lihaani kirjoitti:Kyllähän Niinistön käyttäytyminen on vähintäin yhtä hyökkäävää kuin Halosen. Se toki on luonnollista, että oman ehdokkaan puutteilta halutaan sulkea silmät ja vastaehdokaan puutteet rekisteröidään tiukalla seulalla.
Kyllä varmasti monet näkevät eron tässä ehdokkaiden välillä.
Tämä Nato kysymys on hyvin kuvaava. Niinistö on puhunut eurooppalaisesta NATO:sta, Halonen taas viittaa puolustuspoliittiseen selontekoon. Mutta kummatkin tietävät, että NATO:n peruskirja edellyttää liittyvältä maalta kansan enemmistön myönteistä kantaa. Ja Halonenkin on todennut, että jos kansan enemmistö Natoon tahtoo, niin hän toimii omalta osaltaan kansan tahdon mukaisesti.
Ja Niinistökö ei toimisi? Katsoitko eilisen väittelyn...
Maaseutuosuus oli kummaltakin täysi limbo. Jos olisin jyvänpiilottaja, en äänestäisi kumpaakaan, vaan jäisin kotiin.
Niinistö korosti biopolttoaineiden käyttöönoton merkitystä. Konkreettinen asia, jolla olisi merkittävää vaikutusta maaseutuelinkeinojen elinkelpoisuuden kannalta. Oikein toteutettuna kysymys on myös vihreistä arvoista.
Yritteliäisyys ja työpaikat ovat Niinistölle keskeisiä, myös maaseudulla. Tosin tästä lienee turha taittaa peistä, varsinaiset maanviljelijät taitavat olla puolensa jo valinneet.
Tämä oikeiston slogan tehdä työteosta kaiken muun edelle menevä itseisarvo kirvoittaa suorastaan orwellilaista retoriikkaa: Kuten "työelämän uudistaminen". Kun tätä slogania purkaa, niin käytännössä se on työelämän sääntöjen palauttamista lähinnä noin 1950-luvun tasolle.
Esimerkkejä:
-Yleissitovuuden poistaminen. Yleissitovuus ja samalla työrauhavelvoite tulivat voimaan 60-70-lukujen taittteessa.
-Työajan pidentäminen: 8-tuntinen työpäivä tuli Suomeen jo v. 1918, 40-tuntinen työviikko v. 1967, pekkaspäivät 80-luvulla. Mihin pidennetään työaikaa? Millä logiikalla se luo uusia työpaikkoja? Ne kuuluisat "dynaamiset vaikutukset" ehkä?
-Työsuhteiden ketjutus. Vittu että moni korkeastikkin koulutettu ihminen kiroaa tätä, että ei ole lomia eikä mahdollisuutta suunnitella elämäänsä!
-Maksu vain tehdystä työstä: Tuntuu itsestään selvälle, mutta pahimmillaan se on ollut, että ihminen joutuu olemaan kännykän tavoitettavissa ilman palkkaa vaikka kuinka kauan.
Yrittäjä kun ottaa riskin, niin hänelle voi toivoa vain rikastumista. Ei minua joku Videgrenin Bentley hetkauta minnekkään. Hän on kunioitettavalla työllä ja vastuullisella toiminnalla ansainnut joka pennin.
Yhteiskunnan velvollisuus on pitää infrastruktuuri sujuvana, ennustettavana ja tasapuolisena kaikille yrittäjille. Mutta yrittäjäriskin sälyttäminen työntekijän niskaan ilman rikastumisen mahdollisuutta ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan.
Samoin kun jo 1900-luvun alusta oikeiston slogan: "Ennen kun kakkua voidaan jakaa, jonkun sitä kakkua on tehtävä". Tämän itsestään selvyyden tietää jopa Jaakko Laakso.
Samat tahot ovat kaikkia sosiaalisia uudistuksia VASTUSTANEET hyvin ponnekkaasti: Esimerkkejä: Oppivelvollisuus, kansanterveyslaki, peruskoulu (tuli vastikään telkasta aivan ihme juttu, jossa kerrottiin EVA:n satsanneen mijoonia siihen, ettei peruskoulua vaan tulisi), toimeentulotuki, kansaneläke, yleinen sairausvakuutus, jne loputtomiin.
Puhutaanko kuitenkin tästä päivästä. Et kuitenkaan ilmeisesti tunne Suomen historiaa 1920-luvulta tai sitä edeltävältä ajalta esimerkiksi Saksasta, jossa ensimmäisenä näitä asioita saatiin säädylliselle tolalle.
Todettakoon vielä selvyyden vuoksi, että yleissitovuutta Niinistö ei voisi edes teoriassa uhata. Ne asiat kuuluvat muodollisesti eduskunnalle, tosiasiallisesti työmarkkinajärjestöille.
Näillä asioilla pelottelu henkilövaaleissa on toki odotettavaa, mutta matalaa retoriikkaa.