Nää on varmaan osaksi vähän henkilökohtaisistakin ominaisuuksista kiinni. Itsellä on vähän tommonen notkoselkä ja siitä syystä saan penkissä ison kaaren ja lavat siististi yhteen. Taas mave on aina ollut itselleni iso ongelmakohta jos haluaisin sen puhtaasti tehdä. Mavessa nimittäin liian notko selkä ja helvetin kireät takareidet eivät ole hyvä yhdistelmä.Siis penkata en osaa kyllä ite yhtään. Jotenkin hankalaa laitaa se kaarikin siinä, että ois nostomatka lyhyempi. :D
Hyvä pointti, ja lisäisin, ettei ole mave tai kyykkykään. Ymmärrän ajatuksen aggren hakemisesta, mutta itse olen huomannut, ettei se todellisuudessa mitään auta edes mindsettina. Läpsiköön ja karjukoon kuka mitä tahansa, mutta itse saan tätä nykyä hyvän suorituksen ihan vain sillä, että käyn liikkeen läpi mielessäni, otan hyvän lähtöasennon ja kunnon hapet ennen toistoa, en vielä siinä vaiheessa, kun otan kyykyssä tai penkissä tangon telineiltä. Sisäänhengitys aktivoi autonomista hermostoa, uloshengitys rentouttaa, ja tuolla nyrkkisäännöllä olen itse pärjännyt. Pyrin rauhoittamaan pulssin sarjojen välillä, enkä näe syytä sille, miksi kiihdyttäisin sitä ennen varsinaista suoritusta huutamalla. Toki se viimeinen tiukka toisto voi mennä murinaksi, mutta se on asia erikseen.Penkki ei ole mielestäni mikään raivoliike, missä pitää treenikaverin lyödä sua turpaan ja haukkua hinttariksi ennen nostoa. Penkki on enemmänkin taktinen ja tyylikäs liike, mikä tulee tehdä keskittyen.
Yksi mihin kannattaa kiinnittää penkissä huomiota on hengitys. Pari viikkoa sitten tuli taas vastaan elävä esimerkki. Kaveri puhalsi hapet ulos jokaisen noston jälkeen. Neuvoin, että keuhkot täyteen ni saadaan palleaan hyvä rutistus ja samalla hapella mahdollisimman monta toistoa. Otettiin vähän painoja kaverilta pois, keskityttiin uuden oppimiseen ja voi'la. Lopulta oppi meni perille ja kaveri oli kuin naantalin aurinko, kun sai sarjapainoonsa kolme toistoa lisää ihan näin pienellä fiksauksella.
En minäkään tangon alle mene tai otetta ota ilman päättäväisyyttä, mutta omalla kohdallani olen kokenut kaikenlaisen turhan päristelyn tai edes kiihkeän hengittelyn turhaksi. Esim. kyykyssä pyrin hakemaan mielentilan hengityksen tasaamisella ja rauhoittumisella edellisen sarjan jäljiltä. Sitten tangon alle, ote kohdilleen ja tukilihakset töihin, pieni happi ja tanko telineiltä, asento, lyhyt ulospuhallus, kunnon happi ja kyykkäämään. Ylhäällä aina lyhyt ulos ja iso happu sisään. Toimii erinomaisesti, suosittelen kokeilemaan. Jokainen turha puuskutus ja perkeleen huuto ennen sarjaa polttaa vain energiaa ja mindsetin saa kaivettua ilman sitäkin. Ja sinne tangon alle mennään silti asenteella.Noin muuten, niin kyllä pieni aggressiivisuus on hyvästä, että touhuun saadaan rähinää. En kuitenkaan tarkoita läpsimistä, huutamista tai rautojen kolistelua, mutta tekemisen meininki pitää olla.
Toisaalta saliharrastelijan ei kannata hakea vertailukohtaa tosissaan kisaavista voimannostajista. Kisanostoissa näkee usein, kuinka pyöreällä selällä runtataan ennätysraudat ylös. Osalla paikat tuota kestää ja osalla ei. Tavallisen harrastelijan ei tarvitse tuollaista riskiä/raivoa liikkeeseen hakea. Kehitystä saa ilmankin ja parhaiten voima tarttuu siellä 70-85 % painoilla, sarjoihin se 1-2 toistoa pankkiin.
Tuossa esimerkkinä valtava vetotulos. Tekniikka on kuitenkin sellainen, ettei kannata harrastelijan mallia ottaa.
Julista vaan, ei me eri mieltä käsittääkseni olla.En minäkään tangon alle mene tai otetta ota ilman päättäväisyyttä, mutta omalla kohdallani olen kokenut kaikenlaisen turhan päristelyn tai edes kiihkeän hengittelyn turhaksi. Esim. kyykyssä pyrin hakemaan mielentilan hengityksen tasaamisella ja rauhoittumisella edellisen sarjan jäljiltä. Sitten tangon alle, ote kohdilleen ja tukilihakset töihin, pieni happi ja tanko telineiltä, asento, lyhyt ulospuhallus, kunnon happi ja kyykkäämään. Ylhäällä aina lyhyt ulos ja iso happu sisään. Toimii erinomaisesti, suosittelen kokeilemaan. Jokainen turha puuskutus ja perkeleen huuto ennen sarjaa polttaa vain energiaa ja mindsetin saa kaivettua ilman sitäkin. Ja sinne tangon alle mennään silti asenteella.
Sorry julistuksenomaisuus, jos sellaista joku edeltä tulkitsee. Kukin menköön tavallaan ehdottomasti, mutta suosittelen kokeilemaan pelkkään hengitykseen luottamista. Tuo ei siis todellakaan tarkoita, että rautoja käsiteltäisiin vailla asennetta.
Minusta tuntuisi kivalta olla kanssasi eri mieltä hellästi, mutta hiukan hikisesti.Julista vaan, ei me eri mieltä käsittääkseni olla.
Toisaalta saliharrastelijan ei kannata hakea vertailukohtaa tosissaan kisaavista voimannostajista. Kisanostoissa näkee usein, kuinka pyöreällä selällä runtataan ennätysraudat ylös. Osalla paikat tuota kestää ja osalla ei. Tavallisen harrastelijan ei tarvitse tuollaista riskiä/raivoa liikkeeseen hakea. Kehitystä saa ilmankin ja parhaiten voima tarttuu siellä 70-85 % painoilla, sarjoihin se 1-2 toistoa pankkiin.
Tuossa esimerkkinä valtava vetotulos. Tekniikka on kuitenkin sellainen, ettei kannata harrastelijan mallia ottaa.
Siitä toki samaa mieltä, että perusharrastajan ei tällaista tekniikkaa kannata edes lähteä opettelemaan, koska kyseessä myös haastava tekniikka, jota harva saa toteutettua oikeaoppisesti nimenomaan pelkkää yläselkää pyöristämällä. Alaselkä kuitenkin aina haluaa seurata siinä mukana.
varsinkin painojen noustessa tullee aiheuttamaan selkävaivoja ennemmin tai myöhemmin lähes kaikille. Hang clean ja power clean harjoitteluun ja mave pois. Pysyy jalat ja selkä kunnossa.
Onko tästä vaarallisuudesta jotain tieteellistä näyttöä vai mennäänkö broscience - otteella?
Eikö mavea kannata tehdä trap bar versiona? Ainakin monet urheilijat tuntuu sillä tekevän ja saahan siinä asennon paljon turvallisemmaks harrastajakin heti? Ainaki itellä se tuntuu mukavammalta.
Hyöty-riskisuhde mavessa on niin surkea, että juuri yksikään ammatikseen urheileva ei mavea tee käytännössä ollenkaan. Samalla sanoisin, ettei myöskään perus kuntoilijan tulisi tehdä ihan siitä syystä, että mave on lopulta melko vaikea liike ja varsinkin painojen noustessa tullee aiheuttamaan selkävaivoja ennemmin tai myöhemmin lähes kaikille.
Trap bar maastaveto on aloittelijalle helpompi liike. Alaselkään tulee vähemmän töitä ja keskivartalolta ei vaadita niin lujaa tukea. Lisäksi saat pystymmän asennon ja tekniikka on paljon helpompi.
Varmasti on lajikohtaista, kyllähän voimalajeissa kilpailevat tekevät kovaa vetoa, esimerkkinä vaikka Daniel Ståhl.
Tuossa Osalan mietteitä:
Leijonien voimapesä tyrmää myytin punttitreenistä: "Olen täysin eri mieltä"
Leijonien EHT-joukkueen jykevimmän pelaajan Oskar Osalan mielestä nuorten pelaajien pitäisi keskittyä huomattavasti enemmän voimaharjoitteluun.www.mtvuutiset.fi
Joo siis varmasti tekeekin. Itse mietin palloilulajeja. Ainakin igssä oon juuri Osalan nähny tekevän trab bar mavea Superhurrin opastuksessa. Nba-pelaajienkin oon huomannu tekevän trab baria, mutta niin.
Maastaveto on yksi parhaista moninivelliikkeistä. Toki vaatii sen vahvan coren ja maltin tekniikan sekä painojen lisääminen kanssa. Ylempää voit lukea, että huippu-urheilijat tekevät mavea, varsinkin voimalajeissa.
Kuntoilijalle mave on erinomainen ja tehokas koko kropan liike, jos pitäisi valita yksi liike mitä tehdä, niin ehdottomasti veto.
Millä tavoin maastaveto on kannattavampaa tehdä kuin esimerkiksi power clean tai hang clean? Siitähän tässä oli kysymys.