"Elinkeinoelämän puolestapuhuja ei voi todellisuudessa olla työväestön presidentti", näin siis toteaa SAK. Täysin mielipuolinen väite ja kumpuaa jostain esihistorialliselta ajalta. Vain ja ainostaan vahva sekä elinvoimainen elinkeinoelämä takaa sen, että yleensä on olemassa mitään työväestöä. Tämä on vähän sama kuin väittelisi vihreiden hihhuleiden kanssa siitä mistä energiaa ja sähköä saadaan. Vastaushan on tietysti "pistorasiasta".
Jos laitettaisiin yksi näistä "työväestön" SAK:n konttorirotista kuukaudeksi pienyrittäjiksi, niin ääni kellossa muuttuisi 100% varmasti. Tällä hetkellä monet työläiset vedättävät ammattiliittojen suojissa pienyrittäjiä kuin pässiä narussa. Tiukat irtisanomissuojat estävät lisätyövoiman palkkaamisen, koska pienyrittäjä ei uskalla palkata työntekijää, joka koeajan jälkeen saattaa haistattaa paskat koko duunille ja heittäytyä vapaalle "sairausloman" turvin.
Tämä vuodatus johtui siitä, että kahvilaamme n. kaksi viikkoa sitten töihin otettu työntekijä laittoi aamulla ennen kuutta viestin, jossa hän pyysi kottia puhelinlaskua varten. Mainittakoot, että hän istuu yleensä takahuoneessa pälpättämässä puhelimeen ja häntä on jo siitä varoitettu. Veikkaukseni on, että hän on töissä koeajan ja sitten "sairastuu". Tämän jälkeen alkaa taistelu ammattiliittojen byrokraattien kanssa, jotka soittelevat puolittaisia uhkasoittoja ja uhkaavat jatkotoimilla, mikäli eroitamme työntekijän. Työ ei todellakaan ole liian vaativaa tai vittumaista. Työnteko ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta hyvin monia ihmisiä tässä maassa. Yksi hyvä ja tunnollinen työntekijä meillä oli aiemmin, mutta hän totesi ettei homma kannata, koska hän menettää liikaa tukia (mm. asumistuki). Hän istuu nykyjään päivät pitkät kotona 85 neliön kämpässä tyttärensä kanssa ja asumistuki juoksee taas.
Niinistön ei toki kannata ottaa näitä asioista esille kampanjassaan, sillä hänet leimattaisiin välittömästi kapitalistisiaksi ja riistoporvariksi.