Major Julli kirjoitti:
Suomi selviää seuraavasta globalisaation aallosta nimenomaan tukemalla suomalaisten työntekoa. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi helpottaa ja yrittäjyyden riskejä pienentää. Kuitenkin pk-yritykset ovat tulevaisuudessa entistäkin suurempi työllistäjä Suomessa kuin tällä hetkellä, koska suurten teollisuusyritysten työvoima tulee esimerkiksi Kiinassa kansainväliselle suuryritykselle vielä tulevaisuudessakin halvemmaksi. Sen sijaan Suomen työnteon tulevaisuus on asiantuntija-, t&k- sekä palvelualan työssä raskaan teollisuuden sijaan, näitä aloja kehittämällä suomalaisten työpaikat turvataan tulevaisuudessakin. Lisäksi suomalaisten erikoistaitojen markkinoiminen maailmalla saisi oletettavasti monet yrityksen kiinnostumaan suomalaisesta osaamisesta, minkä vuoksi ulkomaisia sijoituksia tulisi myös Suomeen - ei vain päinvastoin. Suomen tulee siis kilpailla osaamisella ja laadulla kansainvälisellä pelikentällä sekä paikallisilla pienyrittäjien tarjoamilla palveluilla Suomen rajojen sisällä.
Kansantalouden ja hyvinvointivaltion rakenteiden säilyminen riippuu aivan täysin siitä, kuinka suurella prosentilla suomalaiset tekevät töitä. Työtekoon kannustamiseen on muitakin keinoja kuin sosiaaliturvan leikkaaminen. Esimerkiksi verojen alentaminen jokaisessa progressioportaassa lisää yksilöllä käytössä olevaa rahamäärää, nopeuttaa rahan kiertokulkua sekä tukee pienyrittäjyyttä, koska ihmisillä on varaa keskimäärin "vähän enempään" kuin ennen. Varsinkin rahan kiertokulkua ja työpaikkojen syntymistä nopeutettaessa verorahojen yhteenlaskettu määrä ei pienene, vaikka veroprosentti olisikin pienempi, koska useampi ihminen saa nopeammassa tahdissa verotettavaa tuloa sekä rahan liikkumisen nopeutuessa (myynnin kasvaessa siis Suomeksi) alv-tuotot nousevat samaa linjaa kuin kaupan myynti. Mikäli taas verotusta joudutaan nostamaan tulevaisuudessa, se karkoittaa Suomesta yrityksiä ja kallispalkkaisia asiantutijoita ulkomaille. Ja silloin siitä alkaa oravanpyörä, jolle on vaikea nähdä loppua.
Kansalaisten hyvinvointiin tulisi pystyä panostamaan sillä, että työttömiä aktivoitaisiin vaikka "Hollannin mallin" mukaan töihin niin, että valtio tai kunta maksaa heidän palkkansa tai osan siitä. Tällaisia töitä on Suomessa vaikka kuinka paljon, tämä taas vähentäisi suorien työttömyyskorvausmaksujen totaalimäärää ja tarjoaisi kansalaiselle vakituisen työpaikan, jonka on todettu olevan erittäin tärkeä elementti ihmisen hyvinvoinnissa. Työttömyysturvaa tai toimeentuloturvaa ei tulisi leikata, vaan nimenomaan pienentää kynnystä palata työelämään kannustamalla työntekoa positiivisesti ns porkkanalla, ei antamalla keppiä muille.
Paremman maailman rakentamisessa Suomen pitäisi tuoda omia vahvuuksiaan esille kansainvälisesti. Markkonoida meillä hyvin toimivia järjestelmiä (esimerkiksi kouluruokailu), millä niitä saataisiin mahdollisesti implementoitua muuallakin, jossa tilanne on näiden osalta heikompi (esimerkiksi jopa sellaiset "kehitysmaat" kuin Britannia ja USA). Sen lisäksi Tarja Halonen olisi erinomainen henkilö nimenomaan ihmisoikeuksista puhujana YK:ssa, jossa hänelle on jo osittain annettu tätä tehtävää. Mikäli Tarja voisi keskittyä tähän tehtävään täysipainoisesti ilman Suomen presidentin velvollisuutta, kehitysmaiden tilanteessa esimerkiksi ihmisoikeuksien saralla tapahtuisi todennäköisesti nopeampaa kehitystä kuin hänen istuessaan Suomen presidenttinä, minkä vuoksi maailma todennäköisesti stabiloituisi nopeammin kuin Tarjan istuessa presidenttinä.
Lyhyesti loppuklausaalina toteaisin siis, että työntekoa tukemalla saamme valtion nettotulosta parannettua, mikä turhaa hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarien mahdollistamisen tulevaisuudessa - juuri suoraan Saulin vaaliohjelman mukainen menettelytapa. Kansainvälisillä pelikentillä Haloselle on mahdollista saada hänelle paremmin sopiva virka kuin Suomen presidentin virka. Siksi Sauli Niinistö.
Saat esittää vasta-argumentteja tai saat tämän kirjoituksen vuoksi äänestää Tarjaa, jos olet eri mieltä asioista kanssani. Mikäli haluat lisätarkennuksia johonkin, kysy rohkeasti.