Pitkäjänteisyys ja organisaation kehittäminen

  • 54 810
  • 472
Suosikkijoukkue
Ässät
Saas nähdä, onko tässä taas yksi turha ketju. Luulen aiheen kiinnostavan monia ja se varmasti herättää paljon keskustelua, mutta taipuuko aihepiiri palstan keskusteluksi vaatisiko se pidenmää ja kenties kosteaa palaveria?

Ainakin itseäni aihe kiinnostaa ja tulen ilolla seuaamaan, mihin organisaatio käytännössä etenee. Nimittäin tuosta aiheesta on hyvin pitkälti kiinni se, että saadaanko me jäälle lähes joka kausi laadukas lätkäjoukkue, joka pystyy ainakin yrittämään voittamista joka päivä. Epätietoisuus ja hetkessä eläminen niin valmennuksen kuin pelaajien suhteen on puuhastelevaa arpapeliä.

Mikä Ässien organisaation tilanne on ollut viime vuosina? Mitä hyvää? Mitä huonoa? Mitä täytyisi parantaa?

Kuinka ihan konkreettisesti pystytään toteuttamaan pitkäjänteistä suunnitelmaa? Mitä se vaatii?

Esim. valmennuksen osalta itselläni ei kyllä ole selvää visiota, mikä olisi paras tapa toteuttaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Mitä vaihtoehtoja tuossa on?

Yksi ja sama valmennus tyyliin vuosikymmenen ajan? Tuossa täytyisi ainakin olla iso vaihtuvuus pelaajissa, sillä valtaosa ei jaksa kuunnella samoja juttuja muutamaa vuotta pitempään. Noh, itse en ainakaan lähtökohtaisesti ole sen kannalla, että valmennus säilyisi koko ajan samana.

Pyritään nostamaan Liigajoukkueelle uusi päävalmentaja junnuista aina tietyn ikäluokan mukana? Eli vähän niin kuin kenties Ilveksellä???, että Kiven apuna on kaksi valmentajaa, jotka on valmentanut nykyisiä Liiga -pelaajia junnuina ja jommasta kummasta kaiketi Kiven aikakauden jälkeen leivotaan pääkoutsi. Tämä on ehkä se paras vaihtoehto minun silmääni... Toki sitten mitään automaationostoja ei voi tehdä, eli jos osaaminen ei vakuuta, niin sitten ei todellakaan nosteta Liiga valmentajaksi... Ja itseasiassa...mielestäni noita junnuvalmentajia pitäisi arvioida aika kriittisesti ja vapauttaa heidät ajoissa tehtävistään jos osaaminen ja intohimo eivät vakuuta.

Entä sitten pelaajien suhteen? Sanoisin, että tähänkin haluaisin selkeästi raamit ja eri etapit, joihin pelaajat pyrkisivät... Olisi hyvä jos urapolku olisi pelaajalle valmiiksi "selvä". Ja vaikka olisikin niin hienoa nähdä niitä seuraikoneja ja pitkäaikaisia edustajia, jotka on niin katoava luonnonvara tänä päivänä... Niin kyllähän pitkäjänteinen strategia tarkoittaa osaltaan myös pelaajista luopumista, jotta uudet pelaajat saavat mahdollisuutensa... Eikä pelaajasta luopimista tarvitse ajatella potkuina tai minään ikävänä asiana, vaan sen voi nähdä myös osana urapolkua ja yhtenä etappina pelaajan kehitystä, että käy hakemassa oppia ulkomailta tai toisesta Liiga organisaatiosta... Ja ainahan sitä voi tulla takaisin parempana ja kokeneempana pelaajana...

Noh, tässä nyt nopeesti vähän avausta tähän aiheeseen... toivottavasti ketju kerää edes jokusen viestin.
 
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
Oon sitä mieltä että kaikkinaiset kaunopuheet siitä kuinka tästä eteenpäin valmentajan on sopeuduttava seuran identiteettiin ja linjoihin, ovat täyttä bs:aa. Jokainen valmentaja tuo aina oman pelikirjansa mukanaan ja jos hänen ei sallita valmentaa oman näköistään peliä, niin se on kuin koittaisi tunkea neliskanttista palikkaa pyöreästä reiästä. Harva koutsi vaan on pysynyt seurassa (missään seurassa) yli kolmea kautta putkeen....
 

Pata-Ässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
West Coast Titans
Oon sitä mieltä että kaikkinaiset kaunopuheet siitä kuinka tästä eteenpäin valmentajan on sopeuduttava seuran identiteettiin ja linjoihin, ovat täyttä bs:aa. Jokainen valmentaja tuo aina oman pelikirjansa mukanaan ja jos hänen ei sallita valmentaa oman näköistään peliä, niin se on kuin koittaisi tunkea neliskanttista palikkaa pyöreästä reiästä. Harva koutsi vaan on pysynyt seurassa (missään seurassa) yli kolmea kautta putkeen....

Eiköhän tuossa nyt ole kyse hieman muista asioista kuin pelikirjasta.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Oon sitä mieltä että kaikkinaiset kaunopuheet siitä kuinka tästä eteenpäin valmentajan on sopeuduttava seuran identiteettiin ja linjoihin, ovat täyttä bs:aa. Jokainen valmentaja tuo aina oman pelikirjansa mukanaan ja jos hänen ei sallita valmentaa oman näköistään peliä, niin se on kuin koittaisi tunkea neliskanttista palikkaa pyöreästä reiästä. Harva koutsi vaan on pysynyt seurassa (missään seurassa) yli kolmea kautta putkeen....
pelikirja ja seuran arvomaailma ovat eri asioita.
Tottakai valmentaja tuo peliin mausteensa. Mutta valmentajan pitää kunnioittaa esimerkiksi Ässien tapauksessa pitkäjänteisyyttä. Eli hänen tulee varmistaa, että myös junnut saavat peliaikaa ja laadukasta harjoittelua.
 

Jyty

Jäsen
Suosikkijoukkue
käyttää lehväslukkoa logonaan.
Kuinka ihan konkreettisesti pystytään toteuttamaan pitkäjänteistä suunnitelmaa? Mitä se vaatii?
Se vaatii sekä osaavaa että sitoutunutta organisaatiota. Kaiken alku on luoda strategia, joka on rakennettu realistisesti seuran voimavaroihin ja taloudellisiin näkökohtiin peilaten.

Sitten sitä lähdetään toteuttamaan niin että jokainen tekee hommia ja kantaa vastuunsa siitä osiosta, joka itselle on merkitty. Jos matkan varrella käy niin, että jollekin saappaat ovat liian suuret, eikä hommaansa pysty hoitamaan, niin ihmistä vaihtoon vaan. Ei mitenkään kevyin perustein, mutta tarvittaessa on vaihtojakin tehtävä. Rekrytointi kun ei ole mikään maailman helpoin homma, ja virhearviointejakin tulee väkisin.

Kaiken lähtökohta on että seura on suurempi kuin yksikään toimija sen sisällä. Todennäköistä on että jos yksikin toimija pelaa hieman omaan pussiinsa ja menee hommissaan oma etu edellä, niin strategia jää ainakin osin toteutumatta ja alkaa syyttely kenen vika se on.

Avoimella, rehellisellä ja kovalla työllä voidaan saavuttaa pysyvästi hyvää. Tulosurheilussa, kuten jääkiekkokin on, usein ne sarjapisteet ovat kaikkia muita arvoja suurempia, eikä kunnon strategian noudattaminen onnistu, kuten pitäisi.

Ässillä on tavallaan nyt oma uusi alkunsa edessään, joskin muutama vanha pelaajasopimus on rasitteena. Mutta isossa kuvassa niillä on aika vähän vaikutusta uuden luomiseen.

Kyse on ennemminkin siitä, onko seuran kaikki toimijat niitä alansa ammattiosaajia, joiden pitkäjänteisellä työllä tulee hyvä tulos.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Se vaatii sekä osaavaa että sitoutunutta organisaatiota. Kaiken alku on luoda strategia, joka on rakennettu realistisesti seuran voimavaroihin ja taloudellisiin näkökohtiin peilaten.

Sitten sitä lähdetään toteuttamaan niin että jokainen tekee hommia ja kantaa vastuunsa siitä osiosta, joka itselle on merkitty. Jos matkan varrella käy niin, että jollekin saappaat ovat liian suuret, eikä hommaansa pysty hoitamaan, niin ihmistä vaihtoon vaan. Ei mitenkään kevyin perustein, mutta tarvittaessa on vaihtojakin tehtävä. Rekrytointi kun ei ole mikään maailman helpoin homma, ja virhearviointejakin tulee väkisin.

Kaiken lähtökohta on että seura on suurempi kuin yksikään toimija sen sisällä. Todennäköistä on että jos yksikin toimija pelaa hieman omaan pussiinsa ja menee hommissaan oma etu edellä, niin strategia jää ainakin osin toteutumatta ja alkaa syyttely kenen vika se on.

Avoimella, rehellisellä ja kovalla työllä voidaan saavuttaa pysyvästi hyvää. Tulosurheilussa, kuten jääkiekkokin on, usein ne sarjapisteet ovat kaikkia muita arvoja suurempia, eikä kunnon strategian noudattaminen onnistu, kuten pitäisi.

Ässillä on tavallaan nyt oma uusi alkunsa edessään, joskin muutama vanha pelaajasopimus on rasitteena. Mutta isossa kuvassa niillä on aika vähän vaikutusta uuden luomiseen.

Kyse on ennemminkin siitä, onko seuran kaikki toimijat niitä alansa ammattiosaajia, joiden pitkäjänteisellä työllä tulee hyvä tulos.
Joo, jos halutaan pitkäkestoista laadukasta tekemistä, niin kaiken keskiöön nousee laadukas rekrytointi ja kova vaatimustaso henkilökunnan tekemisen suhteen. Näitä asioita on seurattava jotenkin ja tarvittaessa reagoitava,

Satakunnan Kansassa Kerttula oli sanonut, että apuvalmentaja Martikaisen työnkuvaan kuuluu myös ns. talenttiryhmän johtaminen.

Talenttiryhmä sijoittuu A-nuorten ja liigajoukkueen välimaastoon. Seppo Vihelä on myös fyysisen harjoittelun asiantuntijana ryhmässä.
Tämän tyyppinen ajatus on päässäni pyörinyt jo pidempään, että voisiko joku tuon talenttiryhmän kaltainen ryhmä näytellä isoa roolia siinä, että tekemisessä säilyy hyvä jatkumo. Siis ryhmä, joka seuraa pelaajia ja valmentaa pelaajia jo junnuista asti, mutta ei välttämättä ole ns. seuran sisällä siinä ihan joka päiväisessä duunissa... niin ei naamat kulu sitten loppuun ihan heti. Tuon ryhmän näpeissä on sitten, että pelaajat oppivat niitä seuralle tärkeitä asioita.
 

Surprise Me

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gus Polinski - Polka king of the midwest
Ässät voisi hyvin olla tulevaisuuden uusi huippulupausten kehittäjäseura, johon olisi imua ja kiinnostusta ympäri Suomen ja Eurooppaa. Minä sijoittaisin tähän toimintaan seuraavat 5 vuotta yhden kakkosketjun budjetin, eli palkkaisin kolme ammattivalmentajaa lisää kehittämään 16-24 vuotiaita pelaajia. Ihmisen aivot ja hermosto kehittyvät 24-vuotiaaksi saakka, joten maailma on täynnä lahjakkuuksia. Nyt vaan kannattasi perustaa Isomäkeen "Junioritehdas Ässät Oy", ja odottaa muutama vuosi kärsivällisesti.
 

korkki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porilainen urheilu (ja yks raumalainenkin joukkue)
@Surprise Me Idea on hyvä, mutta nykyisen siirtosäännöstön ollessa voimessa tuossa ei olisi mitään järkeä. Ässät ei hyötyisi tippaakaan jos rahaa ainoastaan menisi palkkoihin eikä takaisin saisi minkäänlaisia siirtokorvauksia.

