Tämä keskustelu alkaa mennä aikamoiseksi ympyräksi. Samat asiat ja perustelut nousevat jatkuvasti esille, jossain välissä joku heittää taas jotain lennokasta ja irrationaalista, mihin joku tarttuu - sitten on taas uusi keskustelunaihe valmiina.
Pahoittelen sitä, jos joku on saanut käsityksen, että jumaloisin Sauli Niinistöä. En jumaloi Saulia, mutta pidän häntä ihmisenä sekä persoonansa että taustansa vuoksi erinomaiseksi valinnaksi Suomen presidentiksi. Kuusi vuotta sitten uskoin - vaikka Aholle toisella kierroksella ääneni pitkän harkinnan jälkeen annoinkin - että Tarja on ihan hyvä presidentti Suomelle. Suurin syy siihen, että haluan oikeasti Sauli Niinistön presidentiksi, on se, että Matti Vanhanen ja Tarja Halonen eivät ole mielestäni kumpikaan yhtä hyviä siihen hommaan kuin Sauli. Tarja on nyt lähes kuusi vuotta näyttänyt, että hänestä ei ole Suomelle koko kansan presidentiksi. Tarja on fiksu ihminen omalla alueellaan, varmasti monen ihmisen arvostama, mutta myös monen ihmisen arvostelema. Tarjalle sopivampi tehtävä olisi esimerkiksi YK:ssa, jossa hänen sosiaalisella vahvalla taustallaan olisi käyttöä asiantuntijatehtävissä esimerkiksi Kiinan ihmisoikeustilanteen parantamisessa. Suomen presidenttinä taas omasta mielestäni Tarja Halosella ei ole mitään annettavaa tavalliselle tai epätavalliselle suomalaiselle, ainakaan hän ei ole saanut aikaan mitään sellaista, mistä tällaista voisi väittää.
Eilisessä TV-väittelyssä itselläni kirpaisi todella pahasti korvaan se, että Tarja yritti ottaa omaksi ansiokseen Martti Ahtisaaren saamat luottamustehtävät esimerkiksi Acehin kriisin sovittelijana. Martti Ahtisaari loi omalla presidenttikaudellaan Suomelle ja ennen kaikkea myös itselleen niin vahvan kansainvälisen yhteistyöverkoston sekä arvostuksen (sekä taloudellisen että arvopohjaisen), että Ahtisaari on itse kunnian omista nimityksistään ansainnut. Tämä Ahtisaaren huikea työmäärä ulkomailla Suomen eteen on koko ajan valumassa hukkaan. Saulilla olisi huomattavasti paremmat resurssit tämän Ahtisaaren perinnön realisoimiseen kuin Tarjalla - ainakaan Tarja ei ole tätä perintöä halunnut käyttää. Ahtisaari oli Suomelle erinomainen presidentti, vaikka sitä etukäteen epäilinkin. Jos nyt vastakkain toisella kierroksella olisi esimerkiksi Aho ja Ahtisaari, äänestäisin Ahtisaarta melko varmasti, vaikka demarien ehdokas olisikin.
Lisäksi koko kansakuntaa vahvimmin Tarjan presidenttikaudella koskettanut asia - Aasian tsunami - hoidettiin huonosti sekä presidentin (Halonen) että Ulkoministeriön (Halosen entinen posti - Tuomiojalla silloin) toimesta. Kansa odotti tietoa asiasta, Ulkoministeriö ei saanut tietoa itsekään kovinkaan nopeasti. Onko tämä kansainvälisten verkostojen syytä, vai voisiko Ulkoministeriössä olla jotain sellaista historiassa, jonka olisi voinut hoitaa niin, että tiedonkulku olisi ollut parempaa? Nyt Ulkoministeriö meni sen taakse, että syy huonoon tiedonkulkuun ei ollut heissä, se oli muualla. Lisäksi omasta mielestäni Tasavallan Presidentin olisi pitänyt tulla esiin aikaisemmin kuin Tarja tuli, vaikka mitään eksaktia tietoa asiasta ei olisi ollutkaan. Nyt suomalaiset jätettiin yksin ihmettelemään. Sinäänsä erittäin ironista, että toinen presidenttiehdokas oli ruudussa asian yhteydessä ennen kuin istuva presidentti oli, vaikka Saulin eduksi tätä ei voikaan laskea - sattui nyt vain olemaan lomalla poikiensa kanssa kunnon yh-isän tavoin tapahtumien keskipisteessä.
