Onko esim. myös itänaapurimme humalahakuinen juomakulttuuri aiheutettu myös sääntelyllä vai mistä se sitten mahtaa juontaa juurensa?
Tässä on juuri asian ydintä. Sääntelyn kannattajat uskovat, että sääntelyn olemassa olo, tai sen poistaminen aiheuttaa jotain. Kun esimerkkejä on täsmälleen erilaisista ympäristöistä. Meillä on tietyllä tapaa varasti slaavilainen perinne juomatottumuksissa, mutta minä väitän sen syntyneen 1800-luvun lopulla, 1900-luvun alussa ja jalostuneen kieltolaissa, sekä vuosikymmenet sen jälkeen olevissa alkoholin ultrasäätelyissä.
Silti tämän kaiken jälkeen olen havaitsevani nuorissa, nuorissa aikuisissa ja aikuisissa merkkejä siitä, että pelkkä humalajuominen ei ole enää se juttu. Edelleenkin tukevasssa humalassa voi olla, mutta ilmapiiri alkaa muuttumaan sellaiseksi ettei aivotonta räkä poskella menoa enää pidetä coolina. Joskus se oli jokin mittari. Tämä taas indikoi minulle sitä, että ehkä emme ole esim. veli venäläisen kanssa samassa kelkassa, vaan meillä on vielä toivoa.
Sääntely ei selvästikään toimi, kun puhutaan alkoholin aiheuttamista kuolemista. Tietyllä tapaa kielletty hedelmä lietsoo ilmapiiriä toiseen suuntaan ja vaikea saatavuus aiheuttaa päätelmiä "no kerran ostetaan, niin ostetaan riittävästi". Sitten kun juomaa on, niin kas kummaa, että sitä helpommin kuluu. Kun eihän tuossa kaapissa ole kuin 3 olutta enää (tämä siis ei ole argumentti jokaiseen tilanteeseen, eikä yleistys, vaan yksi esimerkki). Kerran siis sääntely ei toimi, niin olisiko aika koittaa asenteiden muutosta muutoinkin, kun kansan syvien rivien keskuudessa? Pitäisikö lainsäätäjien myös huomata, että he ovat myös mielipidevaikuttajia ja olemassa olevat säädöksetkin vaikuttavat ihmisten ajatteluun?
Minä en usko, että Suomen koulutus- ja valistustasolla voisimme päästä Venäjän kanssa samoille lukemille alkoholin aiheuttamissa kuolemissa per capita. sitä se melkein tarkoittaa, jos haluaa uskoa pahimmat kauhuskenaariot aiheesta. Vai niputatko itse yhteiskuntamme ja alkoholikulttuurimme samaan?
