Tuosta EVA:n laskelmasta kannattaa huomata, että siihen kuuluva eläkkeet. Kun eläkeläisten määrä on noussut, samoin elinikä ja eläkkeiden keskimääräinen arvo on puolestaan noussut vuosien 2013 ja 2017 välillä 1 072 eurosta 1 610 euroon kuukaudessa, alempaan keskiluokkaan on tunkua eläkeläistenkin osalta. Ja kaikki nettosaajia.
tämä on totta. Jos mietimme kahta naapurimaata, joista toisessa on sellainen eläkejärjestelmä kuin Suomessa, jossa eläkkeet rahastoidaan kasvamaan korkoa ja toisessa ei ole pakollista eläkejärjestelmää ollenkaan. Toisessa maassa Matti maksaa joka kuukausi 250€/kk eläkejärjestelmään ja toisessa Maija 250€/kk omaan eläkerahastoonsa. Kummankin sijoitus kasvaa yhtä hyvää korkoa ja kumpikin saa yhtä suurta eläkettä. Tällaisessa laskemassa se voi näyttää siltä, että Maija on ansainnut oman eläkkeensä itse, mutta Matti saa reilusti enemmän kuin on itse järjestelmään maksanut. Tuokin sijoitustuotto pitäisi laskea Matin maksamaksi tulonsiirroksi laskelmassa.
Kansalaisaloite liittyen vakuutuslääkäritoiminnan "mielivaltaisuuteen" keräsi liki 60 000 kannattajaa (ath top 10), mm. Harkimo ja etenkin Ilkka Taipale on aiheesta paljon kirjoittanut, Taipale jo aikaa ennen persuja. Liittyikö tuo kansalaisaloitteen eteneminen eduskuntaan ja persujen ulostulo nyt samaan, ilmeisesti. Mutta onhan tuo (lähes) Vennamolainen peliliike, herravihalla ja rötösherroilla ääniä.
Kansantaloudellistikin tuo on iso asia ja esim. heikentää TE-keskusten toimintaa, kun todellisuudessa työkyvyttömät ihmiset pyörivät työkyvyttöminä työnhakijoina TE-keskusten listoilla, tutkimusten mukaan jopa 20 %:a pitkäaikaistyöttömistä on tällaisia.
Mutta spekulointi lähti siitä, että kummalla on mahdollisesti helpompi nostaa kannatusta ja "muuttaa" ne lisäedustajapaikoiksi, Persuilla vai Vihreillä, niin ehdottomasti Persuilla.
Noista mainituista tahoista Ilkka Taipaleella onkin ehkä jotain kompetenssia ja ymmärrystä kommentoida vakuutuslääkäriasiaa ja -järjestelmää.
Se, että lähes 60 000 ihmistä allekirjoittaa kansalaisaloitteen, jossa esitetään muutosta jo kumottuun lakiin, on lähinnä surullista. Ja kertoo eniten siitä, että allekirjoittajat eivät oikein ole tainneet ymmärtää sitä, mistä koko muotoseikka-asiassa on kysymys. Lainaan alle ko. kansalaisaloitetta koskevasta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansalaisaloitetta koskevasta mietinnöstä:
Valiokunta toteaa, että terveydenhuollon ammattihenkilölain 23 §:n muotosäännös koskee tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle tarkoitettuja lausuntoja ja todistuksia, jotka tällöin ovat päteviä ilman valallista vahvistusta. Säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa lääkäri toimii ulkopuolisen todistajan tai asiantuntijan asemassa tuomioistuimessa tai viranomaisessa ja todistus tai lausunto perustuu lääkärin omaan havainnointiin hoitovastuullaan olevasta potilaasta.
.
.
.
Vakuutuslääkärit ovat jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella velvollisia noudattamaan terveydenhuollon ammattihenkilölakia esimerkiksi etuusasiassa arvioidessaan lääkärinä potilaan terveydentilaa.
Tuo muotoseikka-asiahan (lääkäri vakuuttaa kunnian ja omantunnon kautta) lausunnoissa on tehty terveydenhuollon ammattihenkilölakiin sen takia, että allekirjoittaessaan lausunnon noilla sanoilla, lääkäri samalla varmistaa sen, ettei hänen tarvitse mennä esim. oikeuteen todistamaan ja vahvistamaan sitä, että hän on juuri ne sanat lausunnolle kirjoittanut. Toisekseen, vakuutuslääkärit eivät tee lausuntoja hakijoista vaan ovat yksi asiantuntija muiden asiantuntijoiden joukossa, kun vakuutuslaitos arvioi hakijan oikeutta hakemaansa etuuteen.
