollaria.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000865704.html

Länsiyritysten verojen maksaminen ja pienemmät tullit ovat todennäköisesti kannatettavia asioita, mutta miten turvata paremmin niiden kulkeminen markkinatalouden rakentamiseen, kun eliitti on tottunut ei pelkästään syömään kuormasta, vaan ottamaan kuorman itselleen.

 

[Tuamas]

Ei liity Ranskaan kuin hyvin vähän, mutta Afrikan väestönkasvun ja massasiirtolaisuuden yksi keskeinen tekijä on Afrikan maiden elitistinen johto, jolle ei ole edullista vähentää köyhyyttä. Äärimmäinen köyhyys kehitysavun tärkeimmällä kohdealueella, Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, ei ole vähentynyt. vaan on mm. ex-suurlähettiläs Matti Kääriäisen mukaan väestönkasvun myötä jopa lisääntynyt, vaikka alueelle on annettu kehitysapua yli biljoona dollaria.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000865704.html

Länsiyritysten verojen maksaminen ja pienemmät tullit ovat todennäköisesti kannatettavia asioita, mutta miten turvata paremmin niiden kulkeminen markkinatalouden rakentamiseen, kun eliitti on tottunut ei pelkästään syömään kuormasta, vaan ottamaan kuorman itselleen.

Niin, ko jutusta ko. entisen suurlähettilään keino oikaista tilanne vastaa täysin omaa visiotani:

"Mistä sitten aloittaa ongelmien purkaminen?
Kääriäinen kirjoittaa, että monikansallisten yritysten verojen välttely on lopetettava, veroparatiisit suljettava ja luotava kehitysmaiden ongelmat tunnistava kauppajärjestely."

Pointtina täysin sama, kehitysapu voitaisiin ja kannattaisi lopettaa ja keskittyä siihen, että markkinatalous korjaisi tilanteen, kun suuryritykset saataisiin ruotuun.

 

[Cobol]

Niin, ko jutusta ko. entisen suurlähettilään keino oikaista tilanne vastaa täysin omaa visiotani:

"Mistä sitten aloittaa ongelmien purkaminen?
Kääriäinen kirjoittaa, että monikansallisten yritysten verojen välttely on lopetettava, veroparatiisit suljettava ja luotava kehitysmaiden ongelmat tunnistava kauppajärjestely."

Itse nostin yllä olevan Kääriäisen näkemyksen takia keskusteluun sen minkä kirjoitin:

jos kerran kehitysapu biljoonalla on lisännyt väestönkasvun oloissa äärimmäistä köyhyyttä, voidaanko perusongelma ratkaista lisäämällä rahaa tai antamalla sitä eri muodossa.

e: täsmennän kaiken varalta: tilastojen, joihin Kääriäinenkin viittaa, perusteella voi sanoa, että perusongelma ei todennäköisesti ole länsimaisissa yrityksissä tai niiden veronmaksussa, vaan kehitysmaiden eliitissä ja korruptiossa. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa Afrikan valtioiden erilainen tulonmuodostus tai seuraava biljoona, ei ratkaise mitään. Afrikan mitassa kehittynyt Etelä-Afrikka on tästä yksi esimerkki.

Mielestäni nuo Kääriäisen teesit ovat silti sinänsä oikeita, mutta kyse on myös siitä, miten niiden avulla todellisuudessa päästään ratkaisemaan ongelmia. Se tuskin on aivan niin yksinkertaista, että länsi sulkee veroparatiisit ja kehitysmaissa toimivat yritykset aloittavat verojen maksamisen, vaikka ne kannatettavia sinänsä ovatkin.

 

[Saxon-747]

Tämä voitto on helpotus, mutta viisi vuotta on lyhyt aika, joten pelkkään iloon ei europpalaisten pidä yhtyä. Le Pen ja muut äärihörhöt eivät ole vielä pysyvästi lyötyjä.

Otsikkoja murskajaisista kun katsoo niin voisin olettaa että maha on tällä hetkellä melko täynnä. 11 miljoonaa natsia voi potkia ja solvata seuraavat vuodet huoletta. Ei niitä kannata ainakaan millään tavalla huomioida, ennemmin potkia maan rakoon.

 

[Tuamas]

Itse nostin yllä olevan Kääriäisen näkemyksen takia keskusteluun sen minkä kirjoitin:

jos kerran kehitysapu biljoonalla on lisännyt väestönkasvun oloissa äärimmäistä köyhyyttä, voidaanko perusongelma ratkaista lisäämällä rahaa tai antamalla sitä eri muodossa.

Miksei voitaisi?

Kehitysapu on nimenomaan apua ja yleensä infrahankkeita, jotka tuovat onnistuessaan vaikka sitten puhdasta vettä tai koulutusta, mutta eivät lyhyellä tai keskipitkällä tähtäimellä luo juurikaan taloudellista toimeliaisuutta.
Koulutuksen kautta toki sitten pidemmällä tähtäimellä kehitysapukin johtaa taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen.

Ts. kehitysapu auttaa kehitysmaita luomaan jonkinlaista perusinfraa tehottomasti (koska insentiiviä toimia tehokkaasti ei ole, koska länkkärit maksavat), kun taas reilu kaupankäynti tuottaa myös kerrannaisvaikutuksia ja kannustaa toimimaan tehokkaammin koska raha ei ole vastikkeetonta eikä korvamerkittyä.

Jos olet joskus toiminut julkisen tai julkisomisteisen organisaation kanssa, olet varmasti huomannut mikä vaikutus on sillä kun "raha tulee seinästä".

Toki korruptio syönee osansa myös kaupankäynnin lisääntymisellä saavutetusta rahasta, mutta se nyt sitten on asia joka toivottavasti demokratian myötä korjaantuu.

Käsittääkseni tehokkainta kehitysapua ovat olleet mikrolainat, joka nähdäkseni tukee pointtiani melko vahvasti.

 

[Runtulin]

Jos EU-maat olisivat oikeasti huolissaan Afrikan väestönkasvusta ja massasiirtolaisuudesta, EU leikkaisi omia maatalouden tukiaan ja poistaisi suojatullit Afrikkalaisilta maataloustuotteilta.
Tämän lisäksi vielä kun länsimaat saisivat iskostettua omille suuryrityksilleen edes alkeellisen veronmaksumoraalin kehitysmaissa, eli että yritykset maksaisivat edes 5-10% kehitysmaissa tekemästään tuloksesta veroja paikallisille maille ja ottaisivat edes vähän alusta taloudellista vastuuta aiheuttamistaan ympäristötuhoista.

Jo näillä kahdella toimenpiteellä voitaisiin A) leikata suurin osa kehitysavusta pois B) saada Afrikka jaloilleen ja väestönkasvu laskuun.

Reilu markkinatalous ja aito globalisaatio ovat ne avaintekijät joilla Afrikka nostetaan köyhyydestä.

Tässä on mielestäni juuri ne seikat, joita järkevien ihmisten pitäisi euroopassakin ajaa. Yrityksille, jotka tekevät voittoa edullisella afrikkalaisella työvoimalla, pitäisi saada samalla vastuut alueen kehittämisestä maksamalla veroja. En yleisesti pidä ajatuksesta yritysten yhteiskuntavastuusta (minulle riittää, että yritys maksaa lailla säädetyt veronsa), mutta Afrikassa vahva yritysten yhteiskuntavastuu voisi olla keino, koska paikallinen hallinto on läpimätä.

Ylipäätään nuo seikat, joita @Tuamas esitti pitäisi olla juuri niitä, jotka kelpaavat sekä markkinaliberaaleille ja toivottavasti myös näille maailmanhalaajille, jotka näkevät ratkaisuna vastikkeettoman rahan lapioimisen globaaliin etelään.

 

[Tuamas]

En yleisesti pidä ajatuksesta yritysten yhteiskuntavastuusta (minulle riittää, että yritys maksaa lailla säädetyt veronsa), mutta Afrikassa vahva yritysten yhteiskuntavastuu voisi olla keino, koska paikallinen hallinto on läpimätä.

