Pitäisikö itkeä vai nauraa?

[TM]

Nykynuorille pitää oikein erikseen kertoa, ettei työpaikalla sovi kiroilla asiakkaiden kuullen tai hengailla napa paljaana. Linkki TalSan juttuun.

Vähän ihmetyttää tuo TalSan juttu. Ajatellaanpa nyt vaikkapa, kuinka moni nuori hakee Stockalle kesäduuniin... Kyllä siellä työhönottaja on vahvoilla kun valitsee siitä ne, jotka edes haastatteluun saakka pääsee ja siitä vielä sitten tienaamaan.

 

[Vanha Len]

Montako ohjauspeliä oot laittanut kuntoon...?

Eli kritiikkiä saa esittää vasta, kun..

En kai yhtään. Mitä sitten?

 

[Vanha Len]

Miksi se olisi aina sen kasvatuksen vika, jos mokia sattuu?.

Paha sanoa kun en tuollaista ole väittänyt. Tottakai mokia sattuu ja pitääkin mutta lapsen kasvatuksella on suuri merkitys siihen, miten ihminen nuorena aikuisena käyttäytyy...ja oikeastaan koko elämän ajan.

 

[cottonmouth]

En kai yhtään. Mitä sitten?

Eipä mitään, huonoa huumoria.. Jos maalaat tuon aikasemman viestin alaosan, niin sieltä paljastuu:

Eli kritiikkiä saa esittää vasta, kun..

Käytännössä nyt vähän vain ihmettelin, että keskusteluun saa osallistua vain jos.. Mutta joo, jatkakaa..

 

[Vanha Len]

Käytännössä nyt vähän vain ihmettelin, että keskusteluun saa osallistua vain jos.. Mutta joo, jatkakaa..

No älä nyt pahoita mieltäsi. Nimimerkiltä MunkADunk vaan kysyin asiasta kun kiinnosti.Itse vannon kasvatuksen nimeen...toisenlaisia periaatteita varmasti on liikkeellä ja mulle se on aivan sama.

 

[Vakio]

Montako ohjauspeliä oot laittanut kuntoon...?

Mitä vitun ohjauspeliä? Minä keskityn viivelähtöihin.

Eihän tuo lasten kasvatus ole helppoa. Minulla on niitä pari kappaletta. Molemmat jo niukasti aikuisia. Toisen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia missään asiassa, toisen kanssa puolestaan joutui vääntämään paljonkin. Tämä "ongelmatapaus" on tyttö ja juurikin pukeutumisesta neuvoteltiin usein. Onneksi sain esimerkiksi jakeluun miksi räikeät meikit, minihame ja niukka toppi eivät sovi 70-vuotispäiville, jossa enin osa ihmisistä on eläkeläisiä. En usko, että tyttö pahaa tarkoitti alun alkaenkaan, mutta ei vaan tajunnut juttua.

Ne eivät kaikki mieti asioita samoin kuin me "fiksut" aikuiset.

 

[ms.qvist]

Onneksi sain esimerkiksi jakeluun miksi räikeät meikit, minihame ja niukka toppi eivät sovi 70-vuotispäiville, jossa enin osa ihmisistä on eläkeläisiä. En usko, että tyttö pahaa tarkoitti alun alkaenkaan, mutta ei vaan tajunnut juttua.

Esimerkkinä liene kerroit sen kuinka pukeutumisensa voisi saada aikaan sen, että seniilit äijät saavat stondiksen ja kiihottuessaan sydämen ohella moni muukin paikka laukeaa...

vlad.

 

[TosiFani]

Kyllä kotikasvatuksessa on useampikin asia ollut viturallaan, jos nuorelle on epäselvää, miten pukeudutaan työpaikalla.

Tai sitten on kyse kapinasta tai kuilusta eri ikäpolvien välillä, ainahan nuoriso on ollut hulttioita vanhempien mielestä. Ja silti jokainen sukupolvi on edellistä parempi.

 

[moby]

Paha sanoa kun en tuollaista ole väittänyt. Tottakai mokia sattuu ja pitääkin mutta lapsen kasvatuksella on suuri merkitys siihen, miten ihminen nuorena aikuisena käyttäytyy...ja oikeastaan koko elämän ajan.

No näin on. Hieman hymähdin, kun naapurin poika oli soittanut kesäduunipaikkaan, että "Nyt ei pysty tuleen, kun ei oo bensarahaa". Tämä kasvatuksen kukkanen asuu Vuosaaressa ja olis pitänyt ihan Myyrmäkeen asti selviytyä ilman autoa.

