Punttisalilla kävijät/bodausta harrastavat

  • 916 654
  • 4 652

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Mä keskityn keskikroppaan, mutta toki jännite on myös koivissa ja perberissä. Voisi sitä toki kokeilla, hajoaako tekniikka, jos keskittyy molempii. Olen vain ollut korostetun keskittynyt paineen saamiseen torsoon, kun parisen viikkoa sitten nitkautin selän mystisesti.
---

Siis se auttaa juuri tuohon keskivartaloonkin tosi paljon, toimivat ikään kuin yhtenä pakettina.
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Laitetaan tänne, koska epäilen vähän puihin mennyttä viimeistä kyykkäystä syyksi. Eli keskiviikkona kävin salilla. Viimeinen vitosen sarja 75 kilolla, (nyt syväkyykyllä) ja viimeinen kyykkäys. En meinnanutkaan jaksaa ja saatto siinä selkä vähän notkahtaa, kun pakko oli ylös päästä. Ei tuntunut mitään kipua ja tein lopun ohjelman. No, torstaina illalla noin klo 20.30 lähdössä töihin, tein ovella ilmeisesti jonkun kiertoliikkeen ovella ja pam. Yö meni sitten särkylääkkeiden voimalla ja oli silti tuskaa ja meinaa olla sitä yhä, vaikka nyt olen vetänyt paljon kovempia droppeja päälle.
Kysymys: Menikö selkä tuossa kyykyssä rikki? Jos meni, niin miten jatkan treenaamista?
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Laitetaan tänne, koska epäilen vähän puihin mennyttä viimeistä kyykkäystä syyksi. Eli keskiviikkona kävin salilla. Viimeinen vitosen sarja 75 kilolla, (nyt syväkyykyllä) ja viimeinen kyykkäys. En meinnanutkaan jaksaa ja saatto siinä selkä vähän notkahtaa, kun pakko oli ylös päästä. Ei tuntunut mitään kipua ja tein lopun ohjelman. No, torstaina illalla noin klo 20.30 lähdössä töihin, tein ovella ilmeisesti jonkun kiertoliikkeen ovella ja pam. Yö meni sitten särkylääkkeiden voimalla ja oli silti tuskaa ja meinaa olla sitä yhä, vaikka nyt olen vetänyt paljon kovempia droppeja päälle.
Kysymys: Menikö selkä tuossa kyykyssä rikki? Jos meni, niin miten jatkan treenaamista?

Selkähän voi mennä mitättömän pienistä virheliikkeistäkin jumiin, eli epäilen vähän tuon kyykyn osuutta asiaan. Tietysti se on mahdollista, että lihasjumia on jäänyt ja tuo kiertoliike on saanut aikaan jonkunlaisen krampin.

Jos selkä olisi mennyt kyykyssä niin omien kokemusten perusteella olisit sen taatusti kyllä huomannut. Joskus mavea tehdessä olen ollut huolimaton tekun kanssa ja kipu tuntuu alaselän matkalla kuin joku löisi ruoskalla siihen.

Kyykkyyn voisin vielä antaa omana vinkkinä sen, että jos et ole varma tulevatko kaikki toistot puhtaasti niin tee liike "kyykkyräkissä" eli telineessä jossa saa laittaa varmistusraudat alas. Sitä vikaa toistoa ei silloin kannata tehdä, jos tuntuu, että paketti hajoaa. Tietysti toinen vaihtoehto on pyytää varmistaja taakse, kun tietää, että aletaan olla ylärajoilla.

Tekniikka, tekniikka, tekniikka, kaiken A ja O. Jokaisella toistolla pitää keskittyä hyvin ja fiilistellä sitä kroppaa, kiireellä ei tule kuin kusipäisiä kakaroita.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Sohaistaas vielä vähän ampiaspesää. Eli mitä mieltä olette crossfit-tyylistä jossa näitä perusvoimaliikkeitä tehdään suuria toistomääriä? Onko jopa edesvastuutonta opettaa kokemattomampia harrastajia tekemään 30 toiston tempaus- tai mavesarjoja?

Toinen kysymys liittyy siihen, että mitä hyötyä tällaisella faktisesti saa? Minusta esimerkiksi rive ja tempaus ovat räjähtävää voimaa (maksimaalista voimantuottoa) kehittäviä liikkeitä joita ei ole mitään järkeä tehdä pitkiä sarjoja. Mave nyt vielä vähemmän.

