Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2015–2019

[Radiopää]

Tottakai valtion talous liittyy kaikkeen, mutta koska valtion talous oli omana kohtanaan ja erot puolueiden välillä olivat erittäin selkeät, en peräänny siinä mitä kirjoitin.

Ei tarvitsekaan perääntyä, kunhan otat huomioon, että kysymys koski äänestämiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä seuraavissa vaaleissa.

Eiköhän suurin osa äänestäjistä ole kiinnostunut maanpuolustuksesta, mutta se ei ole kovin merkittävä tekijä vaikuttamaan äänestämiskäyttäytymiseen. Ainoastaan idealistit pitävät tärkeimpänä abstrakteja asioita ilman pohdintaa, miten ne asiat konkretisoituvat. Moni hallitus vastustaa velanottamista tai veronkorotuksia, mutta kokonaisuuden takia on ollut pakko joustaa. Myös äänestäjät voivat joustaa. Se, että ei äänestä persuja, ei tarkoita etteikö suhtautuisi kielteisesti rikoksia tekeviin maahanmuuttajiin.

Nämät kaksi tarkoittavat eri asiaa:

Pidätkö maanpuolustusta tärkeänä?​

Onko maanpuolustuksella merkitystä äänestämiseesi seuraavissa vaaleissa?​

Esimerkiksi jos mittaus osoittaisi että toimeentulopolitiikka on tärkeämpi kuin työvoimapolitiikka, ei se tarkoita, etteikö pitäisi jälkimmäistä tärkeänä. Se saattaa tarkoittaa, ettei jälkimmäisellä ole merkitystä äänestämiskäyttäymiselle, koska aikaisempi politiikka on antanut äänestäjälle konkreettista näyttöä. Meillä on esimerkiksi nyt hallitus, jolle työllisyyslukema on merkittävämpää kuin se, kuinka moni työllistynyt tulee palkallaan toimeen.

 

[teppana]

Minä ymmärrän mikä sosiaalidemokraattinen ideologia tai kokoomuslainen ideologia, mutta mitä on keskustalainen ideologia? Ymmärrän että puolueen ydintä on maaseudun isäntien etujen puolesta lobbaaminen, venäjään päin rähmällään olo ja taidokas siltarumpupolitiikka, oman edun tavoittelu ja puliveivaaminen, mutta ovatko nuo mitään oikeita ideologioita?

Eipä taida maksaa vaivaa vastata tähänkään mitään. En kyllä suoraan sanottuna tajua tätä keskustelutyyliä mikä sinulla ja jypfabulla hyvin usein on. Jotain kiukun purkamista tällaisella provoamisella haetaan? Ei liene toimi hirveän hyvin.

 

[Byvajet]

Westisen tutkimus antaa mielestäni taustaa muuttoliikkeelle maalta kaupunkeihin ja kertoo sen, että ainakin nuoremmat ovat valmiita sitomaan itsensä vihreisiin arvoihin.

Mikseivät olisi?

-paljon rahaa koulutukseen
-paljon rahaa julkisiin työpaikkoihin
-paljon rahaa sosiaaliturvaan ja terveydenhoitoon
-paljon rahaa ideologisiin energiajärjestelyihin
-ympäristö on pelastettava ja haitallinen (joskin veroja tuova) yritystoiminta lakkautettava

Tuossahan on kauniiseen tulevaisuuteen uskovan nuoren paketti somasti solmittuna. Hallituspuolueena todellisuus on sitten kuitenkin toisenlainen.

 

[Tadu]

Ei tarvitsekaan perääntyä, kunhan otat huomioon, että kysymys koski äänestämiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä seuraavissa vaaleissa.

Eiköhän suurin osa äänestäjistä ole kiinnostunut maanpuolustuksesta, mutta se ei ole kovin merkittävä tekijä vaikuttamaan äänestämiskäyttäytymiseen. Ainoastaan idealistit pitävät tärkeimpänä abstrakteja asioita ilman pohdintaa, miten ne asiat konkretisoituvat. Moni hallitus vastustaa velanottamista tai veronkorotuksia, mutta kokonaisuuden takia on ollut pakko joustaa. Myös äänestäjät voivat joustaa. Se, että ei äänestä persuja, ei tarkoita etteikö suhtautuisi kielteisesti rikoksia tekeviin maahanmuuttajiin.

