Punttisalilla kävijät/bodausta harrastavat

[Rinksu]

Täytyy liittyä kuoroon ja vähän ihmetellä myös. Vaikkakin joidenkin ihmisten typeryys ei tietenkään ole pois suljettua.

Koska kuulun siihen onnekkaaseen sakkiin, joka olen käynyt juuri saleilla, joille on ihmiset tervetulleita liikuntataustasta ja kehon mallista riippumatta.

Ilmapiiri on ollut enemmän kannustava ja auttava, jos sattuu ylipainoa olemaan ja alkamassa on ollut pitkä taival liikunnallisempaan elämäntapaan.

Tällä hetkellä asiakkaana salilla, jossa vetää rykelmänä vanhat ja nuoret, bodybuilderit ja fitneksen harrastajat, tällaiset tavalliset peruskuntoilijat ja vasta kuntosaliharrastustaan aloittavat. Kuntosalin pitäjä on ottanut julkisesti kantaa kaikenlaista kiusaamista vastaan ja pt: nä nuori innokas nainen, josta ei saa toisen ylipainolle naurajaa sitten millään.

Tottahan se varmasti on, että isoon sakkiin mahtuu kaikenlaista spedeä ja todella ikävää, jos tuollaista kohtelua saanut on.

Mutta ei tämä kyllä omaakaan kokemusta vastaa. Vatsakkaana minäkin tuon aloitin ja peruskunto oli alussa mallia pystyin mä tangossa juuri ja juuri roikkumaan. Nyt vedellään leukoja sujuvasti lisäpainoilla ja sovitellaan pienempää vaatekokoa päälle.

Ja ei tässä kyllä matkan varrelta mieleen tapausta tule, että joku jossain olisi mulle naureskellut. Auttamista, neuvoja ja tsemppiä on tullut kyllä sitäkin enemmän.

 

[Myyrä]

Tuo asiahan nousee tasaisin väliajoin keskusteluun ja hiipuu sitten välittömästi. Koska se on aivan paskapuhetta isossa mittakaavassa. Yksittäistapauksia löytyy aina ja mihin asiaan tahansa. Mutta miten täälläkin on jo todettu, niin tuosta muille naureskelusta salilla ei ole minkäänlaista todistusaineistoa.

Toki siellä naureskellaan ja irvaillaan, mutta keskenään joissain porukoissa. Hyvä pointti tuo aiempi, että herkkikset varmastikin ajattelevat, että juuri heille nauretaan.

 

[sampio]

Kyllä itse ainakin tulee naureskeltua salilla muille, varsinkin lihaville ja köyhille.

Kerran ihmettelin, että miten voi penkki pitää ihme ääntä aina sarjojen välissä, mutta se olikin köyhä, joka siinä vieressä ulisi.

 

[Kalmari]

Itse kyllä tunnistin tuon mielipidekirjoituksen ongelman. Varmasti tuo on paikkakuntariippuvainen ja aikakin nykyään erilainen, kuin silloin 20+ vuotta sitten kokeillessani ensi kerran koulun liikuntatuntien ulkopuolella harrastusta.

Mutta muistan kyllä oman harrastukseni jääneen "tauolle" pariksi vuodeksi, kun salille tullessani muut kokeneemmat körmyt tuijottivat jokaista tekemistäni ja välillä tirskuivat ja osoittelivat. Myöhemminkin joskus tullut näiltä kuittia, kuinka rautaa ei muutaman vuoden harrastuksen jälkeen nouse niin paljoa mitä heillä.

Toivottavasti ja ilmeisesti nuo ajat on jo jääneet historiaan. Heikomman itsetunnon omaavilla voi varmaan olla sekin, että toisten ohjeiden antaminen koetaan arvosteluna osaamattomuudesta.

 

[Giroux]

Heikomman itsetunnon omaavilla voi varmaan olla sekin, että toisten ohjeiden antaminen koetaan arvosteluna osaamattomuudesta.

Tämä on ehkä se syy, miksen itse viitsi hirveästi ohjeita antaa salilla. Joillekin junnuille taisin kerran sanoa, kun rykivät ojentajaliikettä turhan isoilla painoilla, että rohkeasti vaan vähemmän painoa ja liikeradat kondikseen. Toisaalta kelläpä ei olisi junnuna kiire isompiin painoihin ja sitten unohtuu suorittaa liikkeet itsessään kunnialla.