Jopa pitkät kyykkysarjat paino selässä ovat vähän niin ja näin, vaikka toki kokeneilta urheilijoilta tuo varmasti luonnistuukin. (mm. Steve Maxwell argumentoi joskus, että kyykkyä ei pitäisi tehdä tanko niskan takana, vaan pyrkiä painottamaan etukyykkyä sekä muita variaatioita.)

Kun on jotenkin outoa, että crossfitissä haetaan toiminnallista voimaa ja suorituskykyä joka suhteessa mutta sitten on niitä klassisia crossfit-treenejä joissa saatetaan tehdä 30 tempausta. Mitä tuo palvelee suorituskyvyn kannalta, eikö olisi parempi tehdä erikseen tempausta ja vaikka sitten joku tabata tms intervalliharjoitus jos haluaa hapenottokykyä ja maitohaponsietoa kehittää?

Itse olen taipunut vahvasti sille kannalle, että on ihan typerää koittaa naittaa voimaharjoittelua sekä aerobista samaan tuolla tavalla. Loukkaantumisriski on ihan järjetön, kaikilla kun ei kuitenkaan ole mitään koutseja katsomassa vieressä.

Sinänsä minulla ei ole crossfitin periaatteita vastaan mitään, erittäin hieno laji muuten mutta kannattaisiko siinäkin pohtia kulttuurin muutosta tuolta osin?
 

Buddha

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhjäntoimittajan sijaisnäyttelijä Nybondas.
... niin tee liike "kyykkyräkissä" eli telineessä jossa saa laittaa varmistusraudat alas.

ja hyvänä vaihtoehtona on myös smith, missä voi huoletta ladata tangot täyteen, vaikka epäilyttäisi perseen vahvuus.
 
Sohaistaas vielä vähän ampiaspesää. Eli mitä mieltä olette crossfit-tyylistä jossa näitä perusvoimaliikkeitä tehdään suuria toistomääriä? Onko jopa edesvastuutonta opettaa kokemattomampia harrastajia tekemään 30 toiston tempaus- tai mavesarjoja?

Täällä on menty viimeiset kuukaudet Crossfitin parissa parin vuoden aktiivisen saliharrastuksen jälkeen, tätä ketjua on seurattu sivusta kun tuo oman lajini ketju ei ole aktiivinen ja treenikeskustelu kuitenkin kiinnostaa.

Itselle ei ole vielä tullut vastaan pitkiä voima- tai painonnostoliikesarjoja, ei laji ei muutenkaan ole ihan niin yksioikoinen kuin satoja tuhansia katsojia keränneet Youtube-videot näyttävät.

Eilisen treenin metcon (tunnin kestävän harjoituksen "rääkkiosuus") sisälsi 60 tempausta kahvakuulalla tai käsipainolla oman suorituskyvyn mukaan skaalattuna. Paino ei ollut iso mutta noin suurissa toistomäärissä kroppa väsyy jossain vaiheessa eikä silloin ko. liikettä pysty tekemään väärin vaan tempauksen täytyy lähteä kropasta oikeaoppisesti jotta tarvittavan toistomäärän pystyy ylipäätään tekemään. Parhaiten olen sisäistänyt uusia tekniikoita nimenomaan näillä suurilla toistomäärillä kun kaikkea keskittymistä ei voi ohjata ihan jokaikiseen toistoon. Vähän ehkä vaikea ilmaista itseäni tässä eli palstan pilkunnussijoille edellinen lause lienee hyvää lainauskamaa :)

Yhdessä harjoituksessa oli muiden liikkeiden lomassa mavea kahdeksan toiston sarjoja, paino-ohjeistus oli muistaakseni 50-60% maksimista eikä tekniikan kanssa tullut minkäänlaisia ongelmia, tosin niitä on helppo saada kun lähtee heti alussa täysillä liikkeelle ja hapottaa itsensä ensimmäisen minuutin aikana. Myös pään pitää olla kunnossa ja omat rajat pitää tietää että osaa sovittaa vauhdin ja skaalaukset niin että harjoituksesta saa täyden hyödyn irti. Ja onhan siellä aina valmentaja paikalla joka käy tarpeen tullessa välittömästi huomauttamassa liian isoista painoista. Mitä muuten tulee tekniikkaan niin opin sen oikein vasta siirryttyäni Crossfitin pariin.
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Sohaistaas vielä vähän ampiaspesää. Eli mitä mieltä olette crossfit-tyylistä jossa näitä perusvoimaliikkeitä tehdään suuria toistomääriä? Onko jopa edesvastuutonta opettaa kokemattomampia harrastajia tekemään 30 toiston tempaus- tai mavesarjoja?