Nämät kaksi tarkoittavat eri asiaa:

Pidätkö maanpuolustusta tärkeänä?​

Onko maanpuolustuksella merkitystä äänestämiseesi seuraavissa vaaleissa?​

Esimerkiksi jos mittaus osoittaisi että toimeentulopolitiikka on tärkeämpi kuin työvoimapolitiikka, ei se tarkoita, etteikö pitäisi jälkimmäistä tärkeänä. Se saattaa tarkoittaa, ettei jälkimmäisellä ole merkitystä äänestämiskäyttäymiselle, koska aikaisempi politiikka on antanut äänestäjälle konkreettista näyttöä. Meillä on esimerkiksi nyt hallitus, jolle työllisyyslukema on merkittävämpää kuin se, kuinka moni työllistynyt tulee palkallaan toimeen.

Ymmärrän mitä haet takaa. Vedin ehkä turhan kärkkään johtopäätöksen, eikä se ole täysin perusteltavissa tuolla tutkimuksella, vaikka se mielestäni todennäköisesti paikkansa pitääkin.

 

[Tadu]

Minä ymmärrän mikä sosiaalidemokraattinen ideologia tai kokoomuslainen ideologia, mutta mitä on keskustalainen ideologia? Ymmärrän että puolueen ydintä on maaseudun isäntien etujen puolesta lobbaaminen, venäjään päin rähmällään olo ja taidokas siltarumpupolitiikka, oman edun tavoittelu ja puliveivaaminen, mutta ovatko nuo mitään oikeita ideologioita?

Unohdit alkiolaisen ajattelun johon sisältyy muun muassa kieltolain ajaminen. Wikipedian mukaan alkiolaisuus edustaa edistyksellisyyttä, mikä tottakai pätee nykykepuun.

 

[dana77]

Eipä taida maksaa vaivaa vastata tähänkään mitään. En kyllä suoraan sanottuna tajua tätä keskustelutyyliä mikä sinulla ja jypfabulla hyvin usein on. Jotain kiukun purkamista tällaisella provoamisella haetaan? Ei liene toimi hirveän hyvin.

Kysymys oli vilpitön, sillä en aidosti ymmärrä mikä ideologia puolueen taustalla on. Ymmärrän että esitystapani voidaan kokea provosoivana (be my guest), mutta minusta ideologia on ylevämäpi aate kuin etujärjestötoiminta. Sinisten kohdalla on sama juttu, en löydä senkään takaa mitään ideologiaa.

 

[TosiFani]

Unohdit alkiolaisen ajattelun johon sisältyy muun muassa kieltolain ajaminen. Wikipedian mukaan alkiolaisuus edustaa edistyksellisyyttä, mikä tottakai pätee nykykepuun.

Kokoomus vastustaa peruskoulua ja Demarit ajaa vallankumousta.

 

[teppana]

Kysymys oli vilpitön, sillä en aidosti ymmärrä mikä ideologia puolueen taustalla on. Ymmärrän että esitystapani voidaan kokea provosoivana (be my guest), mutta minusta ideologia on ylevämäpi aate kuin etujärjestötoiminta. Sinisten kohdalla on sama juttu, en löydä senkään takaa mitään ideologiaa.

Joojoo. Vilpitön kuin keskustalainen kunnallispoliitikko.

 

[dana77]

Joojoo. Vilpitön kuin keskustalainen kunnallispoliitikko.

merkitään vaan pöytäkirjaan, ettei vastausta keskustan ideologiasta ole kyetty antamaan. Ei silti sellaista wikipediastakaan löydy.

 

[Radiopää]

Ymmärrän mitä haet takaa. Vedin ehkä turhan kärkkään johtopäätöksen, eikä se ole täysin perusteltavissa tuolla tutkimuksella, vaikka se mielestäni todennäköisesti paikkansa pitääkin.

Voihan se olla, että Li Anderssonista, Hanna Sarkkisesta ja Anna Kontulasta huolimatta vasemmistoliiton äänestäjissä on yhä paljon vanhan liiton duunareita, joiden on helpompi sanoa työllisyydellä olevan enemmän merkitystä kuin taloudella. Siksi korostankin talouden olevan sen verran abstrakti termi, että on epäreilua mitata sitä yhdessä työn ja terveydenhoidon kanssa.

Sopisi varmaan paremmin vaalien omaan ketjuun, mutta minua häiritsee median ylläpitämä olettama siitä, että jokin teema nousee vaalien ykkösaiheeksi. Mediahan voi itse vaikuttaa tähän, ja pidän pelottavana, mikäli vaalien alla ei voida samaan aikaan puhua niin sosiaalipolitiikasta, työllisyydestä, maahanmuuttajista ja pakolaisista, ilmastonmuutoksesta, vanhustenhoidosta, kaivosteollisuudesta, maakunnista yms. Ainoastaan EU-politiikka voidaan jättää kokonaan paitsioon, koska se kuuluu kevään eurovaalien ohjelmistoon.

Muok. kielellistä fiilausta.

 

[teppana]

merkitään vaan pöytäkirjaan, ettei vastausta keskustan ideologiasta ole kyetty antamaan. Ei silti sellaista wikipediastakaan löydy.

Onhan tämä nyt lapsellista. Mikä juttu sulla tässä taustalla on? Vilpitön kysymys my ass. Voihan sitä teeskennellä sormi suussa viatonta ja vilpitöntä mutta miksi ihmeessä kuvittelet että minä haluaisin leikkiä jotain "kuka keksii eniten huttua keskustapuolueesta" leikkiä kanssasi?

Kuten sanoin, en käsitä mitä ihmettä haet takaa tällaisella tyylillä. Miksi haluat minun määrittelevän sinulle Keskustan ideologian jos se kerran löytyy wikipediasta?
Suomen Keskusta – Wikipedia

 

[Cobol]

Mikseivät olisi?

-paljon rahaa koulutukseen
-paljon rahaa julkisiin työpaikkoihin
-paljon rahaa sosiaaliturvaan ja terveydenhoitoon
-paljon rahaa ideologisiin energiajärjestelyihin
-ympäristö on pelastettava ja haitallinen (joskin veroja tuova) yritystoiminta lakkautettava

Tuossahan on kauniiseen tulevaisuuteen uskovan nuoren paketti somasti solmittuna. Hallituspuolueena todellisuus on sitten kuitenkin toisenlainen.

Hyvä listaus ja vielä voisi täydentää mm. globaalien ihmisoikeuksien vaalimisella. Hallituspuolueena on, kuten kirjoitat, toinen tilanne. Nykyinen puheenjohtaja Haavisto tulee selviämään kuin kala vedessä esimerkiksi luonnollisten monopolien myymistä koskevassa keskustelussa. Jos siis joku vanhoja muistelee. Haavisto myöntää virheensä todeten kuitenkin saaneensa väärää informaatiota, ja taas mennään ylöspäin. Väärätkään päätökset eivät jätä tahraa kilpeen. Tulee ihan mieleen erän toinen, johon ei virheet tartu.

Ja sanon tämän Haavistosta positiivisella tavalla. Hän on hyvä puoluejohtaja ja mahdollisesti seuraava presidentti - koska ei todellisuudessa muuta mitään. Se on kuitenkin toisen keskustelun paikka.

 

[Radiopää]

Minuakin kiinnostaisi tietää, mikä poliittinen ideologia yhdistää esimerkiksi Seppo Kääriäistä ja Katri Kulmunia. Ainakaan politiikkaa seuraamalla ei tämä ole vielä tullut selväksi.

 

[dana77]

Kuten sanoin, en käsitä mitä ihmettä haet takaa tällaisella tyylillä. Miksi haluat minun määrittelevän sinulle Keskustan ideologian jos se kerran löytyy wikipediasta?
Suomen Keskusta – Wikipedia

Tuo listaus on ihan paskaa ja tiedät sen itsekin. Kukapa puolue ei kannattaisi paperilla vastuullisuutta, vapautta, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, sivistystä, ja kohtuullisuutta. Ne eivät ole mitään keskustan ideologioita todellisuudessa.

Hajautus ja koko maan asuttuna pitäminen on niitä jotka erottavat keskustan muista puolueista (ja ne mainitsinkin omassa viestissäni), mutta en niitä laske samalla tavalla ideologioiksi, kuin vaikkapa kokoomuksen liberalismia (joskin maailman mittakaavassa hyvin maltillista) tai demareiden sosiaalidemokratiaa tai edes perussuomalaisten rasismia tai kristillisten uskontoa. RKP:n kielikysymys voitaisiin nähdä samalla tavalla etujärjestömäisyytenä kuin keskusta-politiikkakin enemmän kuin ideologiana. Toki nämä mielipidekysymyksiä jossain määrin.