Jalkapallossahan tuota hyödynnetään. Tehdään pitkiä sopimuksia ja siellä saa jotain kasvattajakorvauksiakin.
 

Pata-Ässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
West Coast Titans
Minusta organisaation kehittämisessä ja pitkäjänteisyydessä on tärkeää, että katse on koko ajan suuressa kuvassa ja tulevissa vuosissa eikä liikaa keskitytä yksityiskohtiin ja tähän hetkeen. Pitää miettiä millaisista asioista joukkueen menestys rakentuu, tehdä suunnitelma menestyksen edellytysten luomiseksi ja pitkäjänteisesti toimia suunnitelman mukaisesti tehden ratkaisuja, jotka luovat edellytykset menestykselle vuodesta toiseen (esim. fysiikkavalmentaja, harjoitusolosuhteet).

Miksi Ässät voitti hopeaa 2006 kuin salama kirkkaalta taivaalta ja konttasi ennen ja jälkeen tuon kauden? Miksi taas Kärpät ja Tappara ovat tasaisesti vuodesta toiseen kärkijoukkueita? Miksi Ässien menestys jäi yhteen kauteen? Helppo vastaus olisi raha, mutta ei se raha ole saanut Lukkoa menestymään. Uskon Kärppien ja Tapparan jatkuvan menestymisen johtuvan siitä, että siellä ymmärretään oman menestyksensä kaava eli mitkä asiat loivat edellytykset menestykselle (valmennus, joukkueen kokoaminen, harjoittelu jne.) ja sitä samaa kaavaa toteutetaan vuodesta toiseen. 2000 luvun Ässissä taas ei ollut mitään toteutettavaa kaavaa. Kärpät ja Tappara ikään kuin pyörittivät samaa jatkuvaa prosessia vuodesta toiseen, kun taas Ässillä joka kausi oli oma irrallinen projektinsa eikä mitään toistuvuutta ja kehittyvää jatkumoa päässyt syntymään.

Usein ennen kauden alkua tai valmentajan vaihtuessa puhutaan uudesta projektista. Toimintaan ei kuitenkaan pitäisi suhtautua alkavana ja päättyvänä projektina vaan jatkuvana itseään toistavana prosessina johon on kirjattu toimintatavat joita pyritään kehittämään vuosi vuodelta paremmiksi. Vuodesta toiseen siis toistettaisiisiin samaa kaavaa ja pyrittäisiin jalostamaan sitä aikaisempien kausien kokemuksien pohjalta. Esimerkiksi viime kaudella seurassa todettiin, että joukkue tarvitsee fysiikkavamentajan, joten tästä eteenpäin prosessiin pitää kuulua, että joukkueella on fysiikkavalmentaja. Jossain vaiheessa voidaan todeta, että niitä tarvitaanki kaksi, jolloin taas otetaan uusi kehitysaskel. Tällä tavalla toimintaa saadaan kehitettyä vuosi vuodelta paremmaksi ilman, että muutaman vuoden välein lähdetään nollasta liikkeelle. Kirjattu prosessikuvaus ja toimintaohjeet ovat myös oleellisia, ettei koko homma palaudu lähtöruutuun henkilövaihdosten sattuessa.

Urheilussa mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan tämän päivän hyvä tai huono menestys kertoo viime vuosien tekemisen ja ratkaisujen laadusta. Toisaalta taas urheilussa kaikki on mahdollista, eivätkä joukkueet operoi samalla pelaajabudjetilla, joten hyvä ja laadukas tekeminenkään ei välttämättä tuo urheilullista menestystä. Siksi pelkkä urheilullinen menestys ei saa olla se mittari, jolla organisaation, valmentajien ym. onnistumista mitataan vaan mittarina pitäisi käyttää tekemisen tasoa. Jokapäiväinen hyvä ja laadukas tekeminen on se ydinasia, joka kehitää pelaajia ja joukkuetta ja jolla luodaan edellytykset menestykselle. Jos valmennusryhmä pystyy tämän toteuttamaan, on se hoitanut tehtävänsä vaikka se ei menestykseen johtaisikaan. Valmennuksen suhteen pitkäjänteisyyttä edustaa se, että palkataan hyvät valmentajat eikä tehdä mitään paniikkiratkaisuja, jos yksi kausi menee vähän huonosti.

Valmennusryhmää koottaessa pitää panostaa laatuun. Valmentajien osaaminen ja kokemus määrittävät pitkälti päivittäisen tekemisen tason, joka taas luo edellytykset menestykselle. Valmennusryhmän pitää sisältää osaamista valmentamisen joka osa-alueelta ja jokaisella valmentajalla pitää olla omat vahvuutensa ryhmän käyttöön. Oppipoikia ja kiekonkeräilijöitä on turha palkata. Jos valmennusryhmän sisällä on tarkoitus tehdä jotain työnjakoa, pitää jokaisen valmentajan olla pätevä hoitamaan sen itselleen kaavaillun roolin. Eikä välttämättä vain pätevä vaan mieluummin paras, joka Suomesta löytyy. Ei homma voi mennä niin, että palkataan B-junnuihin oma poika valmentajaksi ja luvataan, että seuraavaksi pääset A-junnuihin ja sitten edustukseen ihan osaamisestasi riippumatta. Pitää pyrkiä hankkimaan parhaat mahdolliset valmentajat eikä pedata kiekonkeräilypaikkoja omille pojille. Oman organisaation ulkopuolelta tulevat valmentajat tuovat uusia näkemyksiä ja kokemuksia muista seuroista, joka voi olla hyvinkin arvokasta seuran oman prosessin kehittämisen kannalta.

Katselin Ässien sivuilta Arvosen ja Martikaisen haastattelut ja pistin tyytyväisenä merkille heidän kokemuksensa ja aikaisemmat työkaverit. Arvonen on työskennellyt Jukka Jalosen ja Jukka rautakorven kanssa ja kertoo oppineensa heiltä paljon pelistä ja fysiikkavalmennuksesta. Hänellä on myös merkittävästi kokemusta liigasta sekä apu että päävalmentaja. Martikainen taas on työskennellyt Jukka Holtarin, Lauri Marjamäen, Mika Marttilan ja Timo Hirvonen kanssa. Jos verrataan viime kauden apuvalmentajiin Niittynen ja Petrel niin nyt on saatu todella kokeneet ja nimekkäiden valmentajien kanssa työskennelleet apuvalmentajat, jotka tuovat leveyttä valmennusryhmäänkin.

Kerttulasta olen saanut todella hyvän kuvan. Hän vaikuttaa toimivan analyyttisesti ja suunnitelmallisesti. Vähän olen saanut sellaisen vaikutelman, että ainakin jotkut nimimerkit tuntuvat näkevän Kerttulan pelkkänä joukkueen kokoajana ja tulevat arvioimaan häntä pelkästään joukkueen menestymisen pohjalta. Itse näen joukkueen kokoamisen vain yhtenä Kerttulan toimialueena. Pidän johtamista sekä organisaation ja prosessin kehittämistä hänen tärkeimpänä ja merkittävimpänä tehtävänään, jonka pohjalta hänen onnistumistaan pitäisi arvioida. Kaukalossa Kerttulan ratkaisut näkyvät selvimmin ehkä vasta Selinin viimeisellä kaudella.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Usein ennen kauden alkua tai valmentajan vaihtuessa puhutaan uudesta projektista. Toimintaan ei kuitenkaan pitäisi suhtautua alkavana ja päättyvänä projektina vaan jatkuvana itseään toistavana prosessina johon on kirjattu toimintatavat joita pyritään kehittämään vuosi vuodelta paremmiksi. Vuodesta toiseen siis toistettaisiisiin samaa kaavaa ja pyrittäisiin jalostamaan sitä aikaisempien kausien kokemuksien pohjalta. Esimerkiksi viime kaudella seurassa todettiin, että joukkue tarvitsee fysiikkavamentajan, joten tästä eteenpäin prosessiin pitää kuulua, että joukkueella on fysiikkavalmentaja. Jossain vaiheessa voidaan todeta, että niitä tarvitaanki kaksi, jolloin taas otetaan uusi kehitysaskel. Tällä tavalla toimintaa saadaan kehitettyä vuosi vuodelta paremmaksi ilman, että muutaman vuoden välein lähdetään nollasta liikkeelle. Kirjattu prosessikuvaus ja toimintaohjeet ovat myös oleellisia, ettei koko homma palaudu lähtöruutuun henkilövaihdosten sattuessa.
Juuri näin! Ja kyllähän kaiken tämän keskiössä on pelaaja ja pelaajakehitys. En tiedä, miten Ässissä tai muissa joukkueissa toimitaan, mutta jotta pelaajakehittämisestä saadaan systemaattista ja kehittämisprosessia pystytään kehittämään, täytyy prosessista tehdä jollain keinolla mitattavaa/arvioitavaa ja tavoitteellista. Jokaisella pelaajala pitäisi olla jonkin sortin pelaajakortti, missä on eri osa-alueita, kuten esim. fysiikka, puolustuspelitaidot, hyökkäyspelitaidot, kiekolliset taidot, luistelutaidot....ja miksei tähän voisi liittää myös arjen asioita, kuten ruoka, lepo, pelipäivän rutiinit. harjoittelu... Tässä muutamia näin hatusta heitettynä. Noitahan voi sitten vielä halutessaan räjäytellä vielä tarkempiin osiin ja voi näitä tarkkailla myös erilaisilla nimikkeillä, kuten maalin teko, pelinrytmitys, maalinesto... HAHP, KAHP, PAHP, PAPP, KAPP, HAPP... ihan mitä vain... ajan kanssa sieltä varmaan löytyisi ne oleellisimmat osa-alueet mitä tulee pelaajan kehitykseen.

Sitten täytyy keksiä jokaiselle osa-alueelle keinot pisteyttää niitä, siis antaa pelaajille arvosanoja. Näin pystytään arvioimaan lähtötilanne, luomaan tavoitteita tulevaisuuteen sekä seuraamaan kehitystä.

Ja tuossa tänään jo jossain sivuttiin tuota fysiikkavalmennusta, että sinnekin on tulossa Vihelälle apuvoimia ja voidaan puhua fysiikkavalmennustiimistä... Tämä on äärimmäisen hyvä juttu!

Yksi asia, mihin haluaisin, että panostetaan ihan ekstrapaljon! On maalivahtivalmennus. Tällainen pikkuseura tarvitsee hyvin lähelle sen NHL tason veskarin, jos se mielii joskus mestaruuden voittaa... Ja ihan niin kuin fysiikkavalmennusta, niin maalivahtivalmennustakin pitäisi mielestäni ajatella tiimityönä...pari kolme huippuvalmentajaa, jotka valmentaa sitten Liigavahteja ja junnuja.
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Suosikkijoukkue
Ässät
Ikä on vaan numeroita ja pelaajat yksilöinä kehittyy eri tahtia. Kyllä se ikä silti antaa aika hyvin osviittaa siitä, milloin pelaajan pitäisi suunnilleen olla parhaimmillaan... Ässien kannalta. Kerttulan tekemisessä itseäni vakuuttaa kenties eniten, että hän on mielestäni alkanut täydentämään joukkuetta jatkuvuuden kannalta. Eli tärkeintä ei ole ehkä nyt ollut se minkä tyyppisiä pelaajia hankitaan, vaan se, että kaikissa ikäluokissa 15-23 pitäisi olla tarpeeksi talentteja. Hyvä ja terve joukkue ja valmennus pystyy kyllä hyödyntämään kaiken tyypisiä pelaajia, kunhan he vain ovat kokonaisuutena tarpeeksi hyviä.

No on tuossa toki myös pelaajatyyppejä katsottu ja selkeästi rooleja ja joukkueen rakentumista suunnitellaan jo pidemmälle tulevaisuuteen Hirvonen nyt on aika hemmetin hyvä esimerkki kaverista, joka seuraa Kivenmäen polkua. Kuten sanottua, kehityksessä voi tapahtua mitä vain, mutta kuitenkin kenties oletettavaa on, että Hirvonen tulee sen n. 2 vuotta jäljessä ja seuraa Kivenmäkeä polulla; totuttelua tuleva kausi ja siitä sitten enemmän roolia kehityksen mukaan. Ja siinä vaiheessa kun toinen näistä kavereista vaihtaa maisemaa, niin viimeistään siinä vaiheessa olisi toinen jo valmis ottamaan isoa roolia ja kolmas kaveri olisi jo valmis seuraamaan tätä kaksikkoa polulla.

En tiedä, onko tämä sattumaa, mutta minusta tuntuu, että tässä voi olla havaittavissa Kerttulan filosofiaa:
Pakkihankinnat 23v. 21v, 20v, 19v Hyökkääjähankinnat 24v, 23v, 22v, 17v ja Juholan 21v ja Kulmalan 20v jatkot

Kun katsoo Ässien rosteria ja miten nuot ikäprofiilit sopivat joukkueen kasvuun, niin aika lailla nenä päähän reikien tilkitsemisiä nämä on. Esim hyökkääjissä on sitten sitä huipputalenttia jo valmiiksi rosterissa 18v ja 19v Killinen ja Kivenmäki. Lisäksi sitten junnupuolta on vielä täydennetty lahjakkuuksilla.

Näin sen minusta kuuluukin olla!!! Huipputalenttia pitäisi nousta rosteriin joka tai ainakin lähes joka vuosi, joko omasta takaa tai jos ei nouse, niin sitten täydennetään ulkoa. Ja huipputalentit ja hyökkäyspään osaajat on mun mielestä just se, joka pitäis pyrkiä haalimaan jo nuorena rosteriin. Toki samaan pitäisi pyrkiä myös duunariosastolla, MUTTA tuon osaston tekijät on usein parhaimmillaan vasta vähän kokeneempina. Lisäksi, niitä on kyllä markkinoilta saatavilla kohtuu edullisesti...

Noh joka tapauksessa... lyhykäisyydessään joukkueen pitäisi pyörittää sellaista myllyä sieltä 15-16v eteenpäin, että se jauhaa koko ajan pelaajia paremmaksi ja puskee niitä eteenpäin paremmiksi pelaajiksi ja isompiin rooleihin. Myllyn ulkopuolelta hankitaan sitten pelaajia täydentämään niitä koloja, mitä syntyy kun jotkut jäävät tavoitteistaan tai mahdollisesti karkaavat isompiin kaukaloihin.
 

kepu11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset änärissä
Täydennyksenä vielä esim A-junnut jossa jo liigakokemusta omaavia kavereita ja uudetkin tulokkaat ei oo mitään "tuu ny koittaa" tyyppejä vaan mestis-tason kavereita. Ja osa omista painaa tulevan kauden mestiksessä kasvamassa korkoa.
B2-joukkueen mestarit jalostuu Kemppaisen opissa jne jne.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Tuo kaikki tietysti kertoo ettei edelleenkään olla millään päästy pois siitä tilanteesta, että kunhan selvitään kympinsakkiin niin kausi on heti "suunnilleen onnistunut". Mikä siinä onkin, ettei olla päästy edes siihen pisteeseen, jossa puolivälierissä mukanaolo tarkoittaisi vasta kauden olleen onnistunut

Sellasia tasasia jatkumoja ei oo hirveesti päässyt syntymään kun on henkilökunta tärkeillä posteilla vaihtunut alta parin kauden välein. Jatkuvasti joku häiriö tai turbulenssi päällä. Puuttunut koko organisaation läpi virtaava kypsä, tasainen ammattimaisuus. Tätä tässä nyt pari vuotta on varmasti työstetty. Hallitus, Lehtinen, Kerttula ja kumppanit.

Ei yhden yksittäisen kauden urheilullisen tulostason epäonnistuminen tarvitse olla kriisin paikka, mikäli asiat muuten kohtuullisesti mallillaan ja horisontti tulevaisuuteen kirkas. Tällasen keskipakan joukkueen täytyy tuota realiteettia jossain määrin sietää.

Aina palaa mieliin HPK. Pennasen ekalla mainiosti runkosarjan 5. Seuraavalla kaudella romahdus ulos top-10. Analysoitiin harjottelut sun muut, tehtiin korjaavat liikkeet, marinoitiin omaa kilpailuetua tuovaa pelitapaa ja seuraavalla kaudella paluu top-6 + mestaruus. Kun korona päätti kauden viime keväänä, tais HPK jälleen olla siinä sijojen 6-7. tuntumassa. Aika hyvin useamman kauden otannalla ton kokoselta seuralta. Vähän kuin Ässät 2010-13.

Nyt on Ässillä oman analyysinsä paikka. Mitä hyvää jäi käteen, mitkä monituiset asiat meni vihkoon, mitä reivauksia pitää tehdä. Materia rosterin suhteen asettaa odotuksille tietyt raamit ensi kautta ajattelen, mutta mikäli samalla valmennuksella jatketaan vielä yksi vuosi, niin on siinä Selinin tiimillä myös näytön paikka. Petrattavina teemoina "kuinka löydetään kiekollinen peli-identiteetti ilman 1/3 runkosarjan harjoittelua" ja "kuinka katkaistaan syöksykierre kevätkaudella". Yksilöiden kehitys ja potentiaalin ulosmittaus, sekä joku oma kilpailuetua tuova/vahvuuksia esiinnostava silaus pelillisesti.
 

Raimoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Philadelphia Flyers, La Albiceleste
Ei yhden yksittäisen kauden urheilullisen tulostason epäonnistuminen tarvitse olla kriisin paikka, mikäli asiat muuten kohtuullisesti mallillaan ja horisontti tulevaisuuteen kirkas. Tällasen keskipakan joukkueen täytyy tuota realiteettia jossain määrin sietää.
Organisaationa Ässillä saattaa olla pakka kunnossa, talous, hallinto, tiedottaminen yms. Näin raju pelillinen epäonnistuminen asettaa ne pilvet sinne tulevaisuuteen. Tällä hetkellä jatkumoa ei ole nähtävissä, muuten kuin valmennuksen osalta, joka siltä osin niitä pilviä sinne kerääkin. Onko Selinin pelikirjalla mitään käyttöä 2020-luvulla? Mahalaskun jälkeen mies oli hyvä valinta pistämään perusasiat kuntoon, mutta kun pitäisi ottaa steppi eteenpäin, ei tunnu mitään tapahtuneen.

Toivotaan, että ens kaudella kaikki on samalla sivulla mitä peliltä halutaan (pelaajat valmennuksen muottiin sopiviksi).
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Olisiko tämä oikea ketju kenties...

Luin tuossa uutista SaiPan tulevista sopimuksista. Se mikä pisti silmään oli useampi 3 vuoden sopimus.

Joskus aikaisemmin kritisoin sitä että pienemmät(köyhemmät) seurat suostuvat tekemään junioreiden kanssa näitä vuoden soppareita, koska onnistuessaan pelaaja vaihtaa heti maisemaa ja kasvatustyötä tekevä seura on jatkuvassa myllerryksessä, jossa uusi projekti aina edessä ja mistään pitkäjänteisyydestä ei tietoakaan.

En nyt ota kantaa näihin SaiPan julkaisemien pelaajien potentiaaliin tai odotusarvoihin, mutta erittäin toivottu linjanmuutos voisi lähteä Saimaan rannalta liikkeelle näillä sopimusuutisilla.

Esim. Viitalalle nyt vaan 3 vuoden lappu eteen, koska emmehän halua että mies kaudella 22-23 viilettää Lukon kakkosketjussa tehoin 20+20....
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Olisiko tämä oikea ketju kenties...

Luin tuossa uutista SaiPan tulevista sopimuksista. Se mikä pisti silmään oli useampi 3 vuoden sopimus.

Joskus aikaisemmin kritisoin sitä että pienemmät(köyhemmät) seurat suostuvat tekemään junioreiden kanssa näitä vuoden soppareita, koska onnistuessaan pelaaja vaihtaa heti maisemaa ja kasvatustyötä tekevä seura on jatkuvassa myllerryksessä, jossa uusi projekti aina edessä ja mistään pitkäjänteisyydestä ei tietoakaan.

En nyt ota kantaa näihin SaiPan julkaisemien pelaajien potentiaaliin tai odotusarvoihin, mutta erittäin toivottu linjanmuutos voisi lähteä Saimaan rannalta liikkeelle näillä sopimusuutisilla.

Esim. Viitalalle nyt vaan 3 vuoden lappu eteen, koska emmehän halua että mies kaudella 22-23 viilettää Lukon kakkosketjussa tehoin 20+20....
Onhan näitä pitkiä soppareita viime aikoina nähty enemmänkin. Ilves näissä hyvä esimerkki. Mutta joo, olisi kyllä toivottu kehityssuunta täälläkin.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
En nyt ota kantaa näihin SaiPan julkaisemien pelaajien potentiaaliin tai odotusarvoihin, mutta erittäin toivottu linjanmuutos voisi lähteä Saimaan rannalta liikkeelle näillä sopimusuutisilla.

Esim. Viitalalle nyt vaan 3 vuoden lappu eteen, koska emmehän halua että mies kaudella 22-23 viilettää Lukon kakkosketjussa tehoin 20+20....

Tässä on vaan se harmillinen puoli että sopimuksen tekoon tarvitaan kaksi osapuolta. Se että Virta on menossa Saipaan näkynee pelaajien halussa sitoutua seuraan. Jos joku tekisi Ässiin kolmen vuoden diilin nyt, mihin hän sitoutuisi?