Ylipäätään nuo seikat, joita @Tuamas esitti pitäisi olla juuri niitä, jotka kelpaavat sekä markkinaliberaaleille ja toivottavasti myös näille maailmanhalaajille, jotka näkevät ratkaisuna vastikkeettoman rahan lapioimisen globaaliin etelään.

Niin, tässä on oikeastaan enemmän kuin suoraan hallinnon korruptoituneisuudesta kyse Afrikan maiden hallinnon vaikutusvallasta sekä kyvystä ja halusta säätää riittävän tiukkoja verolakeja.

Suuryritykset ovat nykytilanteessa vahvempia kuin kehitysmaavaltiot, jolloin ne surutta siirtävät tuloksensa veroparatiiseihin. Tässä pitäisi Afrikan osalta päästä edes siihen verokertymään mitä "me länsimaat" saadaan suuryrityksistä eli ~8%.

Tämä toki olisi laajempikin keskustelun aihe julkisen talouden osalta, koska keskimäärin muut kuin suuryritykset maksavat ~20-25% veroa tuloksestaan, mutta suuryritykset maksavat vain tuon ~8%, koska pystyvät kikkailemaan tuloksensa veroparatiiseihin.

 

[Cobol]

Miksei voitaisi?.

Voidaan toki, mutta kysehän oli eliitin halusta. Täältä välitön kannatus Kääriäisen teeseille, jos ne todella kyetään toteuttamaan. Mitä siis epäilen. Aikanaan seurasin Etelä-Afrikan ANC:n taistelua ja tiettyjen henkilökohtaisten syiden vuoksi joskus varsin läheltäkin. Sen jälkeen olen pyrkinyt pysymään kartalla siitä, miten Etelä-Afrikassa menee. Jos aihe kiinnostaa, alla hieman taustaa Etelä-Afrikan nykytilanteesta:

Ulkolinja: Mandela itkisi jos tietäisi | Yle TV1 | yle.fi
Mandelan tuhlattu perintö | Dokumentit | yle.fi
Etelä-Afrikassa vaatimukset presidentin erosta kiihtyvät – Saivatko bisnesmiehet nimittää ministereitä? | Yle Uutiset | yle.fi

Varsinkin Mandelaa käsittelevissä ohjelmissa tulee aiempien ministerien sekä kansalaisten haastattelujen valossa esille se, että viralliset luvut veroista ja niiden varoilla tapahtuvat tulontasaukset köyhimpien eduksi, ovat ainakin osittain keksittyjä ja raha virtaa mahdollisesti Zuman taskuun.

Afrikan ja oikeastaan Lähi-idänkin diktaattorien vaihto demokratiaan ei ole sujunut yhdessäkään valtiossa. Etelä-Afrikan piti olla helpoin askel demokratian tiellä, mutta todella kauas on ihanteista kuljettu. Tällä hetkellä ANC pitää pystyssä presidentti Zumaa ja Zuma ryöstää vakiintuneeseen tapaan miljardeja itselleen ja läheisilleen.

En siis näe länsimaista riistokapitalismia Afrikan pääongelmana, vaan Afrikan demokratiakehityksen mitättömyyden. Toistaiseksi siihen ei ole näkyvissä ratkaisua ja niin kauan kun ei ole, raha virtaa vääriin taskuihin riipppumatta siitä, missä muodossa raha sisään tulee.

 

[Runtulin]

Niin, tässä on oikeastaan enemmän kuin suoraan hallinnon korruptoituneisuudesta kyse Afrikan maiden hallinnon vaikutusvallasta sekä kyvystä ja halusta säätää riittävän tiukkoja verolakeja.

Toki näin. Puhuin ehkä hieman eri näkökulmasta tässä. Sanottakoon lyhyesti, että siinä missä Suomessa haluan yrityksen hoitavan kaikki yhteiskunnalliset velvoitteensa veroina, Afrikassa osan velvoitteista yritys voisi hoitaa suoraan itse, eikä korruptoituneet hallinnon kautta. Tarkemmin miettimättä yrityksen voisi velvoittaa vaikka itse hoitamaan joitain ympäristöjuttuja sen sijaan että maksaisi ympäristöhaitasta paikalliselle hallinnolle.

 

[Sako]

Reilu markkinatalous ja aito globalisaatio ovat ne avaintekijät joilla Afrikka nostetaan köyhyydestä.

Ei todellakaan ole, vaikka helpottaisivat suuresti. Korruption kitkeminen ja säällinen hallinto on avaintekijöitä, joita ilman mitkään ulkoiset hommat ei Afrikkaa nosta. Sillä mustat on ihan itse ja itsenäisesti valtionsa pilanneet, kun sen tilaa verrataan siirtomaakauteen. No, kohta tilanne on korjautumassa, sillä Kiina näyttää ottavan uuden siirtomaaisännän haasteen mielellään vastaan...

 

[pernaveikko]

Tosiasiallisestihan homma menee niin, että lapsimäärät laskevat vasta kun elintaso nousee ja esim. lapsikuolleisuus laskee.

Juurikin näin. Afrikassa tehdään lapsia oman vanhuuden turvaksi. Tiedetään niistä osan kuitenkin kuolevan, niin pitää olla muutama ylimääräinen varalle. Kehittyneissä maissa yhteiskunta pitää huolen vanhuksistaan, mutta Afrikassa se jää lasten kontolle. Jos ei ole lapsia elossa, niin sitten olet omillasi tai ainakin huonossa asemassa sukulaisten riesana.

 

[Tuamas]

Ei todellakaan ole, vaikka helpottaisivat suuresti. Korruption kitkeminen ja säällinen hallinto on avaintekijöitä, joita ilman mitkään ulkoiset hommat ei Afrikkaa nosta. Sillä mustat on ihan itse ja itsenäisesti valtionsa pilanneet, kun sen tilaa verrataan siirtomaakauteen. No, kohta tilanne on korjautumassa, sillä Kiina näyttää ottavan uuden siirtomaaisännän haasteen mielellään vastaan...

Tämä on niin rankkaa yksinkertaistamista, että en nyt tiedä kannattaako tähän edes ottaa kiinni. On toki totta, että tuolla on korruptoituneita valtionpäämiehiä ja -hallintoja, mutta se on nähdäkseni enemmän osasyy kuin avaintekijä.

EU ja länsimaat tosiasiallisesti ovat jatkaneet siirtomaakautta ja siirtomaiden hyväksikäyttöä, vaikka nimellisesti siirtomaakausi on päättynyt.

Tämä on tehty suuryritysten kautta, jotka ovat hyödyntäneet luonnonvaroja sekä halpaa työvoimaa, jättäen yhteiskuntavelvoitteet (ympäristö ja verot) kuitenkin pääosin hoitamatta.

Lisäksi varsinkin EU on toiminut niin protektionistisesti (isot maataloustuet + tuontitullit) oman maataloutensa osalta, ettei Afrikan mailla ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta saada omia maataloustuotteitaan reilusti markkinoille.

Ei sieltä köyhyydestä nousta ilman reilua mahdollisuutta käydä kauppaa sekä saada korvaus maassa harjoitetusta liiketoiminnan voitosta.

 

[Tuamas]

Afrikan ja oikeastaan Lähi-idänkin diktaattorien vaihto demokratiaan ei ole sujunut yhdessäkään valtiossa. Etelä-Afrikan piti olla helpoin askel demokratian tiellä, mutta todella kauas on ihanteista kuljettu. Tällä hetkellä ANC pitää pystyssä presidentti Zumaa ja Zuma ryöstää vakiintuneeseen tapaan miljardeja itselleen ja läheisilleen.

En siis näe länsimaista riistokapitalismia Afrikan pääongelmana, vaan Afrikan demokratiakehityksen mitättömyyden. Toistaiseksi siihen ei ole näkyvissä ratkaisua ja niin kauan kun ei ole, raha virtaa vääriin taskuihin riipppumatta siitä, missä muodossa raha sisään tulee.

Minä olen eri mieltä.