Pilkkaamiseen tai naureskeluun sen sijaan en ole ikinä törmännyt, joten toivottavasti kyse on lähinnä harvinaisesta ilmiöstä. Kyllähän sitä itsekin on saattanut joskus kaverin kanssa nauraa jollekin egoliftaajalle salin jälkeen, mutta ei ikinä paikan päällä. Antaa jokaisen keskittyä omaan juttuunsa ja koittaa olla mahdollisimman vähän häiriöksi kellekään.

 

[Simolainen]

Saamari, ku kahden eri vamman (polvi ja olkapää) kuntoutusten jälkeen ei salihomma lähde lainkaan lentoon. Ennen lähti heti kun sai kengät kiinni, nyt menee ihan katteluksi ja munien puhalteluksi (omien). Pärkkele.

 

[Luther Maddox]

IMO, egoliftaajille saa naureskella, koska eiväthän he tajua ensinnäkään miten tyhmän vaikutelman antavat itsestään. Joka lasku pitää jysäyttää lattiaan täysillä, oli kyseessä työsarja tai lämmittely, tai että pistetään hervottomat raudat tankoon ja sitten nylkytetään jollain neljäsosan liikeradalla. Naureskelun ja ivan varjopuoli on että he todennäköisesti vaan luulevat että koko muu sali ihailee ja tämä kannustaa heitä tekemään samaa typerää paskaa uudestaan.

 

[rpeez]

IMO, egoliftaajille saa naureskella, koska eiväthän he tajua ensinnäkään miten tyhmän vaikutelman antavat itsestään. Joka lasku pitää jysäyttää lattiaan täysillä, oli kyseessä työsarja tai lämmittely, tai että pistetään hervottomat raudat tankoon ja sitten nylkytetään jollain neljäsosan liikeradalla. Naureskelun ja ivan varjopuoli on että he todennäköisesti vaan luulevat että koko muu sali ihailee ja tämä kannustaa heitä tekemään samaa typerää paskaa uudestaan.

Nyt on taas arvot kohdillaan. Haluatko, että sinulle nauraa tuntemattomat ihmiset vaikka duunissa kun teet jotain juttua ihan väärin tietämättömyyttäsi?

 

[Moonshine Man]

Tällä viikolla oli Hesarissa mielipide-kirjoitus, jossa ylipainoisen lapsen vanhempi avautui aiheesta, kuinka salilla pitkään käyneet pilkkaavat ja ylenkatsovat ylipainoisia ja huonokuntoisia aloittelijoita, jollainen hänen lapsensa oli ollut ja vissiin tämän takia lopetti salilla käymisen.

Eilen Radio Rockilla Moisio ja Junna ottivat tämän esille ja olivat käytännössä samaa mieltä, että ”just tollasta se on” ja ”pahimpia ovat juuri ne kokeneet ja pitkään käyneet”

Itse olen käynyt salilla vähän yli 20 vuotta, enkä tunnista tätä ongelmaa. Minusta salilla, joissa olen käynyt, vallitsi aiemmin, ennen langattomia kuulokkeita, sellainen kannustava ilmapiiri ja nykyään ihmiset ovat kuulokkeineen lähinnä omassa kuplassaan.

Itse aloitin saliharrastuksen aikoinaan juurikin ylipainoisena ja huonokuntoisena, ja nyt uskallan väittää, että ongelma on enimmäkseen kokijan pään sisällä. Kyllähän se paine saattaa aluksi olla valtava ja tuntuu, että kaikki varmaan tuijottaa ja naureskelee, mutta en ole ikinä itse tällaiseen törmännyt. Sen sijaan aluksi sai aina apua kun pyysi ja joskus vaikka ei pyytänytkään vaikka olisi kannattanut , ja nyttemmin taas on hienoa kun on itseltä on alettu tulla kyselemää apua niin antaa sitä eteenpäin. Itse kunnioitan valtavasti jokaista ihmistä joka on ottanut sen ensimmäisen askeleen terveempiä elintapoja kohti ja samaa sanoisivat kaikki tuntemani saliharrastajat. Uskaltaisin jopa väittää, että kyseessä on yksi tervehenkisimpiä ja kannustavimpia "yhteisöjä" ainakin omasta kokemuksesta.

 

[Kelju K. Kojootti]

Kuinka moni täällä treenaa kehonpainoliikkeitä? Siis muutakin kuin leukoja, dippejä ja punnerruksia. Esimerkiksi voimistelurenkailla erilaisia liikkeitä jne. Tällaista Street Workout/Calisthenics-tyyppistä treeniä.

Korona-aikaan tuli itse tehtyä noin vuoden päivät voimistelurenkailla, rekkitangolla ja ihan vaan lattialla erilaisia liikkeitä. Oman kehonpainon lisäksi käytin vain levypainoja lisäkuormana ja vastuskuminauhoja keventäjinä.

Havaitsin, että kropasta tuli jotenkin atleettisempi/kiinteämpi. Paino putosi muutaman kilon ja oman kehon hallinta ja liikkuvuus paranivat ilman liikkuvuus treenin lisäämistä. Myös pitkään vaivanneet lonkka ja olkapää paranivat, kun perinteiset penkki-Mave-treenit jäivät pois.

Nyt on salitreenit olleet pari vuotta hyvin epäsäännöllisiä, mutta jotenkin taas tuo kehonpainotreeniin palaaminen kutkuttaa.

Onko täällä asiaan vihkiyteneitä jakamaan kokemuksia?

 

[Backis]

Kuinka moni täällä treenaa kehonpainoliikkeitä? Siis muutakin kuin leukoja, dippejä ja punnerruksia. Esimerkiksi voimistelurenkailla erilaisia liikkeitä jne. Tällaista Street Workout/Calisthenics-tyyppistä treeniä.

Korona-aikaan tuli itse tehtyä noin vuoden päivät voimistelurenkailla, rekkitangolla ja ihan vaan lattialla erilaisia liikkeitä. Oman kehonpainon lisäksi käytin vain levypainoja lisäkuormana ja vastuskuminauhoja keventäjinä.

Havaitsin, että kropasta tuli jotenkin atleettisempi/kiinteämpi. Paino putosi muutaman kilon ja oman kehon hallinta ja liikkuvuus paranivat ilman liikkuvuus treenin lisäämistä. Myös pitkään vaivanneet lonkka ja olkapää paranivat, kun perinteiset penkki-Mave-treenit jäivät pois.

Nyt on salitreenit olleet pari vuotta hyvin epäsäännöllisiä, mutta jotenkin taas tuo kehonpainotreeniin palaaminen kutkuttaa.

Onko täällä asiaan vihkiyteneitä jakamaan kokemuksia?

En voi sanoa olevani mitenkään asiaan vihkiytynyt, mutta joskus tuli tehtyä tuontyyppistä treeniä. Kaikinpuolin erittäin hyvää vaihtelua punttihommille. Itse pidin erityisesti sen takia, kun progressio tapahtuu liikkeiden vaikeusasteen kautta. Oli mukava seurata aina missä kohti on menossa esimerkiksi front leverissä.

Corelle ja ylipäätään kropan atleettisuudelle varmasti hyödyllistä. Miinuksena jalkojen kehitys, jäävät väkisinkin vähemmälle puhtaassa chalistenics-treenissä. Pistoolikyykyillä ja muilla saa kehitystä tiettyyn pisteeseen, mutta siitä ei juuri eteenpäin pääse ilman lisäpainoja.

 

[Kelju K. Kojootti]

En voi sanoa olevani mitenkään asiaan vihkiytynyt, mutta joskus tuli tehtyä tuontyyppistä treeniä. Kaikinpuolin erittäin hyvää vaihtelua punttihommille. Itse pidin erityisesti sen takia, kun progressio tapahtuu liikkeiden vaikeusasteen kautta. Oli mukava seurata aina missä kohti on menossa esimerkiksi front leverissä.

Corelle ja ylipäätään kropan atleettisuudelle varmasti hyödyllistä. Miinuksena jalkojen kehitys, jäävät väkisinkin vähemmälle puhtaassa chalistenics-treenissä. Pistoolikyykyillä ja muilla saa kehitystä tiettyyn pisteeseen, mutta siitä ei juuri eteenpäin pääse ilman lisäpainoja.

Kiitos! Sen verran jätin mainitsematta, että kun salit taas aukesivat niin kehonpainotreeniin oheen tein taka- ja etukyykkytreenin kerran viikkoon juuri tuosta mainitsemastasi syystä. Lisäksi pistoolikyykkyä ja boksilla yhden jalan kyykkyä lisäpainolla. Core ja yläselkä tosiaan saavat noissa niin paljon treeniä, että saa olla tarkkana rasitusta säädellessä. Tuo uuden oppiminen tuossa itseänikin motivoi. Kiva vanhoillakin päivillä oppia uutta.

 

[MPN]

Uskaltaisin jopa väittää, että kyseessä on yksi tervehenkisimpiä ja kannustavimpia "yhteisöjä" ainakin omasta kokemuksesta.

En itsekkään tiedä tai ole kuullut että missään varsinkaan kokeneemmat naureskelevat muille. Juttuja kuullut että tietyillä mopopoika-ikäisillä käytös on ollut osoittelemista ja tirskumista, mutta kyseiset tapaukset pääsivät kokeneemman kävijän puhutteluun aika äkkiä ja käsittääkseni asia tuli kerralla selväksi. Muutenkin jos salilla joku pyytää varmistamaan, tsekkaamaan tekniikan tai antamaan vinkkejä yms, niin aika harvinaista on että kukaan kieltäytyy.

Yleensä jos salilla saa "paskaa niskaansa", niin usein on kyllä itsessä syy. Ilman erillistä sääntökirjaa luulisi olevan selvää että painot/välineet/varusteet takaisin omalle paikalleen, siivoa jälkesi ja jos joku tekee liikettä, niin silloin ei mennä häiritsemään. Tuo viimeinen tosin tuntuu olevan monelle harvinaisen vaikea ymmärtää. Eli jos vaikka penkit ovat lähekkäin ja toisella on sarja kesken, niin jos on vaarana että osut kaverin tankoon, niin sitten odotetaan vieressä että kaverin sarja loppuu, ennenkuin puretaan omat kiekot tangosta. Liikkeestä riippumatta sitten sama.

Sitten niitä hieman vaikeampia "kirjoittamattomia" sääntöjä, eli käsipainotelineen eteen ei jäädä tekemään sarjaa ja tukkimaan sitä kaikilta muilta käyttäjiltä. Vaan otetaan ne käsipainot, siirrytään hieman kauemmas ja tehdään sarja siinä. Tai jos joku katsoo peilistä tekniikkaa/liikerataa, niin ei mennä hänen ja peilin väliin. Toki kun kuulokkeet päässä treenaa (ruuhka-aikana), niin jos joku on kauempana peilistä, ei sitä aina huomaa ja saattaa välillä käydä näitä vahinkoja. Mutta vaikka olisi kuinka aloittelija, niin ei salilla pitäisi kauheasti ongelmia aiheutua jos hieman käyttää järkeä ja ajattelee muitakin. Varsinkin pidemmään treenanneet tietävät kyllä että jokaisella on niihin laitteisiin yms sama oikeus, eli vaikka se ylipainoinen 15v jani-petteri tekisi penkkiä pelkällä tangolla, niin ei häntä mennä hoputtamaan vaikka oma raakapenkki olisi yli 200kg. Toki saatetaan kysyä että kuinka paljon vielä kesken, mutta tuokaan ei ole hoputtamista, vaan ihan normaalia käytöstä.

 

[puuntakaa]

Varsinaisesti en koskaan kenellekään naureskellut, mutta joskus oli salipiireissä yleinen ajatus, että penkkiin ja hauiksiin panostavat treenaajat olisivat jotenkin huonompia, kuin kokonaisvaltaisemmin treenaavat. Näin vanhemmiten en näe mitään pahaa siinä, että jollakin on hyvin kehittyneet rintalihakset ja hauikset.

 

[Näkkäri]

Näin vanhemmiten en näe mitään pahaa siinä, että jollakin on hyvin kehittyneet rintalihakset ja hauikset.

Hyviä liikkeitähän ne ovat. Penkkiä kysytään ja hauista katsotaan.

 

[Rinksu]

painot/välineet/varusteet takaisin omalle paikalleen, siivoa jälkesi

Näin suht aktiivisena salikävijänä pitää tämä tässä kyllä ottaa esille.

Sillä jos joku minua pännii saleilla käymisessä, niin tämä se juuri on. Kuin hemmetin vaikeaa voi eräille olla se painojen poistaminen tangosta, käsipainojen ja kiekkojen palauttaminen paikalleen. Ja yleisesti vielä siten, että pysyy joku looginen järjestys. Mikään ei vituta niin paljon kuin se, että on hyvä pössis meneillään ja sitten juodut ramppaan ympäri salia jonkun vitosen kiekon perässä.

Kerran eräällä salilla seurailin kun eräs nuori jonne jätti sekä pystäreiden, että kyykkyjen, että jonkun smith-vemputuksen jälkeen kaikkiin kolmeen tankoon kiekot. No, kiukutellen putsasin tangot ja menin pukukoppiin. Ja siellähän tämä saatanan jonne oli sitten ilman paitaa puhelimelleen pullistelemassa. Mutta painolaikat oli kyllä liian raskaat purettavat.

Eli siivoa jälkesi, ajattele muita, älä kiusaa, neuvo ja opasta ja varmista tarvittaessa. JA PALAUTA NYT VITTU NE PAINOT TAKAISIN SINNE MISTÄ OTITKIN!!!!

 

[1000]

Hyviä liikkeitähän ne ovat. Penkkiä kysytään ja hauista katsotaan.

Juu. Toki onhan se aika typerän näköistä, kun käsivarret on paksummat kuin reidet. Eli itsekin huvitun näistä wifebeatterit päällä haukkari-/ojentajareeniä harrastavista. Myös käsipainojen paiskominen jossain supersarja-hässäköissä pistää hymyilyttään.

 

[Anonyymi]

Salietiketistä on itselle kerran huomautettu. Syy toki oli sellainen, että en ollut ikinä edes ajatellut asiaa, mutta opin kerrasta ja teen asiat muille helpommaksi jatkossa. Eli näin 190+ senttisenä tein pystäriä tai kyykkyä, ja sarjojen jälkeen kyllä painot siivosin pois, mutta jätin tangon niille sijoilleen. Siihen seuraavaksi tuli sitten sellainen hento, lyhyt nainen kyykkäämään ja tuo 20kg tankokin voi olla aika hankala joillekin punnertaa pään yläpuolelta alas. Ei toki mitään draamaa syntynyt, mutta neito huomautti asiasta ja pahoittelin tietenkin.

 

[Rinksu]

@Anonyymi,

Sama on muuten jalkaprässikin. Totta kai aina painot pois jne. Mutta jätin sen kelkan ylös omien kinttujen mukaan.Eipähän tuotakaan ajateltua tullut, ennen kuin sellainen 155 cm pitkä neitokainen kauniisti pyyteli, että anteeks viitsisitkö laskea kelkkaa pari pykälää alemmas, kun ei saa sitä muuten tuolta.

No nyt huomioin asian sitten.

 

[Anonyymi]

@Anonyymi,

Sama on muuten jalkaprässikin. Totta kai aina painot pois jne. Mutta jätin sen kelkan ylös omien kinttujen mukaan.Eipähän tuotakaan ajateltua tullut, ennen kuin sellainen 155 cm neitokainen kauniisti pyyteli, että anteeks viitsisitkö laskea kelkkaa pari pykälää alemmas, kun ei saa sitä muuten tuolta.

No nyt huomioin asian sitten.

Eipä ole muuten ikinä tullut tuota mietittyä. Montakohan vittuperkelettä on kuulunut seuraavilta käyttäjiltä? :D Pitääpä ottaa tämäkin huomioon jatkossa!

 

[sampio]

En pahoittele taannoista tummansävyistä huumoriani tässä ketjussa, mutta pakko myöntää, että tänään paikallisella salilla särähti parin lukiolaispojan keskustelu korvaan aika rajusti. Painelin siis paikkakunnan suurimmalle salille heti töiden jälkeen, jolloin se on täynnä nuoria, mikä sinänsä on eri jees.

Ikäluokalleen tyypillisesti helvetinmoinen poseeraus niillä, jotka ovat kehittyneet lihaksistoltaan, ja sitten se lajivoimaa treenaava jengi pitää yleensä vähän pienempää suuta. Mutta joo, se laumasieluisuus ja kukkulankuninkaan haku on edelleen pääasiassa harmitonta.

Yksi porukka lähellä treenatessani höppötteli ja spottasi toisiaan. Siinä sitten yksi pojista, suht raamikas ja onnistuneesti treenannut, totesi, että kiusatuksi joutuminen oli hänen onnensa. Että läskiksi haukkuminen sai alakoulussa päättämään sen, ettei aio olla läski. Ja että ei ymmärrä sitä, miten puhutaan, että kaikki ovat hyviä sellaisina kuin ovat. Läskitkin.

Jotain muutakin sivusivat, mutta siinä sarjaa lopetellessani sekä vittuuntumistani aikuismaisemmaksi muuntaessani en tarkemmin muista. Edellä kuitenkin se pointti, siis että kiusaaminen pitää osata kääntää voimavaraksi.

Sain sen verran hengitykseni tasaantumaan, että pystyin asiallisesti kysymään, tuntuiko kiusatuksi joutuminen hyvältä. Junnu vähän säpsähti ja kakisteli, että ei siinä hetkessä. Jatkoin puuskutukseltani, että perseestä se on aina. Että helvetin jees, että olet kääntänyt sen voimavaraksi, ja että olet itse hyvässä kunnossa. Ja että terveelliset elämäntavat kannattavat. Mutta kiusaaminen ei koskaan ole toivottavaa, kaikkia ei vain kiinnosta ulkonäkö ja urheilu, mutta se sattuu ihan samalla tavalla kuin muihinkin. Ehkä jopa enemmän.

Yksi pojista oli entinen oppilaani, joten yritin pitää palautteen asiallisena jo senkin vuoksi, etten häntä nolaisi, ja hain positiivista tämän kiusaaminen voimavaraksi -junnun kehityksestä, vaikka tietäähän sen, että näillä nuorilla miehillä ei pääasiassa mistään muusta kyse olekaan kuin itsetunnon paikkaamisesta. Siihen sitten PT Vatasta ja muita sankareita, joilla sinänsä on hyvä tarkoitus, mutta helvetti sentään miten pinnalla niissä videoissa liidetään. Lihavuus on oma valinta, osta vähän lisäravinteita ja päätä vaan, että susta tulee pro, bro.

Mutta joo, ehkä sain vain kukkahatun maineen ja tämä entinen oppilaani ei jatkossa enää mulle moikkaa salilla, mutta tulipahan sanottua. Koomista oli, kun siinä sitten jatkoin sarjaani ja tämä em. juniori jäi jatkamaan omaansa, pian mukaan liittyi kolmas, joka jostain syystä vei keskustelun lihavuuteen ja siihen, miten vielä seiskalla oli läski. Tämä ensin mainittu jamppa oli kovin vaikean näköinen ja kuiskasi jotain, mitä en kuullut, ja voi olla, että kyse tosiaan oli vain sattumasta. Tai sitten se kuuli sivusta ja päätti tulla hiillostamaan boomeria.

Yllättävän paljon muuten vaati, että sain suuni auki, vaikka olen vuosia teini-ikäisille puhunut työkseni. Kai se aiheen henkilökohtaisuus tekee noin suht raamikkaalle, elämässään lopulta ihan ok pärjänneelle partaiselle ukollekin.

 

[Anonyymi]

Yksi porukka lähellä treenatessani höppötteli ja spottasi toisiaan. Siinä sitten yksi pojista, suht raamikas ja onnistuneesti treenannut, totesi, että kiusatuksi joutuminen oli hänen onnensa. Että läskiksi haukkuminen sai alakoulussa päättämään sen, ettei aio olla läski. Ja että ei ymmärrä sitä, miten puhutaan, että kaikki ovat hyviä sellaisina kuin ovat. Läskitkin..

Tämä muuten menee yllättävän monella sekaisin, ei vain nuorilla. Siis elämän arvot ja ihmisarvot. Lihavuus, ulkonäkö tai vaikkapa älykkyys ei muuta ihmisarvoa, mutta niiden muuttaminen muuttaa elämän arvoja. Kaikista helpoin muutettava näistä on paino ja lihaskunto, joten ehkä eniten tällaista asennetta näkeekin entisissä ylipainoisissa, jotka ovat tehneet elämänmuutoksen ja laihtuneet huomattavasti siinä sivussa. Sama ajattelumalli on huomattavissa kaikessa muussakin ääripäiden muutoksessa, kuten varakkuuden äkillisessä muutoksessa tai ihan vaikka mielialan kohenemisessa. Koetaan, että kun on oltu pohjalla ja noustu sieltä, niin muidenkin pitäisi siihen pystyä.

Toki siis kyseinenkin nuori saattoi ajatella ihan omasta näkökulmastaan asiaa, sekä olla hyvinkin tsemppaava ylipainoisia treenaajia kohtaan omiin kokemuksiinsa perustaen, mutta ajatusmalli ja ulosanti on ollut hieman väärä. Luulen, että teki ihan hyvää kyseiselle kaverille, että kävit vähän kyseenalaistamaan tuota meininkiä, tiedä vaikka pysähtyisi miettimään miltä kuulosti sivullisen korvaan ja muuttaisi ajatteluaan/ulosantiaan ansiostasi.

 

[Jeffrey]

Valtaosalla salin isoimmista äijistä on taustalla jonkinlaista koulukiusaamista ja/tai tyytymättömyyttä omaan kehoonsa. Myös ihan kisaavien bodarien taustalla tämä on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Omalla kohdalla kyse oli pituuskasvun jälkeisestä honkkeliudesta, mutta yhtä kaikki.

Sieltähän se lopulta se motivaatio siis monesti tulee. Mielestäni on ihan tervettä tunnistaa se mistä on itse tullut ja mikä on omia elämänvalintoja ohjannut. Mielestäni edes epävarman henkilön ei tulisi tuollaisesta itsekritiikistä pillastua vaikka varmasti nuoret olisivat voineet valita fooruminsa tai sanansa paremmin. En minäkään laihoja ihmisiä väheksy vaikka ihan hyvin voin mainita sen olleen oma lähtökohtani saliharrastuksen vakavoitumiselle.

Tässä on ehkä vähän samaa ilmiötä kun jos sanoo jollekin, usein naispuoliselle ihmiselle olevansa dietillä. Usein he rientävät kertomaan etten ole heidän mielestään mitenkään lihava ja jo nyt oikein hyvä. Joo tiedän, mutta ei tässä olekaan kyse siitä...

 

[sampio]

Sama ajattelumalli on huomattavissa kaikessa muussakin ääripäiden muutoksessa, kuten varakkuuden äkillisessä muutoksessa tai ihan vaikka mielialan kohenemisessa. Koetaan, että kun on oltu pohjalla ja noustu sieltä, niin muidenkin pitäisi siihen pystyä.

Jep, aika usein se kypsymättömällä mielellä menee nimenomaan näin, ja tunnistan tuon nuoremmalta itseltäni myös. Tuo junnu otti palautteen myös varsin asiallisesti vastaan, ainakin siinä hetkessä.

 

[sampio]

Sieltähän se lopulta se motivaatio siis monesti tulee. Mielestäni on ihan tervettä tunnistaa se mistä on itse tullut ja mikä on omia elämänvalintoja ohjannut. Mielestäni edes epävarman henkilön ei tulisi tuollaisesta itsekritiikistä pillastua vaikka varmasti nuoret olisivat voineet valita fooruminsa tai sanansa paremmin. En minäkään laihoja ihmisiä väheksy vaikka ihan hyvin voin mainita sen olleen oma lähtökohtani saliharrastuksen vakavoitumiselle.

Ongelma kai enemmänkin on, ettei esim. tässä tapauksessa aidosti lihava henkilö edes pillastuisi, vaan tuo kovaan ääneen puhuminen läskiydestä vain puukottaa samaa haavaa. Kuntosaliympäristö lähinnä alleviivaa asiaa.

Ymmärrän pointin henkilökohtaisesta motivaatiosta, itselläni se on osin lapsuuden köyhyyden pakenemista paremman elintason eteen ahertamiseen. Terve, itse tajuttu tyytymättömyys on hyvä motivaattori, ulkoiset paineet eivät.

Pakko sanoa, että valitsisin huomattavasti mieluummin pyöreän nuoruuden kehooni tyytyväisenä kuin sen riivatun taistelun ja itsetuntoani kalvaneen kamppailun kiloja vastaan. Kun lapsena kuuli jopa isovanhemmiltaan olevansa lihava, ei tuo stigma poistunut edes kolmivitosena, jolloin olin näin jälkikäteen kelattuna aika hyvässä kunnossa. Nyt on taas viisi kiloa löysää vatsalla, mutta olen ehkä enemmän sinut sen kanssa.

Mutta joo, tosiaan ihan asiallinen kohtaaminen tuo oli, toivottavasti myös nuoren jannun mielestä, ja ajattelin kirjoitella tuoreeltaan, kun osui täälläkin ajankohtaiseen aiheeseen.