 

[teppana]

Tuo vastaus on ihan paskaa ja tiedät sen itsekin. Kukapa puolue ei kannattaisi paperilla vastuullisuutta, vapautta, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, sivistystä, ja kohtuullisuutta. Ne eivät ole mitään keskustan ideologioita todellisuudessa.

Hajautus ja koko maan asuttuna pitäminen on niitä jotka erottavat keskustan muista puolueista (ja ne mainitsinkin omassa viestissäni), mutta en niitä laske samalla tavalla ideologioiksi, kuin vaikkapa kokoomuksen liberalismia (joskin maailman mittakaavassa hyvin maltillista) tai demareiden sosiaalidemokratiaa tai edes perussuomalaisten rasismia, kristillisten uskontoa. RKP:n kielikysymys voitaisiin nähdä samalla tavalla etujärjestömäisyytenä kuin keskusta-politiikkakin enemmän kuin ideologiana.

Tuo kokoomuksen liberalismi on tosiaan juuri se, mikä mielestäni saa maalta lähtevät nuoret kepulaiset yliopisto-opiskelijat kääntymään.

Mutta maalla asuville ihmisille tuo koko maan asuttuna pitäminen on varmasti enemmänkin ideologinen kanta. Vaikka ymmärrän kyllä miten se voidaan myös nähdä tietyn ryhmän etujärjestömäisyytenä.

 

[dana77]

Tuo kokoomuksen liberalismi on tosiaan juuri se, mikä mielestäni saa maalta lähtevät nuoret kepulaiset yliopisto-opiskelijat kääntymään.

Mutta maalla asuville ihmisille tuo koko maan asuttuna pitäminen on varmasti enemmänkin ideologinen kanta. Vaikka ymmärrän kyllä miten se voidaan myös nähdä tietyn ryhmän etujärjestömäisyytenä.

Varmaan se syy miksi minä en näe tuota ideologiana vaan etujärjestömäisyytenä on ettei nyt ole ensimmäistäkään lainsäädännöllistä estettä, etteikö ihmiset saisi asua missä tahansa haluavat. Tosiasiassa kyseessä on siitä, että maalaiset haluavat kaupunkilaisten maksavan heidän tehottoman ja kalliin valintansa kustannukset verhoten sen joksikin perusoikeudeksi.

Opiskeijat jotka lähtevät kaupunkiin opiskelemaan ovat kieltämättä ymmärtäneet asiaa ja maailman muuttumista ainakin vähän alustaan, joten heidän kohdallaan se että äänestetään jotain muuta on vähintään kohtuullista.

 

[teppana]

Varmaan se syy miksi minä en näe tuota ideologiana vaan etujärjestömäisyytenä on ettei nyt ole ensimmäistäkään lainsäädännöllistä estettä, etteikö ihmiset saisi asua missä tahansa haluavat. Tosiasiassa kyseessä on siitä, että maalaiset haluavat kaupunkilaisten maksavan heidän tehottoman ja kalliin valintansa kustannukset verhoten sen joksikin perusoikeudeksi.

Opiskeijat jotka lähtevät kaupunkiin opiskelemaan ovat kieltämättä ymmärtäneet asiaa ja maailman muuttumista ainakin vähän alustaan, joten heidän kohdallaan se että äänestetään jotain muuta on vähintään kohtuullista.

En itsekään osta niitä argumentteja joita Keskusta käyttää perustellakseen haja-asutuksen tukemista. Mutta ymmärrän kyllä miten tämä kanta voidaan nähdä ideologisena eikä pelkästään lobbaamisena. Itse kannatan tasa-arvoista aluepolitiikkaa joka ei anna kohtuuttomia mahdollisuuksia pikkukunnille pumpata rahaa oman jengin taskuun (ja todellisena landepaukkuna olen tätä toimintaa nähnyt ihan helvetisti ja siitä on moraali kaukana) eli siirryin itsekin Keskustasta Kokoomuksen äänestäjäksi (tosin viime eduskuntavaaleissa äänestin Sipilää). Mutta silti näen Keskustan ideologian ideologiana eikä puolue näyttäydy minulle pelkkänä lobbausjärjestönä.

 

[Tarinankertoja]

-paljon rahaa koulutukseen
-paljon rahaa julkisiin työpaikkoihin
-paljon rahaa sosiaaliturvaan ja terveydenhoitoon
-paljon rahaa ideologisiin energiajärjestelyihin
-ympäristö on pelastettava ja haitallinen (joskin veroja tuova) yritystoiminta lakkautettava

Rakennat itsellesi olkiukon, jota omassa arvokehyksessäsi on helppo mätkiä..



Mutta voidaanhan noita tarkastellakin Vihreästä näkökulmasta.

Koulutus.. on se ainoa kilpailuvaltti pienellä maalla, joka ei voi operoida massoilla. Tämä on ymmärretty Suomessa jo reilut sata vuotta sitten, kun päätettiin yleisestä oppivelvollisuudesta ja tavoitteeksi otetiin koko kansan lukutaito. Tästä ollaan loogisesti edetty yhtä korkeampaan koulutustason tavoitteluun pl. nyt ihan viimevuodet.


Ja koska koulutus on pääosin julkisen puolen toiminta, niin kyllä, tarvitaan lisää rahaa julkisiin työpaikkoihin. Yhteensä opetushenkilökunta (120 000 peruskoulut, amatsut, lukiot ja 30 000 yliopistot)…

ja seuraavaan kohtaan liittyen… terveydenhuollon henkilökunta (130 000 lääkärit, hoitsut jne) ovat julkisen työnantajan leivissä. Koulutukseen ja terveydenhuoltooon panostaminen lisää näitä, se on totta… nämä vastaakin ”turhista käsistä” yli puolta…. (Lisää turhia käsiä on sosiaalitoimessa n. 110 000 joita voisi perustulon kautta jopa vähentää aka etuuskäsittelijät... armeija, rajavalvonta, poliisi ja oikeustoimi 40 000).


Terveydenhuoltoon panostaminen on suoraa panostusta myös kansantalouteen, tästä on tutkittua tietoa riittävästi. Sairaspoissaolojen ja pysyvän työkyvyttömyyden välttäminen on isoja säästöjä ja maissa, jossa julkinen terveydenhuolto on tasokasta, myös työskennellään pidempään… tosin..


Automaation lisääntyessä työpaikat vähenee, joten se koulutus.. taas.. ja se sosiaaliturvan muutos aka perustulo, jolla estettäisiin väliinputoajat jotka saadaan helposti äänestämään breksittejä.


Energiajärjestelmät.. niin jos ei usko ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin ongelmin, kuten isoihin kansanvaelluksiin… tai jos uskoo että ilmastonmuutos on ratkaistavissa jakamalla maailma 5 miljoona yksiköihin, joiden ei tunnetusti tarvitse tehdä mitään… tai jos ajattelee, että maailman rikkain miljardi ruuan ylituotantoineen on oikeutettu naureskelleen maailman ”köyhille”.. menisivät töihin prkl…


Vai ajattelekoo, että meillä rikkaissa länsimaissa olisi vähän ylimääräistä kehittää sellainen uusiutuva energiantuotantomuoto joka olisi saavutettavissa myös niille 2 miljardille 1$ päivässä eläville (tämähän tapahtuu tehokkaimmin markkinataloudessa yrityksen ja erehdyksen kautta, se maksaa)… vaikka me rikas miljardi tiputettaisiin meidän päästöt nollaan, ei siitä paljon ole iloa, jos köyhä 2 miljardia polttaa hiiltä.. saati 4 miljardia keskituloista, jotka hamuaa meidän elintasolle pääsystä.. niidenkin halvin keino on toistaiseksi polttaa sitä hiiltä.

Pääpensaaseen toki, rajat kiinni ja ollaan täällä onnellisesti lintukodossa… rynkkymiehet tietty rajalla, talvisodan hengessä…



ja tietysti lopun arvokysymys, onko raha ja talous tärkein, vai elinkelpoinen maapallo?

tai... Onko yhteiskunnan toimittava jotta talous, vai onko talouden toimittava jotta yhteiskunta?


niin ja oikeesti siis …kukaan ei ole lopettamassa yritystoimintaa, vaan muuttamassa sitä kestävämmäksi. Se on sellainen reunaehto nykyisessä maailmantalousrakenteessa. Jos sitä sitten haluaisi muuttaa, on tähänkin malleja, kuten degrowth jne. mutta sellaiset muutokset eivät ole realismia tarvittavissa aikaskaaloissa (alle satavuotta).

 

[Byvajet]

Rakennat itsellesi olkiukon, jota omassa arvokehyksessäsi on helppo mätkiä.

Minun arvokehykseni on jotakuinkin linkolalainen. Kannatan elintason alasajoa, köyhyyttä ja paikallisuutta. Tavaroiden ja ihmisten liike on saatava loppumaan, rajat suljettava ja globaali talouskasvua tavoitteleva maailma purettava.

Siksi vihreiden identiteettihuokailu ympäristön puolesta suoraan sanoen vituttaa, koska en pidä lukujen valossa mitenkään mahdollisena, että koko maailmaan yltävä korkea elintaso ja tasa-arvo pystytään yhdistämään ympäristön suojeluun.

Vihreät on kaikista puolueista ympäristövihamielisin, koska se pitää yllä valheellista mielikuvaa siitä, ettei maailman pelastamiseen tarvita köyhyyttä ja paikallisuutta.

Rupean uskomaan globaalin talouden ja teknisten ratkaisujen pelastavuuteen sitten, kun niiden tueksi on lukuja. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että vihervasemmiston tavoittelema globaali hyvinvointi ja tasa-arvo perustuvat ympäristöä tuhoavaan talouskasvuun.

Linkolalaisuus ei ole minulle uskonnollinen opinkappale, johon minulla on tarve hirttäytyä ainoana totuutena. Minusta vain on päivänselvää tosiasioiden perusteella, ettei punavihreällä politiikalla pystytä maailmaa pelastamaan. Niin kauan kuin materiaalisen hyvinvoinnin kasvu toteutetaan ympäristöä riistämällä, mikään ei muutu.

Seurailen paljon vihreää politiikkaa, koska olen aikaisemmin äänestänyt puoluetta useampaan kertaan. Käsityksekseni on muodostunut, että keskivertovihreä on erittäin äänekäs elämys- ja kulutuskulttuurin puolestapuhuja. Hän kannattaa avointa maailmaa, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat ja jossa asutuskeskittymiin syntyy kerskakulutukseen kannustavia palveluita.

Tuossa Tammilehto on sanonut suunnilleen sen, mikä itseänikin vihreissä närästää.

"Vihreät ovat tosin saaneet hallitusohjelmaan lauseen ”Talouskasvun täytyy olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää”. Tällä näyttää kuitenkin olevan merkitystä vain alibina, jolla oikeutetaan Vihreiden osallistuminen ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä kasvua edistävään hallitukseen. Vai koska olette kuulleet Vihreiden poliitikkojen vaativan, että metsäteollisuus ei saa investoida voittojaan metsäteollisuuteen eikä elektroniikkateollisuus elektroniikkateollisuuteen? Esimerkiksi näitä teollisuudenalojahan ei ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviksi saa tässä maailmassa mitenkään. ”Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä” kasvu lienee sekä käsitteellisesti että käytännöllisesti mahdottomuus ainakin niin kauan kuin taloutta mitataan nykyisillä mittareilla."

Vihreät toimivat tavoitteitaan vastaan

 

[dana77]

Tuossa Tammilehto on sanonut suunnilleen sen, mikä itseänikin vihreissä närästää.

Miksei metsä- tai elektroniikkateollisuutta saa "ekologisesti ja sosiaalisesti" kestäviksi?

 

[BigRedCat]

Muuten... ylipäätään täällä monasti puhutaan tutkimusten toteutustavosita ja niiden takana olevasta matikasta ja korjauskertoimista. Nyt pääsis kysyyn

Mikä on otos tai virhemarginaali? Miksi puoluekantansa kertoo vain reilu puolet vastaajista? Miksi puoluekannatuskyselyn tulos poikkesikin vaalituloksesta?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Ylen suorassa verkkolähetyksessä torstaina 7. helmikuuta kello 10 alkaen. Näet lähetyksen Yle Areenassa tai tämän jutun pääkuvan videolinkistä.

Kysymyksiin on vastaamassa puoluekannatuskyselyn Ylelle tekevän Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen ja politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.

Voit kysyä Ylen puoluekannatuskyselystä mitä tahansa. Lähetä oma kysymyksesi verkkolähetykseen tämän jutun keskustelualueen kautta. Voit kirjoittaa kysymyksesi vaikka heti.

Kysy puoluekannatuskyselystä, mitä tahansa! – Katso Ylen suora verkkolähetys kello 10.00

Matikasta ja korjauskertoimista lienee turha kovin syvällisiä vastauksia odottaa jos keskustelemassa ovat toimittaja ja toimitusjohtaja joka on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Aihe sinänsä hyvä mutta ennenkin tullut surkuteltua tätä että eikö ihan oikeasti muka maasta löydy kunnon asiantuntijoita aiheesta keskustelemaan.

… hänen ainoa aiheensa on marginaalinen maahanmuutto.

Mainittu siksi, että se ei tutkitusti kuulu kärkiaiheisiin.. ei vaikka kuinka "Sää" haluaisit

HS tuore kysely jossa vaaliteemoista on kysytty

Terveydenhoito 55%
kesk 49%, kok 50%, Ps 45%, SDP 66%, Vihr 52%, vas 66%
Naiset 62%, miehet 49%

Työ ja työttömyys 45%
kesk 58%, kok 48%, Ps 41%, SDP 45%, Vihr 39%, vas 53%
Naiset 43%, miehet 47%

Ilmasto, energia ja ympräistlö 40%
kesk 35%, kok 40%, Ps 17%, SDP 31%, Vihr 80%, vas 52%
Naiset 49%, miehet 31%

Valtion talous, verot ja velan määrä 35%
kesk 47%, kok 66%, Ps 36%, SDP 24%, Vihr 23%, vas 21%
Naiset 27%, miehet 43%

Maahanmuutto ja siirtolaisuus 35%
kesk 25%, kok 32%, Ps 78%, SDP 27%, Vihr 20%, vas 21%
Naiset 30%, miehet 39%


HS-gallup: Tässä ovat suomalaisten tärkeimpinä pitämät vaaliteemat: Kärkeen nousi niin perinteisiä kuin uusiakin – ja yksi, joka loistaa vaaliohjelmissa poissaolollaan

Tästä tuli jo aiemmin hätyyteltyä lainattua nimimerkkiä kun minusta jo tuolloin tämä johtopäätös "marginaaliin" kuulumisesta oli tilastojen valossa täysin älytön. Nyt sitten Hesarinkin mukaan maahanmuutto viiden tärkeimmän vaaliteeman joukossa:

"Terveydenhoito, työ ja ilmastokysymykset nousivat HS:n kyselyssä viiden tärkeimmän eduskuntavaaliteeman joukkoon valtiontalouden sekä maahanmuuton kanssa."

Pitäisikö siis todeta, että "se nyt ei tutkitusti kuulu marginaaliin. Ei vaikka kuinka Sää haluaisit."

 

[Remy Martin]

Joka tapauksessa PS on kokoaan pienempi puolue, koska se on niin voimakkaasti yhden asian liike eikä sillä ole juurikaan mahiksia valtaan.

PS voi olla kokoaan isompikin puolue, ei hallituksessa mutta oppositiossa. Kaikille lienee selvää että PS:n hallitustaipale oli lähinnä kumileimasimen osa, ja Siniset jatkoi sitten siitä mihin PS jäi. 12-15% kannatuksella oppositiossa taas PS on taas varteenotettava jarru hallitukselle tietyissä asioissa. Esimerkiksi 2015 turvapaikanhakija-aallon aikana PS olisivat mitä luultavammin pystyneet painostamaan hallitusta järkevämpiin toimiin kuin hallituksen hillotolpilta.

PS pystyy myös oppositiosta käsin kaikeuttamaan varmasti myös EU-integraatiota, mikä ei ole mielestäni hyvä asia, siis integraation vastustaminen. Ja herättämään myös keskustelua asioista joista hallituspuolueet eivät välttämätta halua liikaa ulospäin huudella.

 

[Fordél]

PS voi olla kokoaan isompikin puolue, ei hallituksessa mutta oppositiossa. Kaikille lienee selvää että PS:n hallitustaipale oli lähinnä kumileimasimen osa, ja Siniset jatkoi sitten siitä mihin PS jäi. 12-15% kannatuksella oppositiossa taas PS on taas varteenotettava jarru hallitukselle tietyissä asioissa. Esimerkiksi 2015 turvapaikanhakija-aallon aikana PS olisivat mitä luultavammin pystyneet painostamaan hallitusta järkevämpiin toimiin kuin hallituksen hillotolpilta.

PS pystyy myös oppositiosta käsin kaikeuttamaan varmasti myös EU-integraatiota, mikä ei ole mielestäni hyvä asia, siis integraation vastustaminen. Ja herättämään myös keskustelua asioista joista hallituspuolueet eivät välttämätta halua liikaa ulospäin huudella.

Kyllä, tietyissä asioissa ilman muuta kokoaan isompi, mutta kokonaisuutena pienempi, koska agenda on niin suppea.

 

[olkikuukkeli]

Minun arvokehykseni on jotakuinkin linkolalainen. Kannatan elintason alasajoa, köyhyyttä ja paikallisuutta. Tavaroiden ja ihmisten liike on saatava loppumaan, rajat suljettava ja globaali talouskasvua tavoitteleva maailma purettava.

Miten ajamasi asiat voitaisiin toteuttaa ilman globaaleja verkostoja ja niissä tehtyjä yhteisiä ratkaisuja? Ihan vilpitön kysymys, monessa mielessä jaan pessimistisen maailmankuvasi.

 

[Byvajet]

Miten ajamasi asiat voitaisiin toteuttaa ilman globaaleja verkostoja ja niissä tehtyjä yhteisiä ratkaisuja?

Tuskin nykymaailmassa enää mitenkään. Kansallisia rajoja ja kansojen välistä epäluuloa ja vihamielisyyttä ei pystytä enää rakentamaan, vaikka juuri tiukkoihin rajoihin perustuvan maailman aiheuttama kilpailun väheneminen ja tehottomuus suojelisivat ympäristöä.

Toisaalta on perusteetonta uskoa globaaleihin ratkaisuihin, jos kansalaisille suodaan oikeus demokratiaan ja mahdollisuus tavoitella materiaalista hyvinvointia ja eliitille mahdollisuus käyttää massojen pyörittämää järjestelmää vaurastumiseen ja vallan hamuamiseen.

Kun sekä kansa että eliitti tahtovat aina vain lisää ja poliitikot pyrkivät pitämään kasvuun tähtäävää järjestelmää yllä, ympäristöarvot jäävät säännönmukaisesti syrjään.

Esimerkki.

Ennusteiden mukaan maailman lentoliikenne kasvaa lähivuosikymmeninä voimakkaasti. Valtioiden päästöihin verratessa se on tällä hetkellä noin viidenneksi suurin hiilidioksidin lähde, vaikka vain pienellä osalla maailman ihmisistä on mahdollisuus lentämiseen.

Ympäristöä suojeleva politiikka lähtisi lentojen kieltämisestä tai voimakkaasta rankaisemisesta, jotta köyhien alueiden nousevat keskiluokat pysyisivät maassa.

Näin ei kuitenkaan taloudellisten arvojen vuoksi tehdä. Turismi tuo Suomeenkin vuosittain pari kolme miljardia. Siksi Suomen valtio tukee matkailun mainostamista sen sijaan että se julistaisi Aasiassa, että tänne ei ole tulemista.

Kansainvälinen yhteistyö on teatteria niin kauan kuin aikaan ei saada velvoittavia sopimuksia ja niihin liitettyjä ankaria ja oikeudenmukaisesti valvottuja rangaistuksia.

Poliitikkojen on turha matkustella kokouksissaan ja asettaa abstrakteja tavoitteitaan, jos tavoitteet eivät muutu käytännöksi. Tällä hetkellä käytäntöä on se, että kun talous uhkaa kyykätä, niin kaikki voimat keskitetään kasvun palauttamiseen, vaikka kyykkääminen palvelisikin ympäristönsuojelua. Lamoissa päästöt laskevat.

Meillä on olemassa tekniikkaa, jonka avulla pystyttäisiin valmistamaan kalliita, pitkäikäisiä ja helposti korjattavia tuotteita, jotka pienentäisivät merkittävästi ympäristökuormitusta, mutta näin ei työllisyyden ja talouden vuoksi tehdä. Jos kertakäyttömaailmasta siirryttäisiin kalliimpien ja kestävämpien tuotteiden maailmaan, ratkaistavaksi muodostuisi ongelma, jota ei nykyjärjestelmän puitteissa pystytä ratkaisemaan.

Nykyistä hökkeliä pitää kasassa turhan kuluttaminen. Aina kun poliitikot kokoontuvat ympäristönsuojelun merkeissä, kokoustamisen reunaehtona on, että työllisyys ja talous eivät saa kärsiä. Siksi mikään ei muutu. Kakkua ei voi samaan aikaan syödä ja säästää.