Talouskasvu, markkinatalous ja vapaakauppa ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan ne keinot nostaa ihmiset ja maat korruptiosta sekä köyhyydestä. On täysin eri asia jos raha on vastikkeellista ja kaupankäyntiin perustuvaa, kuin että annetaan tukena, koska dynaamiset vaikutukset sekä markkinatalous.

Toki yksi juttu vielä oli, jota ei olla huomioitu, eli länsimaiset rahoituslaitokset saavat korkotuloina Afrikasta enemmän kuin Afrikkaan annetaan kehitysapuna.

Ts. on ihan naurettavaa pelleilyä täältä länkkäreinä puhua siitä kuinka Afrikassa kaikki on korruption ja huonon hallinnon syytä ja maat ovat itse aiheuttaneet tilanteensa, kun
A) länsimaiset suuryritykset vievät suurimman arvonlisän raaka-aineista sekä työvoimasta, maksamatta voitoistaan käytännössä mitään veroja
B) länsimaiset suuryritykset aiheuttavat merkittäviä ympäristövahinkoja ja korvaavat niitä lähinnä jos julkinen paine länsimaissa nousee liian kovaksi (Shell nyt alkuun)
C) EU tukee rajusti maatalouttaan ja ylläpitää suojatulleja, joiden takia Afrikkalaisten maataloustuotteiden on käytännössä mahdoton päästä markkinoille
D) länsimaiset pankit tienaavat korkotuloina Afrikasta enemmän kuin sinne virtaa kehitysapua
(E) sotilaallisiin konflikteihin vaikuttaminen sekä "sopivien" diktaattorien nosto valtaan ja vallassa pitäminen)

Näillä reunaehdoilla vaatisi melkoista ihmettä Afrikan valtioilta nousta jaloilleen markkinaehtoisesti, joka on se ainoa keino kestävään nousuun.

 

[Tarinankertoja]

Valitettavasti YK on täysin toimintakyvytön konfliktitilanteissa johtuen suurvaltojen veto-oikeudesta

Jos veto-oikeutta ei olisi, YK hajoaisi kuten maailmanliitto ekan maailmansodan jälkeisenä aikana. Nyt veto-oikeudella varmistetaan, että osapuolet ovat saman pöydän ääressä ja neuvotteluilla on mahdollisuus.

maailmassa ei ole mitään mekanismia, jolla yhtään maata voisi pakottaa mihinkään, eikä sellaisen luominen ole kovinkaan realistista ylipäätään.

On siis neuvoteltava, jos sopua halutaan.

…

Vaaleista… Le Pen sai samanmoisen ääniosuuden, kun naapurimaassa saatiin kolkytluvulla… onneksi kesäkuun parlamenttivaaleissa on valittavana myös perinteiset oikeisto ja vasemmisto, joten Le Penin poppoo ei saane valtiopäivätalon polttamiseen vaadittavaa ääniosuutta.

 

[Sako]

mutta se on nähdäkseni enemmän osasyy kuin avaintekijä.

Valkoisen miehen taakkaa on trendikästä kantaa, mutta olet väärässä. Toki mainitsemasi seikat hidastaa kehitystä, mutta sen todellisen esteen on rakentaneet jatkuvat perättäiset huonot hallinnot. Nämä suuryritykset toimivat niissä rajoissa kuin niiden annetaan toimia ja korruptoituneet hallinnot on antaneet (lähes) rajoittamattomat puitteet. Siirtomaahallintojen purkautuminen asetti afrikkalaiset itsensä vastuuseen ja yksikään maa ei ole kehittynyt hyvään suuntaan. Aikaa kyllä on ollut, kykyä ei. Kun intoa on enemmän puhaltaa valtoin kassa kuin järjestää perusopetusta, niin sitä saa mitä tilaa.

maailmassa ei ole mitään mekanismia, jolla yhtään maata voisi pakottaa mihinkään, eikä sellaisen luominen ole kovinkaan realistista ylipäätään.

Diplomaattien kielessä sitä kutsutaan sodaksi.

 

[mjr]

Ihan ok-tulos. Macron on todella kaukana täydellisestä mutta ei sentään ole putinisti/fasisti, notta sangenkin hyvä juttu.