Toinen kysymys liittyy siihen, että mitä hyötyä tällaisella faktisesti saa? Minusta esimerkiksi rive ja tempaus ovat räjähtävää voimaa (maksimaalista voimantuottoa) kehittäviä liikkeitä joita ei ole mitään järkeä tehdä pitkiä sarjoja. Mave nyt vielä vähemmän.

Aika hullulta tuo kuulostaisi, joltain aloittelijalta lähteä vetämään tuollaisia määriä ensimmäisillä kerroilla. Toki, olisihan siinä hyvä lähteä 1- jakoisella liikkeelle, ja harjoittaen lihaskestävyyttä, jolloin toistoja tulee 15 tai enemmän. Ei tulisi mieleenikään lähteä pistämään kokematonta tuollaiselle setille.

Tuohon toiseen kysymykseen en kyllä osaa vastata muuta kuin, että kyllähän nuo mainitsemasi liikkeet kuuluu tuohon räjähtävään voimaan, jota tehdään se 1-6 toistoa sekä n. 3-5min palautuksilla.

Tässä kerätään mukavasti itsekkin tietoja tähän ketjuun liittyen, kun viime viikolla tuli käytyä 1- jakso kuntosaliohjauksesta.
 
Sohaistaas vielä vähän ampiaspesää. Eli mitä mieltä olette crossfit-tyylistä jossa näitä perusvoimaliikkeitä tehdään suuria toistomääriä? Onko jopa edesvastuutonta opettaa kokemattomampia harrastajia tekemään 30 toiston tempaus- tai mavesarjoja?

Toinen kysymys liittyy siihen, että mitä hyötyä tällaisella faktisesti saa? ...
No eihän siinä paljon järkeä ole. Etenkin olympianostojen tekeminen aikaa vastaan on silkkaa typeryyttä ja vaikeuksien tilaamista. Ja hyöty on hyvin kyseenalainen. Maastaveto sinänsä joo, mutta sitten taas painojen pitäisi olla kovin pienet, että se paketti oikeasti pysyy kasassa eikä ekan kympin jälkeen aleta vetelemään selällä. Lisäksi vielä suurimmalla osalla noista crossfit-saleista ohjaus on aika kiikun kaakun. Taitaa olla jotain crossfit-harrastajia suurin osa, joilla on ehkä jokin lajitausta ja ovat sitten sen yhden viikonlopun cf-valmentajakurssin käyneet. Eipä paljoa taida painonnostotaustaa omaavia valmentajia noilla saleilla olla.

Sanoisin, että jatkuvasti hapoille hakeutuva harjoittelu opettaa kroppaa menemään hapoille. Ja sehän se crossfitin viehätys tuntuu olevan, että on niin väsynyt harjoituksesta.
 

KiVi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nanna Karalahti
Yksi opiskelukaverityttö crossfittailee ja tällä laajalla otannalla suosittelen lajia kaikille naisille. Toisaalta toinen harrastaa bikini fitnessiä, eikä senkään aloittamisessa kukaan mene hirveästi vikaan.

***

Minä aloitin rugbyn peluun ja muutin puntin sitten voimapohjaiseksi taas. Yhtenä päivänä kyykätään, toisena penkataan, vedetään leukoja sekä pystypunnerretaan ja kolmantena mavetetaan ja etukyykätään. Vähän apuliikkeitä messiin vielä. 5x5:sta ja 3-4x6-12:sta.

Ajattelin, että jerkku ja räjähtävyys hyödyttää enemmän kuin hidas massa. Paino on tippunut muutamassa viikossa kolmisen kiloa. Vituttaa.

Onko teillä jotain ideoita punttiin rugbyn kaveriksi? Pitäisikö opetella liikkeiden kuningas, rinnalleveto?
 