Asiasta toki samaa mieltä, olisi hienoa kun saataisiin kolmen vuoden pahveja tehdyksi.
 

angnus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kerttulan jatko on ensisijainen, sillä hänellä on visio ja kyky tehdä asioita uudella tavalla. Kun hän saa koko ajan lisää tietoa ja näkemystä miten Porissa menestytään, niin se on Ässille oikea tie. Parempaa on vaikea löytää mistään, ja jos nyt Kerttula vaihdettaisiin, niin kaikki tehty työ ja kerätty info menisi hukkaan.
Kerttula ei ole perässähiihtäjä, hän on edelläkävijä, ja se on Ässien toivo, sillä toimivaksi huomatut jutut, tekee rahaseura aina paremmin, mutta kun tehdään asiat uudella tavalla, niin silloin ei ratkaise pankkitili.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
Kerttulan jatko on ensisijainen, sillä hänellä on visio ja kyky tehdä asioita uudella tavalla. Kun hän saa koko ajan lisää tietoa ja näkemystä miten Porissa menestytään, niin se on Ässille oikea tie. Parempaa on vaikea löytää mistään, ja jos nyt Kerttula vaihdettaisiin, niin kaikki tehty työ ja kerätty info menisi hukkaan.
Kerttula ei ole perässähiihtäjä, hän on edelläkävijä, ja se on Ässien toivo, sillä toimivaksi huomatut jutut, tekee rahaseura aina paremmin, mutta kun tehdään asiat uudella tavalla, niin silloin ei ratkaise pankkitili.

Ok, en tyrmää viestiäsi mutta kertositko mistä voisi olla kysymys? Mitkä asiat voisi tehdä aivan uudella tavalla mitä kukaan ei ole tehnyt? Hieman kättä pidempää kaipaisin.
Tähän mennessä Kerttulan puheet ja teot eivät ole kohdanneet kaikella tavalla ja mitään isompaa innovaatiota en ole myöskään huomannut. Avoimuus seuran asioista voisi olla sellainen jollain ajatuksella, mutta eipä se Ässien toimintaan juuri vaikuta.

Tarkennetaan nyt vielä tuota Kerttulan toimintaa että pelaajarekrytoinnit ja niiden perustelut olivat ihan täyttä paskaa suhteessa mitä saatiin. Talouspuoli menossa toki kuten Kerttula lupaillut.
 

angnus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Ok, en tyrmää viestiäsi mutta kertositko mistä voisi olla kysymys? Mitkä asiat voisi tehdä aivan uudella tavalla mitä kukaan ei ole tehnyt? Hieman kättä pidempää kaipaisin.
Tähän mennessä Kerttulan puheet ja teot eivät ole kohdanneet kaikella tavalla ja mitään isompaa innovaatiota en ole myöskään huomannut. Avoimuus seuran asioista voisi olla sellainen jollain ajatuksella, mutta eipä se Ässien toimintaan juuri vaikuta.

Tarkennetaan nyt vielä tuota Kerttulan toimintaa että pelaajarekrytoinnit ja niiden perustelut olivat ihan täyttä paskaa suhteessa mitä saatiin. Talouspuoli menossa toki kuten Kerttula lupaillut.
Koko ajan mies pohtii ja antaa ulos uusia ajatuksiaan. Tällekkin kaudelle kokosi järkevästi Liigan halvimmalla budjetilla ihan huikean rosterin. Se että tällainen ryhmä ei pärjännytkään Liigassa toivotusti, ei ollut kenenkään ennustettavissa. Ei Kerttula voinut muuta kuin ostaa parhaat vapaina olevat pelaajat. Olisiko joku muu jättänyt änäri ja khl pelaajat ostamatta ja ottanut Mestiksestä tai Liigasta "joukkuepelaajia"...tuskinpa, tai no, sinä ilmeisesti olisit.
Jokainen oli varmasti tyytyväinen kauden alussa, kun Ässien strategiaa kehuttiin lehdistöä myöten, että kuinka olivat järkeviä, kun ostivat pelaaja vasta sitten kun oli alennusmyynnissä ihan kaikki. Ässille oltiin kateellisia, siinä vaiheessa kun Poriin ostettiin NHL ja KHL tason äijiä, alle Liigapelaajien liksalla.Tottakai se oli riski, mutta se tehtiin, koska haluttiin turvata rakas seuramme, joka onnistuikin täydellisesti, kiitos muuten siitä koko organisaatiolle!
Ja onhan hän ravistellut Liigan touhuja jo sakkojenkin edestä omilla ajatuksillaan ja parannusehdotuksillaan yhtenäisyydestä.
Äijä löysi Ruotsista ihan huikeita pelaajia omalla osaamisellaan, ja suhteillaan.
Kerttulan visioita en osaa selittää, mutta kaikesta näkee ja kuulee, että koko ajan yrittää keksiä uutta, eikä seurata vanhaa tapaa ja tyyliä.
Ja tämä tiedottaminen ja avoimuus on otettu vastaan ilolla rahoittajien puolella, tai ainakin itse tiedän kaksi eri sponsoria, jotka ovat kehuneet Kerttulan toimintaa estoitta, sillä heille kerrotaan asioita entistä enemmän ja useammin. Itsekkin olen sitä mieltä, että rauhoittaa kummasti kun kuulee aika ajoin faktaa, eikä tarvitse arvuutella täällä palstoilla olevaa paskapuhetta.
Ja kaikki tämä avoimuus vaikuttaa ihan varmasti myös Ässien toimintaan positiivisesti.
En osaa avata asiaa enempää, toivon että joku muu osaa sulle selittää paremmin, miksi Kerttula on Ässille hyvä, ja vaihto olisi suuri virhe ja potkut olisi paluu takaisin puuhasteluun, ilman jatkumoa.
 

Puliveivaamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Flyers & Barca
Koko ajan mies pohtii ja antaa ulos uusia ajatuksiaan. Tällekkin kaudelle kokosi järkevästi Liigan halvimmalla budjetilla ihan huikean rosterin. Se että tällainen ryhmä ei pärjännytkään Liigassa toivotusti, ei ollut kenenkään ennustettavissa. Ei Kerttula voinut muuta kuin ostaa parhaat vapaina olevat pelaajat. Olisiko joku muu jättänyt änäri ja khl pelaajat ostamatta ja ottanut Mestiksestä tai Liigasta "joukkuepelaajia"...tuskinpa, tai no, sinä ilmeisesti olisit.
Jokainen oli varmasti tyytyväinen kauden alussa, kun Ässien strategiaa kehuttiin lehdistöä myöten, että kuinka olivat järkeviä, kun ostivat pelaaja vasta sitten kun oli alennusmyynnissä ihan kaikki. Ässille oltiin kateellisia, siinä vaiheessa kun Poriin ostettiin NHL ja KHL tason äijiä, alle Liigapelaajien liksalla.Tottakai se oli riski, mutta se tehtiin, koska haluttiin turvata rakas seuramme, joka onnistuikin täydellisesti, kiitos muuten siitä koko organisaatiolle!
Ja onhan hän ravistellut Liigan touhuja jo sakkojenkin edestä omilla ajatuksillaan ja parannusehdotuksillaan yhtenäisyydestä.
Äijä löysi Ruotsista ihan huikeita pelaajia omalla osaamisellaan, ja suhteillaan.
Kerttulan visioita en osaa selittää, mutta kaikesta näkee ja kuulee, että koko ajan yrittää keksiä uutta, eikä seurata vanhaa tapaa ja tyyliä.
Ja tämä tiedottaminen ja avoimuus on otettu vastaan ilolla rahoittajien puolella, tai ainakin itse tiedän kaksi eri sponsoria, jotka ovat kehuneet Kerttulan toimintaa estoitta, sillä heille kerrotaan asioita entistä enemmän ja useammin. Itsekkin olen sitä mieltä, että rauhoittaa kummasti kun kuulee aika ajoin faktaa, eikä tarvitse arvuutella täällä palstoilla olevaa paskapuhetta.
Ja kaikki tämä avoimuus vaikuttaa ihan varmasti myös Ässien toimintaan positiivisesti.
En osaa avata asiaa enempää, toivon että joku muu osaa sulle selittää paremmin, miksi Kerttula on Ässille hyvä, ja vaihto olisi suuri virhe ja potkut olisi paluu takaisin puuhasteluun, ilman jatkumoa.
Alkukaudella oli nhl-pelaajia, jotka olivat pitämässä itseään kunnossa täällä. Niemi ja Lindsten täys sukkia. Kunnon veskaria ei hankittu, vaikka tarve oli. Kerttula löytää Ruotsista todella hyviä pelaajia Ässiin, siitä pointsit. Suomipelaajat sen sijaan, ovat mitä sattuu. Siinä aika iso kehittymisen paikka. Eli turhaan nostat Tommia Jeesuksen paikalle.
 
Viimeksi muokattu:

angnus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Alkukaudella oli nhl-pelaajia, jotka olivat pitämässä itseään kunnossa täällä. Niemi ja Lindsten täys sukkia. Kunnon veskaria ei hankittu, vaikka terve oli. Kerttula löytää Ruotsista todella hyviä pelaajia Ässiin, siitä pointsit. Suomipelaajat sen sijaan, ovat mitä sattuu. Siinä aika iso kehittymisen paikka. Eli turhaan nostat Tommia Jeesuksen paikalle.
Jeesus on ihan eri Genreä, nyt vähän valoja päälle siellä peräkammarissa*hymiö*.
 

vero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pitkäjänteisyydessä kaikkein olennaisin asia on se, että ollaan liikkumassa oikeaan suuntaan. Pitkäjänteisyys tapauksessa, jossa ollaan liikkumassa väärään suuntaan on kaikkein pahoin mahdollinen asia mitä voi tehdä. Pitkäjänteisyys on hyve silloin kun organisaatiossa on innovatiivisuutta nähdä ja tehdä asioita etukenossa muuhun toimintaympäristöön nähden. Ässien ja pitkäjänteisyyden kannalta suurin ongelma on nimenomaan täydellinen innovatiivisuuden puute suhteessa siihen miltä jääkiekkopeli näyttää viiden vuoden päästä. Eli Ässien tapauksessa sinällään hyvä tavoite olla pitkäjänteinen uppottaa seuraa koko ajan syvemmälle täsmälleen niin kauan kuin tapahtuu väläys ja syntyy ymmärrys siitä, että pelitapa täytyy muuttaa täysin. Viiden vuoden päästä on vain ja ainoastaan kiekonhallinnan kautta peliä lähestyviä joukkueita ja sitten on Porin Ässät, jonka tulevaisuus on täysin savuverhon takana. Toivottavasti järki voittaa ja hypätään pelitapavoittajien kelkkaan ja kehitetään päälle omat porilaiset mausteet.

Ässien parasta aikaa tapahtuvaan analyysiin antaa erinomaista raakadataa Kärppien ja Sportin parin ottelun minisarja. Sport osaa träpin lähes niin hyvin kuin se on mahdollista osata ja pystyy paikoittain runkosarjassa haastaman minkä tahansa joukkueen. Nyt pudotuspeleissä tuli sitten seinä vastaan juurikin vanhollisen pelitavan takia, koska nyt kiekkoa enemmän hallitseva joukkue oli "tosissaan" runkosarjan läpsyttelyn sijasta. Ja Kärpäthän tulee putoamaan HIFK:ta vastaan heittämällä, joten mittari Sportille ei ollut edes pahimmasta päästä.
 

Puliveivaamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Flyers & Barca
Korpisalo jo puhui pelin muutoksesta ja siitä mihin peli on menossa. Siksi kai Kotkaniemi oli saatava puikkoihin. Sen jälkeen Kerttula/hallitus palasi jälleen vanhaan ja palkkasi Selinin, joka on mielestäni lähellä Ahoa. Eli käytännössä mihinkään ei olla menty pariin vuoteen. Tuntuu ettei Ässissä uskalleta ottaa tarpeeksi riskejä, jos riski otetaan, niin nimi pitää olla porilaisille tuttu, kuten Kotkaniemi oli. Muutosprojektit ottavat yleensä aikansa, Porissa ei tunnu kärsivällisyys aina riittävän.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös