Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Nwoke]

Viime lauantailta löytyy loistava esimerkki, kuinka tätä kiekollista pelitapaa vastaan kuuluu pelata ja kuinka KalPa tullaan tiputtamaan tämän kevään pudotuspeleissä.

Pelicans tunnisti KalPa- ottelussa loistavasti hyökkäyspään tilanteet, joissa kuuluu antaa kova paine vastustajan kiekotellessa. Toinen vaihtoehto oli tiputtaa karvaus todella alas puoleen kenttään ja sumputtaa keskialue täysin KalPan yrittäessä murtaa sitä hitailla lähdöillä. Unohtaa siis täysin karvaustilanteet joihin pelaajat menevät hieman myöhässä, ja joissa KalPa-pelaajat kyllä kiekottelevat ja väsyttävät karvaajat ihailtavalla varmuudella.

Näillä oman alueen ylikiekollisilla joukkueilla on yksi suuri heikkous - Kun ne pyrkivät paineenkin alla syöttelemään ja pelaamaan hitaita lähtöjä, on niiden koko viisikko hyvin kasassa omassa päässä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ylhäältä ja joukkueena karvaava vastustaja voi antaa paineen pelkäämättä pitkiä avauksia ja "kyttiä".

 

[eh]

Oikeasti jokainen valmentaja ihan syystä sanoo, että oman maalin edusta on se viimeinen paikka mihin kiekko toimitetaan, jos katse ei enää pysy ylhäällä eikä vastaanottavaa kaveria varmasti näe. Saa olla kyllä todella taitava jengi ja itseluottamus tapissaan, että oman maalin edestä lähdetään pelaamaan.

Detroit Red Wings pelaa jatkuvasti noin, jopa alivoimalla. Tosin heillä maalin edessä syöttösuuntaa ei yleensä tarjoa sentteri, vaan toinen puolustaja.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, miten Westerlund ja kumppanit ovat noita Pelicans-ottelun kiekonmenetyksistä tulleita maaleja peranneet joukkueelle. Toivottavasti eivät ole neuvoneet roiskimaan kiekkoa kovempaa ränniin, vaikka pahoin pelkään, että juuri näin on tapahtunut.

 

[Johannes]

Henrik Dettmann kirjoittaa kolumnissaan (17.1.2012/IS-Veikkaaja, sivu 69) seuraavaa: "Pelikirja tarkoittaa siis lyhykäisyydessään pelitilanteisiin liittyviä ratkaisumalleja. Mitä mekaanisempi peli on (amerikkalainen jalkapallo) tai hitaampi (jalkapallo), sitä enemmän peliä pääsee ulkoa hallitsemaan. Esimerkiksi koripallossa ja jääkiekossa tilanteet vaihtuvat niin nopeasti, että pelikirjojen merkitys on vähäinen ja vähenee koko ajan."

Dettmann lisää, että "pelissä on aina viime kädessä kyse yksilön luovuudesta. Luovuutta ei voi monistaa, hallinnoida eikä kontrolloida. Luovuus on aina tekijässä itsessään. Siksi pelikirjan unohtaminen kulmakuppilan pöydälle ei tapa peliä, sen sijaan ylimitoitettu pyrkimys kontrolloida, hallita tai selittää peliä on sen turmioksi."

Aika vahvoja mielipiteitä Dettmannilla on pelikirjoista ja Dettmann puolustaa mutenkin kolumnissaan sitä ajatusmallia, että peli kuuluu pelaajille ja pelikirja on vain valmennuksen apuväline. Pelaajat tekevät ratkaisumalleista valinnan eri pelitilanteissa, aina viime kädessä itse.

 

[TosiFani]

... Pelaajat tekevät ratkaisumalleista valinnan eri pelitilanteissa, aina viime kädessä itse.

Tätä olen sanonut jo pitkään, erilaisten avausten tilastointi ei ole tärkeää vaan oikeiden ratkaisuiden tilastointi. Avaus sentterille ei ole tärkeää vaan avaus pelin kannalta oikealle pelaajalle.