Luge H

Jäsen
Suosikkijoukkue
80
Tuo ensimmäisenä mainittu, eli hyvänlaatuista lihaskipua. Ajattelinkin eilen maven yhteydessä että huomenna on selkä kipeä. Mietin vain, että kuinka suuri rooli jaloilla on mavessa selkään verrattuna ja että kumpi on normaalimpaa maven jälkeen aloittelijoilla, selkä- vai jalkakivut sillä jalat eivät ole lainkaan kipeinä.


On taatusti aivan normaalia. Tein myös pari viikko takaperin elämäni ensimmäistä kertaa mavea. Liike ei ollut todellakaan aivan puhdas sillä jalkatyön kanssa on paljon petrattavaa. Pituus (200cm) vähän hankaloitti suorittamista. Mutta kannattaa kokeilla käyttää liinoja käsissä ja jollei se auta niin asettaa telineen tangon alle jolloin jalkatyöhön ei tarvitse keskittyä lainkaan niin paljon. Selällehän moinen yhä on tehokasta treeniä. Siihen sitten teet etu- ja takareidet muulla tavalla.
 
Yksi opiskelukaverityttö crossfittailee ja tällä laajalla otannalla suosittelen lajia kaikille naisille. Toisaalta toinen harrastaa bikini fitnessiä, eikä senkään aloittamisessa kukaan mene hirveästi vikaan.

***

Minä aloitin rugbyn peluun ja muutin puntin sitten voimapohjaiseksi taas. Yhtenä päivänä kyykätään, toisena penkataan, vedetään leukoja sekä pystypunnerretaan ja kolmantena mavetetaan ja etukyykätään. Vähän apuliikkeitä messiin vielä. 5x5:sta ja 3-4x6-12:sta.

Ajattelin, että jerkku ja räjähtävyys hyödyttää enemmän kuin hidas massa. Paino on tippunut muutamassa viikossa kolmisen kiloa. Vituttaa.

Onko teillä jotain ideoita punttiin rugbyn kaveriksi? Pitäisikö opetella liikkeiden kuningas, rinnalleveto?
Kaikki mikä saa mimmit tekemään painoilla ihan oikeita liikkeitä konevemputusten ja bodypumpin sijaan, on positiivista.

Rugbyssa liikkuvuus on tärkeintä. Ei ole kauheasti voimasta ja massasta hyötyä, jos meinaat pelata enemmän kuin vartin. Ihan ok ohjelma näyttää olevan, sitten vain peruskestävyyttä ja intervallijuoksua kaveriksi. Ja rinnallevedon sekä tempauksen opettelu kannattaa aina.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Ikuisena voimailun ivaajana olen havahtumassa tilanteeseen, että jotain tarttua tehdä. Olen melko vakaasti päättänyt alkaa terveys- ja uuden etsimissyistä käymään salilla. Taustani on sellainen, että sairastin muutama vuosi taaksepäin leukemian, ja siinä yhteydessä menetin valtavasti (jos Se kohdallani on mahdollista) lihaksia. Nyt, työt ja sählyn treenaaminen ovat palauttaneet suuren osan noin rintalastasta alaspäin. Kädet ja ylävartalo ovat kuin kymmenvuotiaalla. Mietin tässä että olenkohan oikeassa, jos mielestäni esimerkiksi etunojapunnerruksia kannattaisi mieluummin tehdä paljon, kuin syviä. Kun voima lisääntyisi, voisi tehdä edelleen paljon mutta lattiaan saakka. Olen jostain kuullut, että massan rakentaminen kannattaisi aloittaa pienemmillä painoilla, pidemmillä sarjoilla jotta lihakseen ehtii rakentua riittävä verisuonisto. Mitä mieltä näistä? Pääasia on, etten alkaisi vihata toimintaa heti aluksi...
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Olen jostain kuullut, että massan rakentaminen kannattaisi aloittaa pienemmillä painoilla, pidemmillä sarjoilla jotta lihakseen ehtii rakentua riittävä verisuonisto. Mitä mieltä näistä? Pääasia on, etten alkaisi vihata toimintaa heti aluksi...

Kestävyyttä kannattaa lähteä hakemaan alkujaisiksi, joten niin kuin sanoit, pienillä painoilla ja pidemmillä sarjoilla. Motivaatiota saa, kun teet sellaisilla painoilla, jotta jaksat, eikä mene puristamiseksi. Ja mieluusti painot olisivat sitä luokkaa, että jaksaisit 15+ toistoa tekemään. Suosittelen myös tekemään vaikka aluksi 1- jakoinen ohjelma. Kuulostaa ehkä vässykältä, mutta kun tuohon laitat tarvittavat liikkeet, niin aluksi se on kyllä toimivaa. Ja esim. kehonrakentajatkin käyttävät tuollaista 1- jakoista välillä.