Toki palkkapäivä oli ollut viikko sitten, mutta rahalle oli ollut muuta käyttöä, kuin bensan ostaminen.

Kasvatusta tämäkin ja jossain vaiheessa elämä opettaa näitä peeloja rankemman kautta.

 

[sampio]

Eikä se, että on kasvattanut lapsia ole aina tae siitä, että on osaa homman ja on "parempi" kuin henkilö joka ei lapsia ole kasvattanut. Joskus se ulkopuolinenkin osaa tehdä havaintoja, jotka kasvattajalta saattavat jäädä huomiotta. Usein sitä on sokein sille mitä lähellä tapahtuu.

vlad.

Huomioita voi aina tehdä ja osa niistä voi olla täysin oikeitakin. Pelkkä huomioiden teko ei kuitenkaan kasvatusta. Olen aivan varma, että osa lapsettomista olisi todella hyviä vanhempia ja vastaavasti jotkut vanhemmat eivät täytä niitä kriteerejä. Silti on otettava huomioon sekin, että teini-ikäinen alkaa jo jonkin verran elämään omaa elämäänsä, eikä kaikissa tapauksissa auta, vaikka kasvatus olisi ollut kuinka hyvä tahansa. Joillakin huono käytös voi olla oikeasti mielen tylsyyttä, joillakin nuorilla taas tietoista kapinaa. Tämä nyt ei ole sinulle aivan suoraan, mutta ajatukseni poiki lähinnä lainaamastani kohdasta.
---

Vapaa-ajattelijoiden raamatunvaihtokampanja on aika surkuhupaisan lapsellinen. En väitä, etteikö kristinuskoa voisi soveltaa ruokkimaan seksuaalikielteistä asennetta, mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan, mutta seuraava perustelu kampanjalle on todella hutera: Tempauksen tavoitteena on arvostella uskontojen seksuaalikielteisyyttä ja tuoda esiin tervehenkinen vaihtoehto uskonnolliselle kirjallisuudelle.

Mistä lähtien pornoteollisuus on ollut tervehenkistä?

 

[mikko600]

Vapaa-ajattelijoiden raamatunvaihtokampanja on aika surkuhupaisan lapsellinen. En väitä, etteikö kristinuskoa voisi soveltaa ruokkimaan seksuaalikielteistä asennetta, mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan, mutta seuraava perustelu kampanjalle on todella hutera: Tempauksen tavoitteena on arvostella uskontojen seksuaalikielteisyyttä ja tuoda esiin tervehenkinen vaihtoehto uskonnolliselle kirjallisuudelle.

Mistä lähtien pornoteollisuus on ollut tervehenkistä?

Ehkäpä teikäläinen on "jälleen" väärinymmärtänyt asian tahallaan, oletkos lukenut tuosta tempauksesta esim. Helsingin Vapaa-ajattelijoiden sivulta infoa? Et varmaankaan, joten tässä pari lainausta www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki-sivuilta:

Vaihdamme uskonnollista kirjallisuutta pornolehtiin, koska porno edustaa täysin vastakkaista ajattelutapaa tyypillisille uskonnollisille seksuaalinormeille.

Pornoa käyttävä ihminen ei ole moraaliton tai huono, eikä hänen tarvitse hävetä. Pornoa käyttämällä voi käsitellä fantasioitaan, tyydyttää itsensä ja purkaa turhaumiaan. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan pornon saatavuus yhteiskunnassa on yhteydessä seksuaalirikosten vähenemiseen. Laillisesti ja eettisesti tuotetussa pornossa ei ole mitään pahaa. Porno on tällöin verrattavissa mihin tahansa elinkeinotoimintaan. Sen tuottaminen, levittäminen ja käyttäminen kuuluvat sanan- ja ilmaisuvapauden piiriin. Tyytyväisyys seksuaalielämään on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia Yhteiskunnallisesti seksuaalinen vapautuminen kulkee käsi kädessä tasa-arvon kanssa.


Ja vielä sampiolle lisää:

Uskonnolliset järjestöt jakavat valtavasti kirjallista materiaalia vuosittain. Me tarjoamme mahdollisuuden vaihtaa monille tarpeettoman materiaalin johonkin käyttökelpoisempaan. Tempaus kehottaa ihmisiä sanoutumaan irti moraalisista normeista, joita he eivät itse noudata. Samalla he sanoutuvat irti hiljaisesta hyväksynnästä, jonka he ovat antaneet uskonnolliselle vallankäytölle ja kaksinaismoralismille.

