Pitkäjänteisyys ja organisaation kehittäminen

[Kärmes1]

Pitkäjänteisyyteen liittyen. Yhdessäkään juniorojoukkueessa ei saisi olla joukkueen pelaajan isä valmentamassa. Siitä seuraa semmonen klikki, että valmentaja isän, hänen kavereidensa ja muiden hännystelijöiden pojat pelaavat ja ovat kokoonpanossa tuloksesta huolimatta. Tämä ei varmasti ole ainoastaan Ässien ongelma, mutta siihen tulisi puuttua. Oma poikani oli Ässien AAA joukkueessa ja lopetti pelaamisen 13 vuotiaana, kun vittuuntui suosikkijärjästelmään. Nimimerkki @korkki tämän muistaneekin. No pojasta on tullut enemmän, kun liigakiekkoilija siitä kiitos, mutta pointtini on ihan faktaa.

Aamen. Muutenkin tämä sisäsiittoisuus pitäisi saada pois junioritoiminnasta. Parasta olisi jos junnuvalmentajat tuosta 13v iästä ylöspäin olisi sellaisia, joilla ei ole saunakavereita pelaajien vanhemmissa. Ymmärrän toki paineen, kun jonkun iskä latoo sponsorirahoja enemmän kuin muuta, mutta silti pitäisi olla munaa sano, ettei pojalla ole rahkeita. Hyvin muistan itse, kun omassa ikäluokassa erään entisen huippupelaajan ylipainoinen poika mahtui aina pelaamaan, vaikka rahkeita ei ollutkaan.

 

[Badgers]

Tuli vaan mieleen, enkä tiedä onko oikea osio tähän. Oliko se Elmo Aittola jossain vaiheessa tulossa Ässiin, vai muistanko ihan väärin? Joka tapauksessa tekee hienoa työtä Slovakian pääsarjassa, yhdessä Tomek Valtosen kanssa.
“Suomalaisjoukkueen” hurjiin liekkeihin saaneelle Tomek Valtoselle jatkosopimus, kiekkopersoona Elmo Aittolan rooli kasvaa - SuomiKiekko

 

[mjarkko]

Tuli vaan mieleen, enkä tiedä onko oikea osio tähän. Oliko se Elmo Aittola jossain vaiheessa tulossa Ässiin, vai muistanko ihan väärin? Joka tapauksessa tekee hienoa työtä Slovakian pääsarjassa, yhdessä Tomek Valtosen kanssa.
“Suomalaisjoukkueen” hurjiin liekkeihin saaneelle Tomek Valtoselle jatkosopimus, kiekkopersoona Elmo Aittolan rooli kasvaa - SuomiKiekko

En tiedä oliko tulossa Ässiin, TuTon hommissa oli ja veti Ässien pelaajahankinnoista vastaavaa ryhmää huumorikaudella Korpisalon ja Kerttulan välissä. ja tuo suomikiekko-sivusto on vitsi.

 

[ValkMan]

Tämä on sinänsä jännä ilmiö tällä palstalla että aina kun joku kirjoittaa Kerttulasta jotain positiivista, rientää joku paikalle kertomaan ettei Kerttula ole Jeesus. En siis sano ettei eri mieltä saa olla, ihmettelen vaan mistä tämä Jeesus-kielikuva tulee. Odotetaanko Poriin oikeasti Jeesusta eikä Tommi kelpaa tehtävään vai onko kyseessä vain retorinen tehokeino jolla pyritään asettamaan Kerttulan tekemisille rima jota hän ei voi ylittää?

Ja Poriko muka hankala ympäristö työskennellä...

Itsekään en oikein hahmota tätä Kerttula vs. Jeesus - asetelmaa, mutta yritän lähestyä sitä omalla tavallani. Jeesus oli tosiaan henkilö, joka tunnettiin esimerkiksi ihmeteoistaan. Jeesus muutti esimerkiksi veden viiniksi, minkä ansiosta hänet tunnetaan yhä maailmanhistorian kovimpana jätkänä. Moni porilainen mies olisi tyytyväinen yhä tänä päivänä, jos Jeesus muuttaisi hänen Pormestarinluodossa sijaitsevan kerrostaloyksiönsä hanaveden olueksi. Jatkoajan Lukko-faneille riittäisi ihmeeksi pelkkä vaahto-olut, koska sitä he ovat pitäneet porilaisena "ihmeenä" jo muutaman vuoden. Kerttula ei ole mielestäni siis vielä Jeesus, koska hän ei ole vielä muuttanut esimerkiksi Mäkisen kaksosia EHT-pelaajiksi. Tai tehnyt Jakob Stenqvististä puolustuspelin erikoismiestä. Tämä voi johtua tietysti myös siitä, että opetuslapsi Stenkku ei vain halua kun ei ole pakko. Hyökkääminen on ihan hiton paljon kivempaa.

Kerttula on toisaalta mysteeri, koska hän on osoittanut jonkinlaisia merkkejä ihmeidentekijästä. Yksi tämän kauden ihmeistä on Wännströmin muuttaminen ansioituneeksi opetuslapseksi. Wännströmin Kerttula löysi ruotsalaiselta torilta, jossa hän kerjäsi peliaikaa. Toinen pettymyskauden ihme on todellakin se, että peräti kolme Ässissä esiintynyttä opetuslasta (Borgman, Kotkaniemi, Merkley) onnistuivat jotenkin pelaamaan liigassa, jota pidetään jääkiekkoilijoiden taivaana. Merkley tosin häpäisi itsensä opetuslapsena, koska siirtyi pelaamaan Paholaisen omistamaan joukkueeseen.

Kolmas ihmeellinen juttu oli se, että seurakunnan budjetti pysyi noin 1,5 milj. eurossa, vaikka nimekkäitä opetuslapsia tuli ovista ja ikkunoista. Tämä ihme muuttui sittemmin normijutuksi, kun selvisi että osa nimekkäistä opetuslapsista sai palkan sijasta Kerttulalta lounasseteleitä. Viimeiselle aterialle ei kuitenkaan ollut tunkua, koska opetuslasten keskinäinen kemia ei koskaan muodostunut riittävän hyväksi. Sen vuoksi Kerttula ja Selin joutuivat välillä käymään itkumuurilla, koska seurakunnan jäsenten toiminta meni pahasti tunteisiin. Lisäksi ex-Ässää Ben Bloodia ei edes kutsuttu viimeiselle aterialle, koska hän oli aiemmin puhunut pahaa seurakunnan ruuasta. Hänen nimensä on nykyään Juudas.

Toisaalta Kerttulalla ja Jeesuksella on jotain yhteistä, sillä kumpikin on joutunut valtaapitävien vihan kohteeksi. Roomalaiset eivät sulattaneet Jeesuksen toimintaa ja sen tarinan lopputuloksen me tiedämme kaikki. Liigan keisari Hiltunen puolestaan ripitti Kerttulaa, koska hänen mielestään Kerttula rikkoi tärkeää käskyä eli antoi vääriä todistuksia muiden seurakuntien taloudellisista tilanteista. Tämä asia ei tietenkään mennyt näin, mutta Kerttulaa piti rangaista kuten Jeesusta, koska molemmat ovat olleet uhkia vallitsevalle järjestelmälle.