Monilla tuppaa menemään reenaaminen siinä pieleen, kun laitetaan ohjelmiin liikaa liikkeitä. Varsinkin aloittelevilla ei ole sitä motivaatiota, kun miettii että: "Olen ollut jo tunnin salilla, ja vielä on muutama liike käymättä". Liikkeet jäävät siten vajaiksi, eikä saada puhtaita liikkeitä. Sitten mietitään, että huvittaako mennä enään salille.
 
Kädet ja ylävartalo ovat kuin kymmenvuotiaalla. Mietin tässä että olenkohan oikeassa, jos mielestäni esimerkiksi etunojapunnerruksia kannattaisi mieluummin tehdä paljon, kuin syviä.

Tarkoitat ilmeisesti että tekisit alkuun "vajaita" punnerruksia? Suosittelen mielummin tekemään punnerrukset niin että liike on oikea mutta teet ne kevennettynä esimerkiksi metrin korkeudella olevaa tankoa vasten. Kroppa on siis noin 45 asteen kulmassa lattiaan nähden. Toinen tapa keventää on tehdä kahdella kuminauhalla "valjaat" esimerkiksi leuanvetotankoon.

Saliharjoitteluun pätevät ihan samat lainalaisuudet kuin muuhunkin treenaamiseen, aluksi kannattaa aloittaa kevyesti ja oikeat tekniikat on helpointa omaksua kun ei ole ensin opetellut liikkeitä väärin.
 

Scade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Snakster: Itse siis harrastan soutua aktiivisemmin ja puntti toimii tätä tukevana treeninä. Soudussa siis kilpailusuoritus 6-7min. ja voimaakin tarvii. Itselleni on ollut hyötyä eniten maltillisesta voimatreenistä kaksi kertaa viikossa järkevällä progressiolla. Itse käytän Wendlerin 5/3/1 ohjelmaa hieman muokattuna (2 kertaa viikossa ja rinnalleveto yhtenä pääliikkeenä). Hyöty tuossa on se, että tuossa tulee hyvä progressio ja voimatasojen kehitys, mutta samalla toimii nimenomaan soutua tukevana treeninä eli ei syö soututreeneistä tehoja pois.

Tähän crossfit treeniin täytyy kyllä sanoa, että vaikka siellä on monia hyviä ajatuksia niin nämä yltiöpitkät sarjat ei kyllä niitä ole. Ei mitään järkeä tehä jotain räjähtäviä ja teknisesti vaativia liikkeitä uupumukseen vaan kyllä se aerobinen/happotreeni kannattaa hakea ihan muilla tavoin.

Sanoisin, että jatkuvasti hapoille hakeutuva harjoittelu opettaa kroppaa menemään hapoille. Ja sehän se crossfitin viehätys tuntuu olevan, että on niin väsynyt harjoituksesta.

Täähän tuntuu nykyään olevan aika iso teema, että pitää olla jotenkin tosi poikki harjoituksesta muuten siitä ei ole hyötyä. Menee samaan kategoriaan sen ajatuksen kannalla, että kannattaa tehä vaan rankkoja intervallitreenejä, muuten ei mitään hyötyä. Kärjistäen nykyään treenataan liian harvoin ja liian kovaa. Intervallitreeneistä saadaan kyllä hyvää treenivastetta, mutta vain muutaman kerran viikossa. Tähän päälle kannattaisi sitten mieluummin keskittyä siihen peruskunnon ja voimatasojen kasvattamiseen. Riippuu tietysti kuinka tosissaan treenataan. Itseä vaan vituttaa ku ihmetellään, että miks teet intervallitreenejä niin vähän ja turhaan rassaat itseäs mielettömillä määrillä matalasykkeisempää treeniä. Tietty tähän vaikuttaa se, että kuinka tosissaan ja millä tavoitteilla halutaan treenata. Pari kertaa viikossa liikkuvalle ne intervallit sun muut crossfittailut ovat varmaan ihan ok tapa. Tartuin siis vaan tähän teemaan tässä, ymmärsin ettet itse näitä suoranaisesti kannattanut.