Harkimo on aivan kujalla tuossa vakuutuslääkäriasiassa, eikä reppana taida itsekään tajuta, kuinka kujalla on. On ilmeisesti haistanut asian, jota voi populistisesti käyttää hyödykseen ja kalastella sillä kannatusta.
Harkimonblogitekstien perusteella on pääteltävissä, että jollekin hänen tuttavalleen on tullut osumaa jääkiekossa ja siitä on seurannut jonkun sortin aivovamma. Sitten tämä tuttava on hakenut korvausta vakuutusyhtiöstä mm. ansionmenetyksestä ja sitä hänelle ei ole kuitenkaan maksettu. Ja Harkimo on tästä sitten suivaantunut vakuutuslääkäreille.
Mutta, maksamattomuus ei Harkimon kirjoittamien tekstien perusteella liity mitenkään vakuutuslääkärin tekemiin arvioihin (tokko vakuutuslääkäri edes katsonut tapausta) vaan siihen, että tällä tuttavalla ei ole ollut sellaista vakuutusta, minkä perusteella päivärahaa voitaisiin maksaa. Vähän sama kuin hakisit korvausta palaneesta omakotitalosta, mutta vakuutus on ollut otettuna vain autotallille. Ei siihen silloin tarvita palotarkastajaa vakuutusyhtiön toimesta arviomaan sen omakotitalon vaurioita, jos koko kohdetta ei ole edes vakuutettu.
PS:n maahanmuuttolinja on mitä on, sitä voi kannattaa tai vastustaa. Mutta siinä se linja sitten onkin - mitä talous- ja sosiaalipoliittista perusnäkemystä puolue ajaa ja millä kompetenssilla ja harrastuneisuudella? Onko sillä taustalla vankkaa asiantuntijajoukkoa, joihin tukeutua kun lakeja valmistellaan ja niiden sisällöstä väitellään? Soinin PS oli tyhjiö, jolla ei ollut esim. mitään aitoa kantaa nykyisen hallituksen giganttiseen sote-uudistukseen. Halla-ahon PS vaikuttaa ihan samanlaiselta, nyt siksi yhdeksi asiaksi on vaihtunut ministeripaikkojen sijasta humanitaarisen (ja siinä sivussa vähän muunkin) maahanmuuton vastustaminen. Tähän sitten valjastetaan maassa vallitsevaa tyytymättömyyttä ja osattomuutta - kapeaan ja verraten marginaaliseen sektoriin, jonka sisällä ei ole mahdollista saada aikaan mitään kovin radikaaleja ratkaisuja ainakaan vähentävästi (humanitaarisen maahanmuuton ollessa tässä maassa sangen vähäistä jo valmiiksi).
Noista mainituista tahoista Ilkka Taipaleella onkin ehkä jotain kompetenssia ja ymmärrystä kommentoida vakuutuslääkäriasiaa ja -järjestelmää.
Se, että lähes 60 000 ihmistä allekirjoittaa kansalaisaloitteen, jossa esitetään muutosta jo kumottuun lakiin, on lähinnä surullista. Ja kertoo eniten siitä, että allekirjoittajat eivät oikein ole tainneet ymmärtää sitä, mistä koko muotoseikka-asiassa on kysymys. Lainaan alle ko. kansalaisaloitetta koskevasta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansalaisaloitetta koskevasta mietinnöstä:
Valiokunta toteaa, että terveydenhuollon ammattihenkilölain 23 §:n muotosäännös koskee tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle tarkoitettuja lausuntoja ja todistuksia, jotka tällöin ovat päteviä ilman valallista vahvistusta. Säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa lääkäri toimii ulkopuolisen todistajan tai asiantuntijan asemassa tuomioistuimessa tai viranomaisessa ja todistus tai lausunto perustuu lääkärin omaan havainnointiin hoitovastuullaan olevasta potilaasta.
.
.
.
Vakuutuslääkärit ovat jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella velvollisia noudattamaan terveydenhuollon ammattihenkilölakia esimerkiksi etuusasiassa arvioidessaan lääkärinä potilaan terveydentilaa.
Tuo muotoseikka-asiahan (lääkäri vakuuttaa kunnian ja omantunnon kautta) lausunnoissa on tehty terveydenhuollon ammattihenkilölakiin sen takia, että allekirjoittaessaan lausunnon noilla sanoilla, lääkäri samalla varmistaa sen, ettei hänen tarvitse mennä esim. oikeuteen todistamaan ja vahvistamaan sitä, että hän on juuri ne sanat lausunnolle kirjoittanut. Toisekseen, vakuutuslääkärit eivät tee lausuntoja hakijoista vaan ovat yksi asiantuntija muiden asiantuntijoiden joukossa, kun vakuutuslaitos arvioi hakijan oikeutta hakemaansa etuuteen.