Jos Kerttula ei ole vielä Jeesus, niin sellainen löytyy Porista noin 50 kilometriä etelään. Hän käyttää salanimeä Kalle ja pitää majaansa Lukon seurakunnassa. Kalle on luonut monta ihmettä, joista suurin on ehdottomasti opetuslapsi Press. Tällä viikolla Press valittiin ansaitusti kauden parhaimmaksi opetuslapseksi. Jos Kalle johdattaa Lukon suurimpaan mahdolliseen ihmeeseen eli mestaruuteen, niin sitten hän on todellakin Jeesuksen ohella myös Jumala. Kallen taival Raumalla ei ole todellakaan ollut mitään Via Dolorosaa.

 

[Blade80]

Ässien tehtävä ammattilaisurheiluorganisaationa on harjoittaa niin laadukasta ja tuloksellista ammatiurheilutoimintaa kuin mahdollista, ja viihde tulee, jos on tullakseen, tämän toiminnan seurauksena. Ammattiurheilutoimintaa on pyöritettävä ensisijaisesti ammattiurheilun, ei viihteen ehdoilla, ja toimintaa johtavien pitää olla ammattiurheilun, ei viihteen ammattilaisia.

Kun tämä lähtökohta on selvä, on mietittävä millainen seura Ässät on, millaisena se halutaan nähdä ja miten tavoitetilaan päästään. Tästä ja vain tästä on kysymys kun puhutaan organisaation pitkäjänteisestä kehittämisestä.

Enkä tarkoita tällä että väheksyisin faneja ja yhteistyökumppaneita.

Fanit eivät vain yleensä ole pitkäjänteisiä eikä heidän pidäkään. He eivät välttämättä ymmärrä täysimääräisesti seuran taloutta, organisaation toimintaa, ja joukkueen rakentamisen ja valmentamisen prosesseja eikä heidän pidäkään. He etsivät viihdettä ja elämyksiä, elämää suurempia tai pienempiä tunteita, ja toimivat ja ajattelevat tämän tavoitteen mukaisesti. Harva fani miettii seuran asioita viiden vuoden perspekstiivillä. Se on asiansa osaavan seurajohdon tehtävä.

Myös yhteistyökumppanit ovat usein faneja ja yhteistyökumppanina toimiminen osa bisnestä. Bisnestä joka on yleensä jotain muuta kuin ammattiurheilu. Siksi yhteistyökumppaneihin pätevät pitkälti samat sanat kuin faneihin.

Painotan tätä koska pidän hirvittävänä ajatusta jonka mukaan Ässät olisi palveluorganisaatio jonka pitää viihdyttää ja palvella faneja. Ei ole eikä pidä. Ässät tarjoaa urheiluviihdettä, ei viihdeurheilua, ja tämä ero sanojen järjestyksessä on äärimmäisen tärkeä.

Ketkä tämän ammattiurheilun/viihteen mahdollistavat, fanit ja yhteistyökumppanit, jotka ovat tuotteen loppukäyttäjiä.

Ei ole mitään ammattiurheilua ilman katsojia. Ei ole pitkällä tähtäimellä sponsoreita ilman katsojia, ei ole yhteistyökumppaneita, eikä teliakaan maksa penniäkään jos ei kukaan pelejä katso.

Organisaatiota tietenkin pitää ammattimaisesti ja pitkäjänteisesti, kuin mitä tahansa yritystä, tulot ja menot balanssissa, riskit pitää olla hallittavissa jne.,

Ei tuotetta tarvitse viihde edellä tehdä, mutta kyllä se mielestäni pitää olla tavoitteena ja vahvasti keskiössä, että peli on viihdyttävää ja faneja kosiskelevaa, mitä enemmän tuote herättää mielihyvää faneissa, sitä enemmän siihen käytetään rahaa.
Jos peli ei ole voittavaa, niin kyllä tuotetta on huomattavasti helpompi myydä, jos se on edes viihdyttävää.

Onneksi tällä kaudella ei tarvinnut yleisöä kosiskella katsomoihin, olisi ollut vaikeaa nyt nähdyllä peli ilmeellä.

Voittaminen on kivaa, mutta aina ei voi voittaa ja silloin kun hävitään niin hävitään tyylillä.

 

[Blade80]

Mun mielestä siinä vaiheessa kun näitä oheispalvelua ja viihdetuotetta aletaan nostaa keskiöön ollaan aika ohkaisella jäällä. Ei jääkiekko-ottelut oikeasti tule pärjäämään viihdepalvelu-alalla. Niin kovasti viihdepalvelujen tarjonta lisääntyy koko ajan ja ei lätkähommat pyöri ikinä muihin kilpailijoihin nähden kustannustehokkaasti.

On kuitenkin onneksi yksi keino, millä tästä vaikeasta yhtälöstä selvitään. Pitää saada ihmiset ihastumaan jääkiekkoon ja siksi urheilullinen puoli ja yksilöiden kehitys täytyy nostaa keskiöön. Nuot oheispalvelut on oikeasti helevatan helppo laittaa riittävälle tasolle.

Tälle pohjalle pystytään luomaan kestävä tulevaisuus.

"Se on fakta, että joukkueen menestys ja pelaaja joka on hyvä, miellyttää aina kaikkia, mutta aina lopputulos ei ole sitä mitä ajatellaan, kun nimiä papereihin pistetään."

Tästä olen vähän eri mieltä. Ainakin itse mutuilen niin, että esim. Kärpissä ja Tapparassa alettiin olla kohtuu tympääntyneitä moniin pelillisiin asioihin, vaikka menestystä tuli kiitettävästi. Jos peli ei ole innostavaa, sen kiinnostus tulee ajan kanssa lopahtamaan.

Minäkään en missään nimessä nostaisi oheispalveluita ja viihdepalveluita keskiöön, enkä näin tehnytkään, vaan kuten mainitsinkin nimenomaan tuotteen eli joukkueen ja pelin pitää olla viihdyttävää ja houkuttelevaa. Sen pelin pitää olla viihdyttävää vaikka pelejä hävittäisiin.

Yksilöiden kehitys on tärkeää, mutta meinaatko, että se pitää suuren yleisön halleissa, vai mitä ajat tuolla takaa?
Varmasti jotkut tulevat katsomaan jotain yksilöitä, mutta joukkue lajista kuitenkin kyse ja koko kausi .

Jos tästä nyt päästään Tapparan ja Kärppien menestykseen ja sen jälkeen kun yleisömäärät alkavat putoamaan, niin jos sitten murehditaan sitä asiaa.
Koitetaan vaikka hävitä välillä, sitten jos voittaminen alkaa olemaan iso ongelma.

 

[Rannari]

Ja toiminnan pitkäjänteisyyden on kasvettava. Porilaisuusastetta on myös kasvatettava, koska kuten Kerttulakin alkoi lehtiuhaastattelun mukaan ymmärtämään, joukkueen runko tulee sieltä. Jos Porilaisista junnuista iso osa pelaa muualla menee sponsorienkin kiinnostus muualle. Rahoittajissa on aina jonkun vanhempia tai vanhempien työnantajia. Se pitää oikeasti ymmärtää.