Onko teillä jotain ideoita punttiin rugbyn kaveriksi? Pitäisikö opetella liikkeiden kuningas, rinnalleveto?

Opiskelin Briteissä ja pelasin itse siellä jonkin veran rugbya. Yliopistojoukkueen puntti (en siis itse niin hyvä ollut, että sinne olisin päässyt) puntti oli tosiaan pitkälti noita perusvoimaliikkeitä eli kyykkyä, mavea, penkkiä yms. Tämän lisäksi treenasivat paljon räjähtävyyttä eli rinnallevedot, työnnöt, yms. olivat aktiivisesti mukana. Tämän lisäksi plyometrinen treeni oli heillä isossa roolissa eli paljon hyppelivät penkeille sun muille.
 
Suosikkijoukkue
Vimpelin Veto, Roihuttaret, Kaljakylä Rangers, Fla
Taas pukkaa kysymystä. Eli tuossa viime torstaina meni selkä ihan vituralleen ihan noin vain. No seuraavan kerran kävin salilla eilen, vaikka selkä hieman vieläkin vihoittelee, mutta eilinen ohjelma ei lisännyt kipuja mitenkään eli kyykky, penkki ja vaakasoutu. Huomenna olisi tarkoitus tehdä osuus B eli kyykky, pystypunnerrus ja mave. Kysynkin siis, että kannattaisiko tuo mave jättää pois, koska selkä kuitenkin on hieman kipeä? Ja jos jätetään mave pois, niin mitä tilalle vai teenkö vain tynkänä tai puolella painolla?
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tuskin levosta haittaa on, jos epäilyttää yhtään, mutta olen itse tehnyt pikkupainoilla joskus, vaikka selkä olisi hiukan vikissytkin aiemmin. Tekniikkaan vain huomiota. Muista rykäistä keskikroppa lukkoon kunnolla ennen otetta, ja harjoittele ottamaan ote reippaasti. Turha asettelu ja hieronta on pois keskikropan jännitteestä.
---

Rykäisi alkuiltapäivästä mavetreenin 75% ja 80% painoilla Selkäinahon opasta noudatellen. Vaikkei tangossa rojua ollutkaan kummoisesti siihen nähden mitä olen nostanut - otin maksimin noihin laskuihin varmistellen hiukan alemmaksi - on olo kyllä aika rikki jälleen. 3x4x75 ja 6x4x80 ovat työsarjat. Ruutia jäi varastoon heti treenin päättyessä, mutta nyt on aika uupunut olo. Onhan tuossa toistoja kuitenkin 36 kappaletta työsarjoissa loppujen lopuksi.
 

_Kuusyks

Jäsen
Suosikkijoukkue
SKA Pietari, Afinogenov #61, (Blues & Jokerit)
Ei se rypsiöljy nyt ihan tehoton kikka ole painonlisäyksessä

No ei ollut ei! Pari kiloa tullut painoa lisää tuosta 1,5 kuukautta sitten käydystä keskutelusta jonka päätteeksi aloitin rypsiöljykuurin, jossa siis päivittäin noin 4 hörppyä öljyä ruokailujen päätteeksi. Voimat noussut liikkeessä kuin liikkeessä jopa merkittäviäkin määriä ja peilikuvakin näyttää huomattavasti paremmalta ainakin omaan silmään (täysin rasvaton kunto ei ole mielestäni esteettinen). Rasvaprosentti on tottakai jonkin verran noussut, mutta varaa on vielä nostaa edelleen. Vyötäröön ei ole tuota läskiä kertynyt ja vastalihaksetkin pilkahtelee vielä, eli jatketaan ahkeraa öljyn kanssa läträämistä vielä joulukinkuille asti ainakin.

Tosin vaikea sanoa onko positiiviset fiilikset öljyn ansiota vai sen, että aikaa on ollut paljon, joten salilla on tullut käytyä se 5 kertaa viikossa normaalin 3:n sijaan. Lisäksi sain kun sainkin hiilarimääriäkin nostettua, eli lisäkaloreita tulee sieltäkin. Eli ei nyt tämän viestin perusteella kannata rynnätä öljypullolle odottaen ihmeitä. :)
 

Jeffrey

Jäsen
No ei ollut ei! Pari kiloa tullut painoa lisää tuosta 1,5 kuukautta sitten käydystä keskutelusta jonka päätteeksi aloitin rypsiöljykuurin, jossa siis päivittäin noin 4 hörppyä öljyä ruokailujen päätteeksi. Voimat noussut liikkeessä kuin liikkeessä jopa merkittäviäkin määriä ja peilikuvakin näyttää huomattavasti paremmalta ainakin omaan silmään (täysin rasvaton kunto ei ole mielestäni esteettinen). Rasvaprosentti on tottakai jonkin verran noussut, mutta varaa on vielä nostaa edelleen. Vyötäröön ei ole tuota läskiä kertynyt ja vastalihaksetkin pilkahtelee vielä, eli jatketaan ahkeraa öljyn kanssa läträämistä vielä joulukinkuille asti ainakin.

Tosin vaikea sanoa onko positiiviset fiilikset öljyn ansiota vai sen, että aikaa on ollut paljon, joten salilla on tullut käytyä se 5 kertaa viikossa normaalin 3:n sijaan. Lisäksi sain kun sainkin hiilarimääriäkin nostettua, eli lisäkaloreita tulee sieltäkin. Eli ei nyt tämän viestin perusteella kannata rynnätä öljypullolle odottaen ihmeitä. :)

Tää sun teksti on kuin suoraan väitöskirjasta. Ensimmäinen tehtävä on esittää tutkimustulokset ja vetää niistä johtopäätökset. Ja toinen tehtävä on kumota kaikki omat johtopäätökset.
 

_Kuusyks

Jäsen
Suosikkijoukkue
SKA Pietari, Afinogenov #61, (Blues & Jokerit)
Tää sun teksti on kuin suoraan väitöskirjasta. Ensimmäinen tehtävä on esittää tutkimustulokset ja vetää niistä johtopäätökset. Ja toinen tehtävä on kumota kaikki omat johtopäätökset.

Heh, noinhan tuossa pääsi käymään. En vain uskalla olla vastuussa siitä, jos joku palstaveli lähtee kokeilemaan samaa ja tulokset ei miellytäkään. Mutta tosiaan henkilökohtaisesti olen erittäin tyytyväinen öljykuuriin.
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Valistakaapa asiantuntijat nyt vähän tietämätöntä ruokavalioon liittyvissä asioissa. Itsellä on nyt sellanen tilanne että polvi hajosi tossa kolmisen viikkoa sitten ja nyt on oikeastaan kaikenlainen liikunta pannassa ja kiloja on alkanut kertyä välittömästi. Liikuntaa ei päästä harrastamaan juurikaan enää tämän vuoden puolella.

Ennen tota injurya kävin salilla ja lenkillä säännöllisesti ja kunto on ollut oikein hyvä. Nyt kuitenkin tota painoa on edellä mainitusta syystä kertynyt enkä ole ollenkaan tyytyväinen tilanteeseen. Eli siis kysymys kuuluu: Toimiiko tuo vähähiilihydraattinen/ kokonaan hiilihydraatiton ruokavalio, ja jos toimii niin kuinka hyvin? Olen oikeastaan koko elämäni voinut syödä mitä olen halunnut mutta nyt rupeaa vituttamaan tämä pulskistuminen varsinkin kun tällaiseen pöhötykseen ei ole tottunut.

En ole koskaan tuota karppaamista kokeillut. Onko siinä ensinnäkään mitään järkeä että arkisin ei syö hiilihydraatteja juuri ollenkaan, ja viikonloppuisin vetää niitä huoletta? Usein tulee perjantaina duuniviikon päätteksi lähdettyä frendien kanssa safkaamaan ja muutamalle bisselle, lauantaina sitten tulee usein vedettyä vähän enemmänkin olutta. Meneekö tuo kaikki viikon työ siis hukkaan viikonloppuna jos ottaa kaljaa (sivistyneesti) ja syö hiilihydraatteja, varsinkin nyt kun liikuntaa ei voi juurikaan harrastaa?
 
...

