Kuin tilauksesta ollut hyvää keskustelua kyykystä. Meikäläisellä kun hieman ongelmia ja vaivoja ollut kyseisessä liikkeessä. Eli alunperin iski kyykkyä tehdessä toisen pakaran yläosaan 'säteilevä' kipu. Tämän johdosta kävin fysioterapeutilla ja hänen diagnoosinsa oli iskias-hermo ja lääkkeeksi ei kovinkaan yllättävästi liikkuvuuden parantamista erityisesti takareisien kohdalla. Tämä olikin hyvä ja itsestäänselvä neuvo, koska tuolloin en yksinkertaisesti venyttellyt. Viime syksynä vuoden tauon jälkeen aloitin uudelleen käymään salilla, prässiä/kyykkyä tehdessä hermo vähän kiukutteli, mutta rasitusta vähentämällä ja venyttelemällä sain vaivan poistumaan ja pari kuukautta menikin hyvin kyykyn osalta.
Nyt pienen joulutauon jälkeen viimeisen kuukauden osalta on taas noussut kyykyssä ongelmia. Eli itse pyrin kyseisen liikkeen noin pari kertaa viikossa tekemään ja usein kun jalat ovat kunnolla levänneenä, ei ongelmia/kipuja ole tullut. Mutta noin joka toisella kerralla (viimeksi eilen ja tänään) seuraavana päivänä selkä on täysin jumissa. Tällä tarkoitan, että pienetkin äkkinäiset liikkeet sattuvat ja selkä ikään kuin jämähtää paikoilleen. Esimerkiksi selän ollessa hetken aikaa suorassa, pienikin kumartuminen ja selän kaarelle meneminen tuottaa ongelmia, ja toisaalta vähän aikaan esim. venyttelyn yhteydessä kumarassa oleminen tarkoittaa, että selkää ei meinaa saada enää suoraan. Uskoisin, että tämä kuulostaa tutulta ja kohtalaisen yleiseltä.
Sanoisin että tekniikka ja liikkuvuus on ihan ok(?...) tasolla, olen näihin kiinnittänyt huomiota, mutta ehkä en millään älyttömän kovalla pieteetillä. Mutta ehkäpä tekniikassa on ongelmana, että se ikään pääsee herpaantumaan välillä, jolloin suhteellisen kovat painot selässä tekevät 'tuhojaan'. Vyötä olen alkanut käyttämään ja tästä onkin ollut hyötyä, mutta ei täysin kipuja ehkäisevästi.
Mutta kuitenkin ensi kerralla keskityn ennen kaikkea tekniikkaan ja pyydän jotain kokeneempaan kaveria katsomaan. Samoin kun vähennän painoja, näitä kun on ehkä ollut liikaa heikolle tekniikalle ja toisaalta ovat heikentäneet tekniikkaa. Myönnettäköön vain, että en ehkä hirveästi tykkää rauhallisesta ja pienemmillä painoilla tekemisestä kuin mitä olisi mahdollisuus. Vähän liikaa oma reenaaminen on on/off tyyppistä, jolloin jos ei pysty sataaprosenttia itsestään antamaan, nousee kynnys lähteäkin salille. Ja toisaalta harmittaa jalkojen ja ylävartalon epäsuhta. Ylävartaloa kun pystyy tavallaan yksinkertaisemmin reenaamaan ilman takapakkeja/vaivoja, jolloin kehityskin kulkeen eritahtiin kuin jalkojen kanssa, mitkä ovat vähän liikaa jäähyllä milloin mistäkin syystä.
Mutta oma vikahan tämä on, täytyy tekniikka ja liikuvuus laittaa kunnolla kuntoon ja maltaa painot pitää maltillisina.