Ei ole nähdäkseni valehtelua todeta, että Suomen puolueista suurin osa kannattaa terveellisten elämäntapojen tukemista. Myöskään kansan keskuudessa ei ole voimakasta laaja-alaista kapinaa tavoitetta vastaan.
Viinan hamstraajat, ulkomailta hakijat ja pössyttelijät ovat varsin pieni osa Suomen väestöstä.
Olen siis edelleen sitä mieltä, että sekä Suomen poliitikkojen että Suomen kansan kokonaisnäkemys puoltaa haittojen pienentämistä. Viinaa, pössyttelyä ja muuta kemiallista todellisuuspakoisuutta avoimesti ihannoivat ovat selvä vähemmistö. He ovat kuitenkin äänekkäitä, mikä luo heidän koostaan harhauttavan kuvan.
THL:n arvion mukaan kannabista käyttää päivittäin noin 10 000 suomalaista. Harvemmin käyttävistä moni pystyisi lopettamaan, mutta lopettamista ei tue se, että aineen käytöstä tehdään politiikalla ja lainsäädännöllä sekä sosiaalisesti hyväksyttävämpää että käytännössä helpompaa.
Jos aineiden väärinkäyttäjille tai potentiaalisille väärinkäyttäjille (esimerkiksi syrjäytyneet ja mielenterveysongelmaiset) olisi tarjolla laaja-alaista taloudellista, sosiaalista ja lääketieteellistä apua, jota saisi heti halutessaan matalalla kynnyksellä, kannabiksen vapauttaminen olisi helpompi ymmärtää.
Tosiasiassa kuitenkin velkaisessa Suomessa aineen vapauttaminen johtaisi kokonaishaittojen kasvuun, koska täällä ei ole rahaa auttaa apua tarvitsevia ja hakevia. Siksi on perusteltua vastustaa kannabiksen vapauttamista, vaikka sen käytöstä yksilölle osoitetut rangaistuksen ovatkin kohtuuttomia.
Uskon myös porttiteoriaan sikäli, että kannabiselämäntapaiset päivittäispolttelijat hakevat kannabiksensa sieltä, mistä sen halvimmalla saa. Tässä kaupankäynnin muodossa liikkuu myös kovempia aineita, enkä lainkaan usko, etteikö osa aktiivisesti kannabista käyttävistä rupeaisi kokeilemaan myös kovempaa kamaa, kun sitä tarjolla olisi.
Johan tämä ilmiö näkyy mediassakin. Kovempien huumeiden käytöstä on alkanut näkyä lehtijuttuja, joissa annetaan ymmärtää, että niitä käyttää myös parempi väki ja että ne kuuluvat joidenkin elämässään hyvin pärjänneiden vapaa-aikaan.
Olen myös viinavastainen. Viinan käytön perustelu esimerkiksi ruoan makua tukevana juomana on keinotekoinen argumentti. Todellisuudessa kenenkään ruokanautinto ei heikkene siitä, ettei saa ruoan seurauksi lasillista viiniä. Viinin käyttö on ihan vain tottumiskysymys, johon usein liittyy myönteinen kokemus, koska ruoan kanssa ei juoda ainoastaan puolta lasillista vaan ehkä pari kolme, jolloin alkoholin keventävästä vaikutuksesta jää mukava muisto.
Viina aiheuttaa Suomessa jättimäiset kulut ja jättimäisen määrän henkistä kärsimystä. Siitä pitäisi päästä eroon, enkä nyt tiedä, kannattaako sen rinnalle tai tilalle haalia lisää syrjäytymistä ja kuluja aiheuttavia aineita.
/img-s3.ilcdn.fi/f70fbc01aa6d1a4b1971bdf66bd25ef47c4c157227ac33b04fae7357edc11e17.jpg)
