Uutisissa tuli keskiviikkona juttua tutkimuksesta, jossa oltiin tutkittu että mitä palveluita pidetään lähiöissä tärkeinä?
Meni kyllä itsellä aika pitkäksi aikaa pala kurkkuun tuota kuunnellessa. Tulokset olivat kerrassaan huimia. Lähiössä asuvien henkilöiden todettiin nimittäin pitävän tärkeintä ruokakauppaa ja pankkiautomaattia, myös kirjastoa pidetään arvokkaana lisänä. Ja jollei peruspalveluita ole saatavilla, saattavat ihmiset muuttaa toisaalle.
Siis ei helvetti. Miksi tälläisiä tehdään [...]
Menee samaan sarjaan, kuin joku vuosi sitten tehty tutkimus, jossa vertailtiin yksityisen ja yleisen terveydenhuollon käyttäjiä. Tulos oli yllättäen, että taloudellisesti paremmin toimeentulevat ihmiset käyttävät enemmän yksityistä terveydenhuoltoa, kuin ns "köyhemmät". Enpä olisi kyllä arvannut.
Lueskelin joskus yhden sosiologian yliopistopääsykoekirjan aivan yleisestä mielenkiinnosta. Siinä sitten sanottiin, että sosiologiset tutkimukset saattavat joskus näyttää nollatutkimuksilta juuri esimerkin tavoin. Kuitenkin noiden hutilaukausten joukkoon mahtuu oikeasti yllättäviäkin tuloksia tutkimusaiheista, jotka saattavat etukäteen näyttää täysin selviltä, mutta tutkimuksen tuloksesta poikkeavilta.
Näinhän se lienee: jos asioita ei tutkita, ei mikään kyseenalaistamaton ennakko-oletus koskaan kaadu.
Näin ei-asiantuntijavinkkelistä mieleeni tulee pari muutakin syytä, miksi ennakkoon ajatellen selvästä asiasta on saatettu tehdä tutkimus:
1) Se saattaa olla reaktio johonkin aiempaan tutkimukseen, jossa samasta aiheesta on saatu ristiriitainen tulos, siis yritys osoittaa aiempi tulos anomaliaksi. Tällainen saattaa olla taustalla esimerkiksi joskus nähdyissä hupaisissa liikuntatieteellisissä tutkimuksissa, joissa johtopäätös on esim. että penkkipunnerrus kehittää rintalihaksia, tms.
2) Sitä saatetaan tarvita evidenssiksi poliittisten tai muiden päätösten tekoa varten. Tietoon kun on vaikea viitata, jos siitä ei ole olemassa paperia.