Alamummo kirjoitti:
Nimenomaan haluaisin tarjota jollekin vanhemmalle remppanalle kisulle tai vaikka kahdelle, jos kaverukset löytyy, lokoisat elämän ehtoopäivät. Vanhoissa koirissa ja kissoissa on rutkasti persoonaa, joka nuorista eläimistä puuttuu, vaikka ne lapsosina hellyyttäviä ovatkin.
Hyvä mummo.
Hesyllä on tosissaan paljon hauskoja, kivoja, mukavia kissoja, jotka odottavat vain sitä, että joku ne huolisi. Meille tuli muutama vuosi sitten kaksi vanhaa kissaa - ei tosin Hesyltä vaan allergian vuoksi sukulaisperheestä - enkä olisi voinut kissoja koskaan noin persoonallisiksi uskoa. Hesyllä varmasti auttavat oikean pariskunnan valinnassa, Hesyn kissat myös lienevät kohtuullisen tottuneita muihin kissoihin, joten keskenään toimeen tuleva pariskunta on helpohko löytää sieltä.
Itselläni oli lapsuuden koira, kuvittelin olevani koiraihminen henkeen ja vereen. Nyt taas olen sekä-että -ihminen. Nykyiseen elämäntilanteeseen koira olisi toivoton hoidettava, mutta kissat voi huoletta jättää yön yli yksinkin, useammaksikin yöksi, jos vain joku käy ruokkimassa ja tyhjentämässä hiekkalaatikon. Ja kun näitä kaksi on, niistä riittää toisilleenkin seuraa tarpeen vaatiessa, vaikkakin vanhat kissat nyt nukkuvatkin suuren osan ajastaan.
Tätä en tarkoita mitenkään ilkeästi tai kissan merkitystä perheenjäsenenä väheksyen, mutta vanhan kissan etu pentuun on myös sellainen karu fakta, että pentu on pitkälti yli 10 vuoden projekti, vanha kissa ei sitä enää ole. Jos elämäntilanteet muuttuvat (kuten usein nuorilla tai vanhuksilla tekee), vanha kissa voi olla turvallisempikin ratkaisu.
Ehdottomasti voin kyllä omien kokemusteni puolesta suositella kissaa ja myös vanhempana uuden kodin saavaa kissaa.