Vaihtaminen on täysin vapaaehtoista. Jos joku kokee uskonnolliset kirjansa tärkeiksi, emme vaadi häntä niistä luopumaan. Haluamme silti tempauksellamme muistuttaa, että kenenkään uskonnolliset käsitykset hyvästä ihmisyydestä tai seksuaalisuudesta eivät oikeuta häntä vaatimaan samoja käsityksiä muilta.

Ehkä kannattaisi itsekkin käydä paikan päällä, voi saada hyvää lukemista mukaan... Ja eikös Helsingissä ollut joku kristillinen kirjakauppa joka vaihtaa pornon raamattuun, se on vasta sairasta.

 

[dana77]

Mistä lähtien pornoteollisuus on ollut tervehenkistä?

1800-luvun alusta. Poikkeuksia tosin löytyy, mainittakoon niistä tärkeimpänä vaikka Saksalaiset ja Japanilaiset.

 

[sampio]

Ehkäpä teikäläinen on "jälleen" väärinymmärtänyt asian tahallaan, oletkos lukenut tuosta tempauksesta esim. Helsingin Vapaa-ajattelijoiden sivulta infoa? [/url]

Miten niin jälleen? Kuinka monta kertaa tästä on keskusteltu? Ylen uutisointi oli kieltämättä vajaa verrattuna lainaamaasi vajaa-ajattelijoiden sivuilta, mutta ei tuosta silti kovin vilpitöntä yritystä saa aikaiseksi. Kaiken kaikkiaan heitin puuhastelu vaikuttaa varsin yläastemaiselta.

Vaihdamme uskonnollista kirjallisuutta pornolehtiin, koska porno edustaa täysin vastakkaista ajattelutapaa tyypillisille uskonnollisille seksuaalinormeille.

Miksi tähän täyty sotkea Raamatun kuva seksuaalisuudesta?

Ja eikös Helsingissä ollut joku kristillinen kirjakauppa joka vaihtaa pornon raamattuun, se on vasta sairasta.

Käsittääkseni Ut:n saa pornolehden tilalle. En nyt tiedä, onko tuo niin erityisen hyvä vastaveto, mutta ei kai kuitenkaan sairas. Miksi olisi?

 

[julle-jr]

Mistä lähtien pornoteollisuus on ollut tervehenkistä?

Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä tervehenkisyys?

 

[Sistis]

Meinasin kirjoittaa viestini ensin tuonne "veti surulliseksi/hiljaiseksi" -ketjuun, mutta kun tässä ketjussa on jauhettu jo lasten kasvattamisesta, niin tämä sopii tähän ketjuun kuin nyrkki silmään. Eikä kyse kuitenkaan ollut sinänsä niin vakavasta asiasta, joten tämä ketju voinee olla jossain mielessä parempikin paikka tälle.

Matkustimme eilen illasta emännän kanssa junalla Turusta Tampereelle. Saimme jostain syystä istumapaikat IC2-junan yläkerran osastosta, jossa sattui olemaan tämä lasten leikkipaikkaosastokin. Yhtäkkiä jossain Loimaan ja Humppilan välimaastossa havaitsimme ihmetykseksemme, että joku noin viisivuotias tyttö seisoo edessämme olevan istuinparin selkänojien välissä. Siis pitää jalkojaan siellä käsinojilla ja kiipeää siitä istuinten välistä ja hokee jotain tyyliin: "Mä meen tästä, mä meen nämä penkit päästä päähän...". Yhtäkkiä tyttö seisoikin jo meidän istuinten käsinojalla ja jatkoi matkaa siitä selkänojien välistä eteenpäin. Emme oikein osanneet tilanteessa sanoa mitään, tilanne veti meidät ihan hiljaisiksi yllättävyydellään. Takanamme istunut nainen sanoi ipanalle jotain: "Meinaatko sä muka siitä tulla?", johon ipana totesi vain: "Joo...".

Tässä vaiheessa tytön nuorehko äiti havaitsi tilanteen, ja tuli hakemaan lastaan. Äiti ei missään vaiheessa korottanut ääntään, vaan selitti hyvin rauhallisesti: "ei nyt muiden ihmisten penkeille kuitenkaan mennä"... etc. Noin vartti tästä tyttö lähti taas kiipeilemään penkeille. Äiti lausui rauhallisesti tytölleen, että "kiipeä vaan, muttet mene sinne, missä muut ihmiset istuvat". Eipä mennyt kauaa, kun tyttö oli taas meidän etupuolella olevien istuinten välissä ja tulossa meidän puolellemme. Sanoimme rauhallisesti emännän kanssa, että "älä nyt tänne tule". Tyttö vaan hoki jotain tyyliin: "ette sanoneet mun nimee, ette sanoneet mun nimee..." ja astui suoraan meikäläisen emännän syliin! Tässä vaiheessa tytön äiti tuli paikalle, jolloin tyttö päätti istahtaa lattialle suoraan meidän väliin. Äiti yritti pyytää lastaan nousemaan, johon tyttö vaan hoki: "En haluu! En haluu! hahaha! En haluu! En haluu!". Kesti varmaan minuutin, ellei enemmänkin, ennen kuin tyttö saatiin pois jaloistamme. Vasta, kun äiti ja lapsi lähtivät, äiti pyysi hiljaa anteeksi. Missään vaiheessa hän ei korottanut ääntään. Vielä kerran tämän jälkeen tyttö kävi edessämme olevan istuimen kohdilla kiipeilemässä, muttei tällä kertaa tullut enää puolellemme. Sen sijaan tyttö irroitti istuimen niskatyynyn ja vei mennessään...

Missään vaiheessa äiti ei saanut lapseen kuria, eikä kyllä edes yrittänyt. Keskustelut olivat näiden kahden välillä muutenkin sellaisia, että oikein itketti. Äiti esimerkiksi sanoi tytölleen, että tämän pitäisi tulla pukemaan paita päälleen. Tyttö ei halunnut, joten silloin äiti sanoi: "Selvä, mä käyn sitten hakemassa paidan ja tuon sen sulle".... Tyttö vei siis äitiään, kuin litran mittaa.

Surullisinta tapauksessa oli se, että tytölle ei oltu opetettu rajoja, eikä sitä, että vieraiden ihmisten syliin tai lähelle ei saa mennä. Me olimme onneksi suhteellisen terveitä ihmisiä, mutta mitäpä, jos meidän paikalla olisikin istunut joku pedofiili tai narkomaani? Tai muuten vakavista ongelmista kärsinyt? Ja jos rajoja ei ole opetettu, ongelmia tulee varmasti myöhemmin. Olin kuulevinani, että äiti olisi maininnut tytölle, ettei viisivuotias voi ihan noin käyttäytyä. Jos tyttö oli viisi, alkaa hän viimeistään parin vuoden kuluttua koulutien. Ongelmia tulee, jos rajoja ei ole opetettu. Olisi se saamarin akka voinut edes vähän korottaa ääntään. Kyllä tuo ipana olisi uskonut...

Nyt tuo episodi jo huvittaa hieman, mutta pohjimmiltaan tuo on toki surullista. Tai saattaahan se olla että minä en ymmärrä lasten kasvattamisesta mitään, kun itselläni ei sellaisia ole... ei kai tuo ihan normaaliakaan toimintaa ollut?

 

[finnjewel]

Nyt tuo episodi jo huvittaa hieman, mutta pohjimmiltaan tuo on toki surullista. Tai saattaahan se olla että minä en ymmärrä lasten kasvattamisesta mitään, kun itselläni ei sellaisia ole... ei kai tuo ihan normaaliakaan toimintaa ollut?

Sistiksen kuvaama episodi liittynee lastenkasvatusmetodiin, jossa kaikki käskyt, kehotukset ja ohjeet annetaan ääntä korottamatta ja - aivan ehdottomasti - lasta kiskomatta tai nostelematta. Menetelmää olen nähnyt usein esim. Ruotsissa, jossa mm. kerran seurasin miten 3-4 -vuotiasta poikaa yritettiin puhumalla saada ulos kaupasta (perheen ostokset oli jo tehty, mutta poika halusi vielä jäädä "vähän katselemaan"). Itse viivyin ko. kaupassa n. 20 minuuttia ja sinne jäi vielä isäpappa maanittelemaan poikaa kotimatkalle.

 

[tiuke]

Linnanmäellä lasten välinen kahnaus, kertoo HS.

"Asianomistajien mukaan tekijöinä oli kymmenkunta 4–14-vuotiasta somalialaistaustaista."

Jees, kyllä lätty lätisee ja alkaa läski tummumaan, kun 4-vuotias tappelee.

 

[sampio]

Ihan oikeutettua ihmettelyä itkun ja naurun välimaastossa Sistikselta, ja ymmärrän, että kuvattu tapaus saattaa hämmentää aikalailla. Muutama kommentti silti.

Olisi se saamarin akka voinut edes vähän korottaa ääntään. Kyllä tuo ipana olisi uskonut...

Äänen korotus ei sinänsä ole itse tarkoitus, vaikka toisinaan ihan hyvä tehokeino. Itse suosin mielummin selkeää tilanteeseen puuttumista ja suoraa puhetta vaikka vieraiden kuullen. Kotona ääni nousee sitten herkemmin.

Nyt tuo episodi jo huvittaa hieman, mutta pohjimmiltaan tuo on toki surullista. Tai saattaahan se olla että minä en ymmärrä lasten kasvattamisesta mitään, kun itselläni ei sellaisia ole... ei kai tuo ihan normaaliakaan toimintaa ollut?

Ei ollut. Jonkinlainen diagnoosi varmasti löytyy, vaikka en niistä itse ymmärräkään mitään. Kuvauksessa oli vain paljon tuttua tuntemieni erityislasten kanssa. Verrattuna vaikka omaan viisivuotiaaseen tyttäreeni, en voisi kuvitellakaan, että hän tunkisi vieraan syliin istumaan. Kyseenalaisia leikkejähän lapset toisinaan keksivät, mutta vanhemmat ovat sitäkin varten, että moisia ei toteuteta.

 

[Vanha Len]

Sistiksen kuvaama episodi liittynee lastenkasvatusmetodiin, jossa kaikki käskyt, kehotukset ja ohjeet annetaan ääntä korottamatta ja - aivan ehdottomasti - lasta kiskomatta tai nostelematta.

Mikä tuossa tilanteessa olisi mahtanut ollut se OIKEA konsti?

1. Tyttö kuriin kiinni pitämällä jolloin helvetinmoinen huuto ja itku, joka jatkuu loputtomiin. Tästä johtuen kanssamatkustajia olisi alkanut kiristämään suunnattomasti ja tämä Sistiksen kirjoitus olisi vitutusketjussa.

2. Tytölle oltaisiin annettu pikku nippi tai tukistus, josta johtuen jälleen järjetön loppumaton huuto ja Sistis olisi avautunut veti hiljaiseksi- ketjussa lapsiväkivallan takia.

No tämä oli hjuumoria eikä ollut tarkoitus mitenkään Sistiksen kirjoitusta mollata. Ehkäpä olisin itse Sistiksenä konahtanut tuolle ipanalle tuolla junassa vaikkapa pienellä "NYT OMALLE TONTILLE"- karjaisulla. Kyllä vieraille mukeloille voi antaa käskytyksiä jos ovat piittaamattomia kuten vanhempansa. Kolme poikaa kasvattaneena olen monesti jopa rohkaissut vieraita aikuisia "ojentamaan" kloppeja jos on ollut tarvis. Minusta lapsi oppii näin sen, että oma äiti tai isi eivät sittenkään turhaan komenna minua siitä tai tästä kun muutkin ovat asiasta samaa mieltä.

Usein lapsia paapotaan kun ovat mukamas niin herkkiä ja särkyväisiä. Kyllä lapset kestävät normaalia kasvatusta ja kuria...paljon paremmin kuin välinpitämättömyyttä. Normaalilla kasvatuksella tarkoitan esim meitä 60 ja 70- luvun lapsia. Tämä aivan yleistäen.

Ja se, ettei ole omia lapsia ei estä minusta kertomaan, mikä on oikeaa kasvatusta jne. Tämä taito kun meillä jokaisella on luonnostaan. Vai onko joku sitä mieltä, että se muodostuu sen 9 kuukauden raskauden aikana?

 

[sampio]

Ja se, ettei ole omia lapsia ei estä minusta kertomaan, mikä on oikeaa kasvatusta jne. Tämä taito kun meillä jokaisella on luonnostaan. Vai onko joku sitä mieltä, että se muodostuu sen 9 kuukauden raskauden aikana?

Ei se raskauden aikana muodostu, mutta onhan se aivan selvää, että normaalijärjellä ja käytöksellä varustettu vanhempi tajuaa kasvatuksesta enemmän kuin samantasoinen lapseton ihan vain sen vuoksi, että sillä on kokemusta asiasta. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki vanhemmat olisivat automaattisesti parempia asiassa kuin lapsettomat. Sistiksenkin tapauksessa selkeästi äiti oli kujalla ja kanssapalstalaisemme ihmetteli sekä vanhemman että lapsen käytöstä. Veikkaan, että jos Sistiksellä olisi lapsi(a), hän ei olisi ollut turhan hienotunteinen tuossa tilanteessa, vaan ehkä hoitanut asian lukuisten vaipanvaihtokertojen karaisemana käden käänteessä.

Olen Vanhan Lenin kanssa samaa mieltä siitä, että vieraiden lasten tekemisiin saa ja joskus jopa tuleekin puuttua. Minä suosin kuitenkin mielummin selkeää ja määrätietoista sanomista ja tarvittaessa tilanteeseen puuttumista kuin karjumista. Tosiasia on vain se, että kova ääni voi olla oikeasti aika pelottava asia, itselleni ainakin oli lapsena, ja ylipäätään antaa turhan voimakkaan signaalin. Normaali lapsi uskoo kyllä tiukkaa sanomista ilman turhaa äänen korottamista.

 

[Bruno]

Usein lapsia paapotaan kun ovat mukamas niin herkkiä ja särkyväisiä. Kyllä lapset kestävät normaalia kasvatusta ja kuria...paljon paremmin kuin välinpitämättömyyttä. Normaalilla kasvatuksella tarkoitan esim meitä 60 ja 70- luvun lapsia. Tämä aivan yleistäen.

Yleistetään vähän lisää. Minä olen syntynyt -82 ja minut on "vielä" kasvatettu "vanhan ajan" tyyliin, on kerrottu mikä on oikein ja mikä on väärin. Minut on joskus jopa tuomittu parin viikon kotiarestiiin. Nykypäivänä kotiarestistakin saa varmaan sakkoja vapaudenriistosta, jos poliisille ilmoitetaan.
Mutta milloin lastenkasvatus on saanut näin mauttomat piirteet, joissa lapsille ei aseteta minkäälaisia sääntöjä tai rajoja? Oma yleistävä veikkaukseni on 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa syntyneet, jotka ovat sitten saaneet perheenlisäystä.
Minulla ei ole omia lapsia toistaiseksi, mutta jos/kun niitä joskus siunaantuu, on aivan satavarmaa, että kasvatan toukkani samaan tyyliin, kuin minut on kasvatettu.
Vanhempien sanaa ja asetettuja rajoja kunnioitetaan, mikäli lipsahtaa väärälle puolelle, on seurauksena pieni sanktio, mikä ei tässä tapauksessa tarkoita turpakäräjiä, vaan esimerkiksi kotiarestia tai karkkipäivän/viikkorahan menetystä tietyksi ajaksi.

 

[Sistis]

Sistiksenkin tapauksessa selkeästi äiti oli kujalla ja kanssapalstalaisemme ihmetteli sekä vanhemman että lapsen käytöstä.

Oikeastaan lapsen käytöstä en sinällään ihmetellyt, enkä osannut olla hänelle mitenkään vihainen. Äidin suuntaan taas tunsin melkeinpä puhdasta halveksuntaa. Lapsi on kuitenkin tuossa iässä vielä sellainen, että kaikki "kivat kiipeilypaikat" kiinnostavat etc. Ja jos vanhemmat eivät vedä rajoja, niin onhan se aivan varmaa, että lapset lähtevät tutustumaan näihin "junan penkkien välisiin luolastoihin" jne.

Veikkaan, että jos Sistiksellä olisi lapsi(a), hän ei olisi ollut turhan hienotunteinen tuossa tilanteessa, vaan ehkä hoitanut asian lukuisten vaipanvaihtokertojen karaisemana käden käänteessä.

Voi olla. Toisaalta, jos ajattelen, miten oma isäukkoni käyttäytyisi tilanteessa, en usko hänenkään vieraalle lapselle ärähtävän. Sen sijaan, jos minä olisin tuon ikäisenä ryhtynyt moiseen leikkiin, olisi isukki tai äitimuori kyllä lopettanut sen välittömästi. Miksikö otin isäukon tähän puheeksi? Siksi, että olen monessa mielessä luonteeltani samanlainen kuin hän, ja hän on kuitenkin tekaissut kaksi lasta tähän maailmaan. En siis usko, että tuo hienotunteisuus karisee välttämättä vanhemmuuden myötä.

Olen Vanhan Lenin kanssa samaa mieltä siitä, että vieraiden lasten tekemisiin saa ja joskus jopa tuleekin puuttua. Minä suosin kuitenkin mielummin selkeää ja määrätietoista sanomista ja tarvittaessa tilanteeseen puuttumista kuin karjumista.

Jos tuo ipana olisi vielä kolmannen kerran tehnyt tuon meidän päällemme tunkemisen, olisin mennyt sanomaan asiasta hänen äidilleen ja vaatinut tuon lopettamista. Siis ipanan leikkimisen lopettamista, en ipanan lopettamista.

Tosiasia on vain se, että kova ääni voi olla oikeasti aika pelottava asia, itselleni ainakin oli lapsena, ja ylipäätään antaa turhan voimakkaan signaalin. Normaali lapsi uskoo kyllä tiukkaa sanomista ilman turhaa äänen korottamista.

Niin, siinä, kun lapsi tunki syliimme, olimme jo sanoneet tälle suhteellisen napakasti, että "älä nyt tule tänne". Olisi pitänyt ehkä korottaa hieman ääntä ja nousta seisomaan. Ja sanoa vaikka, että "sun äitisikin sanoi, ettei tänne saa tulla". Valitettavasti tilanne tuli aika yllättävästi eteen, eikä siinä oikein osannut reagoida. Ehkä pienten lasten vanhemmilla on se etu puolellaan, että he ovat tottuneet lasten yllättävän nopeastikin ilmeneviin tempauksiin, ja osaavat siksi luonnostaan sanoa asian selkeästi ja napakasti.

 

[Sistis]

Yleistetään vähän lisää. Minä olen syntynyt -82 ja minut on "vielä" kasvatettu "vanhan ajan" tyyliin, on kerrottu mikä on oikein ja mikä on väärin. Minut on joskus jopa tuomittu parin viikon kotiarestiiin. Nykypäivänä kotiarestistakin saa varmaan sakkoja vapaudenriistosta, jos poliisille ilmoitetaan.

Olen minäkin ollut pienenä kotiarestissa tai saanut sellaisia sanktioita, että joku tärkeä lelu tai kirja on laitettu kuukaudeksi piiloon. Se opetti. Selkäsaunaa tai tukkapöllyä en ole saanut koskaan. Tuollainen suhteellisen harmiton rangaistus on minusta tehokas. Ainakin minusta tuli suhteellisen mallikelpoinen kansalainen.

Mutta milloin lastenkasvatus on saanut näin mauttomat piirteet, joissa lapsille ei aseteta minkäälaisia sääntöjä tai rajoja? Oma yleistävä veikkaukseni on 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa syntyneet, jotka ovat sitten saaneet perheenlisäystä.

Kaipa tuokin on ihan tapauskohtaista. Minä ainakin toivon, että tämä eilen tapaamani äiti oli yksittäistapaus. Tavallaan säälinkin häntä. Varmasti tilanne oli hänestäkin nolo. Ainakin, mitä olen muutamia "lapsellisia" kavereitani ja tuttaviani tarkastellut, on heillä mielestäni ihan terve ote lasten kasvatuksessa. Rajat vedetään, ja lapset käyttäytyvät varsin hyvin. Eilen tuolla junassa oli kolme muuta lasta vanhempineen. Nämä lapset olivat samaa ikäluokkaa, kuin tämä häirikkö. Nämä vanhemmat saivat lapset pysymään kurissa ja lapset uskoivat heti, kun isä tai äiti vähän käski. Eikä näissä tapauksissa kukaan joutunut korottamaan ääntään. Pelkkä napakka käsky tehosi heti.

Minulla ei ole omia lapsia toistaiseksi, mutta jos/kun niitä joskus siunaantuu, on aivan satavarmaa, että kasvatan toukkani samaan tyyliin, kuin minut on kasvatettu.

Oikein. Itse en välttämättä hanki lapsia, mutta jos näin kävisi, tekisin myös samoin.

Vanhempien sanaa ja asetettuja rajoja kunnioitetaan, mikäli lipsahtaa väärälle puolelle, on seurauksena pieni sanktio, mikä ei tässä tapauksessa tarkoita turpakäräjiä, vaan esimerkiksi kotiarestia tai karkkipäivän/viikkorahan menetystä tietyksi ajaksi.

Oikein tämäkin.

 

[Bruno]

Kaipa tuokin on ihan tapauskohtaista. Minä ainakin toivon, että tämä eilen tapaamani äiti oli yksittäistapaus. Tavallaan säälinkin häntä. Varmasti tilanne oli hänestäkin nolo. Ainakin, mitä olen muutamia "lapsellisia" kavereitani ja tuttaviani tarkastellut, on heillä mielestäni ihan terve ote lasten kasvatuksessa. Rajat vedetään, ja lapset käyttäytyvät varsin hyvin. Eilen tuolla junassa oli kolme muuta lasta vanhempineen. Nämä lapset olivat samaa ikäluokkaa, kuin tämä häirikkö. Nämä vanhemmat saivat lapset pysymään kurissa ja lapset uskoivat heti, kun isä tai äiti vähän käski. Eikä näissä tapauksissa kukaan joutunut korottamaan ääntään. Pelkkä napakka käsky tehosi heti.

Kyllä varmasti tilanne oli nolo, mutta mielestäni voi vilkaista ainoastaan peiliin ja pyytää myös lapsen isän katselemaan samaiseen esineeseen. Kasvatuksessa on oltu liian löysiä, jos lapsi ei osaa käyttäytyä sopivalla tavalla julkisilla paikoilla.
Toisille lapsilla taas oli näemmä selkeästi kerrottu mikä on sopivaa käytöstä ja mikä ei.
Muistan oikein kuinka pienenä otti päähän, kun kasibittinen Nintendo otettiin pois tai kerrottiin, ettet mene pelaamaan futista ennen, kuin ruoka on hävinnyt lautaselta.
Mallikelpoinen ja työstä elantonsa saava ihminen minustakin on tullut, vaikka oli nykypäivään verrattuna "helvetillinen kuri".

 

[sampio]

Oikeastaan lapsen käytöstä en sinällään ihmetellyt, enkä osannut olla hänelle mitenkään vihainen. Äidin suuntaan taas tunsin melkeinpä puhdasta halveksuntaa. Lapsi on kuitenkin tuossa iässä vielä sellainen, että kaikki "kivat kiipeilypaikat" kiinnostavat etc. Ja jos vanhemmat eivät vedä rajoja, niin onhan se aivan varmaa, että lapset lähtevät tutustumaan näihin "junan penkkien välisiin luolastoihin" jne.

Pääasiassa vastuu on vanhemman, mutta koska olen läheltä seurannut yhtä äiti+erityislapsi -kombinaatiota, osaan hiukan tuntea myötätuntoa myös vanhemman suuntaan. Tuo kuvaamasi käytös ei ainakaan nopeasti arvioituna vaikuttanut aivan normaalilta lapsen käytökseltä, ja nuo tapaukset voivat oikeasti olla todella energiaa syöviä. Mahdollinen yksinhuoltajuus, talousongelmat yms. siihen päälle, niin voimavarat voivat olla aika lopussa. Noh, ehkä en lähde analysoimaan tilannetta pidemmälle, kun mulla ei ole kuvaustasi enempää asiasta hajua. Pääsääntö on tietenkin se, että vastuu on vanhemman.

Voi olla. Toisaalta, jos ajattelen, miten oma isäukkoni käyttäytyisi tilanteessa, en usko hänenkään vieraalle lapselle ärähtävän. Sen sijaan, jos minä olisin tuon ikäisenä ryhtynyt moiseen leikkiin, olisi isukki tai äitimuori kyllä lopettanut sen välittömästi. Miksikö otin isäukon tähän puheeksi? Siksi, että olen monessa mielessä luonteeltani samanlainen kuin hän, ja hän on kuitenkin tekaissut kaksi lasta tähän maailmaan. En siis usko, että tuo hienotunteisuus karisee välttämättä vanhemmuuden myötä.

Näissä on tietenkin henkilökohtaisia eroja. Ehkä ajattelen asian tuota kautta, koska olen toiminut useita vuosia lasten- ja nuortenleirien ohjaajana ja nykyään opettajana, joten vieraiden lapsien ojentamiseen ei ole kovin suurta kynnystä. Toki pyrin asiallisuuteen, koska ymmärrän, että vanhempi ei välttämättä ole aina kuutamolla kasvatusvastuustaan, vaan ihan vaikka vain ajatuksissaan. Siltä osin vanhemmuus on opettanut aika paljon armahtavaisuutta lähimmäisiä kohtaan ainakin mulle. Kaikki vahingot eivät ole aina silkkaa kusipäisyyttä. Mutta se on jo kokonaan toisen ketjun aihe.

Niin, siinä, kun lapsi tunki syliimme, olimme jo sanoneet tälle suhteellisen napakasti, että "älä nyt tule tänne". Olisi pitänyt ehkä korottaa hieman ääntä ja nousta seisomaan. Ja sanoa vaikka, että "sun äitisikin sanoi, ettei tänne saa tulla". Valitettavasti tilanne tuli aika yllättävästi eteen, eikä siinä oikein osannut reagoida. Ehkä pienten lasten vanhemmilla on se etu puolellaan, että he ovat tottuneet lasten yllättävän nopeastikin ilmeneviin tempauksiin, ja osaavat siksi luonnostaan sanoa asian selkeästi ja napakasti.

On se noinkin, tai ainakin itse ole oppinut ennakoimaan asioita erilailla kuin lapsettomana. Kai se on ihan loogistakin. Mutta kuten tuossa edellä jo sivusin, kyllä nuo tilanteet yllättävät välillä varmasti jokaisen suurperheellisenkin. Sitä ei vain aina pääse jonkun kerhoikäisen pään sisään tai osaa arvata, ettei vanhempi puutukaan johonkin selkeään rikkomukseen.