Ensimmäinen perusvirheolettama.. Suomi ei ole Oy, se on kansantalous. Jos ei ymmärrä eroa, niin kirjastoon mars.
Valtionvelka ei ole Mikään mittari. Japanilla (jota voisi ehkä enemmänkin verrata Suomeen väestön demografisen muutoksen takia) on esim velkaa yli 300% BKT:sta.. missä ongelma? Ei missiään, koska valtion rakenteet, veropohjat ja talous on kunnossa. (juu, on ongelmia, aivan kuten Suoemlla tai jopa Ruotsilla.. pohjaa pitkälit demografiamuutokseen, vaatii ratkaisuja jne. jne. ei nyt leikitä tyhmää)
Suomi on taloudellisesti ihan eri asemassa kuin Kreikka tai Italia… eikä valtionvelka ole mikään mittari siinä, kuinka valtio pärjää (paljoks se USA:n velka olikaan?) tai varsinkaan mittari sille, mihin jonkun valtion tilanne on talouden osalta menossa...
niin ja kai ymmärrät että Valtio ei ole vain talous? Toki monella oikealla olevalla talous tulee aina ensin ja se on arvovalinta jonka oikein/väärin valintaa ei talousteorialla voi ratkaista.
Velka voi olla ongelmallista ilman omaa keskuspankkia, ja jos velkakirjat eivät ole Japanin tapaan kotimaisia. Mitä suurempi velka näissä tilanteissa, sitä enemmän riskiä. USA ja Japani ja Kiina (noin esimerkkeinä) saavat edun siitä, että ne hallitsevat keskupankkiaan. Velkainen Suomi ei saa, vaan on lähinnä Saksan johtaman keskuspankin (EKP) armoilla velkatilanteessa. Saksan intressi voi olla taloudellisessa mielessä aivan erilainen kuin Suomen, joten riski sen kun kasvaa.
Suomen velkaa ei kannata liioitella, mutta ei myöskään väheksyä tai vertailla Japaniin. Valitettavasti harvalla puolueella on riittävää käsitystä kansantalouden toiminnasta mm. yritysten ja työvoiman osalta
Tähän mielenkiintoiseen vaihtoon oli tarkoitus vastata jo tuoreeltaan, mutta jäipähän sitten roikkumaan. Molemmilla kirjoittajilla on pointti. Valtionvelan liika demonisointi on sekin typerää eikä rinnastaminen kotitalouteen toimi automaattisesti. Kuitenkin Cobolilla on vinha perä sanomassaan että kyllä se velka lisää riskiä ja toisaalta on paljon näyttöä korkean velan negatiivisesta vaikutuksesta talouskasvuun.
Tietyissä piireissä on jääty jumiin siihen kun Reinhartin ja Rogoffin tutkimuksen virheet paljastuivat ja tulokset aiheesta kyseenalaistettiin. Reinhart ja Rogoff siis suuren profiilin tutkijoina julkaisivat suuren profiilin tutkimuksen jossa valtionvelka vaikutti negatiivisesti kasvuun. No, paljastui että tutkimus sisälsi virheitä eikä sillä ole mitään tieteellistä arvoa. Kuitenkin osa keskustelijoista täällä ja ulkomaailmassa elää ihan kuin tämän myötä olisi todistettu velan ja talouskasvun negatiivisen korrelaation puuttuminen täysin ja mitään uutta tutkimusta ei olisi R&R:n jälkeen tehty. Totuus on kuitenkin toinen.
Katsotaanpa siis muutama tulos post Reinhart ja Rogoff -ajalta:
Ao. tutkimuksessa keskityttiin euroalueeseen ja yllätys yllätys löydettiin käänteinen yhteys valtionvelan ja pitkän aikavälin talouskasvun väliltä. Haitallinen velkataso näyttäisi olevan noin 90-100% BKT:sta mutta tutkijat pitävät mahdollisena myös 70-80% tasoa. Huomionarvoista että tutkimuksessa on sallittu epälineaarinen suhde velan ja BKT:n kasvun välillä.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0014292112000876
"It finds a non-linear impact of debt on growth with a turning point – beyond which the government debt-to-GDP ratio has a negative impact on long-term growth – at about 90–100% of GDP. Confidence intervals for the debt turning point suggest that the negative growth effect of high debt may start already from levels of around 70 to 80% of GDP. "
Toinen negatiivisen korrelaation vahvistava tutkimus:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/ecca.12138
"This paper examines the impact of high public debt on long‐run economic growth in a large panel of countries over the last four decades. High initial public debt is found to be significantly associated with slower subsequent growth. Non‐linearities, currency denomination of debt and differences between advanced and emerging market economies are explored. "
Sanotaan tässä kohtaa että niitäkin tuloksia piisaa joissa yhteyttä ei ole löytynyt. Usein kuitenkin ongelmana on että yritetään löytää koko maailmalle joku universaali kynnys jonka jälkeen velka/BKT alkaa haitata kasvua. Jo maalaisjärjellä on selvää että eri talouksien velankantokyky on aivan erilainen. Tähän vastaakin hyvin tuoreehko tulos:
https://www.mitpressjournals.org/doi/abs/10.1162/REST_a_00593
This paper studies the relationship between public debt expansion and economic growth and investigates whether the debt-growth relation varies with the level of indebtedness. We contribute theoretically by developing tests for threshold effects in the context of dynamic heterogeneous panel data models with cross-sectionally dependent errors. In the empirical application, using data on a sample of forty countries over the 1965–2010 period, we find no evidence for a universally applicable threshold effect in the relationship between public debt and economic growth. Regardless of the threshold, however, we find significant negative effects of public debt buildup on output growth.
Eli mitään universaalia kynnystä ei löydetä mutta negatiivinen yhteys velan ja tuotannon välillä kylläkin.
Toinen vieläkin tuoreempi tulos joka pyrkii huomioimaan talouksien erityispiirteitä on tässä:
https://link.springer.com/article/10.1007/s10368-017-0396-0
Talouksista siis muodostetaan kolme klusteria, liberaalit "anglosaksit", mannermaiset "ydin-EU:laiset", sekä pohjoismaat. Mielenkiintoisin havainto on, että
pohjoismaiden osalta havaitaan negatiivinen yhteys talouskasvun ja valtionvelan osalta jo 60% BKT-osuuden kohdilla. Havaittu yhteys on epälineaarinen. Kun huomioidaan Suomen velan BKT-osuuden olevan juurikin tuossa 60% hujakoilla, on ihan perusteltua ja aiheellista huolestua lisävelan ottamisesta, etenkin jos kyseessä on "syömävelka". Tämän valossa tulee mieleen että muille kirjaston suosittelun sijaan arvon nimimerkin
@Tarinankertoja voisi itsensäkin olla paikallaan tutustua näihin tuloksiin.
edit: Vastasin nyt tähän ketjuun jossa keskustelu sijaitsi.
@Moderaattorit siirtäkööt osuvampaan jos näkevät aiheelliseksi.
