Pelasin Lombardi18 vastaan. Paras tähänasti kohtaamani NHL11:n pelaaja. Syntynyt tatti kädessä. Mutta jotenkin vituttaa nää "Ei yhdistä, oon taas kotijoukkue"-pelaajat. Onko tuo todellista, vai ainako vain etua haetaan?
Pelasin myös Lombardi18 vastaan eilen ja kokemus ei ollut kovinkaan mukava. Mies jäi ensimmäisen ottelun ensimmäisessä erässä täysin jalkoihin ja turhautuminen alkoi näkyä. Atlanta otti koko ajan jäähyjä ja jokaisen katkon jälkeen olisi pitänyt alkaa tappelemaan. Mielestäni mies turhaan venytti peliä, joka selkeästi oli revennyt jo mulle. Voitto jotain 8-2.
Eniten tuossa ärsytti se, että mies kuitenkin osoitti jo ensimmäisessä pelissä osaavansa pelata. Toiseen peliin lähdin kuitenkin hieman varauksella, että mitähän tästäkin tulee. Pelifiilis ei ollut paras mahdollinen, mikä on tietysti myös oma vikani. Mahdollisesti tämä oli vastustajan tavoitteenakin? Joka tapauksessa toisessa pelissä jäin sitten itse neppailemaan Lombardin tehdessä maaleja. Tappio jotain 5-1. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, etten sortunut vastaavaan pelleilyyn mitä Atlanta ekassa pelissä harjoitti - oli se sitten seuraavaan peliin valmistautumista tai ei.
No, hyvä kuitenkin huomata, että sieltä kuoriutui vielä pelaaja. Ensimmäisen pelin aikana ajattelin, että näinköhän tää jätkä jaksaa edes liigaa loppuun, jos peli ei jaksa yhtään kiinnostaa.