Harkimo on aivan kujalla tuossa vakuutuslääkäriasiassa, eikä reppana taida itsekään tajuta, kuinka kujalla on. On ilmeisesti haistanut asian, jota voi populistisesti käyttää hyödykseen ja kalastella sillä kannatusta.
Harkimonblogitekstien perusteella on pääteltävissä, että jollekin hänen tuttavalleen on tullut osumaa jääkiekossa ja siitä on seurannut jonkun sortin aivovamma. Sitten tämä tuttava on hakenut korvausta vakuutusyhtiöstä mm. ansionmenetyksestä ja sitä hänelle ei ole kuitenkaan maksettu. Ja Harkimo on tästä sitten suivaantunut vakuutuslääkäreille.
Mutta, maksamattomuus ei Harkimon kirjoittamien tekstien perusteella liity mitenkään vakuutuslääkärin tekemiin arvioihin (tokko vakuutuslääkäri edes katsonut tapausta) vaan siihen, että tällä tuttavalla ei ole ollut sellaista vakuutusta, minkä perusteella päivärahaa voitaisiin maksaa. Vähän sama kuin hakisit korvausta palaneesta omakotitalosta, mutta vakuutus on ollut otettuna vain autotallille. Ei siihen silloin tarvita palotarkastajaa vakuutusyhtiön toimesta arviomaan sen omakotitalon vaurioita, jos koko kohdetta ei ole edes vakuutettu.
Juuri näin. Hoitava lääkäri diagnosoi potilaan tavoitteena saada hänet kuntoon. Vakuutuslääkäri asiantuntijan ominaisuudessa katsoo mitä vakuutetulle on tapahtunut, mitä vammoja hänellä on ollut ennen vahinkoa ja tekee saatavilla olevista tiedoista johtopäätöksen mikä vamma on tapaturmassa syntynyt. Vaikka se olisi eri vamma kuin minkä hoitava lääkäri kirjoittaa, ne eivät ole ristiriidassa. Hoitava lääkäri ei ota kantaa siihen mistä potilaan vammat ovat syntyneet eikä se ole hänen erikoisalaansa.
@Tadu Täytyy muistaa, että vakuutuslääkäreitä on myös muissa kuin tapaturmayhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöt, Kela jne.
Tapaturmatilanteissa asia on juuri noin, miten Tadu kirjoitti. Hoitavan lääkärin tehtävä on hoitaa potilasta kokonaisuutena ja koittaa saada potilas kuntoon.hän hoitaa niitä kaikkia vaivoja, mitä potilaalla on ja arvioi työkykyä sen kautta. Vakuutusyhtiö tai -laitos, jossa yhtenä asian arvioijana usein on myös vakuutuslääkäri, arvioi mm. sitä, onko laissa (tai vakuutusehdoissa) määriteltyä tapaturmaa sattunut ja mikä osuus potilaan vaurioista on seurausta tapaturmasta.
Maaseudun Tulevaisuuden gallup viljelijöiden äänestysaikomuksista.
Kesk 65% (vrt 2015 85%)
PS 13% (8%)
Kok. 11% (3%)
Muutos on aika iso ja tilastollisesti todella merkittävät (otos on pienehkö, mutta niin on maanviljelijöiden määräkin. Mutta maanviljelijöiden kanta leviää maaseudulla koska paljon työpaikkoja on kiinni myös jatkojalostuksessa, sekä kuntatyöntekijöiden työt liittyy enimmäkseen maa ja metsätalouteen)
Hyväksyn että tuollainen väite on EVA:n toimesta esitetty, vaikka EVA:n kanssa hieman eri mieltä olen. Heidän mukaansa siis ylemmät keskituloiset ja keskimmäiset keskituloiset ovat nettomaksajia, mutta alemmat keskituloiset ovat laskelman mukaan saajia ja jos nuo lasketaan yhteen, päästään väitteeseen, että keskituloiset ovat kokonaisuudessaan nettosaajia. Huomiolle pantavaa laskelmassa on, että siinä ei ole huomioitu kulutusveroja ollenkaan. Tekisi mieli uskoa, että mm. alvien ja polttoaineen verotuksen kanssa keskiluokkaiset kääntyisivät nettomaksajiksi. Nythän laskelmasta puuttuu 29 miljardin kulutusverojen potti kokonaan. Ymmärrän että se on vaikeampi laskea ja kohdentaa, mutta ilman sitä voitaisiin tasaisemmalla tulonjaolla päätyä jopa tilanteeseen, jossa kaikki tuloluokat ovat nettosaajia.
Toinen mielenkiintoinen juttu on nuo käytetyt keskituloisuuden määritelmät ja niiden rajat. Piti ihan googlettaa mitä ne ovat. Taloussanomien mukaan alemman keskiluokan mediaanitulo oli 1875€. Tuo ei minun kuplassani ole vielä mikään keskituloinen (suomalaisten mediaanitulohan on noin 3400€), mutta vika on toki minun rajoittuneisuudessani. Jos väite olisi esitetty muodossa, että jossain hieman reilussa parituhatta tienaavissa menee raja, jolloin muuttuu nettomaksajaksi, niin väite ei olisi minun korvaan niin raflaavalta kuulostanut, vaan varsin luonnolliselta. Katso, yllätkö keskiluokkaan – tässä ovat uusimmat tulorajat
Alvin huomioiminen on mieletöntä ellei huomioida myös muita valtiolta saatuja etuja ja palveluita kuin tulonsiirtoja. Terveydenhuolto, kirjastot, neuvola, you name it kaikki maksavat ja usein vieläpä suhteessa käyttöön. Yle tilasi vastikään Tilastokeskukselta selvitykseltä jonka tuloksena keskimääräinen kotitalous on nettosaaja vieläpä tuhansilla euroilla. Tässä siis huomioitu niin alvit kuin myös käytetyt palvelut ja etuudet. Hyvinvointivaltio on taantunut keskiluokkaa hyödyttäväksi tulonsiirtoautomaatiksi jolla "ei ole varaa" auttaa tehokkaasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
Mitä tulee keskiluokan määritelmään, pitää ymmärtää että kyse on käytettävissä olevista tuloista. Käytetty määritelmä on 75% mediaanista joka olisi käyttämälläsi mediaanilla 2500€. Progression ja tulonsiirtojen takia 3400€ bruttona tienaavan käytettävissä olevien tulojen määrä on suhteessa huomattavasti pienempi kuin esim. 2500€ tienaavan, jonka takia keskiluokan raja laskee tuonne vajaaseen kahteen tonniin. Ja joskaan tulot eivät ole suuret, en minä 2k€/kk vielä kovin hädänalaisena näkisi, joskin olen samaa mieltä että varmaan harva erityisen keskiluokkaiseksikaan mieltää. Todellisuudessa kuitenkin ihmiset viettävät tuolla käytettävissä olevien tulojen määrällä varsin keskiluokkaista elämää ulkona syömisineen ja ulkomaanmatkoineen ilman että ei olisi varaa Netflixiin ja Spotifyhin internetyhteydestä puhumattakaan.
Työeläkkeiden poistamista laskelmista en ihan allekirjoita, sillä nyt eläkettä saava ei nauti itse maksamiensa eläkemaksujen korkotuloja (ainakaan pääosin).
Työeläkkeiden poistamista laskelmista en ihan allekirjoita, sillä nyt eläkettä saava ei nauti itse maksamiensa eläkemaksujen korkotuloja (ainakaan pääosin).
Alvin huomioiminen on mieletöntä ellei huomioida myös muita valtiolta saatuja etuja ja palveluita kuin tulonsiirtoja. Terveydenhuolto, kirjastot, neuvola, you name it kaikki maksavat ja usein vieläpä suhteessa käyttöön.
Hyvinvointivaltio on taantunut keskiluokkaa hyödyttäväksi tulonsiirtoautomaatiksi jolla "ei ole varaa" auttaa tehokkaasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
Suurimmista osasta samaa mieltä. Tuo että onko alvin huomioiminen mieletöntä vai ei, niin ei minusta mutta toki sitten pitäisi huomioida myös palveluiden käyttökin eli totta sekin. Jos (oikeasti) keskiluokkaisia ajatellaan, niin he eivät perusterveydenhuoltoa kuormita jos ja kun ovat työterveyden piirissä (erityissairaanhoitoa varmasti alle keskiarvon). Kirjastot ovat pähkinöitä, mutta koulut toki maksavat.
Kun puhutaan tulonsiirroista ja siitä onko joku nettomaksaja, niin ymmärrän näkemyksen että ne eivät ole synonyymejä keskenään (en vaan jaksanut asiasta eilisessä viestissä mainita). Voidaan ajatella, että tulonsiirtoihin kulutusverot eivät vaikuta, mutta siihen onko joku verojen suhteen nettomaksaja niin kyllä.
