Sorry siffa, ei kiinnosta enää Vancouverin 2010 Olympiakisojen tapahtumat ja niiden aikana jaetut haastattelut, lausunnot, eikä muu henkinen tuhnuviestiminen yökerhon baaritiskeillä, muuten kuin sen osalta, että lopputulos kisoista oli Leijonien pronssimitali ja Saku Koivu sen hienon joukkueen kapteeni ja Jukka Jalonen päävalmentaja. En edes säilytä vanhoja lehtiä, kun ei ole tiloja sellaiseen Helsingin kaupunkiasunnossa, eikä muualla. Tunnustan.
Tarinat muuttuu, kun niitä muistellaan parin viikon jälkeen tai vuosien päästä, kun tulee perspektiiviä asioihin lisää. Esim. itse näen nyt Jukka Jalosen kunnioitettuna MM-kultamitalit Leijonien joukkueen kanssa voittaneena päävalmentajana. Näin ei kyennyt Jukka Jaloseen suhtautumaan vielä keväällä 2010, eikä varsinkaan ennen Vancouverin Olympiakisoja 2010, kun Jukka Jalonen oli vielä täysin vailla kansainvälisiä meriittejä isoista kisoista, joita on mitalin voittaminen. Saiko Jukka Jalonen auktoriteettinsa päävalmentajana myös NHL-konkarien siilmissä lopullisesti voitettua puolelleen pelitavalleen vasta kevään 2011 MM-kultamitalin jälkeen vai jo voitetun Vancouverin 2010 pronssin jälkeen, tuskin ainakaan ennen voitettuja mitaleita, luulisin niin. En tiedä asiaa. Muistutan kuitenkin, että kevään 2011 MM-kisat Leijonat pelasivat vain muutaman NHL-avun vahvistamana ja nyt huhtikuussa 2012 lienee tunkua myös NHL-jäiltä Jukka Jalosen MM-ryhmään, osasyynä tietysti kotikisat, eikä ainoastaan valmennuksen kokoonpano ja voitettu MM-kulta. Luottamus Jaloseen ja pelitapaan yltää varmaan kaikkiin suomalaisiin pelaajiin, NHL:ssä ja Euroopan jäillä, eikä asiasta kukaan edes keskustele vakavissaan, uskon niin vahvasti.
Ennustin jo joulun alla 2009, että jos Jukka Jalonen päävalmentaa Leijonia viidet isot kisat, niin hän voittaa 2-3 mitalia Leijonien kanssa tai muuten saa potkut, ennen sopimuskauden päättymistä. Tulos tai ulos ja Jukka Jalonen on vastannut huutoon Leijonien kanssa Johanneksen oletuksille ja jatkaa nyt jopa kuudennet isot kisat Leijonien päävalmentajan keväällä 2013, hyvä niin ja johon en liitä enää yhtään menestymisen pakkoa Jukka Jaloselle. Tosin olisi hienoa, jos Jukka Jalonen olisi se päävalmentaja, joka Leijonien kanssa voittaa ensimmäisenä päävalmentajana mitalin Leijonille, kun pelataan kotikisat 2012 tai 2013, toisessa niistä MM-kisoista tai parhaassa tapauksessa molemmista tulee Leijonille mitali, mutta ei enää voittamisen pakkoa Jukka Jaloselle päävalmentajana.
Edit. Sopimustilanteella on merkitystä päätökseen saapua MM-jäille tai ei. On väärin vaatia Saku Kovua ajattelemaan toisin, kun kuitenkin urheilijan työura NHL-pelaajana on rajallinen ja myös Saku Koivulta mahdollisuus tienata miljoonia dollareita kaudessa päättyy lähivuosina. Myös Sakulla on siis oikeus ajatella rahaa, jopa lähes kansalaisvelvollisuus, koska ansaitsee palkkansa NHL:ssä ja tuo omaisuutensa todennäköisesti hyödyntämään suomalaista yhteiskuntaa, peliuransa jälkeen. Jos ajattelee asiaa omia näkökulmia pidemmälle, niin käsittää pointin ihan helposti, että on hienoa, kun suomalainen ansaitsee paljon rahaa ulkomailla ja muuttaa rahojen kanssa Suomeen ja sijoittaa osan rahoistaan esim. Suomen jääkiekkoon, johon on erilaisia mahdollisuuksia, kuten Sami Kapasen tapa omistaa sm-liigaseura Kuopiossa, NHL-uran jälkeen.