Ja ensimmäiseksi kuitenkin dumppasi omista junnuista, ei siis muualta tulleena, maajoukkuepolun käyneen Ketolan muille maille. Tässäkään kohtaa ei sanat ja teot kohtaa. En sitten tiedä minkä tasoinen sen oman junnun pitää olla, että sen näytön paikan edes saisi. No ehkäpä se meneekin juuri sitten siinä, että maajoukkuetaustaa ei saa olla. Sen tason sällit saa lähteä muualle. Muille sitten niitä paikkoja näyttää.

 

[Kafka]

Kyllä aivan ensimmäinen prioriteetti pitää olla saada joukkue voittavaksi, ja kaikki muut asiat ovat toisarvoisia. Pelin muokkaaminen viihdyttävämmäksi (joka lienee kuitenkin suhteellisen subjektiivinen käsite) on tärkeää vasta siinä vaiheessa, kun selkänojana on riittävän vahva voittamisen kulttuuri, kuten edellä mainituissa Tapparassa ja Kärpissä.

 

[aceman81]

Jos tästä nyt päästään Tapparan ja Kärppien menestykseen ja sen jälkeen kun yleisömäärät alkavat putoamaan, niin jos sitten murehditaan sitä asiaa.
Koitetaan vaikka hävitä välillä, sitten jos voittaminen alkaa olemaan iso ongelma.

Sekin inhimillistä, että kestomenestyjien kohdalla voittaminen muuttuu odotusarvoksi ja itsestäänselvyydeksi.

Siltikin, niin Kärpät kuin Tappara on omanneet oman vahvan identiteetin, toimintakulttuurin. On rakennettu joukkueita laadukkaasti ja kehitetty nuoria huippuja maailmalle. Paikot olleet pääsääntösesti fiksuja.

Suomikiekon suunnannäyttäjät, ammattimaisen vaatimustason ja riman asettajat. Voittajat. Aika paljon on Oulussa ja Tampereella tehty asioita oikein systemaattisen, ammattimaisen kilpaurheilun suhteen.

 

[Naurava Kulkuri]

Minäkään en missään nimessä nostaisi oheispalveluita ja viihdepalveluita keskiöön, enkä näin tehnytkään, vaan kuten mainitsinkin nimenomaan tuotteen eli joukkueen ja pelin pitää olla viihdyttävää ja houkuttelevaa. Sen pelin pitää olla viihdyttävää vaikka pelejä hävittäisiin.

Yksilöiden kehitys on tärkeää, mutta meinaatko, että se pitää suuren yleisön halleissa, vai mitä ajat tuolla takaa?
Varmasti jotkut tulevat katsomaan jotain yksilöitä, mutta joukkue lajista kuitenkin kyse ja koko kausi .

Jos tästä nyt päästään Tapparan ja Kärppien menestykseen ja sen jälkeen kun yleisömäärät alkavat putoamaan, niin jos sitten murehditaan sitä asiaa.
Koitetaan vaikka hävitä välillä, sitten jos voittaminen alkaa olemaan iso ongelma.

Miten ihmeessä päädyit johtopäätökseen, että yksilöiden kehitys tarkottaisi, että joukkuepeli on paskaa? Joukkuepelihän on erittäin iso osa sitä yksilön kehitystyötä. Kun laitetaan koko urheilullinen puoli jiiriin siten, että ympäristö on yksilöiden kehittämiseen optimaalinen, tullaan pääsemään pitkällä tähtäimellä parhaaseen tulokseen pelillisesti....ja vielä kustannustehokkaasti. Kun vetovoima kasvaa, saadaan sopimuksia tehtyä halvemmalla. Lisäksi omista(tai junan tuomista) junnuista saadaan nostettua enemmän pelaajia Liiga tasolle. Paremmat pelaajat, terveessä ympäristössä, yhteisellä päämärällä = parempaa joukkuepeliä.

Ja peukku tuolle viihdyttävälle pelille. Hyvä lätkä on sellaista, joka yleisöä viihdyttää. Liian monesti tuntuu, että tavoitteena on luoda pelitapa, millä päästään todennäköisimmin sinne sijoille 8-10, jotta saadaan edes kohtuu uskottavasti myytyä niitä oheispalveluja. Tätä pyrkimystä on toteutettu urheilullisen puolen kustannuksella.

Tampereella ja Oulussa kuitenkin oltiin fiksuja ja ei tyydytty odottamaan niitä katsojamäärien putoamista, vaan pelitapaa muutettiin jo kun yleisö alkoi katsomossa haukottelemaan.

 

[Naurava Kulkuri]

Kyllä aivan ensimmäinen prioriteetti pitää olla saada joukkue voittavaksi, ja kaikki muut asiat ovat toisarvoisia. Pelin muokkaaminen viihdyttävämmäksi (joka lienee kuitenkin suhteellisen subjektiivinen käsite) on tärkeää vasta siinä vaiheessa, kun selkänojana on riittävän vahva voittamisen kulttuuri, kuten edellä mainituissa Tapparassa ja Kärpissä.

Ei Tappara ja Kärpät ole luonut kestävää menestystä mahtavan pelitavan ansiosta. Kyllä siellä on vielä isommassa osassa ollut se päivittäinen työ ja vaatimustaso, mitä yksilöillä on joka päiväisessä työssä. Ja tietenkin sitten tähän tukena se helvatan vankka talous, mikä on mahdollistanut hyvien pelaajien hankkimisen.

 

[Naurava Kulkuri]

Ei ole mitään ammattiurheilua ilman katsojia. Ei ole pitkällä tähtäimellä sponsoreita ilman katsojia, ei ole yhteistyökumppaneita, eikä teliakaan maksa penniäkään jos ei kukaan pelejä katso.

Eikä ole mitään mitä nämä fanit katsoisi, jos ei ole urheilullista puolta.

 

[Kafka]

Ei Tappara ja Kärpät ole luonut kestävää menestystä mahtavan pelitavan ansiosta. Kyllä siellä on vielä isommassa osassa ollut se päivittäinen työ ja vaatimustaso, mitä yksilöillä on joka päiväisessä työssä.

Juuri näin. En tarkoittanutkaan että kestävä menestys olisi rakentunut pelkästään pelitavan myötä, vaan nimenomaan mainitsemillasi asioilla. Pointti oli lähinnä näin yksinkertaistaen, että Oulussa ja Tampereella on helppo rutkuttaa "tylsästä pelityylistä" vasta siinä vaiheessa kun hallin katto notkuu tuoreista viireistä.

 

[Rannari]

Ei Tappara ja Kärpät ole luonut kestävää menestystä mahtavan pelitavan ansiosta. Kyllä siellä on vielä isommassa osassa ollut se päivittäinen työ ja vaatimustaso, mitä yksilöillä on joka päiväisessä työssä. Ja tietenkin sitten tähän tukena se helvatan vankka talous, mikä on mahdollistanut hyvien pelaajien hankkimisen.

Nyt aletaan olemaan asian ytimessä. Nimittäin raha on se, millä joukkue saadaan ylös. Sillä pystytään hankkimaan niitä ns kokonaisvaltaisia pelaajia sekä hiomaan organisaation muutkin osat kuntoon. Ei välttämättä sitä aivan huippua pelaajiston osalta, koska he pelaavat muissa liigoissa, mutta sellaisia joilla asenne on kunnossa ja he ymmärtävät myös mitä huipulla oleminen sekä sen tavoitteleminen vaatii ja myöskin sen itsestään ulos saavat.

 

[Naurava Kulkuri]

Nyt aletaan olemaan asian ytimessä. Nimittäin raha on se, millä joukkue saadaan ylös. Sillä pystytään hankkimaan niitä ns kokonaisvaltaisia pelaajia sekä hiomaan organisaation muutkin osat kuntoon. Ei välttämättä sitä aivan huippua pelaajiston osalta, koska he pelaavat muissa liigoissa, mutta sellaisia joilla asenne on kunnossa ja he ymmärtävät myös mitä huipulla oleminen sekä sen tavoitteleminen vaatii ja myöskin sen itsestään ulos saavat.

Ei täällä varmaa oikeesti kukaan kirjoittelija oo näistä viime aikoina mainituista asioista juurikaan eri mieltä. Ehkä vähän vaikea pukea niitä omia ajatuksia sanoiksi, varsinkin näin isoissa kokonaisuuksissa. Itekin kun sanon, että urheilullisen puolen ja siksi yksilön kehittämisen täytyy olla keskiössä, nii enhän missään nimeessä tarkota, että oheistoiminnat ei olis tärkeitä. Ehkä ennemmin tarkotan tuota, että urheilullista puolta ei saa jättää sivurooliin. Urheilullisen puolen "kasvattaminen" helpottaa talouspuolen kasvattamista.

Ja kyllä siellä talouspuolellakin on ihan helvatasti parannettavaa ja sielläkin täytyy sen vaatimustason nousta. Täytyy mm. keksiä uusia keinoja tehdä rahaa. En oikeasti tunne konseptia, mutta esim. PataStaffin kanssa oltiin oikeilla jäljillä. On varmasti paljonkin palveluja, mitkä myisivät Porissa heti kiitettävästi ihan vain siksi koska Patayhteisö. Niin kuluttajille kuin yrityksillekin.

 

[Blade80]

Eikä ole mitään mitä nämä fanit katsoisi, jos ei ole urheilullista puolta.

Ei ole ei, mutta kuten itsekkin sanoit, että viihdettä on, ei ole pakko katsoa jääkiekkoa, voi vaikka mennä konserttiin tmv.

 

[Pata-Ässä]

Minusta tässä keskustelussa on nostettu esiin paljon tärkeitä asioita, mutta aivan turhaan lähdetään tekemään asioista mustavalkoisia ja kinaamaan siitä, mikä asia yksinään on muiden yläpuolella ja varma tie onneen. Pitää nähdä se metsä puilta.

Pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, peli-identiteetti, pelin kehittyminen, raha, korkea vaatimustaso, päivittäinen tekeminen, joukkuepelin kehittäminen, yksilöiden kehittäminen, seuran vetovoima pelaajien keskuudessa, urheilullinen menestys, taloudellinen menestys, ottelutapahtuman viihdyttävyys, myynti, junioritoiminnan kehittäminen ja harrastajamäärien lisääminen jne. Kaikki nämä ovat tärkeitä osatekijöitä, jotka vaikuttavat omalta osaltaan seuran tilaan. Kaikkia näitä pitää pyrkiä kehittämään ja minkä tahansa noiden kehittäminen kehittää kokonaisuutta. Lisäksi yhden asian kehittyminen saattaa johtaa kehitykseen toisessa asiassa. Pelaajien hyvä kehitys ruokkii joukkueen menestystä ja seuran vetovoimaa pelaajien keskuudessa. Pelaajien kehittymistä taas tukee hyvä valmennus ja hyvät harjoitusolosuhteet jne.

Nopeaa menestystä ja yksi suonenvetokausi voidaan hyvällä tuurilla saada pistämällä kaikki munat samaan koriin ja lyömällä riskillä isot rahat muutamiin koviin pelimiehiin. Pitkäkantoisempi ratkaisu on ruveta hitaasti ja kärsivällisesti kehittämään organisaatiota ja noita edellä mainittuja osatekijöitä askel kerrallaan paremmalle tasolle ja luomaan Ässistä Tapparan ja Kärppien tyylistä kaikilla mittareilla tasokasta seuraa. Koska Ässät on pieni seura pienillä resursseilla, ei isoja muutoksia voi odottaa tapahtuvan yhdessä tai kahdessa kaudessa. Oleellista on, että tiedostetaan mihin ollaan jollain aikajänteellä pyrkimässä ja tehdään sitä tukevia ratkaisuja. Ja tietysti matkan varrella pitää oppia tehdyistä virheistä ja toimia jatkossa paremmin.

Hienoa, että täältä alkaa taas löytymään ratkaisuhakuista keskustelua organisaation kehittämisestä eikä kaikki keskustelu ole pelkkää syyllisten etsimistä ja potkujen vaatimista pelkän sarjataulukon pohjalta.

 

[Vellihousu]

Ketkä tämän ammattiurheilun/viihteen mahdollistavat, fanit ja yhteistyökumppanit, jotka ovat tuotteen loppukäyttäjiä.

Ei ole mitään ammattiurheilua ilman katsojia. Ei ole pitkällä tähtäimellä sponsoreita ilman katsojia, ei ole yhteistyökumppaneita, eikä teliakaan maksa penniäkään jos ei kukaan pelejä katso.

On fanien iänikuista suuruudenhulluutta kuvitella että ammattiurheilu pyörii heidän ympärillään ja juuri heitä varten. Historia on osoittanut kaikelle mahdolliselle laadukkaalle inhimilliselle toiminnalle löytyy aina faninsa, ennemmin tai myöhemmin.

Sama on nähty täällä Porissakin. Sata miljoonaa kertaa täällä ovat ihmiset äänestäneet jaloillaan, jättäneet kausikortteja hankkimatta ja mitä milloinkin. Sata miljoonaa kertaa he ovat palanneet katsomoon kun on voitettu pari peliä tai joku on taklannut kerran kolmannessa erässä. Ovat palanneet koska joukkueessa on ollut ihmisiä jotka ovat kyenneet voittamaan pari peliä tai joku joka on pystynyt suorittamaan sen yhden taklauksen.

Ammattiurheilua ei ole ilman urheilun ammattilaisia. Lahjakkaita urheilijoita jotka ovat valmiita pistämään kaiken peliin, osaavia valmentajia ja älykkäitä seurajohtajia joita riivaa halu menestyä ja tehdä töitä sen eteen. Lyhyesti sanottuna: poikkeusyksilöitä. Ammattiurheilua ei ole ilman ihmisiä joilla kykyä erottua massasta.

Tätä Ässien pitäisi vaalia kaikilla toimintansa tasolla. Että olisi niitä lahjakkaita urheilijoita jotka ovat valmiita pistämään kaiken peliin, osaavia valmentajia, älykkäitä seurajohtajia ja niin edelleen. Että olisi ympäristö että tällaiset ihmiset voisivat toimia kykyjään vastaavalla tasolla. Että olisi ympäristö jossa jokainen voisi kasvaa omalle maksimitasolleen.

Fanit ovat, rumasti sanottuna, massaa, eivät poikkeusyksilöitä. Siksi urheilun pitää mennä edellä ja fanit seuraavat perässä. Lyhytnäköisellä fanien kosiskelulla ei vielä päästä mihinkään.

Edit.

Fanien kosiskelu on muutenkin älytön lähtökohta mihinkään koska fanit eivät koskaan ole mikään yksimielinen joukkio. Jos Ässien pelissä on vielä jonakin päivänä 4000 katsojaa, siellä on jo todennäköisesti aika monta mielipidettä siitä miten Ässien pitäisi pelata. Ketä seuran pitäisi silloin kosiskella? Kaikkia vai jotain valikoitua joukkoa? Millä perusteella valikointi tapahtuu?

Pahinta on tietysti se että faneille tarjotaan sitä mitä heidän kuvitellaan haluavan. Varsinkin siitä ajattelusta Porissa on toivottavasti päästy jo eroon.

 

[vero]

Kirjoitetaan nyt vaikka tähän ketjuun vielä omasta näkövinkkelistä asioista, joita käsitellään ansiokkaasti ainakin tässä ketjussa, Ässien talous ketjussa ja kauden peliotteet ketjussa.

Eli Ässien jokapäiväinen elämä kulkee ikäänkuin kolmiossa, jossa kärkinä ovat 1.) liigajoukkueen peliesitykset/menestyminen/suunta ylös tai alas per muut liigajoukkueet, 2.) rahat eli seuran talous ja 3.) organisaation ja toiminnan kehittäminen. Yksinkertaistettuna liigajoukkueen hyvät peliesitykset myyvät tuotetta sekä meille faneille että yhteistyöyrityksille, tästä seuraa talouden hyvä kehitys, mikä puolestaa allokoi rahaa ja mahdollisuuksia organisaation kehittämiseen. Ässien nykymaailmassa tämän kehän suotuisan pyörimisen voi käytännössä käynnistää vain liigajoukkeen hyvä esiintyminen kaukalossa. Pääomistajalla, eli Ry:llä ei ole rahkeita rahoittaa toimintaa ja merkittävä kehitystoiminta vaatii ikävä kyllä panoksia.

Eli tämän takia itse olen niin kovin huolissani siitä miltä kaukalossa näyttää ja juurikin siitä miltä siellä näyttää, en niinkään siitä tuleeko peleistä voittoja vai ei. @Pratu analysoi ansiokkaasti syitä miksi kausi meni pelillisesti niinkuin meni, huonoa tuuria monessakin asiassa, mutta ongelmana on isossa kuvassa se, että Ässiä pitäisi viedä pelillisesti tulevaisuuden suuntaan riippumatta siitä onko pakissa parhaita työkaluja ja onko se lyhyellä tähtäimellä pisteiden keruumielessä paras tapa. Esimerkiksi alivoimapelin suhteen Pratu on aivan oikeassa, parhaat av prosentit saavutettiin muutaman ottelun pätkässä kun valmiiksi passiivinen av muutettiin aivan ääripassiiviseksi, mutta kyllähän jopa valmennusjohto luultavasti ymmärräsi, että tehdyllä ratkaisulla ei ole mitään etua saatavissa vähänkään pidemmällä tähtäimellä, päinvastoin.

Se oikea ongelma erikoistilannepelaamisen suhteen taisi tulla ulos ikäänkuin vahingossa, ensimmäinen yv harjoitus tehtiin päivää ennen sarjakauden alkua. Melko loogista on olettaa, että myös ensimmäinen av harjoitus tapahtui myös samalla hetkellä. Sanoisin tämän olevan aivan järkyttävä statement siitä, että organisaatio ja valmennusjohto ovat kyllä pudonneet kärryiltä pelin kehityksestä pahemman kerran. Erikoistilannepelaaminen on aivan ratkaisevan tärkeää pienen budjetin joukkueelle, jolla on joka tapauksessa hyvin rajallinen kapasiteetti tehdä hyökkäyspään tulosta tasakentin. Voidaan tietysti sanoa, että muttakun Ässien joukkue tuli kasaan vasta viime hetkellä. No, ei muuta mitään. Yli- ja alivoimaa pitää jauhaa ensimmäisestä kiekollisesta harjoituksesta lähtien niillä pelaajilla, joita sillä hetkellä käytettävissä on. Sitten uusien miesten liittyessä joukkueeseen on suhteellisen yksinkertaista korvata toimivasta viisikosta yksi jäsen paremmilla ominaisuuksilla varustetulla pelaajalla, kun neljällä muulla on päässään malli miten toimitaan. Ja olihan siellä kuitenkin käytettävissä Tiivola, Kivenmäki, Hirvonen, Stenqvist, Vuorisalo, Vainio tai vaikkapa Kivelä päivästä yksi harjoituskaudella. Tämä nyt tälläinen pieni esimerkki siitä, että Ässien organisaatio on valtavan kaukana siitä tasosta mitä tänä päivänä vaaditaan liigatasolla menestymiseen, eikä se pelkästään johdu huonoista pelaajista vaan siitä, että ei olla edes lähellä siitä vaadittavaa toiminnan tasoa organisaation sisällä.

Sitten seuraavaksi Ry omistajana kysymys. Tuskin kukaan haluaa tilannetta, jossa omistajien rahoilla kuitataan jokapäiväisiä organisaation syömäkustannuksia. Sen sijaan tulee olemaan todennäköisesti välttämätöntä järjestää osakeanti, jolla saadaan uusia omistajia ja rahaa yhtiöön sisään. Tämä raha sitten jyvitetään osaltaan rahoittamaan kehitysinvestointeja ja osaltaan siitä luodaan puskuri, jolla päästään vääjämättä eteen tulevien urheillullisesti ja taloudellisesti huonojen kausien yli. Sanotaan kaksi miljoonaa rahaa sisään, toinen miljoona jemmaan ja toisella miljoonalla kehitysinvestointeja, kuten valtakunnan parhaan erikoistilannevalmentajan hankinta tai omien tai muualta tulevien juniorien sitouttamiseen liittyviä juttuja. Muutaman kauden sisään kehitysinvestointien pitäisi vaikuttaa liigajoukkueen menestykseen ja sitä kautta paremman talouden pitäisi pystyä tulouttamaan lisää rahaa organisaation kehittämiseen. Voidaan tietenkin elätellä kuvaa, että organisaatio voidaan kehittää myös ilman kustannuksia, mutta oikeasti aika rajallista on köyhän kehittäminen.

Olen hyvin pessimistinen sen suhteen, että Ässien ympärille voitaisiin rakentaa tukitoimintaa, jolla olisi oikeaa taloudellista merkitystä. Syynä on yksinkertaisesti se, että Ässillä on vain erikoisosaamista, tai ainakin pitäisi olla, ammattitason jääkiekon harjoittamiseen, kaikissa muussa toiminnassa ollaan aivan noviiseja. Käytännössä menestyvän tukitoiminnan käynnistämiseen vaadittaisiin TVO/RTK tyyppinen kuvio, jossa Ässien tukitoiminnot pääsisivät vuosien ajan kerryttämään kokemusta ja taloudellista hyvää ennen siirtymistä avoimille markkinoille. Tämä taas melkein vaatisi sen, että ensimmäinen isossa mittakaavassa Ässien tarjoamia palveluksia käyttävä firma olisi myös Ässien iso omistaja.

Eli käytännössä Ässien elämän lanka on nyt vahvasti kytköksissä siihen, että liigajoukkueen toiminta ensin näyttää uskottavalta kaukalossa ja toisessa vaiheessa se alkaa myös tuottaa tulosta. Mutta järjestys pitää olla nimenomaan ensin näyttää joltain ja sitten tuloksia, ei niin, että tulevaisuuden kehitystä lykätään koko ajan eteenpäin tämän kuluvan kauden kymppisijan saavuttamisen takia. On paljon parempi olla modernilla ja innovatiivisella pelitavalla ensi kaudella vaikka viimeinen kuin tämän kauden tyyppisellä epäkiekolla roikkua epätoivoisesti säälipaikassa kiinni ja kaiken todennäköisyyden mukaan menettää se kauden kuluessa, koska muiden joukkueiden peli kehittyy ja Ässien ei kehity. Porilainen yleisö ja kiekkoyhteisö ylipäätään on sen verran asioista kärryillä, että se aistii milloin ollaan menossa oikeaan suuntaan ja milloin ei, oikeaan suuntaan mennessä tukea riittää vaikka menestystä ei olisi välittömästi tulossa. Mutta toisaalta myöskään kusetus ei onnistu, eli siinä pelissä pitää olla oikeasti jotain toimivia palasia ennen kuin voidaan olettaa saatavan sidosryhmien tuki. Tällä kaudella oli vain Linuksen maalivahtipeli kokonaisvaltaisesti hyvää liigatasoa, edes muutaman yksilön poikkeukselliset kyvyt tai saavutukset eivät vain riitä, jos kokonaisuus on aivan rempallaan ja koko ajan menossa vain alaspäin.

 

[ValkMan]

Kirjoitetaan nyt vaikka tähän ketjuun vielä omasta näkövinkkelistä asioista, joita käsitellään ansiokkaasti ainakin tässä ketjussa, Ässien talous ketjussa ja kauden peliotteet ketjussa.

Eli Ässien jokapäiväinen elämä kulkee ikäänkuin kolmiossa, jossa kärkinä ovat 1.) liigajoukkueen peliesitykset/menestyminen/suunta ylös tai alas per muut liigajoukkueet, 2.) rahat eli seuran talous ja 3.) organisaation ja toiminnan kehittäminen. Yksinkertaistettuna liigajoukkueen hyvät peliesitykset myyvät tuotetta sekä meille faneille että yhteistyöyrityksille, tästä seuraa talouden hyvä kehitys, mikä puolestaa allokoi rahaa ja mahdollisuuksia organisaation kehittämiseen. Ässien nykymaailmassa tämän kehän suotuisan pyörimisen voi käytännössä käynnistää vain liigajoukkeen hyvä esiintyminen kaukalossa. Pääomistajalla, eli Ry:llä ei ole rahkeita rahoittaa toimintaa ja merkittävä kehitystoiminta vaatii ikävä kyllä panoksia.

Eli tämän takia itse olen niin kovin huolissani siitä miltä kaukalossa näyttää ja juurikin siitä miltä siellä näyttää, en niinkään siitä tuleeko peleistä voittoja vai ei. @Pratu analysoi ansiokkaasti syitä miksi kausi meni pelillisesti niinkuin meni, huonoa tuuria monessakin asiassa, mutta ongelmana on isossa kuvassa se, että Ässiä pitäisi viedä pelillisesti tulevaisuuden suuntaan riippumatta siitä onko pakissa parhaita työkaluja ja onko se lyhyellä tähtäimellä pisteiden keruumielessä paras tapa. Esimerkiksi alivoimapelin suhteen Pratu on aivan oikeassa, parhaat av prosentit saavutettiin muutaman ottelun pätkässä kun valmiiksi passiivinen av muutettiin aivan ääripassiiviseksi, mutta kyllähän jopa valmennusjohto luultavasti ymmärräsi, että tehdyllä ratkaisulla ei ole mitään etua saatavissa vähänkään pidemmällä tähtäimellä, päinvastoin.

Se oikea ongelma erikoistilannepelaamisen suhteen taisi tulla ulos ikäänkuin vahingossa, ensimmäinen yv harjoitus tehtiin päivää ennen sarjakauden alkua. Melko loogista on olettaa, että myös ensimmäinen av harjoitus tapahtui myös samalla hetkellä. Sanoisin tämän olevan aivan järkyttävä statement siitä, että organisaatio ja valmennusjohto ovat kyllä pudonneet kärryiltä pelin kehityksestä pahemman kerran. Erikoistilannepelaaminen on aivan ratkaisevan tärkeää pienen budjetin joukkueelle, jolla on joka tapauksessa hyvin rajallinen kapasiteetti tehdä hyökkäyspään tulosta tasakentin. Voidaan tietysti sanoa, että muttakun Ässien joukkue tuli kasaan vasta viime hetkellä. No, ei muuta mitään. Yli- ja alivoimaa pitää jauhaa ensimmäisestä kiekollisesta harjoituksesta lähtien niillä pelaajilla, joita sillä hetkellä käytettävissä on. Sitten uusien miesten liittyessä joukkueeseen on suhteellisen yksinkertaista korvata toimivasta viisikosta yksi jäsen paremmilla ominaisuuksilla varustetulla pelaajalla, kun neljällä muulla on päässään malli miten toimitaan. Ja olihan siellä kuitenkin käytettävissä Tiivola, Kivenmäki, Hirvonen, Stenqvist, Vuorisalo, Vainio tai vaikkapa Kivelä päivästä yksi harjoituskaudella. Tämä nyt tälläinen pieni esimerkki siitä, että Ässien organisaatio on valtavan kaukana siitä tasosta mitä tänä päivänä vaaditaan liigatasolla menestymiseen, eikä se pelkästään johdu huonoista pelaajista vaan siitä, että ei olla edes lähellä siitä vaadittavaa toiminnan tasoa organisaation sisällä.

Sitten seuraavaksi Ry omistajana kysymys. Tuskin kukaan haluaa tilannetta, jossa omistajien rahoilla kuitataan jokapäiväisiä organisaation syömäkustannuksia. Sen sijaan tulee olemaan todennäköisesti välttämätöntä järjestää osakeanti, jolla saadaan uusia omistajia ja rahaa yhtiöön sisään. Tämä raha sitten jyvitetään osaltaan rahoittamaan kehitysinvestointeja ja osaltaan siitä luodaan puskuri, jolla päästään vääjämättä eteen tulevien urheillullisesti ja taloudellisesti huonojen kausien yli. Sanotaan kaksi miljoonaa rahaa sisään, toinen miljoona jemmaan ja toisella miljoonalla kehitysinvestointeja, kuten valtakunnan parhaan erikoistilannevalmentajan hankinta tai omien tai muualta tulevien juniorien sitouttamiseen liittyviä juttuja. Muutaman kauden sisään kehitysinvestointien pitäisi vaikuttaa liigajoukkueen menestykseen ja sitä kautta paremman talouden pitäisi pystyä tulouttamaan lisää rahaa organisaation kehittämiseen. Voidaan tietenkin elätellä kuvaa, että organisaatio voidaan kehittää myös ilman kustannuksia, mutta oikeasti aika rajallista on köyhän kehittäminen.

Olen hyvin pessimistinen sen suhteen, että Ässien ympärille voitaisiin rakentaa tukitoimintaa, jolla olisi oikeaa taloudellista merkitystä. Syynä on yksinkertaisesti se, että Ässillä on vain erikoisosaamista, tai ainakin pitäisi olla, ammattitason jääkiekon harjoittamiseen, kaikissa muussa toiminnassa ollaan aivan noviiseja. Käytännössä menestyvän tukitoiminnan käynnistämiseen vaadittaisiin TVO/RTK tyyppinen kuvio, jossa Ässien tukitoiminnot pääsisivät vuosien ajan kerryttämään kokemusta ja taloudellista hyvää ennen siirtymistä avoimille markkinoille. Tämä taas melkein vaatisi sen, että ensimmäinen isossa mittakaavassa Ässien tarjoamia palveluksia käyttävä firma olisi myös Ässien iso omistaja.

Eli käytännössä Ässien elämän lanka on nyt vahvasti kytköksissä siihen, että liigajoukkueen toiminta ensin näyttää uskottavalta kaukalossa ja toisessa vaiheessa se alkaa myös tuottaa tulosta. Mutta järjestys pitää olla nimenomaan ensin näyttää joltain ja sitten tuloksia, ei niin, että tulevaisuuden kehitystä lykätään koko ajan eteenpäin tämän kuluvan kauden kymppisijan saavuttamisen takia. On paljon parempi olla modernilla ja innovatiivisella pelitavalla ensi kaudella vaikka viimeinen kuin tämän kauden tyyppisellä epäkiekolla roikkua epätoivoisesti säälipaikassa kiinni ja kaiken todennäköisyyden mukaan menettää se kauden kuluessa, koska muiden joukkueiden peli kehittyy ja Ässien ei kehity. Porilainen yleisö ja kiekkoyhteisö ylipäätään on sen verran asioista kärryillä, että se aistii milloin ollaan menossa oikeaan suuntaan ja milloin ei, oikeaan suuntaan mennessä tukea riittää vaikka menestystä ei olisi välittömästi tulossa. Mutta toisaalta myöskään kusetus ei onnistu, eli siinä pelissä pitää olla oikeasti jotain toimivia palasia ennen kuin voidaan olettaa saatavan sidosryhmien tuki. Tällä kaudella oli vain Linuksen maalivahtipeli kokonaisvaltaisesti hyvää liigatasoa, edes muutaman yksilön poikkeukselliset kyvyt tai saavutukset eivät vain riitä, jos kokonaisuus on aivan rempallaan ja koko ajan menossa vain alaspäin.

Kaikenkaikkiaan loistava teksti, jonka perusasioista on helppo olla samaa mieltä. Olen sitä mieltä, että tällä kaudella oli parempi se, että jäätiin ihan kunnolla siitä säälipaikasta. Jos se jollain ihmeellä olisi saavutettu, niin voi olla että Ässät olisi jatkanut tätä valheessa elämistä. Tarkoitan siis sitä, että oltaisiin ummistettu silmät peliin liittyviltä epäkohdilta. Ja onhan tuo Ässien peli ollut sellaista, mikä ei tulevaisuudessa johda mihinkään positiiviseen. Nyt odottelen mielenkiinnolla sitä, että onko tämän kauden mahalasku saanut valmennuksen ja seurajohdon palaamaan perimmäisten kysymysten äärelle. Toivottavaa on myös se, että parhaimpia junnuja saadaan kiinnitettyä Ässiin pitkillä sopimuksilla. Junnuista on tosiaan tulossa hyvää materiaalia.

Olen viime vuosina miettinyt myös tuota osakeantia ja se olisi hyvä juttu myös Ässille. Muutkin liigaseurat ovat niitä toteuttaneet ja saaneet sen avulla lisärahoitusta. Itse olisin valmis talkoisiin, jos osakeanti tulisi.

 

[Blade80]

On fanien iänikuista suuruudenhulluutta kuvitella että ammattiurheilu pyörii heidän ympärillään ja juuri heitä varten. Historia on osoittanut kaikelle mahdolliselle laadukkaalle inhimilliselle toiminnalle löytyy aina faninsa, ennemmin tai myöhemmin.

Sama on nähty täällä Porissakin. Sata miljoonaa kertaa täällä ovat ihmiset äänestäneet jaloillaan, jättäneet kausikortteja hankkimatta ja mitä milloinkin. Sata miljoonaa kertaa he ovat palanneet katsomoon kun on voitettu pari peliä tai joku on taklannut kerran kolmannessa erässä. Ovat palanneet koska joukkueessa on ollut ihmisiä jotka ovat kyenneet voittamaan pari peliä tai joku joka on pystynyt suorittamaan sen yhden taklauksen.

Ammattiurheilua ei ole ilman urheilun ammattilaisia. Lahjakkaita urheilijoita jotka ovat valmiita pistämään kaiken peliin, osaavia valmentajia ja älykkäitä seurajohtajia joita riivaa halu menestyä ja tehdä töitä sen eteen. Lyhyesti sanottuna: poikkeusyksilöitä. Ammattiurheilua ei ole ilman ihmisiä joilla kykyä erottua massasta.

Tätä Ässien pitäisi vaalia kaikilla toimintansa tasolla. Että olisi niitä lahjakkaita urheilijoita jotka ovat valmiita pistämään kaiken peliin, osaavia valmentajia, älykkäitä seurajohtajia ja niin edelleen. Että olisi ympäristö että tällaiset ihmiset voisivat toimia kykyjään vastaavalla tasolla. Että olisi ympäristö jossa jokainen voisi kasvaa omalle maksimitasolleen.

Fanit ovat, rumasti sanottuna, massaa, eivät poikkeusyksilöitä. Siksi urheilun pitää mennä edellä ja fanit seuraavat perässä. Lyhytnäköisellä fanien kosiskelulla ei vielä päästä mihinkään.

Edit.

Fanien kosiskelu on muutenkin älytön lähtökohta mihinkään koska fanit eivät koskaan ole mikään yksimielinen joukkio. Jos Ässien pelissä on vielä jonakin päivänä 4000 katsojaa, siellä on jo todennäköisesti aika monta mielipidettä siitä miten Ässien pitäisi pelata. Ketä seuran pitäisi silloin kosiskella? Kaikkia vai jotain valikoitua joukkoa? Millä perusteella valikointi tapahtuu?

Pahinta on tietysti se että faneille tarjotaan sitä mitä heidän kuvitellaan haluavan. Varsinkin siitä ajattelusta Porissa on toivottavasti päästy jo eroon.

Ei varmasti pyörikkään pelkästään fanien ympärillä, mutta kuten tämä koronakriisi on näyttänyt, aika iso vaikutus niillä faneilla siellä katsomoissa näyttää olevan, koska rahaa ollaan pyydetty ja maksatetaan jopa ihmisillä, jotka eivät jääkiekon kuluttajia edes ole.
Tähän perustan päätöksen, että pitkällä tähtäimellä ammattijääkiekkoilijoita ei ole ilman faneja ja katsojia.
Kuten vero yllä ansiokkaasti kirjottaa on katsojien ja fanien vaikutus verrannollinen joukkueen resursseihin ja sitä kautta sillä on myös vaikutusta siihen, kuinka hyvin pystytään vaalimaan ja auttamaan nuoria eteenpäin pyrkiviä lupaavia urheilijoita.

Onhan se nyt selvää, että yksittäisten fanien ajatuksia kannata miettiä, eikä siihen tarvitse pyrkiä, mutta kuten itsekkin kirjoitat, kaikelle laadukkaalle toiminnalle löytyy faninsa, et kirjoittanut että riittää kun joukkue saapuu kentälle.
Jos ottelu päättyy tappioon niin sille, että kuinka nopeasti joku satunnaiskatsoja saapuu uudelleen hallille on iso merkitys, kuinka laadukasta viihdettä kaukalossa tarjotaan.

En ymmärrä millä tavoin viihdyttävä faneja palveleva pelityyli/identiteetti on jotenkin lahjakkaiden urheilijoiden tai yksilöitä vaalivan seurakulttuurin esteenä, vaan enemmänkin yhdessä juuri niillä toimilla se viihdyttävyys mahdollistetaan.
Ei tässä nyt mistään mullistavasta fanien kosiskelusta ole ollut missään kohtaa kysymys saati sitten yksittäisten fanien halujen toteuttamisesta.

Itsekkin peräänkuulutan sitä pitkäjänteisyyttä toiminnassa, mutta minun mielestäni itse focus pitää olla siinä päätuotteessa eli jääkiekko ottelussa ja sen viihdyttävyydessä.
Jotta kaukalossa pelitapahtuma on viihdyttävä ja laadukas käyteään resursseja nuorien kehittämiseen, laadukkaiden sekä lupaavien yksilöiden haalimiseen seuraan ja laadukkaaseen valmentamiseen sekä fasiliteetteihin.
Mutta itseisarvo ei voi olla pelkkä pelaajien kehittäminen, vaan taustalla koko ajan on pyrkimys että juuri Ässät saa siitä, jollakin tavalla rahallista hyötyä, on se sitten esittämällä hyviä otteita kentällä Ässien paidassa Ässien faneja tyydyttäen ja tuottaen rahaa Ässien kukkaroon sitä kautta tai lähtemälle NHL kentille ja tuottamalla sitä kautta siirtokorvauksia ja sitä kautta Ässille rahaa.

Saatavalla rahalla taas toivottavasti pyritään kehittämään toimintaa, jotta saadaan joukkuetta taas entistä paremmaksi.

Se NHL seurakin tekee hankinnan pitäen silmällä faneja ja palvellakseen heitä, NHL joukkueet eivät juurikaan "kehitä" pelaajia. Ässien resursseilla pelaajien kehittäminen vaan on ainut mahdollisuus ja sitä kautta järkevää liiketoimintaa.

Ei Teliakaan lähetä streamejä joka päivä miten Hirvonen vetää jalkakyykkyä tai miten Martikainen tjmv. opettaa terän käytön saloja Killiselle, jos joku siitä haluaisi maksaa, niin ehkä sitten.

 

[Vellihousu]

En ymmärrä millä tavoin viihdyttävä faneja palveleva pelityyli/identiteetti on jotenkin lahjakkaiden urheilijoiden tai yksilöitä vaalivan seurakulttuurin esteenä, vaan enemmänkin yhdessä juuri niillä toimilla se viihdyttävyys mahdollistetaan.

Eihän se olekaan kunhan tärkeysjärjestys pysyy oikeana: urheiluviihde, ei viihdeurheilu.

Ässissä on usein oltu rähmällään fanien edessä ja seuraa pahimmiltaan johdettukin fanipohjalta. Siksi en pidä ajatuksesta että ensisijaisin tehtävä olisi palvella ja miellyttää faneja.

 

[ks]

Mikä on Ässissä "välikausi"? Sellainen on taas uhkaamassa joidenkin mukaan ensi kaudella(kin)?

Mestaruuden jälkeen ei olla kahdeksana kautena kertaakaan päästy runkosarjassa kuuden parhaan joukkoon. Ei siis kertaakaan. Ahon ekakaudella se ole lähellä, mutta ei silloinkaan toteutunut.

"Sääleihin" on päästy neljä kertaa, mutta niistäkin vain kerran jatkoon. Viime kevät jäi näkemättä siltä osin. Vain kerran kahdeksan kauden aikana on päästy puolivälieriin ja silloinkin tiputtiin heti jatkosta.

Runkosarjasijoitusten keskiarvo on 10.5 eli ollaan juuri "sääleihin" pääsyn rajoilla. Sijat 10-11 on siis ollut normaalimenestys.

Jotakin on tehty väärin ja raskaasti jo pitkään, se pitäisi ymmärtää tulevaisuuden pohjaksi. Valmentajat ovat kaikki tuona aikana saaneet lähteä ennen aikojaan ja sekä talous- että urheilujohto on ollut häliyväistä, ettei sanoisi puuhastelua.

Edelliset piikit ovat sentään perustuneet pitkäjänteiseen työhön. Toivolan valmennuskausi päättyi loppuotteluihin ja Rautakallio- KIvi kaksikko nosti seuran karsinnoista mestariksi. Toki Kivelle oltiin antamassa potkuja jouluna 2012 ikäänkuin tulevaisuutta enteille.

Päästäisiinkö nyt koronan jälkeen vihdoin kestävän kehityksen tielle?

 

[TurosHeavyMetal]

Sääleihin" on päästy neljä kertaa, mutta niistäkin vain kerran jatkoon. Viime kevät jäi näkemättä siltä osin. Vain kerran kahdeksan kauden aikana on päästy puolivälieriin ja silloinkin tiputtiin heti jatkosta.

Sekin historian "surkeimmalla" valmentajalla. Hyvin silloin vielä haastettiin Kärpät. Tuskin ainakaan seuraavalla kaudella päästään yhtään tätä pidemmälle.

 

[korkki]

Taas on saanut lukea sosiaalisessa mediassa kaikkia vuosipäiviä jostain kahdeksan vuoden takaisesta.

Eiköhän se kuitenkin pitäisi jo tässä vaiheessa olla niin että katseet kuuluu olla edessäpäin. 2023 voi tulla inan liian pian, mutta jospa vaikka 2024 tärppäisi. Ei se vaadi kuin työtä, uskoa ja voittoja oikeaan aikaan. Työ on noista aakkosissakin ensimmäisenä. Porilaiset on aina parhaimmillaan kovassa paikassa, kuten taas tälläkin kaudella monessa sarjassa on nähnyt.