Tuo jälkimmäinen kappale on mielenkiintoisempi. En alkuunkaan näe, että keskiluokka hyötyisi siitä, että alempi keskiluokka jonkun hyvin marginaalisen tulonsiirron saavat tai että heikommat tässä häviäisivät. Jos systeemi purettaisiin 2500€ ansaitsevat eivät vaan maksaisi veroja eivätkä saisi lapsilisiä ja vastaavasti hyvätuloisten verot pienenisivät ja pienituloisten tulonsiirrot (ja verot) pienenisivät samassa suhteessa. Joidenkin yksiköiden kohdalla voisi eroa tulla enemmänkin, muuten kävisi vain cut the middleman -ilmiö ja keskiluokka ei kierrättäisi tulojaan valtion kautta.
Oikeasti oleellisempi ja mielenkiintoisempi kysymys on, että mitä muita vaikutuksia tällä olisi. Jos työtä ei verotettaisi nykyisellä tavalla, niin houkuttelisiko se tänne enemmän työpaikkoja? Hoitaisivatko ihmiset eläke- ja muut sijoittamispäätöksensä huonommin tai paremmin jos he olisivat niistä vastuussa itse? Toisiko yksilöiden käytettävissä olevat rahat uusia ja parempia palveluita markkinoille vai nousisiko vain nykyisten hinnat? Hoitaisivatko ihmiset terveyttään huonommin vai paremmin, jos maksaisivat seuraukset itse?
@dana77 : Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. Ylipäätään kiintoisa ja monimutkainen aihe. En ole kommenttieni kanssa liikkeellä "verot alas ja puretaan valtio" -agendalla (ainakaan tällä kertaa), vaan näkisin että kohtaanto on vääristynyt koska, täysin ymmärrettävästi poliittisen toiminnan seurauksena, sellaiset ryhmät joilla on määrällistä ja laadullista kykyä omien etujensa ajamiseen hyötyvät järjestelmästä suhteettomasti. Tämä korostuu sitä enemmän mitä laajemmalle ihmisten elämään hyvinvointivaltiota ulotetaan.
Hyvänä esimerkkinä opiskelijat, jotka ovat melkoisia uhriutujia siitä huolimatta että koulutus on tärkeää enkä kannata siihen leikkauksia. Poliittinen retoriikka opiskelijoiden suunnalta on kuitenkin yleensä sellaista jossa ei oteta huomioon itse opiskelun tukemista (maksuton koulutus, materiaalit, fasiliteetit, etc.) eikä lukuisia opiskelijaetuuksia vaan ainoastaan verrataan opiskelijoiden bruttotuloja milloin mihinkäkin mielivaltaiseen oikeasti heikossa asemassa olevaan ryhmään. Esim. väite "opiskelijat ovat huonommassa asemassa kuin työttömät" on aivan naurettava mutta ns. piireissä lähes kiistämätön tosiasia.
Pointtina siis että siinä missä opiskelijat ja keskiluokkaiset duunarit ovat milloin milläkin omien etujen mukaisella syyllä barrikadeilla etujaan ajamassa, kukapa lakkoilisi tai hetkellistä tuohtumista lukuunottamatta käyttäisi aikaa ja energiaa omassa paskassaan makaavien vanhusten tai pahoinpideltyjen vammaisten lasten puolesta? Siis sellaisten ihmisten jotka eivät todennäköisesti äänestä tai aloita somekohuja saati pysäyty vientiä menemällä lakkoon tai liikennettä tukkimalla Mäkelänkatua. Seurauksena epäsuhta oikeasti huono-osaisten ja "suhteellisen huono-osaisten" kohtelussa hyvinvointivaltion taholta.
@dana77 : Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. Ylipäätään kiintoisa ja monimutkainen aihe. En ole kommenttieni kanssa liikkeellä "verot alas ja puretaan valtio" -agendalla (ainakaan tällä kertaa), vaan näkisin että kohtaanto on vääristynyt koska, täysin ymmärrettävästi poliittisen toiminnan seurauksena, sellaiset ryhmät joilla on määrällistä ja laadullista kykyä omien etujensa ajamiseen hyötyvät järjestelmästä suhteettomasti. Tämä korostuu sitä enemmän mitä laajemmalle ihmisten elämään hyvinvointivaltiota ulotetaan.
Sama mieltä opiskelijoista (vaikka itse kannatankin perustuloa, jossa heidän bruttotulonsa ovat samat kuin työttömilläkin).