 

[Tarinankertoja]

Aika vahvoja mielipiteitä Dettmannilla on pelikirjoista ja Dettmann puolustaa mutenkin kolumnissaan sitä ajatusmallia, että peli kuuluu pelaajille ja pelikirja on vain valmennuksen apuväline. Pelaajat tekevät ratkaisumalleista valinnan eri pelitilanteissa, aina viime kädessä itse.

ja kuka väittää että näin EI olisi?

Mutta kyllähän Detmann on muuttanut pelin kulkua useasti aikalisällä muuttamalla pelitaktiikkaa esim paikkapuolustuksesta miesvartiointiin tai päinvastoin. Nämä molemmat tavat pelata on kuitenkin täytynyt kirjata ”pelikirjaksi”, jotta ne on voitu pelaajille opettaa harjoituksissa niin, että pelaajat osaavat sitä toteuttaa kentällä... totta kai yksittäinen pelitilannepäätös on pelaajan henkilökohtainen, ja luovimmat pelaajat ovat tässä parhaita.. Mutta joukkuepelien totuus on myös se, että paras joukkue ei ole = parhaat yksilöt. Vaan erilaisten "roolien" kombinaatio ja valmennuksellinen älykkyys saman tason pelaajamateriaalilla operoivaa joukkuetta vastaan (jossa yksilöratkaisut pelin mittaan menevät tasan).

Detmann vähättelee itseään ja kyvykkyyttään valmentajana imo.

 

[siffa]

Tätä olen sanonut jo pitkään, erilaisten avausten tilastointi ei ole tärkeää vaan oikeiden ratkaisuiden tilastointi. Avaus sentterille ei ole tärkeää vaan avaus pelin kannalta oikealle pelaajalle.

Avauspelin tilastointi on juuri pelaajien oikeiden ratkaisujen tilastointia. Pelaajathan toteuttavat avauspelaamisessaan valmentajien pelikirjaa. KalPan Tuokkolan pelikirjan avauspeli on erilaista kuin Ahon JYP:n avauspeli. Tilastoinnilla on helppo selvittää, mikä on valmentajien pelikirjojen avauspelaaminen. Tänään esim. Kärppien pelaajat pelasivat täysin erilaista avauspelaamista kuin mitä JYP:n pelaajat tekivät. Avauspelaaminen on suhteessa vastustajan puolustuspelaamiseen. Nopean pystysuunnan pelin joukkueen pelaajat tekevät oikeat ratkaisunsa aina nopeilla tai puolinopeilla lähdöillä ylöspäin (mallia JYP ja Jukurit).

Edit: Koripallo on viimeisen päälle etukäteen suunniteltua pelikirjapeliä. Minulla oli hyvä tilaisuus tutustua koripallon pelikirjoihin Kouvolassa, kun firma sponsoroi Kouvojen joukkuetta. Risto Piiparisen ja Jukka Toijalan tiukat pelikirjat tulivat tutuiksi. Niitä oli parhaimpienkin jenkkien toteutettava prikulleen. Ne tekivät huippupelaajien yksilö- ja joukkuepelaamisesta nautittavaa katseltavaa.

 

[Fordél]

Aika vahvoja mielipiteitä Dettmannilla on pelikirjoista ja Dettmann puolustaa mutenkin kolumnissaan sitä ajatusmallia, että peli kuuluu pelaajille ja pelikirja on vain valmennuksen apuväline. Pelaajat tekevät ratkaisumalleista valinnan eri pelitilanteissa, aina viime kädessä itse.

Huippuvalmetnaja Dettman on siis samoilla linjoilla ystävänsä ja toisen huippuvalmentajan eli Alpo Suhosen kanssa.

Sehän on ihan totta, että nopeissa lajeissa pelitilanteet vaihtuvat nopeasti, jolloin pelin kontrollointia ulkoapäin on vaikeampaa. Tämä vain korostaa kuinka kyse on tosiaan pelaajien pelistä. Toki heillä pitää olla reagointia varten selkäytimessä valmiita ratkaisumalleja, joilla reagoida eri tilanteisiin. Kun koko viisikko reagoi tilanteeseen samalla tavalla, peli virtaa nautittavasti eteenpäin.

Allekirjoitan siis näiden kahden huippuvalmentajan näkemyksen pelistä. Vaikka tässä puhutaan samasta asiasta ja tunnustetaan samoja lainalaisuuksia, on näkökulma peliin kuitenkin eri kuin niillä, jotka menevät kaikkeen pelikirja edellä. Tämä ero ei voi olla näkymättä valmentajienn toiminnassa, johtamisessa, pelifilosofiassa etc.

 

[TosiFani]

Avauspelin tilastointi on juuri pelaajien oikeiden ratkaisujen tilastointia...

Ei ole, se on avausten tilastointia. Sinä olet täällä hokenut lähtöjen määrää ja mikä optimimäärä yms. kaavamaista höpinää. Sinun tilastoinnit ovat turhia niiden informaation vähyyden takia.

 

[siffa]

Allekirjoitan siis näiden kahden huippuvalmentajan näkemyksen pelistä. Vaikka tässä puhutaan samasta asiasta ja tunnustetaan samoja lainalaisuuksia, on näkökulma peliin kuitenkin eri kuin niillä, jotka menevät kaikkeen pelikirja edellä. Tämä ero ei voi olla näkymättä valmentajienn toiminnassa, johtamisessa, pelifilosofiassa etc.

Henrik Dettman on Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja. Tunnetko jonkun toisen joukkuepelin maajoukkueen päävalmentajan, joka ei olisi Dettmanin kanssa samoilla linjoilla? Dettman on viimeisen päälle pelikirjavalmentaja sen takia, että koripallo on viimeisen päälle pelikirjapeli. Pelikirjavalmentajia ovat myös Jukka Jalonen, Miksu Paatelainen sekä lentopallo-ja salibandymaajoukkueidenkin päävalmentajat. Jokainen noista päävalmentajista pyrkii saamaan aina parhaat pelaajat, jotka toteuttavat heidän pelikirjojaan tinkimättä, joukkueisiinsa. Tuskin päävalmentajilla on mitään erilaista näkemystä niistä menestystekijöistä, joilla saadaan paras mahdollinen tulos aikaan. Sama tilanne on kansallisten huippusarjojen kohdalla.

 

[Fordél]

Henrik Dettman on Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja. Tunnetko jonkun toisen joukkuepelin maajoukkueen päävalmentajan, joka ei olisi Dettmanin kanssa samoilla linjoilla? Dettman on viimeisen päälle pelikirjavalmentaja sen takia, että koripallo on viimeisen päälle pelikirjapeli.

Dettman toteaa, että koripallossa tilanteet vaihtuvat niin nopeasti, että pelikirjojen merkitys on vähäinen ja vähenee koko ajan. Hänen mielestään koripallo ei siis ole "viimisen päälle pelikirjapeli".

Muiden maajoukkueen päävalmentajien (kuin Jalosen) suhtautumista pelikirjaan en tiedä.

 

[siffa]

Dettman toteaa, että koripallossa tilanteet vaihtuvat niin nopeasti, että pelikirjojen merkitys on vähäinen ja vähenee koko ajan. Hänen mielestään koripallo ei siis ole "viimisen päälle pelikirjapeli".

Kehoitan sinua käymään Kouvolassa katsomassa Kouvot-Kataja pelin. Seuraa Katajan päävalmentajaa, Dettmanin kakkosvalmentajaa maajoukkueessa, Kouvojen omaa poikaa, Jukka Toijalaa. Sinulle selviää, että kyseessä on "pelikirjapeli viimisen päälle". Se on sitä paljon enemmän kuin jääkiekko. Toijala ohjaa koko ottelun ajan peliä niin kauan, kun se pysyy tiukkana. Näin teki myös mestarivalmentaja Risto Piipari, jonka luottopelaajana Jukka Toijala johti Kouvojen peliä ja toteutti Piiparin pelikirjaa tunnollisesti ja tuloksekkaasti. Vasta ylivoimaisessa johtoasemassa Risto ja Jukka päävalmentajina luovuttivat pelin pelaajille. Raimo Summanen pelikirjavalmentajana haki aikoinaan vaikutteita koripallosta. Edelleenkin, pelikirjavalmentajat valitsevat ja vaativat aina parhaita pelaajia, jotka toteuttavat heidän pelikirjaansa tunnollisesti, seurajohdoilta joukkueisiinsa. Pelaajat ovat se tärkein elementti menestyvässä joukkueessa, sehän on todettu täällä JA:ssa toistuvasti aina silloin, jos se totuus on asetettu kyseenalaiseksi. Se taas ei sulje pois pelikirjojen tärkeyttä joukkueiden harjoitteluissa ja pelaamisissa sekä menestymisissä.