En ole koskaan tuota karppaamista kokeillut. Onko siinä ensinnäkään mitään järkeä että arkisin ei syö hiilihydraatteja juuri ollenkaan, ja viikonloppuisin vetää niitä huoletta? Usein tulee perjantaina duuniviikon päätteksi lähdettyä frendien kanssa safkaamaan ja muutamalle bisselle, lauantaina sitten tulee usein vedettyä vähän enemmänkin olutta. Meneekö tuo kaikki viikon työ siis hukkaan viikonloppuna jos ottaa kaljaa (sivistyneesti) ja syö hiilihydraatteja, varsinkin nyt kun liikuntaa ei voi juurikaan harrastaa?
Ei tarvitse karpata, rajoitat vain rajusti hiilareiden määrää. Ne sen pöhön tekevät. Ja voit välillä repsahtaakin 80/20 on hyvä muistisääntö. Eli kun 80% on linjakasta syömistä, niin 20% voi vedellä vähän rempseämmin. Toki kannattaa miettiä näiden repsahduspäivien muuta syöntiä, että nipistääkö sieltä vähän pois, jos tietää illalla vetelevänsä niin että napa paukkuu. Suosittelen kyllä tuota hiilareiden rajoittamista, itsekin syön niitä käytännössä vain reenin jälkeen + juuri viikonloppuisin herkutteluina.
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Ei tarvitse karpata, rajoitat vain rajusti hiilareiden määrää. Ne sen pöhön tekevät. Ja voit välillä repsahtaakin 80/20 on hyvä muistisääntö. Eli kun 80% on linjakasta syömistä, niin 20% voi vedellä vähän rempseämmin. Toki kannattaa miettiä näiden repsahduspäivien muuta syöntiä, että nipistääkö sieltä vähän pois, jos tietää illalla vetelevänsä niin että napa paukkuu. Suosittelen kyllä tuota hiilareiden rajoittamista, itsekin syön niitä käytännössä vain reenin jälkeen + juuri viikonloppuisin herkutteluina.

Eli tarkoitat juurikin että tuo hiilarien vähentäminen on mahdollista toteuttaa niin että tiettyinä päivinä syö hiilareita ja tiettyinä ei? Eli viitenä päivänä ei juurikaan hiilareita ja viikonloppuna vapaammin? Uskoisin että tuo tyyli sopisi minulle parhaiten. Mutta tuleeko tuolla tyylillä sitten tulosta? Kun sitä liikuntaa ei voi harrastaa niin onnistuuko laihduttaminen? Olen skeptinen :) Ei tässä nyt kuitenkaan montaa kiloa tarvitsisi tiputtaa, 5 on tullut lisää niin jos sen saisi pois.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Ottamatta sen enempää kantaa hiilarikeskusteluun niin jos liikunnan loppuminen on aiheuttanut painon nousua niin silloin on vain pyrittävä sopeuttamaan syöminen nykyiseen kulutukseen mitään poppakonsteja tuon muuttamiseen ei ole olemassa. Ja jos tavoite on laihtua niin sitten tietenkin pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa, mutta siinäkin järjen käyttö on suotavaa. Ihmediettejä ei ole olemassa, eikä niitä kuitenkaan jaksa ylläpitää pidemmän päälle vaan kannattaa yrittää löytää sellainen tapa joka sopii itselle. Tosin ethän ole sanomassa että liikunta olisi loppumassa kokonaan, vaan valitettava loukkaantuminen on nyt lopettanut sen joten ihan kauheaa stressiä ei muutamasta kertyneestä kilosta kannata ottaa jos tarkoitus on aloittaa liikkuminen uudelleen jos ja kun polvi kuntoutuu. Se treeni kyllä taas korjaa tilannetta (jos se toimettomuus nyt ei mihinkään älyttömään lihomiseen ole johtanut).
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Ihmediettejä ei ole olemassa, eikä niitä kuitenkaan jaksa ylläpitää pidemmän päälle vaan kannattaa yrittää löytää sellainen tapa joka sopii itselle. Tosin ethän ole sanomassa että liikunta olisi loppumassa kokonaan, vaan valitettava loukkaantuminen on nyt lopettanut sen joten ihan kauheaa stressiä ei muutamasta kertyneestä kilosta kannata ottaa jos tarkoitus on aloittaa liikkuminen uudelleen jos ja kun polvi kuntoutuu.

Oikeassa varmasti olet. Tässä on vaan taka-ajatuksena tuo Joulun tietämille suuntautuva etelän reissu jossa ei minkään perisuomalaisen eturepun kanssa kehtaisi rannalla paistatella. Tokihan se paino varmasti palautuu sitten kun pääsee taas treenaamaan mutta nyt hainkin enemmän tällaista lyhytaikaista ratkaisua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös