3000 otos Suomen kokoisesta populaatiosta on tilastotieteellisesti riittävä. Itse asiassa se riittäisi suuremmankin kansakunnan mielipiteiden selvittämiseen.No, jos kysyt jäähallissa, kumpi joukkue oli surkein, niin onko 5000 katsojasta 50 riittävä otos? Äänioikeutetuista tuo vajaa 3000 on aika suppea otos. Sen takia en laittaisi paljon arvoa tälle, etenkin kun kyseessä on YLE:n gallup. :D Vaaleissa ratkaisee vaalipäivä (exit poll antaa jo jotaa suuntaa), ei mikään muu.
No, jos kysyt jäähallissa, kumpi joukkue oli surkein, niin onko 5000 katsojasta 50 riittävä otos? Äänioikeutetuista tuo vajaa 3000 on aika suppea otos. Sen takia en laittaisi paljon arvoa tälle, etenkin kun kyseessä on YLE:n gallup. :D Vaaleissa ratkaisee vaalipäivä (exit poll antaa jo jotaa suuntaa), ei mikään muu.
Suosittelen tilastotieteiden opintoja esimerkiksi avoimesta yliopistosta.No, jos kysyt jäähallissa, kumpi joukkue oli surkein, niin onko 5000 katsojasta 50 riittävä otos? Äänioikeutetuista tuo vajaa 3000 on aika suppea otos. Sen takia en laittaisi paljon arvoa tälle, etenkin kun kyseessä on YLE:n gallup. :D Vaaleissa ratkaisee vaalipäivä (exit poll antaa jo jotaa suuntaa), ei mikään muu.
Olet todennäköisesti vihreiden tai vasemmistoliiton kannattaja.No, jos kysyt jäähallissa, kumpi joukkue oli surkein, niin onko 5000 katsojasta 50 riittävä otos? Äänioikeutetuista tuo vajaa 3000 on aika suppea otos. Sen takia en laittaisi paljon arvoa tälle, etenkin kun kyseessä on YLE:n gallup. :D Vaaleissa ratkaisee vaalipäivä (exit poll antaa jo jotaa suuntaa), ei mikään muu.
Näkisin että on hyvinkin todennäköistä että persut nousee vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Samoja merkkejä on kun parissa edellisessä jytkyssä. Lisäkai media pelaa USA:n pressanvaalien tapaan täysin persujen laariin. Suurimmaksi ei taida aika riittää, ainoastaa Rinteen täydellinen sulaminen voisi johtaa tähän.
Sainkohan mie vitosen vai minkä ao. opinnoista ei muista. Vihreiden kannattaja joo ja vaalipäivä sataa meidän laariin.Suosittelen tilastotieteiden opintoja esimerkiksi avoimesta yliopistosta.
Pirkanmaan neljästä persusta kolme loikkasi Sinisiin, ainoastaan suhteellisen tuntematon Sami Savio Ylöjärveltä jatkaa persujen ehdokkaana. Muut ovat aika laidasta laitaan, asentajasta filosofian tohtoriin. Pääluottamusmiehiä on (peräti) 4/19 ehdokkaista. Oma arvaus on, että läpi menee kolme ehdokasta.
Itse uskoisin että on riittävä tuo 3000hlön gallup-otos kyllä suuntaa antamaan, tosin jos useammat puolueet pyörivät tuossa 15-20% paikkeilla, niin ei sitä oikein ainakaan allekirjoittanut osaa arvata kuinka käy lopulta.Samaa pohdin, tuota persujen kannatusta. Tuossa YLE:n gallupissakin otos oli vajaa 3000, eli ei todellakaan mitään mistä voisi vetää suurempia johtopäätöksiä. Yksi tai kaksi nollaa lisää perään, niin sitten voidaan jo puhua suuntaa-antavasta gallupista. Mielenkiintoisinta näissä vaaleissa on, kenen laariin sataa Kokkareiden ja Keskustan äänikuninkaiden / -kuningattarien jättämät aukot. Eipä siellä noin äkkiä katsottuna ole ketään samanlaista persoonaa, mitä Kääriäinen, Pekkarinen ja Anttila ovat olleet puhumattakaan Berneristä. Esimerkiksi Tampereella Alatalon äänet mennevät demareille, vassareille tai Vihreille.
Samaa pohdin, tuota persujen kannatusta. Tuossa YLE:n gallupissakin otos oli vajaa 3000, eli ei todellakaan mitään mistä voisi vetää suurempia johtopäätöksiä. Yksi tai kaksi nollaa lisää perään, niin sitten voidaan jo puhua suuntaa-antavasta gallupista. Mielenkiintoisinta näissä vaaleissa on, kenen laariin sataa Kokkareiden ja Keskustan äänikuninkaiden / -kuningattarien jättämät aukot. Eipä siellä noin äkkiä katsottuna ole ketään samanlaista persoonaa, mitä Kääriäinen, Pekkarinen ja Anttila ovat olleet puhumattakaan Berneristä. Esimerkiksi Tampereella Alatalon äänet mennevät demareille, vassareille tai Vihreille.
Samaa pohdin, tuota persujen kannatusta. Tuossa YLE:n gallupissakin otos oli vajaa 3000, eli ei todellakaan mitään mistä voisi vetää suurempia johtopäätöksiä. Yksi tai kaksi nollaa lisää perään, niin sitten voidaan jo puhua suuntaa-antavasta gallupista.
Siis mitä ihmettä? Onko tämä nyt trollia vai huumoria? 3000 hengen otos on pikemminkin yläkanttiin kooltaan edustavuudessa Suomen kokoisessa populaatiossa.
Kun ei ole oikein minkäänlaisia ehdokkaita persuilla monessa vaalipiirissä. Esim. Lapissa edellisvaalien ääniharavat on nyt lopettanut tai siirtynyt sinisiin. Kaipa yleisen kannatuksen nousu sieltä kuitenkin yhden paikan jollekin nobodylle tuo, mutta toinen paikka jäänee haaveeksi huonon listan vuoksi.
Kakkospaikka voi silti tulla, mutta paikkamäärä varmaan vähenee taas parilla pojolla vuoden 2015 jatkojytkyyn verrattuna.
Tämä on totta. Vaikka Halla-Aho puhuu asiaa on aika vaikea hänen lisäkseen persuista löytää tolkullinen oloista ehdokasta. Siinä on persujen kompastuskivi. No Oulun läheltä oleva Jenna Simula ehkä nyt ainoana tulee mieleen jota voisi äänestää jos olisi Keski-Suomesta. Ihan Hakkaraiseen ei taivu kyllä.
Höpöhöpö. Yleistyksesi ainakin valtakunnan tasolla on virheellinen. (Ehkä toimii koskien juuri Keski-Suomen vaalipiiriä, missä persuilla on muutenkin jotain sisiäisiä kärhämöitä.)
Kun katsoo esim. PS:n Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan tai Vaasan vaalipiirien ehdokaslistoja, niin persuilla on paljon hyviä ehdokkaita, käytti kriteerinä sitten menestymistä koulutuksessa ja/tai yrittäjyydessä/työelämässä.
Oletko ikinä nähnyt galluppia jossa olisi annettu 30 000 vastausta?Samaa pohdin, tuota persujen kannatusta. Tuossa YLE:n gallupissakin otos oli vajaa 3000, eli ei todellakaan mitään mistä voisi vetää suurempia johtopäätöksiä. Yksi tai kaksi nollaa lisää perään, niin sitten voidaan jo puhua suuntaa-antavasta gallupista.
3000 otos Suomen kokoisesta populaatiosta on tilastotieteellisesti riittävä. Itse asiassa se riittäisi suuremmankin kansakunnan mielipiteiden selvittämiseen.
Suomen velkaa ei kannata liioitella, mutta ei myöskään väheksyä tai vertailla Japaniin. Valitettavasti harvalla puolueella on riittävää käsitystä kansantalouden toiminnasta mm. yritysten ja työvoiman osalta
Ei nykyinen valtionvelka ole ongelma tai edes sen maltillinen lisääminen. Ongelma on siinä, että velkaa otetaan valtion ja kuntien "juokseviin" menoihin, ei niinkään investointeihin. Samoin myydään suoraan tai epäsuorasti kansallisomaisuutta, esim. sähköverkot Carunalle tai viimeksi iso siivu (115 milj.) Nesteen osakkeita. Velkaannutaan kiihtyvällä tahdilla nousukaudella, jotta voidaan kuluttaa - ei hyvä.
Suomi on viennistä riippuva maa, mitättömillä kotimarkkinoilla, jossa sekä valtio että kansa on persaukista eli eroaa huomattavasti mainitusta Japanista, Italiasta tai jopa Kreikasta, jossa valtio on velkainen, mutta kansalla on kyllä rahaa ja harmaa talous on valtava ja veronkierto kansan huvi.
Itse asiassa tuolla populaation koolla ei sinänsä ole mitään merkitystä. Virhemarginaalii ei riipu populaation koosta ja se kuvaa otoksen ja todellisuuden välistä epävarmuutta.
Toki tuokin ymmärretään virheellisesti usein eikä huomioida luottamusvälin luonnetta. Oikeastihan luottamusväli (kun puhutaan näistä perinteisistä luottamusväleistä) viittaa siihen että kyseisellä laskentatavalla saadaan esim. 95% ajasta luottamusväli joka sisältää todellisen arvon. Tämä ei ole sama asia kuin että joku yksittäinen väli sisältäisi todellisen arvon esim. 95% todennäköisyydellä.
PS. Nojoo, tietenkin populaation koolla olisi merkitystä jos otos olisi merkittävä osuus, esim. 80% populaatiosta, mutta tuolloin ei ole ihan mielekästä perinteisistä gallupeista puhuakaan menetelmänä.
Näinpä. Halusin vain tuoda esille sen, että nuo otoskoot ovat vakiintuneita ja tilastotieteellisesti päteviä.Itse asiassa tuolla populaation koolla ei sinänsä ole mitään merkitystä. Virhemarginaalii ei riipu populaation koosta ja se kuvaa otoksen ja todellisuuden välistä epävarmuutta.
Siis olet sitä mieltä, että nyt ei nousukausi Suomessa? Mikä sitten? Lama? Kirjoitat kuin olisi vuosi 2009 eikä 2019.Ei kannata liioitella tai vähätellä, mutta tosiasiassa Suomessa velkaantumisongelmaa on rajustikin liioiteltu ja kansalaisiin iskostettua velkapelkoa on sitten hyödynnetty vaalipolitiikassa (etenkin keskusta 2015). "Kreikan tiellä olemisesta" puhuminen on yksinkertaisesti suunnattoman typerää ja osoittaa, että tuota kansantalouden toimintaa ei todellakaan ymmärretä. Vaikka en kyllä hetkeäkään usko, että esim. Sipilä itse olisi ottanut omia puheitaan tosissaan.
Ensimmäiseen sen verran, että Suomihan ei varsinaisesti päässyt mukaan kv-nousukauteen, joten nousukaudella velkaantumisesta puhuminen on kyllä harhaanjohtavaa. Jos taas katsotaan velkarahojen käyttämistä, niin nimenomaan perushyvinvoinnin ja kotimaisen kysynnän ylläpitäminen ovat sellaisia keinoja, joilla valtio voi tukea kotimaista kasvua. "Syömävelasta" puhuminen on minusta typerää jos puhutaan elvyttämisestä. Jos investointeihin ei jää rahaa, niin silloin otetaan velkaa liian vähän! Raha- ja finanssipolitiikan toimivuus ylipäätään vain on sellaista, että tuloksia näkyy yleensä väh. 2 vuoden viiveellä ja tämän takia poliittisia irtopisteitä on hankala saada järkevästäkään taloudenpidosta.
En käsitä yhtään, mihin viittaat valtion persaukisuudella? Käsittääkseni nettovelkaantuneisuusaste Suomen valtiossa on Euroopan matalimpien joukossa ja Suomen valtiolla etenkin eläkerahastoissa valtava määrä varantoja verrattuna melkein kaikkiin maailman maihin. Tai no Norja tietenkin on vielä asia erikseen.
No, on sillä nyt _mitään_ merkitystä. Vaikkapa nyt viidensadan otos voi olla arpomalla kovin diffuusissa perusjoukossa (jos se on keskimääräisesti vaikkapa Suomen populaation suuruinen) vielä hyvin epävarma, mutta keskimääräisessä vertailussa esimerkiksi 15000 perusjoukosta sen varmuus olisi huomattavasti suurempi.
Luottamusvälitoteamus on erittäin tärkeä - tätä ei tosiaan varsinkaan tämäntyyppisten gallupien kohdalla ymmärretä, ei liioin ylipäätään virhemarginaalia, vaan sepustetaan miten puolueen kannatus voi olla missä tahansa virhemarginaalin alueella. Toki voikin, mutta ei samalla todennäköisyydellä.
Näinpä. Halusin vain tuoda esille sen, että nuo otoskoot ovat vakiintuneita ja tilastotieteellisesti päteviä.
Maallikoille tämä(kin) käytäntö voi toki vaikuttaa intuitiivisesti virheelliseltä, mikä on ihan ymmärrettävää.
Siis olet sitä mieltä, että nyt ei nousukausi Suomessa? Mikä sitten? Lama? Kirjoitat kuin olisi vuosi 2009 eikä 2019.
Toki näin. Johtuisiko tämä siitä mistä kirjoitin aikaisemmin, että ei ole enää Nokiaa tai muutakaan mistä repäistä? Nousukausi ja Suomen tilanne on tämä. Paskat housuissa ollaan oltu NL:n hajoamisesta lähtien, mutta yhden firman ansiosta olemme pärjänneet. Voi se uusi Nokia syntyä elvyttämällä, mutta hyvin epätodennäköistä se on.Nousukaudesta voidaan tietysti puhua kun kolme peräkkäistä kautta ollaan miinusjakson jälkeen plussan puolella, mutta kyllä Suomi aika lailla tipahti globaalin noususuhdanteen hyötyjistä pois silti. Talouskasvulukemat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin finanssi- ja eurokriisiä edeltäneellä edellisellä laskukaudella eli 2000-luvun alun it-kuplan puhjetessa. Olemme vasta hyvin nihkeästi saavuttaneet 10 vuoden takaiset BKT-lukemat. Toki kaikki on suhteellista...