 

[Fordél]

Kehoitan sinua käymään Kouvolassa katsomassa Kouvot-Kataja pelin. Seuraa Katajan päävalmentajaa, Dettmanin kakkosvalmentajaa maajoukkueessa, Kouvojen omaa poikaa, Jukka Toijalaa. Sinulle selviää, että kyseessä on "pelikirjapeli viimisen päälle".

Olen käynyt katsomassa A-maajoukkueen pelejä, joissa tämä huippuvalmentajamme Dettman luotsaa. Ne pelit riittävät minulle.

En myöskään usko, että katsomalla Kouvojen peliä Dettmanin lausunnot koripallosta pelinä, jossa pelikirjalla on vähäinen merkitys, tulee muuttumaan.

Minulle on ihan sama mitä ajattelet koripallosta pelikirjapelinä, Toijalasta tai Dettmannista, mutta jos vääristelet Dettmannin ajatusmaailmaa niin silloin virheellisiin lausuntoihisi on puututtava.

 

[Keltainen Jaffa]

Dettman (ja miksei sitten myös Suhonenkin) on fiksu mies. Jos jääkiekko olisi puhtaasti pelikirjapeli, jossa pelaajat olisivat vain valmentajan pelinappuloita, se tosiaan tarkoittaisi, että Selännettä ei voisi ottaa mukaan Jalosen maajoukkueeseen, koska Teemu ei ole täydellinen pelikirjapelaaja. Ja jos kaikilla muilla mittareilla Suomen parasta pelaajaa ei voi ottaa mukaan Suomen joukkueeseen, täytyy jossain olla jotain vikaa.

Huom: En sano, että parhaat pelaajat=paras joukkue, vaan että 100% pelikirjajoukkue on ideana surkea.

Sori toistosta, mutta Selänteen ulosjättäminen on mielestäni räikein mahdollinen esimerkki 100% pelikirjauskonnosta. Vuodesta toiseen maalinteon kanssa kamppaileva Suomi jättäisi yhden maailman parhaimmista snaippereista rannalle? Ja sen pitäisi olla rationaalinen päätös?

Ei pitäisi langeta näihin Urheilulehden myynninedistämisprovoihin...

********

Lähtötapojen laskeminen meikäläisen järkeen on pelaajien oikeiden ratkaisujen tilastointia kiekkokontrollissa. Pystysuunnan kiekossa oikeiden ratkaisujen laskeminen saattaisi olla vaikka kiekonriistojen määrä, hyökkäys- tai karvausaika tai jotain sinne päin, mikä on tärkeää nopeassa pelissä. Lähtötapojen laskeminen pystysuunnan lätkässä kertoo mielestäni vain sen, että se ei ole kiekkokontrollia.

 

[Knower]

Tässä vieläkin huikeampi neuvo jos halutaan pelata hasardi kiekko ihan kunnolla. Westerlundin sokea piste - "Olen pettynyt" | Jääkiekko | Urheilulehti.fi

Linkki vie videoon, jossa Petteri neuvoo pakkia syöttämään kiekon keskustaan maalin eteen paineen alla. Ei se niin tarkkaa ole mikäli sinne ei niin ehdi vilkaisemaan, kuten Eronen videolla, vaan heitto sinne vaan silmät kiinni, kyllä siellä oma mies varmaan on paikalla. Tietty vähän huonompi homma jos ei ole, mutta ajatus on kaunis.

Minä en nyt tähän ota kantaa miten tämänkaltainen tilanne lätkässä menee tai pitäisi mennä - vaikka lajia seuraan tiiviisti, en sitä riittävästi ymmärrä. Sen tiedän esimerkiksi huippusalibandystä, että tuollaisessa tilanteessa on lähes sääntö huippujengeillä, että ykkösvaihtoehto on pelata pallo keskustaan, juurikin maalin edustan tienoille. Siitä sitten nopeasti painottomalle puolelle tai pystyyn. Ja näitä tilanteita jauhetaan harjoituksissa ihan stiga-meiningillä, viidellä nollaa vastaan. Harhoja näistä tulee nykyään todella vähän.

Voisi kuvitella, että lätkässä, jossa neliöitä on pirusti enemmän, tuo olisi jopa helpompi homma. Vaatii tietenkin pirun tiivistä viisikkoa ja saumatonta luottoa ketjukavereihin. Oma mielikuvani on, että Kari Jalosen Kärpät rankaisi Sheddenin Jokereita muutama vuosi sitten finaaleissa parilla tyylikkäällä "sabakäännöllä".

 

[kananlento]

Edelleenkin, pelikirjavalmentajat valitsevat ja vaativat aina parhaita pelaajia, jotka toteuttavat heidän pelikirjaansa tunnollisesti, seurajohdoilta joukkueisiinsa.

Tätä on muistaakseni joku kysynyt sinulta aikaisemminkin, mutta en nyt heti muista mitä siihen vastasit. Puhut käytännössä joka valmentajasta pelikirjavalmentajana, mutta kerrotko että kuka valmentaja ei ole pelikirjavalmentaja?

Jokisella valmentajallahan on pelitapa, jota he suosivat. Hyvät valmentajat muokkaavat sitä tilanteen ja joukkueen mukaan, mutta perusraamit pysynevät kohtuu samana. Mikä siis tekee valmentajasta pelikirjavalmentajan?

Dettmanilta kyllä hyviä kommetteja. Ammattimies.

 

[siffa]

Minulle on ihan sama mitä ajattelet koripallosta pelikirjapelinä, Toijalasta tai Dettmannista, mutta jos vääristelet Dettmannin ajatusmaailmaa niin silloin virheellisiin lausuntoihisi on puututtava.

Jos otat kantaa siihen, onko koripallo pelikirjapeli vai ei, niin silloin omakohtaiset kokemukset koripallon seuraamisessa auttavat. Niinkuin kirjoitin, koripallo on viimeisen päälle pelikirjapeli. Se tarkoittaa monia asioita. Koripallossa valmentajien hyökkäys- ja puolustuspelitaktiikoita on pelikirjoissa paljon. Niitä harjoitellaan ja hiotaan harjoituksissa harjoituskaudella vähintään kaksi kertaa päivässä. Toijalan otin sen vuoksi kirjoituksessani esille, kun olen seurannut hänen pelaamistaan ja valmentamistaan paljon. Toijala oli pelaajana takamies, joka johti joukkueen pelaamista. Jukka näytti käsimerkein muille pelikavareilleen, minkälainen hyökkäys pelikirjasta toteutetaan kulloinkin. Näin on tapahtunut myös Dettmanin seurajoukkueissa ja nyt Suomen maajoukkueessa. Takamiehet johtavat pelitilanteen mukaan joukkueen pelaamista. Nopeisiin hyökkäyksiin lähdetään aina, kun siihen tulee tilaisuus ja, kun ne ovat pelitilanteen mukaisesti järkeviä. Puolustuspelikirjasta valmentajat vetävät kulloisenkin tilanteen mukaisesti taktiikan, jota pelaajat siirtyvät välittömästi pelaamaan. Pelataan paikkapuolustusta puolustusalueella tai miesvartiointia. Miesvartioinnissa esim. Dettmanilla on tilanteen mukaan pelikirjasta vedettävissä oman puolustusalueen miesvartiointi, koko kentän miesvartiointi ja eri välimuotoja näistä. Pelin viimeisiä minuutteja pelataan usein pitkiä aikoja, kun häviöllä olevien joukkueiden valmentajat vetävät pelikirjasta taktiikan, jolla pyritään rikkomaan välittömästi vastustajan peli ja saamaan vastustajan vapaaheittojen jälkeen pallo omalle joukkueelle kolmen pisteen hyökkäystä varten. Tällä pelitaktiikalla on käännetty monesti ottelu oman joukkueen voitoksi viimeisillä sekunneilla. Koripallossa pelaajat oppivat jo junioreista alkaen pelikirjan perusasiat. Tässä nyt alkuun aivan lyhyt katsaus siihen, mitä koripallon pelikirjat sisältävät.

 

[Fordél]

Jos otat kantaa siihen, onko koripallo pelikirjapeli vai ei, niin silloin omakohtaiset kokemukset koripallon seuraamisessa auttavat. Niinkuin kirjoitin, koripallo on viimeisen päälle pelikirjapeli.

Tottakai omakohtaiset kokemukset auttavat oman mielipiteen muodostamisessa, mutta nyt oli kyse Dettmanin mielipiteestä. Sinun mielestä koripallo voi olla viimeisen päälle pelikirjapeli, mutta Dettmanin mielestä koripallo ei ole pelikirjapeli eikä Dettmanin mielipidettä voi vääristellä vaikka sinun näkemyksesi olisi pelistä erilainen. Kunnioitetaan siis näitä erilaisia mielipiteitä eikä lähdetä niitä väkisin muuttamaan.

Mitä tulee muuten koripalloon niin olen lajia harrastanut ja seurannutkin aikanaan paljon, joten tiedän kyllä lajin ja sen lainalaisuudet.

 

[msg]

Ei ole, se on avausten tilastointia. Sinä olet täällä hokenut lähtöjen määrää ja mikä optimimäärä yms. kaavamaista höpinää. Sinun tilastoinnit ovat turhia niiden informaation vähyyden takia.

Niin onko olleellisempaa se, montako minkäkinlaista lähtöä on vai se oliko valittu ratkaisu tilanteeseen nähden paras mahdollinen. Oleellistahan kai tässäkin on, että pelaaja tunnistaa oikein tilanteen ja tekee siihen nähden oikean ratkaisun. Määrä ei kerro kuin määrän. Se ei kerro sitä onko pelaaja tunnistanut tilanteen oikein ja reagoinut siihen oikein.

 

[Fordél]

Niin onko olleellisempaa se, montako minkäkinlaista lähtöä on vai se oliko valittu ratkaisu tilanteeseen nähden paras mahdollinen. Oleellistahan kai tässäkin on, että pelaaja tunnistaa oikein tilanteen ja tekee siihen nähden oikean ratkaisun. Määrä ei kerro kuin määrän. Se ei kerro sitä onko pelaaja tunnistanut tilanteen oikein ja reagoinut siihen oikein.

Hyökkäyksiinlähtöjen määrä ei kerro reagoiko pelaaja oikein tilanteisiin, mutta se kertoo miten joukkue pyrkii pelaamaan. On niiden tilastoinnilla siis selkeä idea, mutta niistä pitää vain tehdä oikein suhteisia johtopäätöksiä.

Oikean reagoinnin tilastoiminenhan on vaikeaa, mutta toki sitäkin voidaan jollain tapaa tehdä. Tavoitteenahan hyökkäyksiinlähdöllä on, että se päättyy maalipaikkaan ja maaliin. Jos siis saataisiin tilastoitua kunkin hyökkäyksiinlähdön lopputulos, voitaisiin sanoa niiden määrästäkin jotain viitteitä.

Itse tilastoin 5vs5 pelistä sen, miten joukkueet pääsevät parhaalle maalintekosektorille maalipaikkaan? Syntyykö maalipaikka esim. kulmapelin voiton kautta, suorasta rintamahyökkäyksestä, riistosta jne. Dataa ei ole vielä tarpeeksi, jotta jotain johtopäätöstä voisi tehdä, mutta ehkä kauden loputtua voin palata tähän asiaan.

 

[Wäinö#16]

Jos otat kantaa siihen, onko koripallo pelikirjapeli vai ei, niin silloin omakohtaiset kokemukset koripallon seuraamisessa auttavat. Niinkuin kirjoitin, koripallo on viimeisen päälle pelikirjapeli.

Tämä Dettmannin kirjoitushan oli oikeastaan ihan pelkkä provo. Kysehän on siitä miten pelikirja määritellään. Dettmanhan kommentoi, että jenkkifutis ja jalkapallo ovat niitä varsinaisia pelikirjapelejä, tarkoittaen, että etukäteen hioituilla kuvioilla pystytään tekemään paljon, ilman että pelaajan tarvitsee tehdä juurikaan pelitilannevalintoja. Jääkiekko ja koripallo puolestaan on erilaisia ja dynaamisempia pelejä, joissa lähes joka tilanteessa pelaajalla on useampi vaihtoehto. Joskus parempi tai huonompi.

Siinä mielessä koripallo ja jääkiekko ovat toki ehdottomasti "pelikirja"-pelejä, että toki voidaan painottaa tietynlaisia ratkaisuja tai pelata erilaisia pelityylejä ja harjoituksissa voidaan pelaajien ratkaisuja parantaa ja saada paremmin selkäytimeen. Kuitenkin nimenomaan tästä määrittelykysymyksestä johtuen on koko termi "pelikirja" huono mitä tulee jääkiekkoon, koska se on jo niin tiukasti määritelty muualla koskemaan tiukasti ennaltasovittuja kuvioita. Sihvonen kuitenkin väkisin on halunnut tuoda sen keskusteluun. Dettmannia myötäillen esim. pelifilosofia sopii paljon paremmin kuvaamaan jääkiekkoa ja vaikka nyt koripalloa.

 

[Keltainen Jaffa]

Hyökkäyksiinlähtöjen määrä ei kerro reagoiko pelaaja oikein tilanteisiin, mutta se kertoo miten joukkue pyrkii pelaamaan. On niiden tilastoinnilla siis selkeä idea, mutta niistä pitää vain tehdä oikein suhteisia johtopäätöksiä.

Tuossa on paljon asiaa. Kokeilenpas nyt ajatusleikkiä.

Lähtökohta on, että ottelusta ei tiedetä mitään muuta kuin hyökkäyksiinlähtötilastot ja sen verran, että se on ammattilaisliigassa pelattu, eli tasoerot eivät ole valtavia.

Tapaus 1. Joukkueella on suuri määrä hitaita hyökkäyksiinlähtöjä: Kiekkokontrollijoukkue, joka viittaa vähintäänkin keskitasoa olevaan valmentajaan. Varmasti voidaan sanoa, että joukkueen pakistokin on sarjassaan vähintään keskitasoa, sillä muuten vastustaja karvaisi oman alueen kiekottelun minimiin. Suuri määrä viittaa myös siihen, että joukkue ei ollut jyrän alla. Kyseisen joukkueen kannalta ottelu oli vähintään tasainen, sillä joukkue piti kiekkoa niin paljon. Koska kiekkokontrolli on myös puolustamista, niin voidaan valistuneesti olettaa, että useimmissa tapauksissa kyseinen joukkue ei olisi päästänyt suuria määriä maaleja. On toki mahdollista, että vastassa on äärimmäisen passiivisesti puolustava vastahyökkäysjoukkue, jolloin lähes kaikki nuo päätelmät menevät roskakoriin, mutta se on todella harvinaista.

Tuossa saatiin edes jonkin verran hahmoteltua joukkuetta.

Tapaus 2. Joukkueella ei ole lainkaan hitaita lähtöjä: Ainoa varma asia on se, että joukkue ei pelaa kiekkokontrollia. Pystysuunnan joukkue voi olla ihan millainen tahansa, koska sillä lailla voidaan pelata vastustajasta riippumatta. Vai keksiikö joku jotain?

Toisessa ääripäässä saadaan yllättävän paljon pääteltyä, toisessa ei yhtään. Siltä väliltä olevista joukkueistakin siis saadaan jotain irti.

 

[Gags]

"Pelikirja tarkoittaa siis lyhykäisyydessään pelitilanteisiin liittyviä ratkaisumalleja. Mitä mekaanisempi peli on (amerikkalainen jalkapallo) tai hitaampi (jalkapallo), sitä enemmän peliä pääsee ulkoa hallitsemaan. Esimerkiksi koripallossa ja jääkiekossa tilanteet vaihtuvat niin nopeasti, että pelikirjojen merkitys on vähäinen ja vähenee koko ajan."

siffa: miten voit tuon suoran sitaatin perusteella saada aikaiseksi väittelyn pelikirjan merkityksestä koripallossa ja vieläpä käyttää Henrik Dettmania oman väitteesi tukena, kun hän nimenomaan sanoo päinvastaista tuossa sitaatissa?

 

[siffa]

Pelikirjakeskustelu etenee ja se on erinomainen asia. Medioista Urheilulehti ja Ilta-Sanomat käyvät omaa keskusteluaan ja me täällä Jatkoajassa omaamme. Viime viikon Urheilulehdessä oli erinomainen artikkeli, jossa Topias Kauhala ja Gert Remmel kirjoittivat Barcelonasta. Kannessa oli otsikko:"MEIDÄN PELI. Koripallojumala Juan Carlos Navarro on tehty samoista aineksista kuin Lionel Messi. On vain yksi FC Barcelona, lajista riippumatta." Jutun otsikkona on:"PELI, JOTA PELATAAN. FC Barcelona ei ole vain maailman menestyvin jalkapalloseura, se on maailman menestyvin urheiluseura. Koska seurassa pelataan peliä."

Referoin vain erinomaisen artikkelin yhtä osaa kappaleesta, joka on otsikoitu:"PELIÄ,PELIÄ,PELIÄ". "Kun FC Barcelona voitti harjoitusottelussa Los Angeles Lakersin, ihmettelivät amerikkalaistoimittajat ja -selostajat, miten paljon Barcelonan koripalloilijat pelasivat syöttelemällä. Jopa Kobe Bryant ihmetteli: He pelaavat erittäin toimivasti, he tuntevat toisensa, he liikuttavat palloa erittäin hyvin. NBA:ssa vain harva joukkue pelaa joukkueena-peleissä näkyy eristäytymistä, pelkkää yksi vastaan yksi-peliä. He (Barcelona) sen sijaan pelaavat loistavasti liikuttamalla palloa, he pelaavat loistavasti auttamalla toisiaan puolustuksessa."

 

[Johannes]

Minua ihmetyttää miten siffa on nyt äkkiä koripallon sujuva tietäjä, menee vähän siffa-poloinen puolelle jo siffan kommentointi koripallosta lajina. Kyllä minäkin sujuvasti katselen koripalloa, mutta en esiintyisi itse sen lajin asiantuntijana, ainakaan en yrittäisi tulkita Henrik Dettmannin sanomisia koripallosta sanallakaan eri suuntaan kuin Dettmannin kolumnissa lukee.

Voi eri lajien parhaita osaajia ihailla, mutta aika harva kykenee sisäistämään useampia palloilulajeja niin hyvin, että niiden nyanssien tulkitsemiseen sortuisi. Tämä nyt lisäkommenttina Barcelonasta, jossa uskon, että kori- ja jalkapallo eivät jaa mitään yhteistä Barcelona-pelitapaperiaatetta tai saman tien kai kykenisivät perustamaan myös menestyvän Barcelonan jääkiekkojoukkueen, jossa pelitapa perustuisi huikeaan kiekotteluun ja sen jälkeen yksittäisen pelaajan vapautumiseen helppoon maalintekoon.

 

[Wäinö#16]

Pelikirjakeskustelu etenee ja se on erinomainen asia.

Jotta keskustelu ei lähde ihan raiteiltaan, niin sinunkin kannattaa huomoida nämä eri merkitykset, jotka termi "pelikirja" sisältää riippuen siitä käytetäänkö sitä Petteri Sihvosen lanseeraamassa vähän liiankin laajassa merkityksessä, joka johtaa edelleen jatkuvasti väärinkäsityksiin vai Dettmannin amerikkalaisessa merkityksessä, jolloin pelikirjalla tarkoitetaan lähinnä valmiiksi piirrettyjä kuvioita, jotka tehdään oikeastaan vastustajasta ja sen reagoinnista riippumatta. Nimenomaan tällaisen pelikirjan merkityksen jääkiekossa ja koripallossa Dettmann sanoi vähäiseksi.