Minusta isoin pihvi tässä verotuksessa, tulonsiirroissa, tuissa ja niiden poikkeuksissa ja lisämaksuissa on, että ne ohjaavat päätöksentekoa aivan väärään suuntaan (sekä yksilöiden että yhteiskunnan). Raha on oikein hyvä kannustin tekemään järkeviä päätöksiä vaikkapa asunnon suhteen ja kaikki asumistuet ja muut ohjaavat tekemään päätöksiä, jotka optimoivat tuet eivätkä kustannusten pitämistä alhaalla. Sitten kun tukiviidakko on täynnä riippuvuuksia, niin minkään yksittäisen muutoksen tekeminen on lähes mahdotonta, kun sitä varten on luotu sen seitsemäntoista poikkeusta ja tarveharkintaista lisäaputukea. Mihin niitä oikeasti tarvitaan? Luodaan perustulo, nostetaan lapsilisää ja lakkautetaan kaikki työttömyyskorvaukset, kansaneläkkeet, opinto- ja asumistuet, päivämaksujen maksuluokat jne. Tarveharkintainen sosiaalituki korvataan jollain vastikkeellisella, josta saa ruokakuponkeja.
Maaseudun Tulevaisuuden gallup viljelijöiden äänestysaikomuksista.
Kesk 65% (vrt 2015 85%)
PS 13% (8%)
Kok. 11% (3%)
Muutos on aika iso ja tilastollisesti todella merkittävät (otos on pienehkö, mutta niin on maanviljelijöiden määräkin. Mutta maanviljelijöiden kanta leviää maaseudulla koska paljon työpaikkoja on kiinni myös jatkojalostuksessa, sekä kuntatyöntekijöiden työt liittyy enimmäkseen maa ja metsätalouteen)
Ajattelinkin hieman tutkimustulosta, mutta linkin takaa paljastuu että kysely on tehty vain suomenkielisille viljelijöille, ja siksi RKP ei mahdu listoille.
Oikeasti oleellisempi ja mielenkiintoisempi kysymys on, että mitä muita vaikutuksia tällä olisi. Jos työtä ei verotettaisi nykyisellä tavalla, niin houkuttelisiko se tänne enemmän työpaikkoja? Hoitaisivatko ihmiset eläke- ja muut sijoittamispäätöksensä huonommin tai paremmin jos he olisivat niistä vastuussa itse? Toisiko yksilöiden käytettävissä olevat rahat uusia ja parempia palveluita markkinoille vai nousisiko vain nykyisten hinnat? Hoitaisivatko ihmiset terveyttään huonommin vai paremmin, jos maksaisivat seuraukset itse?
Muutamissa Euroopan valtioissa on jo pitkään ollut mahdollista (ehkä kyseessä on joskus "tarjous, josta ei voi kieltäytyä") tehdä työtä perustamalla yhden henkilön yritys, joka maksaa itse veronsa, ja eläkemaksunsa, tätä mallia ilmeisesti tarkoitat. Ainoa työntekijä voi joissain maissa myös valita, maksaako itse sosiaaliturvamaksuja voidakseen käyttää julkista terveydenhoitopalveluita vai käyttääkö vain yksityisiä palveluita, omilla rahoillaan. Yksi seuraus tästä on se, että veroviranomaiset näissä maissa ovat jopa Suomeen verrattuna tiukkoja ja armottomia, kuittien pitää olla kunnossa.
PS:n maahanmuuttolinja on mitä on, sitä voi kannattaa tai vastustaa. Mutta siinä se linja sitten onkin - mitä talous- ja sosiaalipoliittista perusnäkemystä puolue ajaa ja millä kompetenssilla ja harrastuneisuudella? Onko sillä taustalla vankkaa asiantuntijajoukkoa, joihin tukeutua kun lakeja valmistellaan ja niiden sisällöstä väitellään? Soinin PS oli tyhjiö, jolla ei ollut esim. mitään aitoa kantaa nykyisen hallituksen giganttiseen sote-uudistukseen. Halla-ahon PS vaikuttaa ihan samanlaiselta, nyt siksi yhdeksi asiaksi on vaihtunut ministeripaikkojen sijasta humanitaarisen (ja siinä sivussa vähän muunkin) maahanmuuton vastustaminen. Tähän sitten valjastetaan maassa vallitsevaa tyytymättömyyttä ja osattomuutta - kapeaan ja verraten marginaaliseen sektoriin, jonka sisällä ei ole mahdollista saada aikaan mitään kovin radikaaleja ratkaisuja ainakaan vähentävästi (humanitaarisen maahanmuuton ollessa tässä maassa sangen vähäistä jo valmiiksi).
Halla-aho on monesti sanonut, että persujen pitäisi ottaa mallia Tanskan kansanpuolueesta. Persujen äänestäjiä kuitenkin yhdistää vain yksi asia kunnolla ja talouspoliittiset näkemykset puolueen kannattajilla voivatkin heittää hyvin jyrkästi. Halla-ahon omin sanoin muistakseeni "Suomessa voidaan elää hieman oikeistolaisemmalla tai hieman vasemmistolaisella talouspoliittisilla linjauksilla".
Muutenkin persujen end game pitäisi olla Tanskan kansanpuolueen kaltainen. Puolue on onnistunut tekemään, jopa paikallisesta demareista Suomen näkökulmasta katsottuna äärioikeistolaisen populistipuolueen tiukkojen maahanmuuttopoliittisten linjausten vuoksi.
Kyllä persut pitävät kolmannen paikkansa. Viime vaaleissa puolueen ykköstykki Halla-aho ei ollut edes ehdolla ja he saivat 37 000 ääntä. Jos ottaa vertailuun viimeiset eurovaalit, jossa Halla-aho oli ehdolla, niin hän sai niissä vaaleissa 12 000 ääntä Helsingistä. Kun ottaa huomioon miehen aseman puolueen puheenjohtajana ja tunnettavuuden kasvun, niin 15 000 ääntä olisi hyvin varovainen arvio. Tarkkaa arvioita on toki vielä mahdotonta sanoa, mutta 20 000 äänen ylitys voi olla jopa todennäköistä.
Aika hurja ennuste, että vihreät saisi yhden paikan enemmän kuin kokoomus, kun viimeksi kokoomus voitti 93 400 - 67 800. Paikat menivät 6-4 ja kokoomus jäi reilun 1000 äänen päähän seitsemännestäkin paikasta.
Mä uskon myös Halla-ahon vetovoimaan, mutta toisaalta perussuomalaisten valtakunnallinen kannatus on nyt napsun alempi @Steegil. Viimeksi kolmas paikka tuli niukin naukin. Terho keräsi viime eduskuntavaaleissa 10 000 halla-aholaista ääntä Helsingissä ja varmaan niitä meni muillekin.
Kirjoittaja myös jättää kokonaan huomioimatta feministien, piraattien, eläinoikeuspuolueen ja liberaalien vaaliliiton. Ne keräsivät kuntavaaleissa yhteensä 3,2 prosentin kannatuksen. Ei ole mahdotonta, että vaaliliitto ottaa yhden paikan. Siniset ja Harkimon poppoo myös saavat jotain ja laskevat panoksellaan äänikynnystä.
Kirjoittaja myös jättää kokonaan huomioimatta feministien, piraattien, eläinoikeuspuolueen ja liberaalien vaaliliiton. Ne keräsivät kuntavaaleissa yhteensä 3,2 prosentin kannatuksen. Ei ole mahdotonta, että vaaliliitto ottaa yhden paikan. Siniset ja Harkimon poppoo myös saavat jotain ja laskevat panoksellaan äänikynnystä.
Näitähän oli käsitelty kommenteissa lisää myös kirjoittajan toimesta.
Äänikynnys viimevaalieesa Helsingissä oli 13 528 ääntä. Itse en usko pienpuolueiden vaaliliiton tähän yltävän.
Halla-Ahon äänisaalis on taatusti kova, mutta PS yleiskannatus on niin paljon alemmalla tasolla (tänhetken mittauksissa) että aika vaikeaa on tota kolmatta paikkaa nähdä.
Näitähän oli käsitelty kommenteissa lisää myös kirjoittajan toimesta.
Äänikynnys viimevaalieesa Helsingissä oli 13 528 ääntä. Itse en usko pienpuolueiden vaaliliiton tähän yltävän.
Halla-Ahon äänisaalis on taatusti kova, mutta PS yleiskannatus on niin paljon alemmalla tasolla (tänhetken mittauksissa) että aika vaikeaa on tota kolmatta paikkaa nähdä.
Et ota tarpreaksi huomioon, että persujen kannatus sukelsi Helsinginssä jo pahasti verrattuna 2011 vaaleihin, jollain Halla-aho oli ehdolla. Vuonna 2011 persut sai Helsingissä 45 000 ääntä. Ja Halla-ahon tähti on ollut tämän 8 vuoden aikana sen verran nousussa, että hänen noissa vaaleissa keräämä 15 000 äänen potti tulee odotettavasti kasvamaan. Persuilla voi tulla tiukkaa yltää tohon 45 000 ääneen Halla-ahon vetämänä, mutta vuoden 2015 heikkoon tulokseen puolue todennäköisesti tulee yltämään.
Kielteisesti
PS 39% (-8%)
[Kok 28%]
[Kesk 22%]
Vas 20%
Erittäin kielteisesti suhtautuvien kohdalla uutinen on epätarkka, enkä täsmällistä tutkimusta löytänyt. Vas on toiseksi inhotuin, mutta silti erittäin kielteisesti suhtautuu enemmän kok ja kesk. Ilmeisesti "melko kielteisesti" Vas on isoin?
Tämä on mielenkiintoinen paristakin syystä. Tuossa aiemmin puhuttiin vaaliväittelyiden merkityksestä, ja kiistämättä hyvä panelisti, nopeaälyinen ja hyvin kiteyttävä Li Andersonin johdossa Vas putoaa edelleen.
PS_ää inhoavien määrä on tippunut alaspäin aika roimasti (arvojen koventuminen tapahtuu, jos sellaista puhetta on julkisuudessa pitkään, kuten nyt tämän hallituksen aikana on ollut, siis ei vain PS:n vaan myös Kesk. ja Kok. ulostuloissa).
Äänestyskäyttäytymiseen tämä ei ole tietenkään suoraan vedettävissä, mutta tän mukaan niitä liikkuvia äänestäjiä puolueet lähtee hakeen
Tämä on mielenkiintoinen paristakin syystä. Tuossa aiemmin puhuttiin vaaliväittelyiden merkityksestä, ja kiistämättä hyvä panelisti, nopeaälyinen ja hyvin kiteyttävä Li Andersonin johdossa Vas putoaa edelleen.
Tämä on siitä mielenkiintoinen, että vaikka ihminen ei äänestä, voi hänellä olla vahva mielikuva joistakin puolueista. Uskallan väittää, että vasemmistoliiton kohdalla näkyy se muutos, että puolue ei enää identifioidu vanhojen äijien puolueena niin kuin ennen. Vihreissä taas näkynee se, että se ei ole enää vain nuorten kaupunkilaisten puolue, vaan puolue kasvaa maakunnissa ja keulakuvakin on jo 60-vuotias harmaa ukkeli.
Vältän klikkaamista iltapäivälehtien sivuille, niin pitää ihan kysyä, mainitaanko kristillisdemokraatteja ollenkaan? Olisi mielenkiintoista tietää, miten puolueen imago on yleisön silmissä muuttunut Räsäsen vaihduttua Essayahiin. Ainakin henkilökohtaisesti pidän nykyisestä puheenjohtajasta enemmän kuin edellisestä, vaikka sisimmissään edustavatkin samaa aatetta.
Ei gallup, mutta puolueparometri.
---
Kielteisesti
Vas 20%
----
Erittäin kielteisesti suhtautuvien kohdalla uutinen on epätarkka, enkä täsmällistä tutkimusta löytänyt. Vas on toiseksi inhotuin, mutta silti erittäin kielteisesti suhtautuu enemmän kok ja kesk.
Tuota raporttia puoluebarometrista on päivitetty. Vasemmistoliiton kannatus ei ole onneksi noin myönteistä, vaan erittäin kielteisesti suhtautuvia on huomattavasti enemmän kuin Iltiksessä aikaisemmin esitettiin:
Päivitetty klo 12.54: Vasemmistoliiton oikea prosenttiluku kohdassa ”erittäin kielteisesti suhtautuvat” on 29 % eikä 20 % kuten jutussa aikaisemmin luki.
Päin vastoin voisi kuvitella, että moni kaupunkilainen Vihreiden äänestäjä osaa esimerkiksi samaistua Yle Luonnon eilen esittelemään Jussi Halla-ahon henkilökuvaan.
Näin kaupunkilaisena Vihreiden äänestäjänä, jonka lähipiiri ja isompikin joukko ympärillä ovat samankaltaisia, niin voin kertoa.. ei osaa.
Vaikka kävisi halailemassa tuulimyllyjä kasvispiirakkaa mussuttaen saimaannorppatapahtumassa Helsingin keskustassa polkupyörällä tullen, on mies täältä katsottuna puhdasverinen rasisti, eikä sitä parilla viherpesulla pois pestä.
PS trendi on sama kuin muillakin, erikoista Almalla on selvästi isompi Sin kannatus. Kokoomus otti tässäkin nokkaan Orpon taitamattomiin lausuntoihin espericasessa. Kepu on vaalimainonnan perusteella lähtenyt hyökkään vihervasemmistoa vastaan, saas nähdä toimiiko, vai ottaako Kepu todella näin pahasti nokkaan...
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy