Kirjoitetaanpa pitkästä aikaa muuallekin täällä jatkoajassa kuin jatkoaikalaiset Tampereen seudulla-ketjuun. Niin, itse olen käynyt vajaan pari vuotta säännöllisesti salilla, yleensä neljästä viiteen kertaan viikossa. Periaatteessa vasta armeijan jälkeen on alkanut raudan nostelu kiinnostamaan. Ennen inttiä tuli salilla käytyä säännöllisen epäsäännöllisesti ilman suurempaa motivaatiota. Ei, vaikka juokkueen kanssa tuli treenattua.
Yleensä treeniohjelmani on seuraavanlainen:
Ma: yläselkä, ojentajat + vatsa ja alaselkä
Ti: Rinta, haukkarit
To: Jalat + vatsa ja alaselkä
Pe: Kädet
(Su: vatsa ja alaselkä + venyttely)
Ennen jokaista treenikertaa tulee myös poljettua kuntopyörää 15 minuttia ja treenin jälkeen poljettua pyörää tai pelleiltyä crosstrainerin kanssa 10-20 minuuttia. Lisäksi usein heti treenin jälkeen tulee salilla venyteltyä. Salilla sivullekirjoittaneella tuhrautuu aikaa yhteensä kahdesta tunnista kahteen ja puoleen, riippuen siitä paljon tuttujen ja kavereiden kanssa tulee jäätyä suusta kiinni. Aikoinaan tuli vedettyä liian pitkiä toistoja ja vieläkin on liikkeitä jokaiselle lihasryhmälle liikaa, mutta koko ajan treeni on mennyt järkevämpään suuntaan, joten eiköhän ylimääräiset karsiudu pikkuhiljaa pois.
Sunnuntain treeni on yleensä pienoinen ylimääräinen harjoituskerta, joka saattaa pahimmassa krapulassa jäädä väliin. Silloin yleensä pääpaino on kuntopyörällä, venyttelyllä ja vatsoilla sekä alaselänlihaksilla.
Minun mielipiteeni tähän vatsa-asiaan on, että niitä voi ja kannattaakin tehdä useamminkin kuin kerran viikossa, mutta vähintään yhtenä päivänä viikossa ne kannattaa tehdä kunnolla. Eikä silloin kannata unohtaa syviä vatsalihaksia. Itse yritän aina näin iltaisin koneella istumisen ohessa aina aika ajoin niitä harjoittaa simppelillä napa_rankaan-harjoitteella, sekä vetämällä muutama sarja voimapyörällä. Miksikö? Teini-iässä tuli kärsittyä piinallisista selkävaivoista, armeijassa röntgenissä näkyi selässä pientä synnynnäistäkin vikaa, mutta pääasiassa vaivat johtuivat näiden syvien lihasten laiminlyömisestä. No, eipä ole armeijan jälkeen selkä vaivannut kertaakaan kunnolla. Pieniä viitteitä toki selkä välillä antaa aika ajoin, muttei käytännössä voi sanoa selkävaivojen olevan taakse jäänyttä elämää.