Tästä kävin kinastelua useammankin kerran opintojen aikana ja lähes aina tilanne oli luokassa se, että minä ainoana puolustin kannabislääkkeitä muiden ollessa niitä vastaan.
Onhan se nyt niin kuten ennenkin olen kirjoittanut, että saattohoitopotilaalta ei tulisi kieltää yhtään mitään päihteitä ja/tai lääkkeitä. Siinähän käyttää, jos sillä saa loppuaikansa tällä pallolla siedettäväksi. Aivan käsittämätöntä, että vaikka (vladin sanoin) "kansainväliset tutkimukset puoltavat kyseisten lääkkeiden käyttöä erilaisten sairauksien hoidossa ja myös osana syöpähoitoja sekä saattohoitoa", niin siitä huolimatta se nyt ei vaan käy, koska se ei käy, koska kannabis, mutta laitetaas nyt tästä tämä morfiinikanyyli kiinni, tippa täysille ja se onkin sitten sillä selvä. Siinä on sitä nimimerkki floikkarin mainitsemaa kaksoisstandardia.
Lääkekäytössä kannabis tulisi hetimiten ottaa lääkepalettiin mukaan, perustellut olen tätä jo eilisissä(kin) viesteissäni. Miksei kannabis, joka tutkitusti auttaa esimerkiksi sairastamani MS-taudin oireisiin, voi olla lääkitysvaihtoehto. Tai no joo, onhan se sitä, mutta käytännössä vain yksityisellä puolella ja sielläkin pitää itse olla kartalla, että mistä päin Suomea milloinkin löytyy se lääkäri, jonka vastaanotolta voisi olla edes teoreettinen mahdollisuus lähteä kannabisreseptin kanssa.
Kuten taannoin mainitsin, niin törmäsin aiheesta eräässä tapahtumassa puhuessani siihen kummalliseen, irrationaaliseen vastustukseen aihetta kohtaan. Ei auta vaikka kuinka perustelisi, kun "vastapuolella" on lähtöoletuksena, että väärin sitä kuitenkin käytät ja käytät sairauttasi vain keppihevosena kannabikselle. Ikään kuin dumattiin jo todistettu lääkekäyttöpotentiaali ihan mutulla. Tähän mutulla menemiseen olen enemmän tottunut, ikävä kyllä, kannabiksen viihdekäytön vapauttamista puolustavien leiristä. Totta kai vähän myös aidosti loukkaannuin ja tuli ns. paha mieli, että joku tuomitsee mut jo heti alkuun tuntematta mua ja mun taustojani, mutta tähän olen myös jotenkin jo vuosien varrella tottunut, varsin avoin kun tästä omasta käytöstäni olen.
Mun mielestä kannabiksen lääkekäytön ei pitäisi olla minkäänlaisen debatin kohteena, niin täysin selvä se asia on. En todellakaan halua, että täällä mentäisiin jenkkimalliin jossa kannabista saa mihin tahansa päänsärkyyn tai vastaavaan, mutta kyllähän se pitäisi osaksi lääkehoitoa ottaa. Mulla on aiheesta, siis niin vakavasta sairastamisesta kuin kannabiksen lääkekäytöstä vuosikausien kokemus ja vaikka tiedän, ettei se siltä näytä, niin näkökulmani aiheeseen ei ole muodostunut viihdekäytön pohjalta. Tai no siinä mielessä on, että kannabis oli mulle jo ennen sairastumista tuttu päihde.
Sairaan ja kannabislääkityksestä hyötyvän näkökulma aiheeseen on karu, kyllä tässä vuosien varrella on jo tullut riittävästi iskuja, on ollut ylenkatsomista, halveksuntaakin ja pahimpana kaikesta sitä mihinkään perustumatonta surkuttelua ja sääliä. Ovia on suljettu ja suljetaan vieläkin lopullisesti nenän edestä, työelämä on jo näin reilu kolmekymppisenä takana ja elämä on sairauden takia muutoinkin välillä hiukan liian vaikeaa, vaikka yritän elää niin, että se ei lähipiiriini auringon lailla paista. En kaipaa sääliä, en surkuttelua. Kaipaan ymmärrystä, jota on näissä jutuissa melko vaikea saada, toisaalta tämän ymmärränkin. Näihin kenkiin on vaikea astua, mikäli elää ihan perusterveen ihmisen elämää.
Lääkekannabis on siitä vittumaisessa raossa, että se on näennäisesti laillista, mutta sitä ei silti julkiselta puolelta ole mitään toivoa saada. Niin ja puhun nyt oikeasta kannabiskasvin kukinnosta, en mistään Sativexista, Nabilonesta tai muista synteettisistä aineista. Kyllähän tuossakin muuten on ilman foliohattuakin nähtävissä tuo kuvio. Kannabista et julkiselta puolelta saa millään, mutta lääkefirman patentoimia synteettisiä kannabislääkkeitä saat. Kummassakin käytännössä samat vaikuttavat aineet, mutta vain toinen on sallittua, jos nyt vähän pointin perille menemiseksi kärjistetään. Miksikö nämä Sativexit ja muut eivät mulle riitä? No, koska oikea kannabis vaan toimii paremmin, nopeammin ja pidempään, tämä toki lajikkeesta, oireesta ja käyttämistavasta riippuen.
Ymmärrän hyvin, että kaltaisiani "itselääkitsijöitä" on muitakin. On vaan niin paljon helpompaa kasvattaa tai muutoin hankkia oma kannabiksensa, kuin mennä sitä lääkäriltä pyytämään. Ensinnäkin siinä on se, että ajoittain kannabiksen lisäksi tarvitsen mm. vahvoja kipulääkkeitä, eikä niitä olisi mitään toivoa saada, jos menisin kertomaan olevani laittoman päihteen väärinkäyttäjä, oikeinkäyttäjä kun et ilman reseptiä voi olla. Olen kyllä neurologille asiasta joskus maininnut, mutta kun tämä sen vaikeni kuoliaaksi eikä tainnut epikriisiin asiasta mainita, niin antaa olla. Toiseksi kroonisesti ja parantumattomasti sairas ei kaipaa elämäänsä enää yhtään lisää vastoinkäymisiä ja tuollainen kuvailemani lääkitsemästä kieltäytyminen voi olla sairaalle ihan helvetin musertavaa, joten polkua ei edes haluta kulkea sinne asti. Helpompaa on ottaa rikollisen kuvitteellinen leima otsaansa ja käyttää kannabista laittomasti. Loppujen lopuksi se ei ole niin iso juttu, koska vakavasti sairaana eivät enää kaikki yhteiskunnan asettamat reunaehdot jaksa paljoa kiinnostaa, koska arvojärjestys on mennyt sairauden myötä pikku hiljaa uusiksi. Ei se silti tarkoita, että käyttäjä varsinaisesti haluaisi olla "lainsuojaton" tai siitä jotenkin nauttisi.
Tässä ei kukaan hoitavalla puolella huomioi sitä, että mulla on (enkä tahdo kuulostaa itseriittoiselta) asiasta vuosien kokemus, olen paneutunut aiheeseen hyvin syvältä, tiedän vaikutusmekanismit, tunnen eri lajikkeiden vaikutukset ja osaan joko kasvattaa, tai muita (rikollisia) teitä pitkin hankkia omat lääkkeeni. Mulla on siis tästä aiheesta tietotaitoa keskivertoneurologia enemmän, näin uskallan väittää. Mutta ei sillä ole väliä, koska huume, koska onhan sulla nää pillerit ja mitä niitä nyt on.
Totta kai on niin, että potilaan ja lääkärin suhteessa lääkäri on se, joka lopulliset päätökset tekee, ymmärrän tämän kyllä. Hyvä lääkäri ottaa potilaan subjektiivisen mielipiteen huomioon, mutta tekee lääkityspäätöksen itse. Vielä parempi lääkäri perustelee päätöksenä, jos potilas sitä pyytää. Mutta silloin kun kannabis on aiheena, niin monelta lääkäriltäkin loppuvat argumentit kesken. Kun neuron kanssa tästä aikoinaan puhuttiin, niin vetosin erääseen tutkimukseen, josta oli ollut juttua eräässä lehdessä. Vastaukseksi sain, että kaiken maailman höpöhöpöä ja sensaatiolehtiä on maailma täynnä, mikä tietysti totta onkin. Kaivoin repusta tuon lehden, joka sattui olemaan
The Lancet, joka ei ole mikään höpöhöpölehti, vaan päinvastoin, artikkelit ovat vertaisarvioituja ja lehti nauttii käsittääkseni suurta arvostusta ammattilaisten(kin) piireissä. Neuro vilkaisi lehteen, oli hetken hiljaa, käski laittamaan lehden pois ja näyttämään, että miten se viivakävely ja Rombergin testi tänään onnistuu, kannabisaiheeseen ei enää palattu, eikä keskustelustamme jäänyt ainakaan mulle saatavilla olevia merkintöjä. Malliesimerkki siitä, kun aihe vietaan kuoliaaksi, kun oma kompetenssi aihetta kohtaan loppuu.
